Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.

Dismiss

S.H.M.FAQ eli Usein Kysytyt Kysymykset - Osa 4

23 views

Skip to first unread message

Santtu Ahonen

unread,

Jan 19, 2005, 5:49:36 AM1/19/05

========================================================================

*****************
S.H.M.FAQ - Osa 4
*****************

sfnet.harrastus.mp - moottoripyöräily
Frequently Asked Questions eli Usein Kysytyt Kysymykset
Uusin versio: http://www.bajahill.net/s-h-m-FAQ.html
Tämä osa päivitetty 14. tammikuuta 2004

========================================================================

Sisällysluettelo:

1. Yleistä tietoa tästä FAQista sekä söhmin eli s.h.m:n tavoista
2. Moottoripyöriä koskevat lait ja säännöt
3. Ajaminen ja liikkuminen liikenteessä
4. Ajovarusteet ja niiden huoltaminen
4.1 Kypärät
4.1.1 Kypärää hankkimassa, mikä olisi hyvä kypärä?
4.1.2 Kypäräpuhelimet?
4.1.3 Kypärän ja materiaalien kesto?
4.1.3.1 Mistä tietää onko kypärästä lähtenyt
pintajännitys?
4.1.4 Kypärämelun vaimentaminen? Entäs korvatulpat?
4.1.5 Onko vinkkejä visiirin puhdistamiseksi?
4.1.6 Miten pesen kypärän sisustat?
4.2 Kumpi on parempi, nahka vai tekstiili?
4.2.1 Tekeekö noilla ei GoreTex puvuilla mitään? Kumpi
on parempi, Cordura vai Gore-tex?
4.3 Mikä on hyvä nahkarasva?
4.4 Pitääkö hanskat panna hihan sisään vai hihan päälle?
4.5 Miten kangasasua hoidetaan? Voiko tix-tex vaatteita pestä
pesukoneessa?
4.6 Mitä motocross-varusteita lapselle pitäisi hankkia?
4.7 Mitä pitäisi huomioida ajoasua valitessa?
5. Korjaaminen, huoltaminen, kunnostaminen ja virittäminen
6. Lisävarusteet, pleksit, varashälyyttimet jne...
7. Muut sekopäiset ja sekalaiset kysymykset

========================================================================

4.1.1 Kypärää hankkimassa, mikä olisi hyvä kypärä?

Kypärää ostettaessa ovat kuitenkin väri ja hinta sivuseikkoja,
venttiilit boonuksia, valmistusmateriaali tärkeä tekijä ja päähän
istuvuus kaikkein oleellisinta. Hiljaisuus eli ilmavirran suhinat
ovat todettavissa vain omalla pyörällä tehdyllä koeajolenkillä.
Eli postimyynnistä et voi ilman lottotason onnea saada hyvää
kypärää.

Hyvin istuva kypärä puristaa koko päätä tasaisesti ja uutena
hiukan liikaa, ei kuitenkaan niin että puristus yltyisi kivuksi
asti. Hyvin istuvalla kypärällä voi kovassakin vauhdissa katsoa
sivulleen ilman ongelmia. Hyvin istuva kypärä istuu päähän kuin
kondomi... no jaa...

Huonosti istuva (ja siksi usein liian iso) huippuluokan kypärä ei
suojaa päätä niin hyvin kuin täydellisesti istuva. Raha on kypärän
ostossa mielestäni sivuseikka, paljonko olet valmis sijoittamaan
omaan päähäsi? Joku muu jatkakoon tarkemmin.

------------------------------------------------------------------------

4.1.2 Kypäräpuhelimet?

Tapio kyseli Turkulaisittain kypäräpuhelinkokemuksia:
- Pysährytääks?
- hä?
- Pysährytääks?
- kui?
- hä?
- kui?
- et pysährytääks?
- hä, kui?
- miksessä mittä kuule?
- Ny mua ei huvita kyl enää yhtä mikkä...

Tapio, mää haluam simmose kypäräpuhelu-aparaati. Ja simmosem misä
o ratiopluki, et voi kuunnelt Mattii ja Teppoo sillo ku ajaaki.
Käyttökokemuksi tarvittaissi...

Suomessa radiolähettimellä on oltava telehallituksen hyväksyntä
jos ko. laite ei käytä ns. "vapaita taajuuksia".
Kypäräpuhelinkokemuksia, katso
http://www.iki.fi/anssi/mp/cobra.html.

Markus Hallapuro kyseli:
Onko sulla lisätietoja em. laitteesta (nimi, valmistaja,
jälleemyyjä Ameriikassa, jne.)? Tuollaisiahan kannattaisi tuoda
sieltä repullisen, mikäli niille saisi Suomen THK:n käyttöluvan.

Mikko vastasi:
http://www.nadywireless.com/
http://www.autocom.co.uk/
http://www.motodepot.com/apparel/chatterbox.html
http://www.jmcorp.com/

On niitä muitakin, hakupalvelin käyttöön. motorcycle, intercom ja
radio toi 956360 vastausta, joissa varmaan kymmeniä ellei satoja
aiheestakin.

Sagit vastasi langattomia kypäräpuhelimia koskevaan keskusteluun:
Luin tässä yhtä testiä ja siellä fiksuimmat puhelimet toimivat
matkustajan/kuskin ja muiden pyörien välillä seuraavasti:

Kuski ja matkustaja voivat keskustella keskenään, että kukaan muu
ei kuule keskusteluja, kuitenkin he voivat olla kuulolla muiden
liikenteestä. Tietenkin hekin voivat avata keskustelun muiden
kuultavaksi. Lisäksi puhelimeen voi liittää ulkopuolisen lähteen
kuten radion, cd- soittimen. Ääniohjaus toimii myös siten, että
kun puhuu niin laite aktivoituu ja vaimentaa radion tahi muun
kytketyn version. Samoin ääniohjaus toimii myös muiden yhteyksien
kanssa eli virrankulutus käynnistyy vasta sitten, kun signaali
tulee. Ei tarvitse räpelöidä erillistä kytkintä stongasta.

Ideahan on tietenkin se, että vähintäänkin samassa kerhossa ajavat
ottaisivat saman merkkiset puhelimet, jotta yhteydet pelaisisivat.

Tuomo Hammar lisäili kypäräpuhelintietouteen vielä:
Lueskelin kohtaa langattomat kypäräpuhelimet. Sinne voisi lisätä
linkin http://www.thk.fi/, josta löytyy mm. taajuusjako luettelot,
joiden perusteella voi katsoa onko ajateltu laite eli sen käyttämä
taajuus vapaa, luvanvarainen tai esim. militäärikäytössä. Sieltä
löytyy myös mailiosoitteet eri alueiden teknisille kysymyksille.
Vastailevatkin ihan asiallisesti. Useimmat esim. jenkkipelit eivät
juuri taajuusalueidensa takia meillä ole laillisia.

Katso myös tämän FAQin kysymys 3.4 Kännykän käyttö ajaessa?

------------------------------------------------------------------------

4.1.3 Kypärän ja materiaalien kesto?

Risto Kaivola vastasi kysymykseen avattavan kokokypärän kestosta
seuraavaa:
Tutkimustuloksia, joissa verrataan avattavia, umpi- ja avopottia,
ei todellisista onnettomuuksista ole kohdalle osunut. Leukaosaa
tietysti irtoaa "helposti" verrattuna umpikypärään, mutta antaa
kyllä paljon paremman suojan kuin avokypärä. Katso ne saranat ja
lukitus, kysy materiaaleista.

Jos lukko tai saranat on sen tuntuiset, että reilummin kädellä
vetämällä aukeaa tai irtoaa, unohda se potta. Merkkiä en muista
(Bieffe?), mutta erään hyvämaineisen valmistajan kallis,
lasikuituinen avattava malli teki juuri lukon osalta tosi
köykäisen vaikutelman. Samoin saranat kannattaa katsoa, tai
yrittää, yleensä ne on niin piilossa, ettei niitä näe. Kysy
myyjältä ainevahvuudet. Katso, että lukot menevät todella kiinni -
ja säädä(tä) ne, jos tarpeen.

Periaatteessa hyvä muovikuorinen kypärä on uutena joskus jopa
melkein yhtä hyvä kuin lasikuitu/hiilkuitu/tiesmikäkuitupotta.
Vuoden, parin käytön jälkeen alunperinkin pehmeämpi muovikuori
pehmenee aurigon valon vaikutuksesta, samoin liuottimet, kuten
bensiini ja liimat, voivat olla vahingoksi.

Missä aiot ajaa? Mihin ehkä lyöt päätäsi?

Jotta pehmeäkuorinen potta menisi läpi testissä, täytyy sisustan
styroksin olla vastaavasti kovempaa. Tällöin taas pään kokemat
kiihtyvyydet iskuissa esimerkiksi tietä vasten kasvavat. Mikään ei
tietysti silti takaa, että lasikuitupotan valmistaja on käyttänyt
sopivaa kovuutta sisustassa.

Pehmeä kuori voi puolestaan olla parempi, jos pää törmää
suhteellisen terävään tylppään (?) esineeseen, esim. kiveen tai
ohjaustangon päähän, jolloin kuoren särkyminen syö sopivasti iskun
energiaa.

Ota tosta sitten selvää. No: osta lasikuitukypärä, maksa enemmän,
jopa tuplasti, mutta voit olla varma pottasi turvallisuudesta
vielä viiden-seitsemän vuoden jälkeen, mihin mennessä
(periaatteessa) olet vaihtanut jo ainakin kerran muovikypärää.
Köyhäile ja osta muovipotta - tosi harva sitä todella tarvitsee -
ja käytä rahat johonkin muuhun.

Itse ajan pääasiassa maantietä, lasikuitukypärällä, bmw system 3.
Mukava, hiljainen, huurtuu turhan herkästi, sataa sisään pienessä
vauhdissa. Vaihtunee tänä keväänä, kunhan saan aikaiseksi, vahvin
ehdokas on bmw/4. enskaan tai crossiin hankkisin toisenlaisen
potan.

Risto Kaivola selvitti materiaalien kestoa ja periaatteita:
Ja jos haluaa taatusti käytössä särkymättömän kypärän, sen saa
helposti teetettyä kymppimillisestä haponkestävästä. Saa maalata,
saa pudottaa - kyllä kestää.

Tarkoitus on suojata päätä, ei pitää pottaa ehjänä. Pää ei kestä
mitä vain, ja se jolta kypärä lähinnnä yrittää suojata, on aivojen
liian nopea hidastuvuus. Jos isku on tarpeeksi kova, ei
aivoparkoja pelasta mikään.

Toinen suojauksen kohde on tylpän esineen (se vanhoissa
dekkareissa oleva) tunkeutuminen. Siihen varsinkin tepsii hyvin
joko kova kuori (jolloin sitten tulee vastaan tuo aivojen
hidastuvuus) tai sitten sopivasti särkyessään energiaa imevä
ratkaisu. Rikkoutuminen syö energiaa, joten se voi olla sinänsä
jopa hyvä asia - vrt autojen turvavyöhykkeet.

Marko Teerioja kyseli Arailta potan tiputuskestävyyttä:
Kun en tiedä niin otin selvää. Lähetin kyselyn Arai:lle koskien
kypärän tippumista- runoilin kauniin kirjeen + laskelmat (kiitos
Juha J. Paaso + Arain omat sivut) ja kysyin kuinka korkealta
kypärän voi tiputtaa ennen kuin kypärä aloittaa "muotoutumisen".
Vastaus tuli alle vuorokaudessa Arai Euroopan Teknisen osaston
päälliköltä mr. Hans van der Ree:ltä. Jos kypärä tippuu n. 2.5-3m
korkeudelta, niin silloin kypärä alkaa muotoutumaan, eli sitä ei
enää saa käyttää. (uskoisin että alustan laatu, jolle kypärä
tippuu, selittää tuon 0.5m vaihteluvälin.

Tämä tieto siis koskien Arain kypäriä. Toisaalta hyväksymistestit
ovat kaikille samat, joten ainakin tämä antaa jotain osviittaa. Se
ketä kiinnostaa, voi pyytää koko vastauksen itselleen, lähetän sen
mielelläni.

------------------------------------------------------------------------

4.1.3.1 Mistä tietää onko kypärästä lähtenyt pintajännitys?

Santtu Ahonen vastasi seuraavaa:
Ei sitä mistään tiedä. "Pintajännitys" on aiheellinen vain ns.
muovikypärissä ja pienikin naarmu, kemialliset reaktiot (esim.
päällemaalaus) tai aurinko voivat heikentää muovipotan rakennetta.
Moisen kypärän vahvuus perustuu ehjään rakenteeseen, vertaa esim.
ehjän kananmunan kestoa suhteessa kananmunaan jossa on pienenpieni
halkeama.

Kuitupotille tämä ei tietenkään päde, niiden kesto perustuu ihan
muihin asioihin. Lue vielä "S.H.M.FAQ 4.1.3 Kypärän ja
materiaalien kesto":
http://www.bajahill.net/s-h-m-FAQ-4.html#4.1.3

Käytettyä kypärää hankittaessa on pintajännityksen lisäksi syytä
miettiä kypärän kovan pinnan alla olevan vaimentavan materiaalin
kuntoa. Vaikka kova pinta on ehjä ja naarmuton se pehmeä ja
vaimentava styroksinomainen materiaali kovan pinnan alla on
mahdollisesti painunut kasaan ja siten kypärän suojaavuus ko.
kohdasta menetetty. Ja tätähän ei sitten voi nähdä kypärän
päältä...

------------------------------------------------------------------------

4.1.4 Kypärämelun vaimentaminen? Entäs korvatulpat?

Risto Kaivola kertoi kypärämelun vaimentamisesta seuraavaa:
Halvempi keino on koeajaa itsellesi, pyörällesi ja potallesi
sopiva pleksi. Äänen kannalta pyörteen pitäisi osua joko selvästi
rintaan tai sitten pään yli. Testata sitä voi ajamalla vaikka
seisten maantienopeudessa ja kyyristymällä pikkuhiljaa, kunnes pää
on mahdollisimman alhaalla. Sitten kauppaan/romikselle/rautasaha
käteen ja pleksi sopivaksi.

Ja uusi koeajo, ja ostamaan alkuperäinen pleksi... valmistaja kun
on yleensä ajanut varsinkin uudempaa pyörää tuulitunnelissa ja
testaillut aikas paljon. Joten jos et ole modifioinut pyörääsi ja
pituutesi on suht normaali, niin voi olla ettei kokeilusta ole
paljon iloa.

Pahin kohta sille ilmapyörteelle on äänen kannalta kaula, kypärän
alaosan kautta tulee valtaosa äänestä: kokeile laittaa käsi
kurkulle ajaessasi. Siitä voi sitten hakea osviittaa, jos haluaa
vaimennusta. Potan sisään voi myös, jos osaa ja tietää mitä tekee,
laittaa kuppisuojaimet. Niillä pääsee jo melko siedettävään
melutasoon.

Kate on pitkässä reissussa myös ajoasentoon, käsiin nojaamiseen ja
niskan rasitukseen vaikuttava tekijä. Suuri purje lisää
bensakuluja ja pudottaa olellisesti vauhtia/kiihtyvyyttä isommissa
nopeuksissa, aerodynamiittinen taas lisää vauhtia/pudottaa
kulutusta.

En ole kokeillut vaikutusta vanhaan pyörään, mutta tekevät
nykyisin katteen alareunaan suht. Isoja reikiä, luokkaa kymmenen
neliösenttiä. Väittäisin niiden pienentävän pyörrettä, helpottavan
sen irtoamista yläreunasta ja myös suuntaavan pyörrettä ylöspäin,
koska katteen taakse ei tule niin iso alipaine. Kunhan nuo kelit
tuosta vähän helpottavat, niin voisi ottaa poran käyttöön.

Kypärä vaikuttaa kyllä äänitaasoon, oleelliseti. Avopotta voi olla
jopa 10 dBA meluisampi kuin umpisellainen. Hyvienkin umpipottien
väliset erot ovat kyllä korvin kuultavissa, luokkaa 3 dB, mutta
eivät niin suuria eroja, että voisit luopua tulpista - kokeilkaas
muuten joskus pitää tulppaa vain toisessa korvassa. Pitkän reissun
jälkeen voi olla jännä tunne, kun vain toinen korva soi...

Lisätietoa:
http://www.bajahill.net/documents/Kaivola-Kyparamelu.html

Kimmo kertoi korvatulpista:
Kysyppä suoraan kuulohuoltoliitosta missä voisit teettää itsellesi
sopivat tulpat. Yhteystietoja löytynee tuolta:
http://www.korva.net/kuulonsuojaus.html
http://www.kuulonhuoltoliitto.fi/

Ym. tulpat maksavat noin 15€ kappale (pari 30€). Lakkaus
kannattaa, suojat on siten helpompi pitää puhtaana. Söhmin raati
on jatkuvasti suositellut juuri näitä kuulonsuojaliiton tekemiä
korvatulppia markkinoiden mukavimpina pitää kypärän alla. Ns.
"Earit" eivät ole suosiossa herkkäkorvaisten keskuudessa.

Viljo Viitanen suositteli vielä kittiä:
Apteekista saa silikoni-"korvakittiä", valmistaja Otoplug. Tämä
kitti on siis tahmeaa vahaa, joka laitetaan tiiviisti
korvakäytävän suulle, ei itse korvakäytävään (vahatulpilla et
toivottavasti tarkoittanut tätä lajia, en ainakaan itse voi
kuvitella miten ne painaisivat mihinkään suuntaan). Hintaa on
reilut 5 euroa. Suosittelen lämpimästi, ja onpa näitä muistaakseni
muutkin joskus aikaisemmin täällä ryhmässä suositelleet.

------------------------------------------------------------------------

4.1.5 Onko vinkkejä visiirin puhdistamiseksi?

Veijo Änäkäinen vastasi seuraavaa:
1. Kotona
1.1 Heti kotiin tultua visiirin päälle märkä vettex tai muu pyyhe
1.2 Annetaa hyttysten ja muiden örkkien liota n. 10 min
1.3 Huuhdellaan liina ja pyyhitään örkit ja muu lika pois
1.4 Kuivataa visiiri

2. Matkalla
2.1 Osta purkki Johnson Plediä
2.2 Suihkuta plediä visiiriin
2.3 Anna vaikuttaa hetki ja pyyhi lika pois pehmeällä liinalla

Tarja Ahonen Trans-Meri Oy:stä (Pledin maahantuoja) valisti
söhmiläisiä:
Kemistimme kommentoi mielenkiintoisia kysymyksiäsi: Pled sisältää
butaania ponneaineena. Polykarbonaatti kestää huonosti orgaanisia
hiilivetyliuottimia, joten emme voi suositella Plediä tähän
tarkoitukseen. Polykarbonaatti saatta samentua ja haurastua.
Visiirin valmistajahan on samoilla linjoilla.

------------------------------------------------------------------------

4.1.6 Miten pesen kypärän sisustat?

Miika Salo kertoi potan pesusta:
Mulla olleet AGV:t, Shoeit ja Arait on saanut pestyä joko:

A: Irroittamalla pehmusteet ja laittamalla ne koneeseen normaalin
kirjopyykin sekaan. Joskus laitoin ne vielä pesupussiinkin.
B: Ellei sisukset irtoa, koko potta ilman visiiriä paljuun ja
40-asteista vettä päälle, pesuainetta sievästi annostellen sekaan
ja painellen kautta hieroen pehmusteet puhtaiksi. Aina olen myös
käyttänyt huuhteluaineen sitä ennen tietty huolella huuhtonut
pesuaineen pois. Huuhteluainekin kannattaa varmaan huuhdella
huolella.

Toi A on kyllä NII-IN paljon miellyttävämpi ja helpompi operaatio
etten ikinä enää hanki kypärää jossa sisustat on kiinteät, edes
osin. En mä käyttäsi samoja alkkareitakaan vuodesta toiseen aina
mopolla ajettaessa pesemättä. Varsinkin crossikypärässä joutaa
eritoten kesäisin pehmusteet pesuun joka 3-5 ajokerta, siksi
tunkkaiseksi se käy (kalsarit pesen kyllä joka ajokerran jälkeen).
Pari kertaa kesässä on sitten katupotan pehmusteet pesussa käynyt.
Ja oi ja voi miten uudelta ja raikkaalta kypärä(t) sitten aina
tuntuukaan.

------------------------------------------------------------------------

4.2 Kumpi on parempi, nahka vai tekstiili?

Ville Sundberg kiteytti asian:
Aiheestahan voi toki jankata loputtomiin, mutta kiteytetään asia
näin: Hyvä nahkapuku on taatusti turvallisempi kuin paraskaan
muovipuku silti hyvä muovipuku voi kuitenkin olla turvallisempi
kuin huono nahkapuku.

Risto Kaivola satuili seuraavaa:
Suosittelisin aloittelijalle ensimmäiseksi hankinnaksi
gore-tekstiiliä, rahavaroista riippuen myös käytettyä. Niillekin
on jälkimarkkinat, joten uudestaankin pääsee parin vuoden päästä
eroon, jos huomaa, ettei tämä puuha sitten ollutkaan sen
mielikuvan mukaista - ajaessa nimittäin tuulee _kovaa_. Tekstiili
riittää ainoaksi puvuksi aika pitkään, eikä tarvitse rajata
harrastusta vain niihin kahteen kolmeen päivään, jolloin sää
Suomessa on otollinen ;).

Gore(tm) sen takuun vuoksi, tuntuu, että tekstiileissä on
vuoto-ongelmia aika usein. Hyvää laatua, ei halpapukuja, koska
lipatessa suojaus on kiinni sekä materiaaleista, suojista, että
puvun tekotavasta, ja halvalla ei oikein tahdo saada hyvää.

Sitten jos haluaa ajaa todella kovaa, niin nahkassa on muutamia
puolia, kuten lepatus ja kulutuskestävyys. Kyllä tekstiileilläkin
ottaa yhdet lipat, mutta sen jälkeen ei kyllä yleensä vesi pysy
ulkona, eikä muutenkaan näytä kovin vakuuttavalta.

Ajomukavuus on kovin suhteellista. Tekstiilissä on isompi
pelivara, voi ajaa sateessa ja helteessä _suhteellisen_ mukavasti,
kunhan vaihtaa alla olevaa eristettä. Sen vuoksi tekstiili pitää
ostaa reilun kokoinen. Jos se liian suuri, lepatus häiritsee.
Koeajo on hyvästä, samoin jos puvussa on säätömahdollisuuksia.
Takin vyö on minimi, hihat, lahkeet jne.

Aiotko ajaa metsässä, joka säässä, krossia, pikkuteitä, harrastaa
matkailua vai kruisailua vai nakkarin kiertoa? Joka motorismin
alalle on eri mieltymykset, metsään tai pikkuteille tuskin kukaan
nykyään laittaa nahkaa, nakkarille pitää olla helppo pukea,
Harrikan kanssa taas kaupungin iltavalossa on musta nahka ainoa
oikea...

Nämä neuvot ovat lähinnä käyttöä ajatellen, näyttöä varten pitää
kysyä muilta ;). Santtu?

Katso, että asu istuu ajoasennossa, kyykyssä ja kädet
kohotettuina. Katso että hihat ja lahkeet sopivat saappaiden ja
hanskojen kanssa, eivät nouse liikaa tai purista tai jää auki tai
jotain muuta, ja että säädöt riittävät.

Vedenpitävyys on usein ongelma kauluksessa, hihan- ja
lahkeensuissa. Vedenpidon kannalta paras on erillinen "pussi",
mutta se on taas aika epämiellyttävä kuumalla.

Ajokamat tulevat usean vuoden käytöön, joten vyötärö tuottaa
ongelmia, varsinkin, jos perheeseen tulee uusia, hyvää ruokaa
laittavia jäseniä. Mittanahkakin kyllä venyy, mutta rajansa
kaikella.

Nahkojen laatu on paljon hankalampi juttu kuin tekstiilien. Mistä
kohtaa vuotaa palat otetaan ja miten päin? Ompelulanka voi olla
ratkaiseva tekijä repimisen kestossa lipatessa. Hyvämaineinen
valmistaja on oikeastaan ainoa ratkaisu, mutta silti voi vastaan
tulla yksilö, jossa parkinta on epäonnistunut tms.

Suojat ansaisevat oman lukunsa. Lievistä vammoista kiusallisimpia
ovat nivalten murtumat. Niistä saattaa jäädä liikerajoituksia ja
kipuja. Hyvässä puvussa on iskusuojat kyynärpäissä, olkapäissä,
lonkissa ja polvissa. Hyvät suojat täyttävät EN 1621-1
iskuvaatimukset, ja niissä _ei_ lue Supratech. Mikään puku ei anna
hyvää suojaa pahoissa onnettomuuksissa, mutta selkäsuoja on
kuitenkin hyvä yritys. Itse suosin aika kovaa selkäsuojaa,
ajatellen liukumista ja maakiveä tms.

Kypärä on tärkein varuste, ja siinä ei kannata säästää.
Miellyttävyyden kannalta myös hanskat ja saappaat ovat olennaisia,
puvun vedenkestosta ei jaksa kovaasti iloita, jos sekä jalat että
kädet ovat märät, ja ajoviiman tehokkaasti jäähdyttämät.

Tulipas pitkä...

Rami kommentoi "nahka on paras"-keskustelua:
Perustelu 1: Pitkä käyttöikä, haluaisinpa nähdä 15 vuotta pidetyn
Gorepuvun joka toimii. Ai niin eihän niitä tehty vielä silloin :-)

Perustelu 2: Turvallinen lipatessa, ei pala puhki luistaessaan
asfaltilla.
Perustelu 3: Voi saada persoonallisen mittapuvun nahkasta
edullisesti

Mikael Tötterman jatkoi Ramin listaan seuraavaa:
- Nahka hengittää paremmin, kuumalla ei tule kuuma eikä kylmällä
ilmalla kylmä, verrattuna gore (tekstiili) asuihin. Eikä tartte
kikkailla sen vuorin kanssa.
- Nahka pitää tuulta paremmin (ei liene kumminkaan suurta eroa).
- Hyväkin tekstiilipuku kerää tuulta ts. alkaa lepattaa jossain
tilanteessa.
- Hyvän nahkapuvun saattaa saada erittäin edullisesti käytettynä.

Kaikkien muiden syiden lisäksi nahkahousuilla on myös pitoa
satulaa vasten, tekstiilit tyypillisesti luistavat istuimella.

------------------------------------------------------------------------

4.2.1 Tekeekö noilla ei GoreTex puvuilla mitään? Kumpi on parempi,
Cordura vai Gore-tex?

Tero Ahlqvist tarinoi seuraavaa:
Gore-Tex: Vedenpitävä kalvo, ei liity millään tavoin puvun
kulutuskestävyyteen.

Cordura Nylon: Vahva nylonkangas, denieriluku kertoo käytetyn
langan vahvuuden (niinkuin naisten sukkahousuissa) Ajopuvuissa
käytetään yleisesti 500-800 den. Corduraa suurilla pinnoilla ja
800-1000 den. Corduraa vahvikkeissa (vaihtoehtona kevlarvahviste).

-jos meinaat vedenpitävyyttä: Finlaysonin Action-kalvo ja Hipora
(sun muut) toimivat kyllä jotenkin. Hyvin tehty Gore-Tex vuori on
ehdottoman vesitiivis, mutta jotkut noista vaihtoehdoista toimivat
pikkusateella ihan OK, saattavat jopa hengittää paremmin.

-jos sekoitit Gore-Texin ja Corduran, ja meinaat ohuempien pukujen
kulutuskestävyyttä: En lähtisi millään tuulipukukankaalla ajamaan.
Tai ainakin ajaisin ikäänkuin päällä ei olisi oikeata ajopukua.

Samu Wikstedt lisäsi:
Joskus kyllä tuntuu siltä, että valmistajat yritäävät tahallaan
sekoittaa pikku motoristin päätä, mutta jos kootaan tähän jotain
suomennoksia:
Cordura = Vahva pintakangas joka kestää afalttikulutustakin
Kevlar = jäykähkö kulutuskestävä materiaali, käytetään yleensä
kulutusaltteimmissa kohdissa kuten kyynärpäät, kesto Corduraa
parempi.
500D Nylon = sama kuin Cordura

ja sitten vedenpitäviä ja hengittäviä kalvoja Gore-tex, Hipora,
Finlayson action liner, vapas, rovertex jne. näitä tuntuu
putkahtelevan esiin lähes viikoittain uusia, yleensä kaikki
perustuvat teflon tms. -kalvoon, joka on laminoitu
pintamateriaalin alla olevaan kangaskerrokseen, eli pintakangas
kastuu, mutta kosteus jää seuraavaan kerrokseen, eikä pääse puvun
sisään.

Paras tapa varmistaa kalvon toimivuus on kysyä valmistajalta
millaisen takuun uskaltavat tuotteelle antaa, Gore-tex:iä
käyttävät valmistajat ovat velvoitettuja antamaan elinikäisen
vedenpitävyystakuun. Tuttavapiirin kokemusten mukaan lähes kaikki
kalvot pitävät veden ulkona, mutta parhaat kalvot myös hengittävät
kohtuullisesti ja niiden saumaus on hoidettu kunnolla (kun kalvo
-puku vuotaa, useimmiten syynä on auennut sauma).

Sitten näitä muita tuotenimiä, jotka ainakin jonninverran johtavat
harhaan ihmisiä:
Thinsulate = lämpövuori joka lämmittää jonkinverran märkänäkin
Coolmax = yleensä alusasuissa, materiaali, joka hengittää hyvin,
ei ime kosteutta itseensä vaan siirtää kosteuden ulos.

------------------------------------------------------------------------

4.3 Mikä on hyvä nahkarasva?

Santtu Ahonen tarinoi seuraavaa:
Itse käytän nestemäistä valjasrasvaa jota voi levittää vaikka
pensselillä ja joka menee taatusti joka koloon ja imeytyy hyvin.
Ei sottaa eikä värjää ja jättää nahan joustavaksi sekä pehmeäksi.
Rasvaus kestää myös hyvin tiesuolaa, vettä ja liikkumista. "Eikä
tässä vielä kaikki, saat kaupan päälle kolme, siis kolme ilmaista
kävelymatkaa Etelänavalle!"

Valjasrasvaa saa ratsastusvarusteliikkeistä noin 30,- mk per pullo
ja se riittää noin kolmeen ajoasun kokorasvaukseen tai 5 - 6
ohuempaan kokorasvaukseen. Halpaa kuin mikä siis! Ja erityisesti
helppo ja nopea levitys on puhunut osaltani nestemäisen rasvan
puolesta.

------------------------------------------------------------------------

4.4 Pitääkö hanskat panna hihan sisään vai hihan päälle??

Tero Ahlqvist tarinoi seuraavaa:
Istukaa moponne päälle, menkää cruisailemaan johonkin soveltuvaan
paikaan (Jenkkimiehet suosivat joskus Tampereella Hotelli
Rosendahlin lasiseiniä sisäänkäynnin vieressä), missä voitte
peilailla itseänne sivusta päin.

Katsokaa ja kokeilkaa, missä asennossa teidän kätenne ovat
ajoasennossa. Lähinnä missä kulmassa ranne ja se hanskan varsi on!
Jos ajelette Apehangereilla, ja pistätte ne hanskat sinne hihan
sisään, niin arvatkaa sataako sisään??? Jos taas ajatte kyykyllä
ja hanskat on takin päällä, niin arvatkaa taas miten käy.

Mitään sääntöä ei ole, ei edes pyöräkohtaisesti. Kaikki riippuu
ajoasennosta, mikä taas riippuu tankojen asennosta, kuskin
pituudesta ym. Itselläni on ollut muutama möhköenduro, joissa
nyrkit osoittaa käytännössä suoraan eteenpäin. Aina olen hanskoja
ajopuvun päällä pitänyt. Jos pistän hanskat hihan sisään, niin
vaikka kuinka niitä tarranauhoja siitä hihansuusta kiristää, niin
jostain välistä tulee se ajoviimakin sisään ja jännetuppitulehdus
uhkaa. Sitäpaitsi aika monissa hanskoissa nykyään saa hanskansuuta
kiristettyä aivan yhtälailla, kun sitä hihansuutakin...

Mulla ainakin se märin kohta on kyynärpäät, mihin Gore-Tex kalvon
ulkopuolella oleva Cordura kerää lammikon. (onneksi ulkopuolelle).
Sitten kun pysähtyy, niin pitää olla tarkkana. Jos laskee vaan
kädet alas, ja lähtee kävelemään, niin tuo kyynärlammikko valuu
sujuvasti hihaa pitkin hanskaan.

Kokeilkaa ihmiset kokeilkaa... Tämä kysymys taas kerran kuulostaa
vähän samalta, kuin jos kysyisitte täällä: Minkähän numeroiset
Daytona-saappaat minulle sopisivat?

Jos nyt kuitenkin nyrkkisääntöä täällä haetaan, niin Kyykkykuskit
tunkee hanskat hihaan, Customit ja leveetankoiset laittaa hanskat
päälle, peruspyöräilijät tarkkailkoot vähän veden valumissuuntia
ja päättäkööt sen mukaan.

------------------------------------------------------------------------

4.5 Miten kangasasua hoidetaan? Voiko tix-tex vaatteita pestä
pesukoneessa?

Länsikallio Lauri hankki hoito- ja pesuohjeita:
Aiheesta on ollut keskustelua monelta kantilta ja oikea tuntui
olevan suunta, kysyin kuitenkin Rukka-firmasta selkeitä
yleisohjeita pesuun. Sain seuraavan vastauksen:

<lainaus alkaa>
Mc-asut voi pestä pesukoneessa hienopesuohjelmalla (30 tai 40
asteessa). Suojat on poistettava ( jos ovat irrotettavissa)
ennen pesua ja koneeseen saa laittaa vain yhden vaatteen
kerrallaan. Käytä normaalia hienopesuainetta, mutta siinä ei
saa olla huuhtelu- eikä valkaisuainetta. Vaatteet voi
lingota. Vaatteet kannattaa kuivata esim henkarissa
roikottaen. Kuivausrumpua ei suositella vaatteille, joissa on
vedenpitävät taskut. Pintakankaan Teflonkäsittelyn voi
aktivoida silittämällä vaatteen miedolla (yksi piste)
silitysraudalla. Teflonkäsittelyn voi myös uusia esim
suihkutettavalla tekstiilisuojalla (ei saa sisältää
silikonia), mutta tuotteen saa pestä noin kymmenen kertaa
ennenkuin alkuperäinen käsittely heikkenee liikaa.

L-Fashion Group Oy/RUKKA
<lainaus loppuu>

Tomppa kysyi valmistajalta linkouksesta lisätietoja:
<lainaus alkaa>
Nämä nykyiset puvut ovat ainakin sellaisia joita voi lingota,
vanhoista en niinkään tiedä. Jos olet hiukankin epävarma älä
linkoa, vaan ripusta kuivumaan henkariin, jolloin vesi valuu
sitten aikanaan pois. Linkoushan ei ole pakollista.

Gore-tex itsessään ei vahingoitu linkouksessa, mutta
tuotteessa saattaa olla muita materiaaleja, jotka eivät
linkousta siedä. Uusimmissa MC-tuotteissa näitä ei kuitenkaan
ole.

L-Fashion Group Oy/RUKKA
<lainaus loppuu>

Katso myös: http://www.goretex.com/care/goretex.html

------------------------------------------------------------------------

4.6 Mitä motocross-varusteita lapselle pitäisi hankkia?

Ari Simonen kertoi seuraavaa:
Ostettu pyörän lisäksi, tärkeysjärjestyksessä: 1. kypärä
2. saappaat
3. polvarit
4. kyynärit (otettiin lätkävehkeistä)
5. hanskat
6. lasit
7. panssari (lätkävehkeiden hartiasuojat kelpaa aluksi)

Viisi ekaa on mielestäni kokolailla pakollisia. Lisäksi voipi
ostaa vyön, alasuojan, paidan ja housut. On nähty lisäksi myös
hammassuojaa yms.

Jos alkuun harjoittelee itsekseen, riittää jonkinmoiset
"kaatumista" kestävät suojat. Vauhdin kasvaessa voi ostaa parempaa
ja kestävämpää tavaraa. Sama koskee, mikäli aikoo ajaa samalla
radalla muiden kanssa (törmäykset, päälleajamiset kaatumisen
jälkeen, edelläajavan takapyörästä lentävät irtokivet ja roskat
jne.)

Artturi Pekkola kertoi vielä:
Kun itse ostin vuosi tai pari sitten motocrosskamppeet, koitin
rahanpuutteen vuoksi karsia vähiten tarpeelliset suojakamat pois
joukosta, mutta lopputulos oli että mitään ei yksinkertaisesti
voinut karsia, joten hankin lisää rahaa ja ostin koko potin. Eli
suosittelen mukisematta ostamaan seuraavat, turvallisuudesta
kannattaa maksaa vaikka kalliiksi tuleekin:

- Kyynärsuojat (100-300mk)
- Polvisuojat (100-300mk)
- Hanskat (200-400mk)
- Saappaat (1100-4500mk)
- KUNNOLLINEN crossikypärä, ei halpiksia. (juniorikypärät 400mk -
1300mk)
- Rintapanssari ja selkäpanssari (Kannattaa ostaa ns.
"panssaripaita", jollainen itsellänikin on. Eli panssari joka
puetaan kuin paita, siihen kuuluu olkapää, rinta, ja selkäsuojat.
- 150-400mk)
- Tukivyö ilman muuta, selkä ruksahtaa hypyissä helposti.
(100-200mk)
- AJOLASIT, silmät on arat hiekalle ja muulle... (150 - 600mk)
- Crossihousut eivät ole pahasta eivätkä maksa paljoa, suojaavat
nuokin.

Ainoa mistä voi tinkiä on crossipaita, joka on lähinnä ulkonäön
vuoksi. Mutta ajattele ilman muuta lapsesi turvallisuutta kun
ostat kamppeita, ei kannata tinkiä. Se on yksi kivi väärässä
paikassa montulla, ja poika nurin ja pyörätuolissa. Crossi on
vaarallista ilman suojia, mutta kunnon kamoilla on aika
turvallista ja todella mielenkiintoista & kuntoakehittävää puuhaa!

------------------------------------------------------------------------

4.7 Mitä pitäisi huomioida ajoasua valitessa?

Turvallisuus näkökohtana, varsinkin nahkapukuja valitessa, on
ompeleiden lujuus sekä nahan laatu oleellisessa asemassa.
Valitettavan moni mp-käyttöön valmistettu nahkapuku (puhumatakaan
muotikauppojen mp-look-takeista) on onnettomuustilanteessa
ratkennut saumoista. Ilmeisiä suojauskykyyn vaikuttavia ompeleiden
ominaisuuksia on ainakin monikertaisuus ali nahan alle
piilotettujen ompeleiden käyttö sekä erillisten vs. päällekkäisten
nahkapalojen käyttö ja ompeleiden määrä ylipäänsä.

Materiaaleista sen verran, että tekstiilipuvut eivät kestä kuin
yhden kaatumisen kun taas korkealaatuisella nahkapuvulla voi
kontailla useamminkin. Toisaalta, huonolaationen nahkapuku on
suojaavuudeltaan takuulla huonompi kuin hyvä tekstiilipuku. Eri
lehtien testejä lukiessa kannattaa huomioida, että erilaiset
standarditestit eivät välttämättä simuloi todellisia
onnettomuustilanteita oikein. Valmisteilla on standardi, jossa
pukujen kestoa testataan iskuhankausmenetelmällä. Tämän uuden
testin pitäisi kuvata pukujen onnettomuuskestävyyttä nykyisiä
tesstejä (esim. Martindale-testi) paremmin.

Risto Kaivola kertoili ajoasuista:
Nahkojen laatu on paljon hankalampi juttu kuin tekstiilien. Mistä
kohtaa vuotaa palat otetaan ja miten päin? Ompelulanka voi olla
ratkaiseva tekijä repimisen kestossa lipatessa. Hyvämaineinen
valmistaja on oikeastaan ainoa ratkaisu, mutta silti voi vastaan
tulla yksilö, jossa parkinta on epäonnistunut tms.

Ompeleet ja vetskarit voi jotenkin itse katsoa, mutta esim langan
ja nahan suhde voi pidemmän päälle tuottaa ylläreitä.

Jos ruvetaan kolhimaan itseään, niin EN-standardien mukaiset
iskusuojat on tarkoitettu lieviin vammoihin, tai suhteellisen
kevyiden iskujen pehmentämiseen. Ne suojaavat niveliä, joilla on
taipumus kolhuista ottaa itseensä paljon enemmän kuin suorilla
luilla.

Selkäsuoja on sitten oma lukunsa, tulollaan olevassa standardissa
sekin suojaa vain lieviltä vammoilta. Siitä, miten nuo lieville
vammoille tarkoitutetut suojat suojaavat vakavammilta, minulla ei
ole varmaa tietoa. Itse ajan suhteellisen kovalla selkäsuojalla ja
kovilla nivelsuojilla, jos se nyt ketään kiinnostaa.

Tekstiilipukujen ongelmana on kaatumistilanteissa erilaisten
suojien paikallaanpysyminen. Kangaspuvut ovat yleensä löysempiä
kuin nahkapuvut ja suojat ovat todellisessa lipat- tilanteessa
jossain muualla, kuin paikassa, jota niiden pitäisi suojata.
Oikean kokoisen ajoasun valinta onkin tässä avainasemassa.

Löysemmän tekstiiliasun alle voi valita aina keliin sopivan
vaatetuksen ja sateella ei tarvitse pysätyä erikseen sadeasuja
pukemaan. Tekstiiliasujen hengittävyys on kuumilla keleillä
joustava (hiostava) käsite.

========================================================================
FAQ:n (Osa 4) loppu
========================================================================

0 new messages