Teet 4% kaksitahti bensiiniä - niin 100 jaettuna 4:llä on 25 ja siitä 1 pois
on 24.
(Eli jakajaksi tulee sata jaettuna prosenttiluvulla miinus yksi !)
Kun jaat bensiinimäärän 24 saat lisättävän öljymäärän. 5% bensamäärän jakaja
on 19 ja
2% bensamäärän jakaja on 49.
ja ääriarvona 1% bensamäärän jakaja on 99 (eli 99 litraan pitää laittaa
litra öljyä = 100 litraa 1% 2T-bensiiniä)
99% bensamäärän jakaja on 0,010101010101010101010101010101 tai kertoimena 99
!
Mikä on matemaattinen tausta?
Bensiinimäärä jaettuna (100 jaettuna halutulla öljyseosprosenttiluvulla
miinus yksi ) = bensiiniin lisättävä öljymäärä.
B / (100/Ö%-1)*Ö + B = "2T"B(ö%)
Toisaalta laskentahomman perusta on niin yksinkertainen, että 4%
2T-bensiiniä 1,041667 litraa sisältää öljyä 0,041667 litraa, jonka
käänteisluku on juuri tuo 24.
--
MSe
Jos haluaa 2% öljyä bensan sekaan, niin kannattaa huomata, että sehän on
puolet 4%:sta, eli sen saa, kun jakaa ensin bensiinin kahteen astiaan niin,
että toiseen tulee 48 mittayksiköllistä bensiiniä ja toiseen 52
mittayksiköllistä. Siis melkein puolet ja puolet, mutta ei ihan. Kannattaa
käyttää vaakaa. Sitten, kun on saanut bensan jaettua kahteen astiaan,
otetaan se, jossa on 48 mittayksikköä. Jaetaan tuo 48 mittayksikköä alussa
kerrotun kaavan mukaisesti 96:lla, siis 48 / 96 = 0,50. Nyt lasketaan 0,50 x
4 = 2. Pannaan siis kaksi mittayksikköä öljyä (mittaus vaa'alla) sekaan
siihen astiaan, jossa oli 48 mittayksikköä bensiiniä, jolloin saadaan 50
mittayksikköä 4-prosenttista bensaa. Nyt lasketaan keskiarvolasku: neljän ja
nollan prosentin keskiarvo saadaan ynnäämällä 0 + 4 ja jakamalla summa
kahdella, eli saadaan tulokseksi kaksi. Siis: kun sotketaan puolet ja puolet
nolla- ja neljäprosenttista bensaa, tulee kaksiprosenttista! Nythän meillä
on valmiina melkein puolet ja puolet neljä- ja nollaprosenttista, eli
kaadetaan isompaan astiaan kaikki neliprosenttinen bensa ja sitten 50
mittayksikköä nollaprosenttista (käytä vaakaa!). Yli jää siis kaksi
mittayksiköä nollaprosenttista bensaa. Se pannaan säilytysastiaan, ja kun on
49 kertaa pantu jämät säilytysastiaan, siinä onkin 98 mittayksikköä ilmaista
ylijäämäbensaa. Nyt bensa voidaan jakaa niin, että toiseen mitta-astiaan
tulee 48 mittayksikköä ja toiseen 50. Kun ne sekoitetaan öljynlisäyksen
jälkeen, menee sekoitus tasan, ja on saatu ilmainen tankkaus. Tämä on siis
säästäväisempi tapa tehdä 2-tahtibensaa.
Hyvä keksintö, vaikkakaan ei mikään ihan uusi. Joskus aikoinaan vuonna
ennen PeeCee kaikki itseäänkunnioittavat mopopojat osasivat tuon
päässälaskuna ;)
--
Hantte
So many fantastic colours, I feel in a wonderland
Many fantastic colours, makes me feel so good
Helpointa on heittää se kaksitahtinen roskiin ja ostaa/hommata nelitahtinen
:)
>
> Helpointa on heittää se kaksitahtinen roskiin ja ostaa/hommata
> nelitahtinen :)
Niinhän se olis mutta kyllä oli tänäänkin hienoa vetää kakstahdilla!
-tomi
Enpä jaksa moottorisahaani nelitahtiseksi vaihtaa.
Enää tarvitaan aikakone, jolla noita sota-ajan tärpäteille lasket-
tuja seoksia päästään käyttämään. Nykyaineilla 1% öljyä riittää
ihan hyvin ja se neuroottinen kaveri voi laittaa sinne tankkiin
varmuuden vuoksi sen ylenpalttisen 1,5%.
--
Byrgcn hgryvnf.
Liekkö sellasia olemassakaan :)
'92 RG 125F Gamma Suzukilla pääsi litralla öljyä 600...1000 km kaasukädestä
riippuen, bensaa meni 4,5...5,5 l / 100 km. Eli tekisikö tuo sitten jotain
1,8...3,6 %. Öljympumppu oli ohjeiden mukaisissa säädöissä ja
voitelujärjestelmähän tuossa tunki öljyä useampaan kohteeseen, ei pelkästään
polttoaineseokseen.
--
Turo Takanen
Xantia 1.8SX & CB 350S
Eikä se nelitahtisen huono vääntö korvaa kaksitahtisen hyvää vääntöäkään ;-)
-McJukeH
Mopoiässä kun "Solkku-Suitsaan" 80-kuution pannuja tungettiin niin
reippaampi öljymäärä piti nuo ehjinä ja lämpöleikkuu-peikon poissa.
Varsinkin jo kerran leikannut tai "hoonattu" kannatti pitää reiluissa
öljyissä, jos meinasi pian operaation jälkeen tehoja käytellä. ;)
Nykyään taitaa kaikki "neitimopot" (siis skootterimopot) olla jo
nelitahtisia.
Ryhmiä karsittu edes suunnilleen aihepiirin mukaan. ;)
--
Bibamus, moriendum est...
*VW-2.8-V6-30V-4WD (lyhenteet kunniaan)*
Ei oo jenkki sit kuullu että harvesteri on jo keksitty.
Kierrosluku ehkä, mutta ennenkaikkea tehopainosuhde on edelleen ykkönen 2T:n
eduksi.
Nykytekniikalla 2T ei ole enää välttämättä sellainen ympäristötuhokaan kuin
ennen.
Suurinosa kelkoistakin on edelleen kakstahteja ihan muista syistä kuin
kylmäkäynnistyksen vuoksi. Kyllä ne aika raskaita mönttejä ne 4T kelkat noin
keskimäärin.
Harvempi kyllä -35C keleillä kelkkailee ja harvemmin noita kelejä on enää
ainakaan Suomessa. Ural tietty asia erikseen?
Reippaampi öljymäärähän oli jotain 3...4 % nimenomaan, jos kunnon öljyjä
käytti (Castrol TTS yms). Polaricin halpaöljyillä tuplaten tuo =)
Kun nimeen omaan mopo-skootterista on kyse, niin tänä päivänä 2T ruisku on
kova sana. Esim. meillä nuorimmainen ajelee läpi vuoden kouluun tämmöisellä:
http://www.aprilia.fi/data/ajoneuvot/m_sr50rfactory.html 1-sylinterinen,
2-tahtinen, nestejäähdytys, polttoaineen suorasuihkutus, katalysaattori,
ajotietokone, ajonestolaite, tuoreöljyvoitelu...
t: Ilkka
Normaali talvena -35 - 45 asteen pakkasia on Suomessa viikkotolkulla. Tänä
talvena pakkasennätys on vaivaiset 22 astetta. Mutta eipä ole tänä talvena
juuri tarvinnut kelkkaillakaan.
Kerran olen kesän jälkeen tänä syksynä vetäissyt kelkan käyntiin ja
kiertänyt mökin ja sitten pistinkin kelkan takaisin talliin.
-Jupe-
Nämä oli korkeintaan jotain Esson litkuja, yleensä tosin mitä tahansa
"bensaa vahvempaa" mitä varastosta löytyi. Mittaustapakin oli
"korkillinen tai pari" tai "lorautus" (suitsan tankki taisi olla jotain
4-5 litran väliltä).
Pääasia oli että pannu kukkui ja kaverit jäi. :D
Mie sentään mittailin ihan sitä varten olevalla mitta-astialla kannuun
seokset =)
Tuli aina ennen mopon remontointia käytettyä noita halpaöljyjä ja sitten
remontoinnin jälkeen jotain kunnon Castrolia, esim. Snow Race. Kevarissa
sitten tuota TTS:ää... sitäkin olisi ollut varmasti ihan hyvä käyttää
mopossa, mutta kun litrahinta oli aika huima Snow Raceen nähden...
Voiko vesijäähdytteisessä 2t-koneessa käyttää perämoottorin öljyä -
ilmajäähdytteisiinhän tätä ei missään nimessä suositella.
--
MSe
"Turo Takanen" <turo.t...@pp.nospam.inet.fi> kirjoitti
viestissä:HQa9j.113$Mb7...@read4.inet.fi...
F-Gammassa oli lisäksi ainakin sylinterin kupeessa ja männässä vastaavassa
kohtaa reikiä, joiden kautta öljyä meni myös männäntapille (ja sylinterin
pintaan toki myös)... RGV 250:ssä myös sama voitelu pitäisi olla (onkohan
jopa samat männät siinä).
> Voiko vesijäähdytteisessä 2t-koneessa käyttää perämoottorin öljyä -
> ilmajäähdytteisiinhän tätä ei missään nimessä suositella.
Mitäs eroa noissa perämoottoriöljyissä on muihin 2t-öljyihin verrattuna,
ovatko jotenkin ympäristöystävällisemmiksi pyritty tekemään tms?
Ei voitele hyvin kuumana käyviä ilmajäähdytteisiä.
Ja taas päin vastoin perämoottorille kai karstautumisongelmia tavallisista
2T-oljyistä.
Eli sylinterin kannen ja seinämien/mänän pintalämpötilat tekee eri
vaatimukset.
--
MSe
Jahas, samoja 2t-öljyjä kuitenkin käytetään sekä ilma- että
nestejäähdytteisissä mopoissa ja moottoripyörissä. Mystinen juttu.
Ilmajäähdytteinen kylläkin, mm Ram Air- kansi-ilmanohjauksella, Hig
> Jahas, samoja 2t-öljyjä kuitenkin käytetään sekä ilma- että
> nestejäähdytteisissä mopoissa ja moottoripyörissä. Mystinen juttu.
Oikeasti ei se niin mystinen juttu ole, merivesijäähdytteiset venemoottorit
pyritään pitämää käyntilämmöltään alhaisena kattilakiven muodostumisen
takia. Oisko jotain 60 asteen termostaatteja joten öljyillä on ihan omat
vaatimuksensa, toisekseen jos haluaa muistella miltä se piikki (nokihelmi)
tulpassa näyttää kannattaa nimenomaan käyttää havaintovälineenä
kaksitahtiperämoottori ja maamoottoreille tarkoitettua oljyä. Ovat kuulemma
jotkut suorasuihkutuksella varustetut kaksitahtiperämoottorit niin kranttuja
voiteluaineille tai lisäaineistukselle että suosittelevat ihan
valmistajakohtaisia voiteita, olen kuullut kerottavan.
pekka
Enpä muista näin äkkiseltään edes Lapista sellaista talvea viimevuosilta,
että olis ollut -45 viikkotolkulla. Viime talvena ei tainnut Itä-Laplandiaa
(ryssänraja) lukuunottamatta edes -35 rikkoontua oikein missään päin Lappia.
Jelppaas vähän missä päin Suomea nykyään on noin helvetin kylmää kun
viikkotolkulla -45 piinaa ihmispoloja, niin tiedän vältellä em seutukuntaa.
Rajansa se on nimittäin sillä mitä sitä kylmää sietää edes lappalainen!
> Kerran olen kesän jälkeen tänä syksynä vetäissyt kelkan käyntiin ja
> kiertänyt mökin ja sitten pistinkin kelkan takaisin talliin.
Ilmeisesti siellä kylmänreijässä missä vaikutat ei ole lunta, mutta kylmää
kylläkin?? Erikoista.
Lapissa kyllä rupiaa lumi hätnäppää riittämään jo jonkinsortin kelkkailuun.
Vesistöjen kanssa pitää vaan olla vielä tarkkana.
En muista enää tarkkoja vuosia, mutta niinkin varhain kuin 90-luvun
loppupuolella oli kahtena vuotena peräkkäin sellainen reilun viikon
jakso, jolloin pakkanen pysyi tasaiseen -40 lukemissa.
Olin noihin aikoihin intin leirittämänä teltässä jossain Pokan
suunnalla.
Jopa täällä meillä (Rovaniemellä) päästiin virallisestikin liki -50
asteen lukemiin, joka oli kieltämättä hyvin mielenkiintoinen komemus.
Lähemmäs -40 asteen pakkaset eivät ole hirveän harvinaisia, mutta -50
asteeseen päästään harvoin.
Pakkasena se ei ulkona tuntunut juuri sen erilaielta kuin muukaan kova
pakkanen, mutta se oli hämmentävää, kuinka hiljaista kaikkialla oli.
Joka paikassa kevyt pakkasutu ja juurikaan mistään ei kuulunut juurikaan
minkäänlaista ääntä. Kaikki oli pysähtynyt.
Muttasiis... ei viikkotolkulla edes Lapissa.
Alle -25 keskilämpötiloja ei Sodankylässä ole ollut 1993 jälkeen
vähintään 5 vrk kuin 3 kertaa 1998/1999 ja kerran 2002/2003.
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_102.html#7
Ehkä Sodankylä ei ole oikea mittauspaikka.
-ka
Kyllä täällä oli pakkasta ihan riittävästi, vaikka antaa puolet poiskin
sellaisille, joilla ei ollut.
Tuossa tammikuun 10. päivän seutuvilla pakkaset alkoivat ja niitä kesti
yhteen menoon toista kuukautta. Sellaisia viikkoja oli useampiakin, jolloin
ei alle -30 asteen käynytkään kertaakaan, mutta monin ajoin oli sellaista
enimmillään jopa -40-42 astetta täällä Tenojokivarressa, Norjan rajalla.
En tiedä, kuinka paikallisia nuo pakkaset seitten olivat, mutta kauan niitä
ainakin kesti. Tänä vuonna ei tarttis sellaisia tulla missään vaiheessa. Ja
jos minä saisin päättää, niin ikinä ei lämpötila laskis alle +15 asteen.
Minulla oli juuri tuolloin täällä asiakkaina Keski-Eurooppalaisia
lumikenkävaeltajia ja he olivat muuten ihan omatoimisesti tuolla tunturissa,
mutta minun piti tietysti päivystää täällä kotosalla puhelimen päässä, että
jos heillä jokin menee pieleen, lähden heitä kelkalla avustamaan. Jummalaut,
kun oli tuollaisia pakkasviikkoja, niin kyllä toivoin lujasti, ettei tarttis
lähteä -40 asteen pakkasella kelkalla tunturiin. Eikä onneksi tarvinnut.
Uskomattomia sissejä nuo kaveri kyllä olivat.
Nämä kahjot olivat ihan onnessaan, kun tulivast pois, kertoivat tullessaan,
että "perfect weather, perfect weather..." Umpihulluja äijiä, nukkuivat
kelillä kuin kelillä makuupusseissa taivasalla. Ja kun ihmettelin, että
mikseivät he pystyttäneet sitä telttää, joka heillä oli yhdessä ahkiossa,
sanoivat sen olleen "vain hätätilanteita varten". Ja että teltassa
nukkuessaan he eivät olisi nähneet upeita revontulia.
No, meni vähän offtopikiksi, mutta kyllä pakkasia oli... :-)
> Jelppaas vähän missä päin Suomea nykyään on noin helvetin kylmää kun
> viikkotolkulla -45 piinaa ihmispoloja, niin tiedän vältellä em
> seutukuntaa. Rajansa se on nimittäin sillä mitä sitä kylmää sietää edes
> lappalainen!
Tämä Tenojokivarsi on minun mielestäni aikalailla kymimmästä päästä ainakin
täällä Ylä-Lapissa. Mielenkiinnolla olen seurannut autolla ajaessani, kuinka
nopeasti saattaa lämpötilat vaihdella lyhyelläkin matkalla.
Monesti saattaa täällä alhaalla jokivarressa olla -38-44 astetta, mutta kun
lähtee Karigasniemestä Kaamaseen päin, niin ihan takuulla, varmasti joka
ikinen kerta on mittari lauhimmillaan näyttänyt tuossa välillä jossain
vaiheessa ennen Kaamasta jo vajaata -20 astetta. Sitten Inarissa saattaa
olla jo liki -30 astettakin.
Mutta on tässä jokivarressakin lämpötilaeroja paljonkin. Yleensä
Karigasniemen pää on huomattavasti kylmempi kuin Utsjoen pää. Ja kun mennään
vielä Utsjoelta Nuorgamiin, tuleekin vastaan jo lauhat kelit, sillä niin
Utsjoella, kuin Nuorgamissa vaikuttaa kovilla pakkasilla jo Golf-virta
huomattavasti enemmän kuin esim. Karigasniemi-Angeli -suunnalla. Ois kyllä
mielenkiintoista saada tälle suunnalle virallinen ilmatieteenlaitoksen
säähavaintoasema. Tai edes joku virallinen lämpömittari tuonne Karigasniemen
seutuville. Täällähän ainoa virallinen havaintoasema on Kevolla ja sehän on
ylhäällä, huomattavasti lämpimämmässä paikassa kuin tämä jokivarsi täällä.
Nuo korkeuserot vaikuttavat lämpötilaan uskomattoman paljon lyhyillä, jopa
alle 2 kilometrin matkalla.
Paljon enemmän täällä seurataankin Norjan puolen säätiedotuksia, kuin uomen
ilmatieteenlaitoksen ennusteita. Ne kun eivät pidä ikinä kutiaan. Ei
myöskään säähavainnot ole aina edes sinne päin. Tuon Kevon tuloksetkin
saattavat heittää näistä Karigasniemen todellisista tuloksista uskomattoman
paljon.
>> Kerran olen kesän jälkeen tänä syksynä vetäissyt kelkan käyntiin ja
>> kiertänyt mökin ja sitten pistinkin kelkan takaisin talliin.
>
> Ilmeisesti siellä kylmänreijässä missä vaikutat ei ole lunta, mutta kylmää
> kylläkin?? Erikoista.
Ei kai tuo minusta mitenkään erikoista ole, silloin kun asia juuri noin päin
on. Silloin kun on kylmää, ei todellakaan useimmiten ole lunta. Mutta jos
lämpötila pyörii siinä -5-10 asteen seutuvilla, niin jo vain sataa lunta
melkein koko ajan. Se kun tosi pakkasilla tuppaa olemaan pilvetön tuo
taivas, eikä pilvettömältä taivaalta ainakaan täällä sada lunta. Lauhallahan
se on pilvessä tuo taivas ja silloin sitä luntakin tulee... ;-)
Tosin, kyllä tänä talvena on tuota lumen paskaaki tullut, mutta juurihan
sanoin, että eipä tänä talvena ole niitä pakkasiakaan vielä ollut. Vain -22
on tämän talven ennätys ja sekin vain käväisi tuossa lukemassa ja alkoi
saman tien lauhtumaan.
Nythän täällä oli yhteen menoon toista viikkoa sää plussan puolella,
enimmillään jopa +7,5 astetta tässä Outakoskella ja vettä satoi välillä ihan
kaatamalla. Eikä siltikään lumet sulaneet vielä läheskään kokonaan pois.
Mutta ei nuo enää paljoa haitanneetkaan, kun toissapäivänä jalkaisin kävin
tuolla metässä kävelemässä hirven perässä. Mutta ihan tarpeeksi sitä siellä
oli, että saattoi sen hirven sieltä sitten kelkalla hakea. Eilen ja
toissapäivänä täällä taas satoi oikein urakalla vettä ja välillä vähän
räntää, mutta nyt tänään on sitten taas ollut pakkasta -20 astetta.
Nyt on lauhtumaan päin, enää vain -16 astetta... :-)
> Lapissa kyllä rupiaa lumi hätnäppää riittämään jo jonkinsortin
> kelkkailuun. Vesistöjen kanssa pitää vaan olla vielä tarkkana.
Juu, jäälle ei uskalla mennä vielä kyllä huoletta juuri missään. Inarillakin
on niin ohuet jäät, että ei kuulemma miesmuistiin ole tähän aikaan vuodesta
ollut. Taitaa Kasarilla olla vielä laajoja sulia paikkoja. Ainakin niin
leveitä railoja on, että pitäisi vene olla niiden ylittämiseen.
Teno ei ole jäätynyt nimeksikään, eikä enää jäädykään kunnolla, vaikka tulis
pakkasiakin, koska tuon olemattoman jään päällä on kuitenkin jo sen verran
lunta, että se toimii melkoisena eristeenä. Sehän jo 10-15 sentin lumikerros
on hyvä eriste ja enemmän sitä tuolla jäällä nytkin on. Jo toissayönä ja
eilisaamuna satoi ainakin sen verran uutta lunta.
-Jupe-
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_102.html#7
" Lapin kylmin 1999
Tammikuun lopussa 1999 oli noin viikon ajan Pohjois-ja Keski-Lapissa
45 - 50 asteen pakkaset. Suomen kylmin mittaus, -51,5 astetta
saavutettiin Kittilän Pokassa 28.1.1999."
No siellä on sitten ihan ok kelit täkäläisiin verrattuna...
No joo, jos pitää valita mustan, pimeän, märän ja kylmän, tai
vaihtoehtoisesti valkoisen, pimeän, märän ja kylmän väliltä, niin kyllä minä
tuon jälkimmäisen mieluummin valitsisin. Kyllä se silti näin
kaamosaikanankin kummasti tekee maisemaa valoisammaksi kun on lumi maassa.
Nythän täällä onkin ihan lupsakka keli taas, kun on pakkastakin tuollainen
sopivat -12,6 astetta.
-Jupe-