Renkaan kehä
vipo
ajotietokoneen. Renkaan kehä mittaa en vain löytänyt mistään. STRO kirjassa
on kaiken maailman a**on renkaiden kehämittoja, muttei mopottimien.
Eli mitä olette laittaneet kehäksi 120/70-17 renkaaseen. Tietenkin sen saa
mitattua, mutta laiskuus iski....
Vipo ja Ninja
Rami Riionheimo
"vipo" <remove_no...@meitsi.net> wrote in message
news:7lZia.306$504...@read3.inet.fi...
Taitaa se kehä riippua jonkin verran rengasmerkistä eli helpointa taitaa
olla mitata se. Muista ottaa huomioon keskipakovoiman renkaan halkaisijaa
kasvattava vaikutus suuremmilla nopeuksilla huomioon.
Rami
Tero Iso-Kuortti
renkaissa huomattavan halkaisija eron. Kummankin renkaan kyljessä luki
140/70-17, eli pitäis olla samat mitat. Mutta kun laittoi vanhan kuluneen
Pirellin Bridgestonen BT-45:sen rinnalle, oli vielä pirelli muistaakseni
reilusti yli sentin korkeampi. Ja eron huomas jo mittareissakin Pirellillä
100km/h ja 4700rpm, BT-45:lla 100km/h 5000rpm.
-tero-
"vipo" <remove_no...@meitsi.net> kirjoitti
viestissä:7lZia.306$504...@read3.inet.fi...
Jukka Eerola
Metzelerin "rengasraamattu" antaa vierintäkehäksi 1812 mm. Tämä siis
ajo-olosuhteissa. Renkaan vierintäkehän mittaaminen tai laskeminen
halkaisijasta ei anna oikeaa tulosta, koska renkaan vierintäkehä muuttuu
pyörän ollessa ajotilanteessa kuormattuna. Esim. Metzelerin mukaan
halkaisija uudella renkaalla on 600 mm, joka laskettuna antaa
vierintäkehäksi 1885 mm.
Jukka
Paavo Kuisma
Rami Riionheimo <ram...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:b6ho3f$ilr$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Muista ottaa huomioon keskipakovoiman renkaan halkaisijaa
> kasvattava vaikutus suuremmilla nopeuksilla huomioon.
Miten se vaikuttaa?
- paavo -
- bandit 1200 -
- Honda QR 50 -
O-P haapamäki
Renkaaseen merkki>Merkki tallin lattiaan>ukko kyytiin>vieritä fillaria
kiekka>merkki lattiaan>mittaa väli
Näin pelaa ainakin ainakin 20 millisen contin kanssa ja nopeus pitää
paikkansa 80km/h asti ihan hienosti :)...
mitattuja hevosvoimia kilowateissa ~0.410kw (suoraan akselin päästä,
kierrosluvulla 178bpm)...
Tuskin se moottoripyöränkään rengas niiin hulluja venyy(200km/h), että tämä
mittaus menetelmä ei pitäisi edes jotenkin kutiansa.
vipo <remove_no...@meitsi.net> wrote in message
news:7lZia.306$504...@read3.inet.fi...
Ilpo Piispanen
Suuremmissa nopeuksissa keskipakoisvoiman
muutos on suurinpiirtein luokkaa 1%, notta siitä
en ainakaan henk. koht. välitä...
Ilpo
Rami Riionheimo
"Paavo Kuisma" <p...@pkuisma.inet.fi> wrote in message
news:pb%ia.376$504...@read3.inet.fi...
Mitä lujempaa mennään niin renkaan halkaisija kasvaa.
Aikoinaan RD 350 takarenkaan ja takahaarukan etureunan väli oli jotain 5-6
mm. ja kun mopolla ajoi liki sen mitä se kulki niin takarenkaan halkaisija
kasvoi sen verran että otti takahaarukan etureunaan kiinni.
Rami
Matti Savolainen
> viestissä:b6ho3f$ilr$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> >
> > Muista ottaa huomioon keskipakovoiman renkaan halkaisijaa
> > kasvattava vaikutus suuremmilla nopeuksilla huomioon.
Tämä oli hyvä! :-)
--
Matti
<Yamaha YZF 1000 R1 -02, Yamaha WR 400 -98, Honda Monkey -94>
Jouni Kaskiharju
Tuossa jo oli mittausmenetelmiä. Tarkistuksen voi suorittaa pidemmällä
matkalla. Maanteillä on paljon ns. mittaratoja (800...1000m) joissa voi
sitten hienosäätää mittaria nollaamalla trippi pätkän alussa ja ajamalla
tasan mittarata päästä päähän. Osan pätkästä voi ajaa kovaa jolloin
kompensoituu renkaan kehän muuttuminen nopeuden mukaan ja kilometrin
matkalla rengas pyörähtää tarpeeksi monta kertaa jolloin kumuloituneet
virheet löytyy. Voit päästä alle promillen virheeseen..
--
JK & KawaZ
Zam64
a=v^2/r, keskipakovoiman vaikutus (juu kiusallanikin sanon
rahvaanomaisesti kaskipakovoima enkä keskihakuvoma). Mutta mikä on
nopeuden vaikutus säteeseen?
..Er..Houston we have a problem here...
______________________________________________________________________
Hae MP Aiheinen Logo tai tee oma tai muokkaa valmista Logo-Editorilla!
http://www.mp-foorumi.com/logo/
Paavo Kuisma
Rami Riionheimo <ram...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:b6i2dr$iav$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Mitä lujempaa mennään niin renkaan halkaisija kasvaa.
> Aikoinaan RD 350 takarenkaan ja takahaarukan etureunan väli oli jotain 5-6
> mm. ja kun mopolla ajoi liki sen mitä se kulki niin takarenkaan halkaisija
> kasvoi sen verran että otti takahaarukan etureunaan kiinni.
Ja olet sitten varma, että kun halkaisija kasvaa, niin myös akselin
keskipisteen ja maanpinnan välinen etäisyys kasvaa yhtälailla?
Nopeusmittarin näyttämään kai vaikuttaa ainoastaan se, kuinka korkealla
akseli on maanpinnasta.
Voinee kai ajatella, että sen rengasalueen kumimassa, joka painuu pyörän- ja
kuskinmassan sekä ilmanvastuksen takia renkaan säteen kaarilinjalta
sisäänpäin maata vasten, muodostaa "keskipakoisvoimansa" verran nostetta.
Tämä noste on ainoa voima, joka "oikaisee" em. massojen aiheuttamaa
painumaa. Muilta osin etäisyys akselin ja maanpinnan välillä säilyy
entisellään. Renkaan painuma-alueen massan aiheuttama "keskipakovoima"
lienee täysin merkityksetön maapallon aiheuttamaan gravitaatiovoimaan ja
vauhdista aiheutuvaan "down force"iin verrattuna.
Väitätkö siis, että pyörä nousee ylöspäin kovassa vauhdissa renkaan säteen
suurentumisen takia?
Onko asiasta faktatietoa?
Paavo Kuisma
Ilpo Piispanen <ilpo.pi...@POISTAippnet.fi> kirjoitti
viestissä:v%%ia.2967$5J2.2...@reader1.news.jippii.net...
>
> Mittaamaan vaan, niin saat varmimman tuloksen.
> Suuremmissa nopeuksissa keskipakoisvoiman
> muutos on suurinpiirtein luokkaa 1%, notta siitä
> en ainakaan henk. koht. välitä...
Mistä olet ottanut tuon 1 %? Millä nopeudella? Vai onko "fakta" peräisin
hevosmiesten tietotoimistosta?
- paavo -
Juha Saarilampi
mittaavat akselin etäisyyttä maasta ?
Käsittääkseni nämä mittarit ovat vain pyörähdyslaskureita ?
Jos halkaisija muuttuu niin peruskoulun geometriantunneilla tuli opittua
että samalla myös
kehä kasvaa ts. yhteen pyörähdykseen menee enemmän matkaa.
Renkaan koko muuttuu ajossa, se on selvää. Olen havainnut tämän useassa
pyörässä,
joko niin että rengas on leveyssuunnassa ottanut kiinni takahaarukkaan tai
nastat ovat jyrsineet takaiskarin linkuista metallia..
En tiedä montako prosenttia nopeus heittää renkaan koon ja muodon muuttuessa
nopeuden / kuormituksen mukaan.
toisaalta paljonko nopeus- tai matkamittaus heittää prosentuaalisesti
soratiellä kun renkaat ovat yhtenään luistossa ?
Ketä kiinnostaa oikeasti nämä marginaaliset heitot ?
Kertokaa mieluummin minkälaisia kokemuksia teillä on yleensä polkupyörien
nopeusmittarien käyttäytymisestä ulkoisten olosuhteiden vaikutuksesta :
- Näkyykö nestekidenäyttö auringonpaisteessa ?
- Kestääkö näyttö kunnon helteitä, entäs pakkasia ?
- Kosteuden kesto ?
- Pattereiden kesto pakkasella ?
Toisaalta onko kukaan yrittänyt käyttää polkupyörän nopeusmittaria
käyntikierrosmittarina ?
Olisihan tuo mielenkiintoista saada huippukierroslukemat tai keskimääräiset
kierroslukemat
joltain ajo-osuudelta...
Juha Saarilampi
Veijo Änäkäinen
> - Näkyykö nestekidenäyttö auringonpaisteessa ?
> - Kestääkö näyttö kunnon helteitä, entäs pakkasia ?
> - Kosteuden kesto ?
Kyllä.
> - Pattereiden kesto pakkasella ?
lämpösessä.
Olen ollut erittäin tyytyväinen mittariin. Olen asentanut
elektroniikkaliikkeestä ostetun anturi+magneetti parin, jatkakonut johtoa ja
suojannut johdon jäykällä suojasukalla.
-Vepa & KTM & Sigma Sport 800 Targa-
Petri Hannukainen
> Tuossa jo oli mittausmenetelmiä. Tarkistuksen voi suorittaa pidemmällä
> matkalla. Maanteillä on paljon ns. mittaratoja (800...1000m) joissa voi
> sitten hienosäätää mittaria nollaamalla trippi pätkän alussa ja ajamalla
> tasan mittarata päästä päähän. Osan pätkästä voi ajaa kovaa jolloin
> kompensoituu renkaan kehän muuttuminen nopeuden mukaan ja kilometrin
> matkalla rengas pyörähtää tarpeeksi monta kertaa jolloin kumuloituneet
> virheet löytyy. Voit päästä alle promillen virheeseen..
>
> --
> JK & KawaZ
Toinen tarkistusmahdollisuus on ajaa esim. 200km/h tien varressa olevan
sinivalkoisen auton ohi, jolloin saa tarkan lukeman nimellistä korvausta
vastaan. Sitten eikun laskemaan virheen perusteella korjauskerroin ja
näpyttelemään sen mukaan mittaria. Parin kuukauden päästä voi suorittaa
tarkistusajon, kunhan on kortti taas taskussa : )
Pete
ps. itse olen tyytynyt mittamaan renkaan "kylmillään"
Juha Saarilampi
Oletko pitänyt sigman vakionappulat kiinni ?
Olen sen verran testaillut enttä näyttää suhteellisen
helpolta vetää nappulat irti ja laittaa jatkojohdoilla
uudet nappulat kytkin stongaan niin ettei tarvitse
irrottaa kättä kahvasta kun haluaa esim. resetoida
tripin suunnistusetappien välillä.
Täytyypä jatkaa kehittely kesemmällä kun on
enemmän aikaa ...
Juha
Jussi R
news:b6ja2m$6pp$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> > - Kosteuden kesto ?
> Kyllä.
Varauksin.
Ainakin mun Sigma menehtyi viime juhannuksena veneonnettomuudessa, kun
savolaismallinen soutuvene sattumalta kaatui, saattaen kaikki kyydissä
olleet veden varaan. Tosin ei olisi pitänyt pitää Sigmaa ajotakin
taskussa, tai ajotakkia yllä salakalassa.
Jussi
Paavo Kuisma
Juha Saarilampi <juha.saarilampi@*no_spam*picengineering.com> kirjoitti
viestissä:b6j8v8$hbr$1...@news1.songnet.fi...
> En tiennytkään että on myynnissä polkupyörän nopeusmittareita jotka
> mittaavat akselin etäisyyttä maasta ?
> Käsittääkseni nämä mittarit ovat vain pyörähdyslaskureita ?
En minäkään ole moisista kuullut. Mutta akselin etäisyys maasta (on vähän
pienempi kuin renkaan säde) nyt sattuu olemaan se muuttuja, joka määrittää
maahan "piirtyvän" pyörähdyskehän pituuden.
> Jos halkaisija muuttuu niin peruskoulun geometriantunneilla tuli opittua
> että samalla myös
> kehä kasvaa ts. yhteen pyörähdykseen menee enemmän matkaa.
Siis perusasiat on opittu ulkoa, mutta soveltamiskyky on vielä vähän
hakusessa.
> Renkaan koko muuttuu ajossa, se on selvää. Olen havainnut tämän useassa
> pyörässä,
> joko niin että rengas on leveyssuunnassa ottanut kiinni takahaarukkaan tai
> nastat ovat jyrsineet takaiskarin linkuista metallia..
Eihän sillä hyvä fysiikan aloittelija ole v***nkaan merkitystä, kuinka
paljon se rengas muuttuu ulkokehältään siellä missä se ei määritä
pyörähdysmittaa l. kosketuspinta maata vasten.
> En tiedä montako prosenttia nopeus heittää renkaan koon ja muodon
muuttuessa
> nopeuden / kuormituksen mukaan.
Huomaa: kuormitus muuttaa renkaan muotoa maata vasten olevassa kohdassa,
nopeus renkaan siinä osassa, joka ei ole maata vasten
> toisaalta paljonko nopeus- tai matkamittaus heittää prosentuaalisesti
> soratiellä kun renkaat ovat yhtenään luistossa ?
Se onkin jo ihan eri juttu
- paavo -
Anssi Ylönen
> Ja olet sitten varma, että kun halkaisija kasvaa, niin myös akselin
> keskipisteen ja maanpinnan välinen etäisyys kasvaa yhtälailla?
> Nopeusmittarin näyttämään kai vaikuttaa ainoastaan se, kuinka korkealla
> akseli on maanpinnasta.
Kai renkaan kehän pituuden muutoksellakin on vaikutusta? Vaikka akselin korkeus
maan pinnasta ei muuttuisikaan renkaan halkaisijan kasvaessa, niin
pyörimisnopeushan hidastuu. Sillä kehänopeushan pysyy samana, joten kehän
pituuden kasvaessa on pyörimisnopeuden hidastuttava. Näin ainakin pikaisesti
pohtien käsittäisin asian olevan.
Ande
Juha Saarilampi
on vähentänyt sitä aikaamäärää minkä voin käyttää
ajamiseen.
Samoin se aika minkä käytän nopeusmittarin vilkuilemiseen
vie aikaa tien reunojen tähystämiseltä. Jos sattuisi
vaikka pöllähtämään ukkometso vastaan.
Hyvä kuitenkin että valistit minua Paavo Kuisma.
Pyörähdellään kun tavataan : )
Juha
Sauli
>
> Rami Riionheimo <ram...@hotmail.com> kirjoitti
> viestissä:b6i2dr$iav$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> >
> > Mitä lujempaa mennään niin renkaan halkaisija kasvaa.
> > Aikoinaan RD 350 takarenkaan ja takahaarukan etureunan väli oli jotain
5-6
> > mm. ja kun mopolla ajoi liki sen mitä se kulki niin takarenkaan
halkaisija
> > kasvoi sen verran että otti takahaarukan etureunaan kiinni.
>
> Ja olet sitten varma, että kun halkaisija kasvaa, niin myös akselin
> keskipisteen ja maanpinnan välinen etäisyys kasvaa yhtälailla?
> Nopeusmittarin näyttämään kai vaikuttaa ainoastaan se, kuinka korkealla
> akseli on maanpinnasta.
Eiköhän nopeusmittarin näyttämään kuitenkin vaikuta ainoastaan renkaan
pyörimisnopeus, jos kyse on eturenkaaseen vaijerilla kiinnittyvästä
mittarista. Suoraan vaihteistosta tms. mittaavissa nykypyörissäkään tuskin
on anturia, joka mittaa akselin ja maanpinnan välistä etäisyyttä =)
En muutenkaan usko, että renkaan akselin välimatka maahan on yhdellä
pyörähdyksellä kuljettavan matkan määräävä tekijä vaan juuri tuo renkaan
kehän mitta.
Ajatellaan esimerkkinä todella tyhjää rengasta, joka ajoneuvon painon
vaikutuksesta painuu kasaan. Rengashan ei ei ole tällöin pyöreä ja akselin
ja maan välinen etäisyys on lyhentynyt. Jos nyt tästä laskee yhdellä
pyörähdyksellä edettävän matkan renkaan säteestä, ottamalla säteen akselin
keskipisteestä maan pintaan, niin saadaan mielestäni väärä lukema. Onhan
renkaan kehän mentävä pyöriessään maan pinnan mukaisesti ja todellinen kehä
on kuitenkin tässä tapauksessa suurempi, kuin laskennallinen arvo tuota
kuvitteellisesta sädettä (akselin keskipisteen ja maanpinnan etäisyys)
käyttäen.
Jaa-a. Saakohan tuosta kukaan selvää? =)
_Sauli
Tero Ahlqvist
> Ja olet sitten varma, että kun halkaisija kasvaa, niin myös akselin
> keskipisteen ja maanpinnan välinen etäisyys kasvaa yhtälailla?
> Onko asiasta faktatietoa?
Ootko koskaan nähnyt parempien dragstereiden burniksia?
Siinähän näkee selvästi keskipakovoiman aiheuttaman
renkaan muodonmuutoksen, ja se nostaa koko härvelin
perää korkeammalle.
Tämä todistakoon, että ilmiö on olemassa.
Se, paljonko se todella vaikuttaa moottoripyörässä
esim. Sigman lukemaan lie toisarvoista. Ilmiö ainakin
vaikuttaa siihen suuntaan, että jos sigma näyttää
nopeudeksi 300 olet todellisuudessa ajanut sen.
(Olettaen sigman toimivan oikein ja olettaen mitanneesi
renkaan pyörimiskehän oikein)
Mutta jos olet saanut vaikka Sigmaan 297, ja haluaisit
varmistella, onko nopeutesi ollut yli 300 jotta pääsisit
paukuttamaan henkseleitä, siihen ei löydy faktatietoa
ainakaan minun tuntemieni hevosmiesten tietolähteistä.
Teoreettisen maksimihalkaisijan voisi laskea mittaamalla
renkaan poikkileikkauskuviosta renkaan ympärysmitan
kulutuspinnan yli vannenauhasta vannenauhaan ja jakaa
mitan kahdella. Tässä tilanteessa rengas olisi täysin
litistynyt levyksi. Tässä ei oteta huomioon kumin
mahdollista venymää, renkaan rungon mahdollista venymää,
eikä vanteen leveyttä tai sitä, että rengasta ei voi
taivuttaa absoluuttisen terävästi. Mutta tästä laskusta
saisi ainakin arvon, jota tuo venymä ei missään tilanteessa
ylitä.
Tästä voi tehdä myös sen päätelmän, että koska leveässä
renkaassa on enemmän seinämää + kulutuspintaa kuin
kapeassa -> 170/60-17 prosentuaalinen venymä on
varmaan suurempi kuin 90/90-21 renkaassa, jonka
halkaisija on suurempi, ja maksimi muodonmuutos
pienempi.
Tosin ylläolevien rengastyyppien runkojen vahvuuksissa
on eroja, samoin käytettävissä rengaspaineissa.
Mutta ketä tää ihan oikeesti jaksaa kiinnostaa?
-Tero-
Paavo Kuisma
Anssi Ylönen <anssi....@remove.ctse.fi> kirjoitti
viestissä:3E8D35E4...@remove.ctse.fi...
> Kai renkaan kehän pituuden muutoksellakin on vaikutusta? Vaikka akselin
korkeus
> maan pinnasta ei muuttuisikaan renkaan halkaisijan kasvaessa, niin
> pyörimisnopeushan hidastuu. Sillä kehänopeushan pysyy samana, joten kehän
> pituuden kasvaessa on pyörimisnopeuden hidastuttava. Näin ainakin
pikaisesti
> pohtien käsittäisin asian olevan.
Noin siinä tahtoo käydä, kun pikaisesti pohtii asioita. Katsos, sen kehän
nopeudella, joka ei ole kiinni maassa, ei ole juuri mitään merkitystä mp:n
nopeuden muodostukseen. Ainoastaan se nopeus, jolla maassa kiinni oleva
renkaan kohta vaihtaa paikkaa. Ja tämä nopeus jaettuna tämän kohdan säteellä
määrittää pyörimisfrekvenssin.
- paavo -
Paavo Kuisma
Sauli <sauli....@ei.roskaa.kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:b6je5o$jtq$1...@news1.songnet.fi...
>
> > Ja olet sitten varma, että kun halkaisija kasvaa, niin myös akselin
> > keskipisteen ja maanpinnan välinen etäisyys kasvaa yhtälailla?
> > Nopeusmittarin näyttämään kai vaikuttaa ainoastaan se, kuinka korkealla
> > akseli on maanpinnasta.
>
> Eiköhän nopeusmittarin näyttämään kuitenkin vaikuta ainoastaan renkaan
> pyörimisnopeus, jos kyse on eturenkaaseen vaijerilla kiinnittyvästä
> mittarista.
Samaa mieltä
> Suoraan vaihteistosta tms. mittaavissa nykypyörissäkään tuskin
> on anturia, joka mittaa akselin ja maanpinnan välistä etäisyyttä =)
Ei edes tarvita. Mutta kuten jo aiemmin kirjoitin, akselin korkeus
maanpinnasta yksin määrittää yhdestä pyörähdyksestä syntyvän matkan. Se ei
ole sama kuin kuormittamattoman täyden renkaan kehä, koska rengas painuu
maata vasten olevasta osastaan.
> En muutenkaan usko, että renkaan akselin välimatka maahan on yhdellä
> pyörähdyksellä kuljettavan matkan määräävä tekijä vaan juuri tuo renkaan
> kehän mitta.
Ouuuuuuuu looooord
> Ajatellaan esimerkkinä todella tyhjää rengasta, joka ajoneuvon painon
> vaikutuksesta painuu kasaan. Rengashan ei ei ole tällöin pyöreä ja akselin
> ja maan välinen etäisyys on lyhentynyt. Jos nyt tästä laskee yhdellä
> pyörähdyksellä edettävän matkan renkaan säteestä, ottamalla säteen akselin
> keskipisteestä maan pintaan, niin saadaan mielestäni väärä lukema. Onhan
> renkaan kehän mentävä pyöriessään maan pinnan mukaisesti ja todellinen
kehä
> on kuitenkin tässä tapauksessa suurempi, kuin laskennallinen arvo tuota
> kuvitteellisesta sädettä (akselin keskipisteen ja maanpinnan etäisyys)
> käyttäen.
Lähtöarvot on oikein, mutta johtopäätökset meni ihan mettään.
- paavo -
Paavo Kuisma
Tero Ahlqvist <tero.a...@no.spam.nokia.com.invalid> kirjoitti
viestissä:3E8D3D60...@no.spam.nokia.com.invalid...
>
> Ootko koskaan nähnyt parempien dragstereiden burniksia?
> Siinähän näkee selvästi keskipakovoiman aiheuttaman
> renkaan muodonmuutoksen, ja se nostaa koko härvelin
> perää korkeammalle.
>
> Tämä todistakoon, että ilmiö on olemassa.
Samaa mieltä
> Se, paljonko se todella vaikuttaa moottoripyörässä
> esim. Sigman lukemaan lie toisarvoista.
Siitä kai kuitenkin tässä on puhuttu. Puhtaasti mutu-menetelmällä väitän,
että kapeassa ja kovassa (vrt. dragsterin rengas) mp:n eturillassa ilmiöllä
on vain promilletason merkitys.
- paavo -
Sauli
klips...
> kuten jo aiemmin kirjoitin, akselin korkeus
> maanpinnasta yksin määrittää yhdestä pyörähdyksestä syntyvän matkan.
Edelleenkään en allekirjoita tuota.
Ajattelepa vaikka pyöreätä hulahula-vannetta, jonka kehä on 1 metri. Jos
pyörität vannetta lattialla yhden kierroksen, niin se etenee silloin yhden
metrin, eikö?
Em. vanteen säde keskipisteessä olevasta kuvitteellisesta akselista maahan
olisi silloin paltiarallaa 16cm.
Jos nyt kuvitteellisesti painat vanteen maata vasten niin lyttyyn, että
kuvitteellisen akselin ja maanpinnan etäisyydeksi tulee 8cm, niin eteneekö
vanne nyt yhdellä täydellä kierroksella puolisen metriä? Tuskin. Eiköhän se
vanne etene edelleen suunnilleen metrin verran.
_Sauli
Konsta Karsisto
> Jos nyt kuvitteellisesti painat vanteen maata vasten niin lyttyyn, että
> kuvitteellisen akselin ja maanpinnan etäisyydeksi tulee 8cm, niin eteneekö
> vanne nyt yhdellä täydellä kierroksella puolisen metriä? Tuskin. Eiköhän se
> vanne etene edelleen suunnilleen metrin verran.
Juu, mutta mp:n vanne ei muuta muotoaan, joten kumi venyy,
kutistuu ja luistaa aikamoista haipakkaa. Kovassa vauhdissa
venymää pysyy tosin yllä sen verran, että efektiivinen säde
hiukan kasvaa. (Oma muistikuva ilmiön vaikutuksesta nopeus-
lukemaan on että se on luokkaa 3 - 5 % nopeuden ollessa
suuruusluokkaa 300 km/h.)
--
KKK
Paavo Kuisma
Sauli <sauli....@ei.roskaa.kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:b6jh2a$lcd$1...@news1.songnet.fi...
>
> > kuten jo aiemmin kirjoitin, akselin korkeus
> > maanpinnasta yksin määrittää yhdestä pyörähdyksestä syntyvän matkan.
>
> Edelleenkään en allekirjoita tuota.
Ei se mikään uskonkappale olekaan. Ja sitä paitsi kaikki fysiikan suurmiehet
ovat epäilleet entistä ja keksineet uutta. Silti olet mielestäni väärässä.
- paavo -
Konsta Karsisto
> Ootko koskaan nähnyt parempien dragstereiden burniksia?
> Siinähän näkee selvästi keskipakovoiman aiheuttaman
> renkaan muodonmuutoksen, ja se nostaa koko härvelin
> perää korkeammalle.
En ole nähnyt, mutta tuli mieleen, että jonkin verran
(pyörimis)nopeus vaikuttaa muodonmuutokseen sitäkin
kautta, että kovemmassa vauhdissa kumi ei ehdi
painua kasaan yhtä paljon. Siitä mulla ei ole hajua,
mitä luokkaa on tämän ilmiön osuus muodonmuutosyhtälössä,
mutta vaikutus on samansuuntainen.
--
KKK
Timo Ruotsalainen
"Sauli" <sauli....@ei.roskaa.kolumbus.fi> wrote in message
news:b6je5o$jtq$1...@news1.songnet.fi...
> Ajatellaan esimerkkinä todella tyhjää rengasta, joka ajoneuvon painon
> vaikutuksesta painuu kasaan. Rengashan ei ei ole tällöin pyöreä ja akselin
> ja maan välinen etäisyys on lyhentynyt. Jos nyt tästä laskee yhdellä
> pyörähdyksellä edettävän matkan renkaan säteestä, ottamalla säteen akselin
> keskipisteestä maan pintaan, niin saadaan mielestäni väärä lukema. Onhan
> renkaan kehän mentävä pyöriessään maan pinnan mukaisesti ja todellinen
kehä
> on kuitenkin tässä tapauksessa suurempi, kuin laskennallinen arvo tuota
> kuvitteellisesta sädettä (akselin keskipisteen ja maanpinnan etäisyys)
> käyttäen.
>
> Jaa-a. Saakohan tuosta kukaan selvää? =)
>
> _Sauli
>
>
pyörähtäessä yhden kierroksen kun rengas on täysi. Sitten lasket renkaan
tyhjäksi, no ei ehkä ihan mutta niin paljon että litistyy selvästi, ja sama
mittaus uudestaan. Veikkaan että tulos on lähempänä Paavon esittämää mallia,
eli tyhjällä renkaalla matka on lyhyempi.
Juha J Paaso
>> kuten jo aiemmin kirjoitin, akselin korkeus
>> maanpinnasta yksin määrittää yhdestä pyörähdyksestä syntyvän matkan.
> Edelleenkään en allekirjoita tuota.
Kyllä Paavo tässä nyt on aivan oikeassa.
Piste renkaan pinnalla kulkee jonkun matkan x per kierros, mutta tämä
matka ei ole tarkalleen ottaen 2*pii*r koska rengas ei ole kiinteä
kappale, eikä piste piirrä täysin ympyrärataa kumin muodonmuutoksista
johtuen.
Mutta; Renkaan muoto ei-maata-koskettavalta-osin ei vaikuta mihinkään,
joten pyörän etenemisen kannalta rengas käyttäytyy kuten kiinteä kappale
jonka säde on vanteen säde + kumin tietä vasten puristuneen osan
paksuus. Eli siis akselin korkeus maasta, toisin sanottuna.
Piirsin kuvan:
<
http://www.helsinki.fi/~jpaaso/temp/rengas.gif
>
Tässä musta+harmaa on koko rengas, jossa musta osuus on kumin todellinen
muoto ja harmaa osuus piirtää akselin ympäri sellaisen ympyrän, joka
vastaa akselin korkeutta maasta eli sitä todellista pyörintäkehää.
Tämähän ei poissulje sitä, että kiihdytysvehkeen rengas muuttaa muotoaan
kovassa kiihdytyksessä; Se on silti profiililtaan samanlainen kuin
kuvassa.
- JjP
--
"There's some esses or chicanes where I actually get the thing to highside
me halfway through, to help me get steered into the next turn." - Garry McCoy
Paavo Kuisma
Konsta Karsisto <etu....@nokia.com> kirjoitti
viestissä:3E8D4FDD...@nokia.com...
>
> En ole nähnyt, mutta tuli mieleen, että jonkin verran
> (pyörimis)nopeus vaikuttaa muodonmuutokseen sitäkin
> kautta, että kovemmassa vauhdissa kumi ei ehdi
> painua kasaan yhtä paljon. Siitä mulla ei ole hajua,
> mitä luokkaa on tämän ilmiön osuus muodonmuutosyhtälössä,
> mutta vaikutus on samansuuntainen.
Jos tuon esittämäsi idean vaikutus on todellinen ja merkittävä, niin
sittenhän heikolla jäälläkin voi autolla ajaa, kunhan vaan sen tekee
riittävän suurella nopeudella. Tuolloinhan ei jää kerkiä murtumaan auton
alta, vai ?
- paavo -
Konsta Karsisto
> Jos tuon esittämäsi idean vaikutus on todellinen ja merkittävä, niin
> sittenhän heikolla jäälläkin voi autolla ajaa, kunhan vaan sen tekee
> riittävän suurella nopeudella. Tuolloinhan ei jää kerkiä murtumaan auton
> alta, vai ?
Niinpä, mutta parhaiten silloin, kun auton paino ylittää
jään kantavuuden vain hyvin vähän... (Suosittelen kaikkia
autoilijoita kokeilemaan tätä keväällä itse!)
--
KKK
Jussi R
news:incja.147$La5...@read3.inet.fi...
> Jos tuon esittämäsi idean vaikutus on todellinen ja merkittävä, niin
> sittenhän heikolla jäälläkin voi autolla ajaa, kunhan vaan sen tekee
> riittävän suurella nopeudella. Tuolloinhan ei jää kerkiä murtumaan auton
> alta, vai ?
Jossain oli juttua tästä Ahvenanmaan jäätiestä, ja siellä sanottiin että
kovemmalla nopeudella auto aiheuttaa jäänalaisen aallon, joka saattaa
rikkoa jään auton edestä. Mene ja tiedä.
Muuten noi tollaset kumien muotoutumiset voi kiertää kätevästi
teippaamalla GPS:n kiinni ja katsomalla nopeutensa siitä. Sitten voi
esimerkiksi paukutella henkseleitään yli 250km/h:n todellisesta nopeudesta
(joka ei ole juuri mitään, tiedän).
Anssi Ylönen
> Noin siinä tahtoo käydä, kun pikaisesti pohtii asioita. Katsos, sen kehän
> nopeudella, joka ei ole kiinni maassa, ei ole juuri mitään merkitystä mp:n
> nopeuden muodostukseen. Ainoastaan se nopeus, jolla maassa kiinni oleva
> renkaan kohta vaihtaa paikkaa. Ja tämä nopeus jaettuna tämän kohdan säteellä
> määrittää pyörimisfrekvenssin.
>
> - paavo -
Asiaa hiukan enemmän esittämältäsi kannalta pohtien olen taipuvainen olemaan
samaa mieltä kanssasi.
Ande
Timo Alanne
>
>
> > Renkaan koko muuttuu ajossa, se on selvää. Olen havainnut tämän useassa
> > pyörässä,
> > joko niin että rengas on leveyssuunnassa ottanut kiinni takahaarukkaan
tai
> > nastat ovat jyrsineet takaiskarin linkuista metallia..
>
> Eihän sillä hyvä fysiikan aloittelija ole v***nkaan merkitystä, kuinka
> paljon se rengas muuttuu ulkokehältään siellä missä se ei määritä
> pyörähdysmittaa l. kosketuspinta maata vasten.
>
>
> > En tiedä montako prosenttia nopeus heittää renkaan koon ja muodon
> muuttuessa
> > nopeuden / kuormituksen mukaan.
>
> Huomaa: kuormitus muuttaa renkaan muotoa maata vasten olevassa kohdassa,
> nopeus renkaan siinä osassa, joka ei ole maata vasten
>
>
>
>
>
>
Mikäköhän taas on niin vaikeaa?
Jos keskihakuvoima muuttaa renkaan muotoa horisontaalisuunnassa niin paljon,
että nastat alkavat kovemmassa nopeudessa ottaa kiinni haarukan juureen,
niin pyörimisliikkeessä on niin hassusti, että täsmälleen samankokoinen
voima pyrkii palauttamaan kuorman aiheuttamaa muodonmuutosta, vaikka se
vaikuttaakin vertikaalissa suunnassa.
Et ole Paavo koskaan joutunut tyhjällä renkaalla ajamaan? Vanhalla kevarilla
riitti noin 80km/h kompensoimaan kuorman aiheuttama muodonmuutos, kun
paineistettu ilma ei ollut kumikalvon yläpuolella avittamassa. Ei mutu. Eli
rengaspaineet pitäisi saada kalliimmissa mittareissa asetettua myös
parametreiksi :)
-Timppa-
Juha Tapiola
Alla olevassa esimerkissä edetty metka on tosiaan sen metrin, mutta mä
ainakin kovasti toivon että pyörän paino, downforce tai keskipakovoima ei
vaikuta pyörän vanteen muotoon kovinkaan paljon. Tuossa tilanteessa
vanteen elinikä olisi kovin lyhyt.
Sauli <sauli....@ei.roskaa.kolumbus.fi> wrote:
: Ajattelepa vaikka pyöreätä hulahula-vannetta, jonka kehä on 1 metri. Jos
Veijo Änäkäinen
Jussi R <jussi_...@NOSPAMREMOVE.hotmail.com> wrote in message
news:b6jl6q$noh$1...@news1.songnet.fi...
> esimerkiksi paukutella henkseleitään yli 250km/h:n todellisesta nopeudesta
> (joka ei ole juuri mitään, tiedän).
>
saavutettu huippunopeus on vain 166,8 km/h.
Vepa
pekka
"Paavo Kuisma" <p...@pkuisma.inet.fi> kirjoitti
viestissä:incja.147$La5...@read3.inet.fi...
pekka ;-)
Kimmo Hovi
> a=v^2/r, keskipakovoiman vaikutus (juu kiusallanikin sanon
> rahvaanomaisesti kaskipakovoima enkä keskihakuvoma). Mutta mikä on
> nopeuden vaikutus säteeseen?
Sehän nyt riippuu kokonaan renkaan elastisuudesta, akselipainosta
(Jolla rengasta painetaan maahan), eikä unohdeta tietenkään, että
perusmuodossaan kaavat pätevät vain NTP-oloissa, joten muistetaan
suorittaa mittaukset vasta kesämmällä (+20 celsiusta), ja mitataan
se renkaan sisäpaine myös ;)
Suositeltavaa on mittaustilanteessa simuloida oikeaa ajoa
(Tietenkin jotta saadaan mahdollisimman realistinen jakauma
akselipainosta, kiihdytyksistä jne), joten iba-pojat ajelee
tasaista 80 km/h täyslastissa, kun taas bomberit (Paitsi Matti,
sehän ei ole påmperi) keula pystyssä 15 l / 100 km kulutuksella.
;)
--
Kimmo & CBR600F2
Paavo Kuisma
Timo Alanne <timo....@otapois.nokia.com> kirjoitti
viestissä:WFcja.3400$7b.7...@news1.nokia.com...
> >
> Mikäköhän taas on niin vaikeaa?
> Jos keskihakuvoima muuttaa renkaan muotoa horisontaalisuunnassa niin
paljon,
> että nastat alkavat kovemmassa nopeudessa ottaa kiinni haarukan juureen,
> niin pyörimisliikkeessä on niin hassusti, että täsmälleen samankokoinen
> voima pyrkii palauttamaan kuorman aiheuttamaa muodonmuutosta, vaikka se
> vaikuttaakin vertikaalissa suunnassa.
Jos Timo oikein tarkaan luet mun postaukseni, niin saatat huomata tuon saman
ajatuksen olevan jo kirjoitettuna tässäkin threadissä.
> Et ole Paavo koskaan joutunut tyhjällä renkaalla ajamaan? Vanhalla
kevarilla
> riitti noin 80km/h kompensoimaan kuorman aiheuttama muodonmuutos, kun
> paineistettu ilma ei ollut kumikalvon yläpuolella avittamassa.
I want a second opinion. Siis onko kellään muulla yhtä hämmästyttäviä
kokemuksia. Että 80 km/tunnissa ei enää tarvita ilmaa renkaassa. Mun on ihan
pakko epäillä.
- paavo -
Tomi Tiiri
> En minäkään ole moisista kuullut. Mutta akselin etäisyys maasta (on vähän
> pienempi kuin renkaan säde) nyt sattuu olemaan se muuttuja, joka määrittää
> maahan "piirtyvän" pyörähdyskehän pituuden.
Ei muuten satu. Tuo matemaattinen kaava pätee jos rengas olisi pyöreä, mutta
kun se ei sitä ole.
-tomi
Tomi Tiiri
>
> "Paavo Kuisma" <p...@pkuisma.inet.fi> wrote in message
> news:4jbja.97$La5...@read3.inet.fi...
> klips...
> > kuten jo aiemmin kirjoitin, akselin korkeus
> > maanpinnasta yksin määrittää yhdestä pyörähdyksestä syntyvän matkan.
>
> Edelleenkään en allekirjoita tuota.
Eikä kannatakaan, Paavol on tainut lukea MAOL talukosta kaavat ja unohtaa
käytännössä asia ei ole niin yksiselitteinen.
-tomi
Tomi Tiiri
"Juha J Paaso" <jpa...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:b6jjfj$8ci$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Piirsin kuvan:
>
> <
> http://www.helsinki.fi/~jpaaso/temp/rengas.gif
> >
>
> Tässä musta+harmaa on koko rengas, jossa musta osuus on kumin todellinen
> muoto ja harmaa osuus piirtää akselin ympäri sellaisen ympyrän, joka
> vastaa akselin korkeutta maasta eli sitä todellista pyörintäkehää.
>
Ei se kumi mihinkään katoa sieltä pyörän alta kuten kuvasta voisi olettaa.
Jos sen renkaan vierintäkehän pituus on 1m niin se on sitä aina riippumatta
painautumisesta. Toki asia ei ole näinkään mustavalkoinen vaan rengas myös
venyy sekä pituus että leveyssuunnassa.
-tomi
Jouni Kaskiharju
Eiku laskemaan :) Jos renkaan kosketuspinta on 5º = a, niin kehämitaksi
saadaan pi*2r - a/360*pi*2r + sin0,5a*2r ... ;)
--
JK & KawaZ
Kalevi Kasvi
news:3E8D3D60...@no.spam.nokia.com.invalid...
> Paavo Kuisma wrote:
> > Ja olet sitten varma, että kun halkaisija kasvaa, niin myös akselin
> > keskipisteen ja maanpinnan välinen etäisyys kasvaa yhtälailla?
> ---clip---
> > Onko asiasta faktatietoa?
>
> Ootko koskaan nähnyt parempien dragstereiden burniksia?
> Siinähän näkee selvästi keskipakovoiman aiheuttaman
> renkaan muodonmuutoksen, ja se nostaa koko härvelin
> perää korkeammalle.
>
> Tämä todistakoon, että ilmiö on olemassa.
>
Tuo on kylläkin tähän threadiin huono todistus siinä mielessä, että
dragsterin rengas on nimen omaan rungoltaan suunniteltu toimimaan noin.
Top Fuelereissa ei ole vaihteita kuin 1 eteen + pakki, kytkin ottaa kiinni
monivaiheisesti, keskipakovoiman ohjaamana, ja takarenkaat muodostavat
muuttuvan (harvenevan) välityssuhteen.
--
Kalevi Kasvi
Suzuki Intruder VS1400
Jouni Kaskiharju
Eiku laskemaan :) Jos renkaan kosketuskulma on a, niin kehämitaksi
Juha J Paaso
> Ei se kumi mihinkään katoa sieltä pyörän alta kuten kuvasta voisi olettaa.
Ei ollut tarkoitus, vaan harmaan alueen pitäisi myös esittää sitä kumia.
Itse asiassa sen harmaan alueen ulkokehän pituudella voi laskea mp:n
nopeuden, riippumatta siitä minkämuotoinen lenkura siinä ympärillä on.
> Jos sen renkaan vierintäkehän pituus on 1m niin se on sitä aina riippumatta
Ei, koska rengas on elastista materiaalia, eli se tosiaan venyy tai
menee kasaan tilanteesta riippuen. Vierintäkehän pituus 1m
kuormaamattomalla renkaalla ei tarkoita, että vierintäkehän pituus olisi
1m kuormatulla renkaalla. Jos rengas olisi kiinteä kappale ja sen
vierintäkehän pituudeksi mitattaisiin 1m, niin pyörä etenisi 1m per
renkaan pyörähdys.
Jouni Kaskiharju
> saadaan pi*2r - a/360*pi*2r + sin0,5a*2r ... ;)
Ja jos ei pitkä matikka käy niin laitetaan lyhyemmän mukaan
(360 - a)/360*pi*2r + sin0,5a*2r
:)
--
JK & KawaZ
Tomi Tiiri
> Itse asiassa sen harmaan alueen ulkokehän pituudella voi laskea mp:n
> nopeuden, riippumatta siitä minkämuotoinen lenkura siinä ympärillä on.
No höpö höpö, vai lasketko panssarivaunun nopuden vetopyörän säteen mukaan?
> Ei, koska rengas on elastista materiaalia, eli se tosiaan venyy tai
> menee kasaan tilanteesta riippuen. Vierintäkehän pituus 1m
> kuormaamattomalla renkaalla ei tarkoita, että vierintäkehän pituus olisi
> 1m kuormatulla renkaalla. Jos rengas olisi kiinteä kappale ja sen
> vierintäkehän pituudeksi mitattaisiin 1m, niin pyörä etenisi 1m per
> renkaan pyörähdys.
No tästä ollaan lähes samaa mieltä, en kuitenkan usko että rengas menee
merkittävässä määrin kasaan, venyä se kyllä voi. Eikä siihen vierintäkehään
kuormaus luulisi vaikuttavan. Jos rengas painuu kuorman vaikutuksesta
kasaan, niin ei se kumi siitä vierintäkehältä mihinkään katoa.
-tomi
PS. Tämä on kyllä taas tasan turha keskustelu, eiköhän käytännössä
parhaimman tuloksen saa kun mittaa sen säteen ja asettaa vierintäkehän sen
mukaan. Sitä voi sitten korjata jos mittaradalla tai muulla tarkemmalla
mittauksella heittoa havaitaan.
Veijo Änäkäinen
nopeuden suhteen tapahtuvaa kehämitan muutoksen kompensointia. Ehdotan,
että mittaatte tai laskette kehämitan. Menette sitten mittapätkälle ajamaan
ja asettamaan kehämitan niin, että 1,00 km täytyy juuri toisen tolpan
kohdalla.
Marko Viik
synkkasin sigman näyttämään oikein GPS:llä. Minulle ainakin tuo tieto oli
tarpeeksi tarkka...
--
Marko & YZF R6 -99 + CR 250R -93 + KTM 250MX -86
mar...@mc-nameless.com
"vipo" <remove_no...@meitsi.net> kirjoitti
viestissä:7lZia.306$504...@read3.inet.fi...
> Takatalven kunniaksi mopo joutui jäähylle ja sai koristukseksi fillarin
> ajotietokoneen. Renkaan kehä mittaa en vain löytänyt mistään. STRO
kirjassa
> on kaiken maailman a**on renkaiden kehämittoja, muttei mopottimien.
> Eli mitä olette laittaneet kehäksi 120/70-17 renkaaseen. Tietenkin sen saa
> mitattua, mutta laiskuus iski....
>
> Vipo ja Ninja
>
>
Paavo Kuisma
Tomi Tiiri <tomi.tii...@myy.helia.fi> kirjoitti
viestissä:b6k4eo$64mva$1...@ID-165026.news.dfncis.de...
Ei ollu tarkoitus ottaa mukaan differentiaalilaskentaa. Eiköhän meillä
tarkkuus riitä käytännön mittauksiin muutenkin.
- paavo -
Paavo Kuisma
Tomi Tiiri <tomi.tii...@myy.helia.fi> kirjoitti
viestissä:b6k4v5$61t3r$1...@ID-165026.news.dfncis.de...
Tää ei voi enää olla muuta kuin trolli tai täysi tampio. Veikkaan
ensimmäistä.
- paavo -
Tomi Tiiri
> Tää ei voi enää olla muuta kuin trolli tai täysi tampio. Veikkaan
> ensimmäistä.
Mikä nyt näin sai päättelemään, menikö jo yli hilseen?
-tomi
Iso S
alapuolelta.
--
IS&KawaEN500
Tomi Tiiri
"Iso S" <zzf...@hotmail.com> wrote in message
news:b6kt4p$cms$1...@news1.songnet.fi...
> Kehottaisin poistamaan ilmat kumista ja katsomaan, menikö kasaan
> alapuolelta.
Siis renkaan vierintäkehä ei mene kasaan, tämänkin voisi tuosta viimeisestä
lauseesta päätellä.
-tomi
Olli Pihlman
ilmaan ja mittaamaan. Nopeuden vaikutuksesta entiedä, mutta poliisien tutka
näytii 175 ja mulla mittari 174,8 joten tuntuu riittävän tarkalta.
Ympärysmitta eri rengasmerkkien kesken vaihtelee jopa muutaman sentin,
mitattu on!
OP
Paavo Kuisma
Tomi Tiiri <tomi.tii...@myy.helia.fi> kirjoitti
viestissä:b6kto6$6b1lr$1...@ID-165026.news.dfncis.de...
Jos renkaan kokonaan tyhjentää ja ajoneuvon paino ja siis vanteen reuna
painaa renkaan kokonaan lyttyyn, niin ei se vanteen ja maan pinnan välissä
oleva rengas mihinkään luista. Kyllä pyörähdyksen pituuden määrää vanteen
ulkoreunan pituus lisättynä lyttyyn menneen renkaan paksuuden vaikutuksella.
Tämä tosin ei ollut alkuperäinen kysymyksen asettelu. R. Riionheimo
muistutti siitä, että nopeusmittarin asetuksissa tulisi ottaa huomioon
nopean ajon aiheuttama renkaan kehän laajeneminen normaalista painumasta.
Kyseenalaistin tämän muutoksen sillä perusteella, että epäilin renkaan
laajentumista nimenomaan maata vasten olevalla osalla.
- paavo -
Tomi Tiiri
> Jos renkaan kokonaan tyhjentää ja ajoneuvon paino ja siis vanteen reuna
> painaa renkaan kokonaan lyttyyn, niin ei se vanteen ja maan pinnan välissä
> oleva rengas mihinkään luista. Kyllä pyörähdyksen pituuden määrää vanteen
> ulkoreunan pituus lisättynä lyttyyn menneen renkaan paksuuden
vaikutuksella.
> Tämä tosin ei ollut alkuperäinen kysymyksen asettelu. R. Riionheimo
> muistutti siitä, että nopeusmittarin asetuksissa tulisi ottaa huomioon
> nopean ajon aiheuttama renkaan kehän laajeneminen normaalista painumasta.
> Kyseenalaistin tämän muutoksen sillä perusteella, että epäilin renkaan
> laajentumista nimenomaan maata vasten olevalla osalla.
Ja mun pointti taas on ollut se että renkaan vierintäkehää ei voi
(teoriassa) laskea ympyrän kaavalla (vrt. tuo hula hula vanne). Se miten se
rengas todellisuudessa painuu kasaan jääköön muiden tutkittavaksi.
-tomi
kpohjanen
suoraan eteenpäin sillai että rengas pyörähtää vaikka 5 kierrosta. Sitten
otat mittanauhan ja mittaat matkan ja jaat saadun tuloksen 5. Haivanto
virheen osuus pienenee ja renkaaseen kohdistuu ainaki pyörän massassata
aiheutuva voima niin tulee painumaki otettua huomioon.
______________________________________________________________________
Hae MP Aiheinen Logo tai tee oma tai muokkaa valmista Logo-Editorilla!
http://www.mp-foorumi.com/logo/
Sauli
Jahas. Kun ei voi myöntää olevansa väärässä, niin sitten täytyy lähteä
tuolle linjalle?
_Sauli
Sauli
klips...
> Jos renkaan kokonaan tyhjentää ja ajoneuvon paino ja siis vanteen reuna
> painaa renkaan kokonaan lyttyyn, niin ei se vanteen ja maan pinnan välissä
> oleva rengas mihinkään luista. Kyllä pyörähdyksen pituuden määrää vanteen
> ulkoreunan pituus lisättynä lyttyyn menneen renkaan paksuuden
vaikutuksella.
Tämä onkin jo eri tilanne ja tässä tapauksessa "akselista
maahan"-periaatteesi saattaa toimia.
Mutta ymmärrät kai, että tuossa tapauksessa luistoa on sitten tapahduttava
jossain muualla. Eli kun vanne pyörii yhden täyden kierroksen, niin rengas
ei enää voikaan pyöriä täyttä kierrosta (olettaen että vanteen reuna ei
luista renkaan päällä). Eli renkaan on silloin luistettava vanteella.
Mutta alla oleva määrittelysi pyörähdyksen pituudelle:
> akselin etäisyys maasta (on vähän pienempi kuin renkaan säde)
> nyt sattuu olemaan se muuttuja, joka määrittää maahan "piirtyvän"
> pyörähdyskehän pituuden.")
ei edelleenkään pidä paikkaansa.
_Sauli
Paavo Kuisma
Sauli <sauli....@ei.roskaa.kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:b6n05r$hm7$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> > Jos renkaan kokonaan tyhjentää ja ajoneuvon paino ja siis vanteen reuna
> > painaa renkaan kokonaan lyttyyn, niin ei se vanteen ja maan pinnan
välissä
> > oleva rengas mihinkään luista. Kyllä pyörähdyksen pituuden määrää
vanteen
> > ulkoreunan pituus lisättynä lyttyyn menneen renkaan paksuuden
> > vaikutuksella.
>
> jossain muualla.
Kuinka ihmeessä voisin tuon ymmärtää??????
> Eli kun vanne pyörii yhden täyden kierroksen, niin rengas
> ei enää voikaan pyöriä täyttä kierrosta (olettaen että vanteen reuna ei
> luista renkaan päällä). Eli renkaan on silloin luistettava vanteella.
Ei ole. Olet edelleenkin hukannut olennaisen. Rengas on elastista
materiaalia ja ja sen kitka maahan pienenee siellä, missä sen paine maahan
on pienempi.
Pätee myös aika pitkälle siinä tapauksessa, että täysi rengas (~2,5 kp/qc)
painuu apx. 0,5 cm pyörän, kuskin etc. painosta. Suurin kitka on painuman
siinä kohdassa, jossa painuma on suurin eli siis akselista suoraan maahan.
Tämän kohdan kitka on suurimman paineen takia myös suurin ja liukuma siis
pienin. Tässä kohtaa rengas siis pysyy parhaiten paikallaan. Jos rengas ei
tässä kohtaa liu´u ja pyörä kuitenkin pyörii, on pyörän kehän ja maahan
"piirtyvän" pyörähdysviivan pituus siis 2 pii r, jossa r on akselin
etäisyys maasta, MOT.
- paavo -
Sauli
>
> Sauli <sauli....@ei.roskaa.kolumbus.fi> kirjoitti
> viestissä:b6n05r$hm7$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> >
> > > Jos renkaan kokonaan tyhjentää ja ajoneuvon paino ja siis vanteen
reuna
> > > painaa renkaan kokonaan lyttyyn, niin ei se vanteen ja maan pinnan
> välissä
> > > oleva rengas mihinkään luista. Kyllä pyörähdyksen pituuden määrää
> vanteen
> > > ulkoreunan pituus lisättynä lyttyyn menneen renkaan paksuuden
> > > vaikutuksella.
> >
> > Mutta ymmärrät kai, että tuossa tapauksessa luistoa on sitten
tapahduttava
> > jossain muualla.
>
> Kuinka ihmeessä voisin tuon ymmärtää??????
>
> > Eli kun vanne pyörii yhden täyden kierroksen, niin rengas
> > ei enää voikaan pyöriä täyttä kierrosta (olettaen että vanteen reuna ei
> > luista renkaan päällä). Eli renkaan on silloin luistettava vanteella.
>
> Ei ole. Olet edelleenkin hukannut olennaisen. Rengas on elastista
> materiaalia ja ja sen kitka maahan pienenee siellä, missä sen paine maahan
> on pienempi.
Olettaisin että jossain siinä on tapahduttava luistoa.
Esimerkki: kuorma auton (tms.) renkaan kehä on 2 metriä, jolloin säde
akselista maahan on noin 31.8cm. Piirretään maahan kaksi viivaa. Niiden
välinen matka on 2 metriä. Piirretään renkaaseen kulutuspintaan viiva ja
vanteeseen samaan kohtaan viiva. Ajetaan renkaan viiva maassa olevan viivan
kohdalle ja edetään yksi kierros.
Olemme varmaankin yhtä mieltä siitä, että renkaan ja vanteen viivat ovat
tämän jälkeen toisen maassa olevan viivan kohdalla.
Rengas tyhjennetään täysin ja vanne lepää kumin päällä --> säde akselista
maahan voisi olla noin 17cm --> renkaan pyörimismatka laskettuna sinun
periaatteellasi on tällöin noin 107 cm. Ajetaan jälleen renkaan viiva maassa
olevan viivan kohdalle ja peruutetaan yksi kierros.
Missä kaikki 3 viivaa ovat tämän jälkeen suhteessa toisiinsa? Sinun mukaansi
renkaan ja vanteen viiva siis ovat edelleen kohdallaan ja rengas on kulkenut
106 cm, eli toinen maassa oleva viiva on silloin 94 cm päässä? Jos näin,
niin mihin hävisi renkaan kehästä 94 cm?
Itse en tiedä, missä kohtaa viivat olisivat tuossa esimerkissä suhteessa
toisiinsa, koska vanne lepää renkaan päällä. Mutta joko vanteen on
luistettava renkaan päällä (eli vanne ei seuraa maata), tai renkaan
vanteella (rengas pyörii hitaammin kuin vanne), koska en millään jaksa
uskoa, että renkaan kulutuspinnan kehä kutistuisi 94 senttiä.
> Jos rengas ei tässä kohtaa liu´u ja pyörä kuitenkin pyörii, on pyörän
kehän ja
> maahan "piirtyvän" pyörähdysviivan pituus siis 2 pii r, jossa r on
akselin
> etäisyys maasta, MOT.
Kun ei ole. Saanko kysyä, että mistä tämä "tieto" on peräisin, kun ihan
tavallisella maalaisjärjellä pystyy päättelemään sen
paikkaansapitämättömyyden.
Esitin jo aiemmin esimerkin, joka kumoaa teoriasi:
----------------------------------------------------------------------------
Ajattelepa vaikka pyöreätä hulahula-vannetta, jonka kehä on 1 metri. Jos
pyörität vannetta lattialla yhden kierroksen, niin se etenee silloin yhden
metrin, eikö?
Em. vanteen säde keskipisteessä olevasta kuvitteellisesta akselista maahan
olisi silloin paltiarallaa 16cm.
Jos nyt kuvitteellisesti painat vanteen maata vasten niin lyttyyn, että
kuvitteellisen akselin ja maanpinnan etäisyydeksi tulee 8cm, niin eteneekö
vanne nyt yhdellä täydellä kierroksella puolisen metriä? Tuskin. Eiköhän se
vanne etene edelleen suunnilleen metrin verran.
----------------------------------------------------------------------------
Johon jätit vastaamatta. Kerrotko siis, että kuinka pitkän matkan lytistynyt
hulahula-vanne etenee tuossa esimerkissä?
_Sauli
Mats Kommonen
"Tomi Tiiri" <tomi.tii...@myy.helia.fi> wrote:
> "Juha J Paaso" <jpa...@cc.helsinki.fi> wrote in message
> news:b6kaoq$mgi$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>
> > Itse asiassa sen harmaan alueen ulkokehän pituudella voi laskea mp:n
> > nopeuden, riippumatta siitä minkämuotoinen lenkura siinä ympärillä on.
>
> No höpö höpö, vai lasketko panssarivaunun nopuden vetopyörän säteen mukaan?
Tua.. eiköhän se juuri niin panssarivaunussa lasketa; siellä
vetoakselilla se nopeusmittarin anturi majailee, kas kun telaketju
'etenee' maassa yhden vetopyörän kehän (plus telaketjun paksuus
nivelkohtaansa saakka) verran per vetopyörän kierros..
Yst.terv. nimim. "Vaununjohtaja" ;)
> PS. Tämä on kyllä taas tasan turha keskustelu, eiköhän käytännössä
Eikä, tämä on juuri sellainen turha säie, jota kuuluu lukea ja
kommentoida (jankata) talvisena sunnuntaipäivänä :)
> parhaimman tuloksen saa kun mittaa sen säteen ja asettaa vierintäkehän sen
> mukaan. Sitä voi sitten korjata jos mittaradalla tai muulla tarkemmalla
> mittauksella heittoa havaitaan.
Paras tapa on tehdä märkä viiva maahan, ajaa etupyörä siitä yli ja
katsoa, kuinka monen senttimetrin päähän asvaltilla seuraava viiva
ilmestyy. Siinä kehämitta, se minkä mukaan ainakin digitaaliset
sykäysmittarit laskevat. Tämän mittauksen voi tehdä kovemmassakin
vauhdissa, joten siitä vaan tarkistamaan renkaan sisäisen
keskipakovoiman vaikutusta renkaan ulkokehään. Renkaan lämpötilan en
ainakaan ole havainnut vaikuttavan senttimetriä enempää (alle 0,5% siis)
kehämittaan.
--
MK
GSX750EF -84
GS450S -85
SS1000 -02
janis
"Paavo Kuisma" <p...@pkuisma.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:umJja.658$kl6...@read3.inet.fi...
> Pätee myös aika pitkälle siinä tapauksessa, että täysi rengas (~2,5 kp/qc)
> painuu apx. 0,5 cm pyörän, kuskin etc. painosta. Suurin kitka on painuman
> siinä kohdassa, jossa painuma on suurin eli siis akselista suoraan maahan.
> Tämän kohdan kitka on suurimman paineen takia myös suurin ja liukuma siis
> pienin. Tässä kohtaa rengas siis pysyy parhaiten paikallaan. Jos rengas ei
> tässä kohtaa liu´u ja pyörä kuitenkin pyörii, on pyörän kehän ja maahan
> "piirtyvän" pyörähdysviivan pituus siis 2 pii r, jossa r on akselin
> etäisyys maasta, MOT.
Ympyrän kehän laskukaavaa ei voi käyttää tässä tapauksessa, koska rengas ei
ole ympyrä, sehän painuu kasaan maata vasten.
Renkaan halkaisijan säde on eri renkaan keskipisteen ylä ja alapuolella.
Akselin etäisyys maasta ei kerro oikeaa totuutta renkaan kehästä.
vipo
Otetaan pieni galluppi kyseisen rengaskoon kehästä eri rengasmerkkien
kesken. Eli mitä arvoja olette saaneet kun olette mittailleet renkaiden
kehiä? Kehä ja rengasmerkki...
Vipo ja Ninja
"vipo" <remove_no...@meitsi.net> wrote in message
news:7lZia.306$504...@read3.inet.fi...
Esko
"Veijo Änäkäinen" <veijo.a...@kotiposti.net> wrote in message
news:b6ke4k$1h9$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
hellään huomaan ja Essiin piti siirtää polkupyörän Sigma. Matti, joka
tarkkana henkilönä on perehtynyt myös näihin uuden ajan keksintöihin antoi
ohjeen sigman kalibrointiin: Mitataan renkaan ympärysmitta normaaliin tapaan
= pii*D sekä matka, jonka rengas kierroksella tekee. Näiden keskiarvoon
lisätään 10cm pitäis olla hyvinkin lähellä oikeaa.
-Esko
Mika Salonen
"Esko" <esko.v...@caex.inet.fi> wrote in message
news:Mvbka.127$xL6...@read3.inet.fi...
>
Mitataan renkaan ympärysmitta normaaliin tapaan
> = pii*D sekä matka, jonka rengas kierroksella tekee. Näiden keskiarvoon
> lisätään 10cm pitäis olla hyvinkin lähellä oikeaa.
> -Esko
>
>
Mistä ihmeestä toi kymmenen senttiä tulee?
Mika Salonen ZX-1?R
Esko
"Mika Salonen" <salone...@kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:b6rnpp$kmg$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
kuitenkaan tuota keskiarvolaskentaa/korjausta tehnyt ja huomasin, että
penkissä testatun kronon ja Sigman lukemat pitivät yhtä aika hyvin
kaupunkivauhdeissa, mutta kovemmassa kyydissä (joo, Essilläkin pääsee
täysiä:) Sigma alkoi jätättään.
-Esko
Tero Kiira
"Esko" <esko.v...@mail.suomi.net> kirjoitti
viestissä:b6sgm2$qhe$1...@plaza.suomi.net...
>
> "Mika Salonen" <salone...@kolumbus.fi> kirjoitti
> > Mistä ihmeestä toi kymmenen senttiä tulee?
> >
> Se on ilmeisesti kokemusperäinen lisäys tuohon keskiarvoon. Itse en
> kuitenkaan tuota keskiarvolaskentaa/korjausta tehnyt ja huomasin, että
> penkissä testatun kronon ja Sigman lukemat pitivät yhtä aika hyvin
> kaupunkivauhdeissa, mutta kovemmassa kyydissä (joo, Essilläkin pääsee
> täysiä:) Sigma alkoi jätättään.
Kovat on heitot :) Itse olen lisännyt siihen mitattuun arvoon 5 mm ja
oikein on näyttänyt. Aika rajuja kalibrointeja te kyllä teette........
Tero
Esko
> Kovat on heitot :) Itse olen lisännyt siihen mitattuun arvoon 5 mm ja
> oikein on näyttänyt. Aika rajuja kalibrointeja te kyllä teette........
>
> Tero
Tuolla mitallahan haetaan kompensaatiota renkaan muodonmuutokseen
pyörimisnopeuden kasvaessa. Pidän itsekin 100 mm liian suurena.
Toisaalta tuo 5 mm lisää kehän pituuteen tarkoittaa 0.8 mm renkaan
säteessä... eipä kun akselin ja asfaltin välillä... ei ole paljon.
Paljonkohan esim. 0.1 barin muutos rengaspaineessa vaikuttaa asiaan?
-Esko
Santtu Ahonen
> Anssi Ylönen <anssi....@remove.ctse.fi> kirjoitti
>
>>Kai renkaan kehän pituuden muutoksellakin on vaikutusta? Vaikka akselin korkeus
>>maan pinnasta ei muuttuisikaan renkaan halkaisijan kasvaessa, niin
>>pyörimisnopeushan hidastuu. Sillä kehänopeushan pysyy samana, joten kehän
>>pituuden kasvaessa on pyörimisnopeuden hidastuttava. Näin ainakin
>>pikaisesti pohtien käsittäisin asian olevan.
>
> Noin siinä tahtoo käydä, kun pikaisesti pohtii asioita. Katsos, sen kehän
> nopeudella, joka ei ole kiinni maassa, ei ole juuri mitään merkitystä mp:n
> nopeuden muodostukseen. Ainoastaan se nopeus, jolla maassa kiinni oleva
> renkaan kohta vaihtaa paikkaa. Ja tämä nopeus jaettuna tämän kohdan säteellä
> määrittää pyörimisfrekvenssin.
Unohdat Paavo (ja muutkin) tässä sen yhden merkittävän tekijän
joka tuon venymisen lisäksi sotkee näitä nopeusmittaritietoja.
Moottoripyörän rengas näet lipsuu nopeuden suhteessa, mitä
kovempaa ajetaan sitä enemän rengas lipsuu eli ns. sutii mutta
kuitenkin varsinaisesti sutimatta. Jo 300kmt nopeudessa kyseinen
lipsuminen on merkittävää eli takarengas todella pyörii nopeammin
kuin mitä maa vilisee alla, ja vastaavasti eturengas hiukan
hitaammin.
Oikeastaan tarkka nopeus ajoneuvolle saataisiin vain staattisesta
mittauspisteestä mittaamalla. Ja näitähän sedät järjestävät aina
ihan mielellään, ryhmämme kiloseparisti voinee kertoa lisädetal-
jeja?
Regards, Stu
--
Santtu Ahonen WW2O#StuBit VLeLv Icebreakers MMAF MC BajaHill
s...@nospam.compart.fi http://www.compart.fi/stu/ FXST-01
The opinions here are not necessarily the opinions of my employer
Sauli
"Santtu Ahonen" <s...@REMOVETHISBIT.compart.fi> wrote in message
news:wH8la.32620$ws6.6...@news2.nokia.com...
Jep. Tosin takarenkaan sutimisella ei tietenkään ole vaikutusta eturenkaan
pyörähdyksiä mittaavaan mittariin. Toisaalta eturenkaan "jarruttamisella" on
ja eturenkaasta mittaamisestahan tässä kai alunperin oli kyse.
> Oikeastaan tarkka nopeus ajoneuvolle saataisiin vain staattisesta
> mittauspisteestä mittaamalla.
Näin taitaa olla. Renkaan kehä antaa silti jotain osviittaa yhteen
pyörähdykseen käytettävästä matkasta. Tuolla "akselista
maahan"-periaatteella ei sen sijaan ole mitään tekemistä todellisuuden
kanssa (paitsi jos rengas olisi täysin pyöreä, jolloin se tietysti antaisi
saman tuloksen kuin kehämitasta laskeminen).
_Sauli
Paavo Kuisma
Santtu Ahonen <s...@REMOVETHISBIT.compart.fi> kirjoitti
viestissä:wH8la.32620$ws6.6...@news2.nokia.com...
>
> Unohdat Paavo (ja muutkin) tässä sen yhden merkittävän tekijän
> joka tuon venymisen lisäksi sotkee näitä nopeusmittaritietoja.
> Moottoripyörän rengas näet lipsuu nopeuden suhteessa, mitä
> kovempaa ajetaan sitä enemän rengas lipsuu eli ns. sutii mutta
> kuitenkin varsinaisesti sutimatta. Jo 300kmt nopeudessa kyseinen
> lipsuminen on merkittävää eli takarengas todella pyörii nopeammin
> kuin mitä maa vilisee alla, ja vastaavasti eturengas hiukan
> hitaammin.
En unohtanut sitä, mutta ajattelin, että takarenkaan tekemiset ei meitä
tässä yhteydessä paljon kiinnosta. Enkä sitten tiennyt, että eroa tulee
kuvaamallasi tavalla myös etuselle. Ihan mutuna uskataisin kuitenkin
väittää, että kiihdytyksen jälkeen ja kun renkaan pyöriminen on vakiintunut
suureenkin nopeuteen, ei pyörimishäviö voine olla kovinkaan suuri. Renkaan
pyörimisnopeuden ero maan pintaan nähdenhän kai aiheutuu jostain pyörimistä
vastustavasta voimasta; ilmanvastus ja siitä aiheutuva kitka, laakerikitka??
Ei kovin merkittävää. Voi jäädä jopa käytettävissä olevien
mittausmenetelmien detektiorajan alla.
> Oikeastaan tarkka nopeus ajoneuvolle saataisiin vain staattisesta
> mittauspisteestä mittaamalla. Ja näitähän sedät järjestävät aina
> ihan mielellään, ryhmämme kiloseparisti voinee kertoa lisädetal-
> jeja?
Meillä päin noi maksulliset mittarintarkistuspisteet on aina sellaisissa
paikoissa, missä ei saa selville tuota lipsumisen määrää, kuin 60-120
nopeuksissa.
- paavo -
Jussi R
> Santtu Ahonen <s...@REMOVETHISBIT.compart.fi> kirjoitti
> viestissä:wH8la.32620$ws6.6...@news2.nokia.com...
> >
> > mittauspisteestä mittaamalla. Ja näitähän sedät järjestävät aina
> > ihan mielellään, ryhmämme kiloseparisti voinee kertoa lisädetal-
> > jeja?
>
> Meillä päin noi maksulliset mittarintarkistuspisteet on aina sellaisissa
> paikoissa, missä ei saa selville tuota lipsumisen määrää, kuin 60-120
> nopeuksissa.
Turvallisen turvaliikenneympäristön
Liikenneturvallisuuspalveluturvakeskuksen sedät ovat siitä mukavia, että
pyynnöstä tulevat varmasti mittaamaan mittarivirheesi juuri sinne minne
sinä haluat ja juuri valitsemallasi kellonlyömällä. Maksaa voit kätevästi
muovilla tai paperilla, ja korotonta maksuaikaakin järjestyy ihan kivasti.
Turvallisuuspalveluiden kasvavan yksityistämisen johdosta palvelukin on
nykyään tosi asiakaslähtöistä ja ystävällistä.
Mikäli nyt kuitenkin välttämättä haluat hinnoitteluperusteena olevan
erotusnopeuden mahdollisimman suureksi, ja suorittaa mittauksen ilman
ajanvarausta, niin esimerkiksi lentokentälle vievällä Tuusulantiellä alkaa
hyvissä ajoin ennen työmaata 50-rajoitus, jonka alueella tyhjänkin
tietyömaan liikenneturvallisuutta turvavalvotaan. Jostain mulle on
syntynyt sellainen kuva, että tuolle rajoitusalueelle voi tulla sisään
ihan reippaastikin.
Muutenkin tuo kaikenlainen polkupyöränmittareiden kanssa puljaaminen on
lähinnä säälittävää, ainakin nykyisellä satelliittipaikannuksen
aikakaudella. Minä voin lainata GPS:ää innokkaille koelentäjille, jotta
saatte tiedonjanonne sammutettua.
Ottakaahan nyt niitä pärryyttimiä ajoon, siellä on jo ihan hyvät ajokelit.
Pitoakin on niin, että melkein on uskaltanut raapia yhteiskunnan
omaisuutta.
Jussi
Jukka Eerola
viestissä:wH8la.32620$ws6.6...@news2.nokia.com...
> joka tuon venymisen lisäksi sotkee näitä nopeusmittaritietoja.
> Moottoripyörän rengas näet lipsuu nopeuden suhteessa, mitä
> kovempaa ajetaan sitä enemän rengas lipsuu eli ns. sutii mutta
> kuitenkin varsinaisesti sutimatta. Jo 300kmt nopeudessa kyseinen
> lipsuminen on merkittävää eli takarengas todella pyörii nopeammin
> kuin mitä maa vilisee alla, ja vastaavasti eturengas hiukan
> hitaammin.
Kuten jo vastasin 3.4. tähän aiheeseen pohjaten tietoni Metzelerin
tekniikkakirjaan, niin käytössä renkaan vierintämatka yhdellä kierroksella
on pienempi kuin mitattu vierintäkehä. 120/70ZR17:n halkaisija on 600 - 612
mm (riippuen mm. vanneleveydestä), joka antaa vierintäkehäksi 1885 - 1923
mm. Käytössä kirja ilmoittaa kyseisen renkaan vierintämatkaksi yhdellä
kierroksella 1812 mm +/- 2%, eli 1776 - 1848 mm. Uskoisin Metzelerillä
olevan jotakin tutkittua tietoa noiden lukujen tueksi.
Jukka