Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

S.H.M.FAQ eli Usein Kysytyt Kysymykset (PITKÄ!)

123 views
Skip to first unread message

Santtu Ahonen

unread,
Sep 21, 1999, 3:00:00 AM9/21/99
to

========================================================================

************************
S.H.M.FAQ - versio 1.8-1
************************

sfnet.harrastus.mp - moottoripyöräily
Frequently Asked Questions eli Usein Kysytyt Kysymykset
Edellinen versio (1.8-0) julkaistu s.h.m:ssä 23. elokuuta 1999
Tämä versio on päivitetty 21. syyskuuta 1999


========================================================================

Sisällysluettelo:

1. Yleistä tietoa tästä FAQista sekä s.h.m:n tavoista
1.1 Lyhyesti tästä moottoripyöräily-FAQista
1.2 Mitä on netiketti?
1.2.1 Voinko postittaa kuvia ja/tai liitetiedostoja?
1.2.2 Mistä johtuvat "=E4"-merkit tai muuten
lukukelvottomat viestit?
1.3 Saako ryhmässä mainostaa?
1.4 Mitä ovat bussi, aku-ankka, traktori, tupperwaari jne...?
1.5 Mikä on mp-action tai email action group?
1.6 Mikä on edamlista?
1.7 Mikä on "WebRiders MC"? Näin "@"-merkin mp:n ikkunassa
ja...?
1.8 Mitä ovat nuo DoD-numerot joita joillakuilla näyttää
olevan? Mikä se DoD oikein on?
1.9 Tapaavatko s.h.m-ryhmäläiset toisiaan? Missä ja koska?
Miten tunnistan s.h.m-läisen?
2. Moottoripyöriä koskevat lait ja säännöt
2.1 Pitääkö mp:n käyttää parkkikiekkoa?
2.2 Tarvitseeko mp:n maksaa pysäköinnistä?
2.2.1 Kolikkopaikat
2.2.2 Ennakkomaksulaitteet ja -liput
2.2.3 Lippuautomaatit ja -paikat
2.3 Saako motoristi ajaa päin punaisia?
2.4 Aion tuoda käytetyn mp:n Suomeen, miten homma sujuu?
2.5 Saako kaistojen välissä ajaa?
2.6 Miten ne A/A1 ajokorttijutut nyt menivätkään?
2.7 Paljonko on mp:n vuotuinen ajoneuvovero?
2.8 Jos viritän mopon mitkä ovat lakiseuraamukset?
2.9 Jos poistan mp:n kuristukset mitkä ovat lakiseuraamukset?
3. Ajaminen ja liikkuminen liikenteessä
3.1 Tervehtiminen ja muut käsimerkit liikenteessä
3.2 Jarruttaminen
3.2.1 Jarrutehon jakautuminen etu- ja takajarrun kesken?
3.2.2 Kumpi pysähtyy nopeammin, auto vai mp?
3.3 Mitä tehdä kun rengas/renkaat lähtee luistoon?
3.4 Kännykän käyttö ajaessa?
3.5 Mp:n paikka ajoradalla?
3.6 Miksi ja miten pyörä kääntyy mutkassa? Mikä on
vastaohjaus?
3.7 Miten pääsen ajelulle ilman, että vaimo/tyttöystävä estää?
4. Ajovarusteet
4.1 Kypärät
4.1.1 Kypärää hankkimassa, mikä olisi hyvä kypärä?
4.1.2 Kypäräpuhelimet?
4.1.3 Kypärän ja materiaalien kesto?
4.1.4 Kypärämelun vaimentaminen?
4.2 Kumpi on parempi, nahka vai tekstiili?
4.3 Mikä on hyvä nahkarasva?
4.4 Pitääkö hanskat panna hihan sisään vai hihan päälle?
5. Korjaaminen, huoltaminen, kunnostaminen ja virittäminen
5.1 Mp-osien tilaaminen maailmalta
5.2 Virittäminen ja tehon nostaminen
5.2.1 Tehoputket
5.2.2 Miten viritän mopon?
5.3 Ketjut ja rattaat
5.3.1 Miten rasvaan ketjut? Millä ne kannattaa rasvata?
5.3.2 Kuinka usein pitäisi kiristellä ketjuja ja kuinka
kireälle? Entäs ketjujen ja rattaiden vaihto?
5.4 Lyhyesti ajovaloista
5.4.1 Saako MP:n lähivaloja kahdentaa?
5.4.2 Mitä ovat valoreleet, ja mihin niitä tarvitaan?
5.4.3 Kuinka asennan valoreleet?
5.5 Moottoriöljyt
5.5.1 Voiko autoihin tarkoitettua moottoriöljyä käyttää
Mp:ssä?
5.5.2 Voiko synteettisiä öljyjä käyttää mp:ssä?
5.5.3 Miksi ostaa mp:iin tarkoitettua erikoisöljyä?
5.5.4 Mitä öljyä kannattaa käyttää omassa mp:ssäni?
5.5.5 Voiko käyttää diesel moottoriöljyä mp:ssä?
5.5.6 Mikä 2-tahti öljy soveltuu mp:hin?
5.6 Bensa ja sen lisäaineet
5.6.1 Mitä bensaa pitäisi käyttää 2-tahtikoneessa?
5.7 Renkaat, ilmanpaineet jne...
5.7.1 Mikä on oikea rengaspaine edessä ja takana?
5.8 Miten nostan kaatuneen mopon pystyyn?
5.9 Miten saan tarrat siististi irti maalipinnasta?
5.10 Miten jousitus ja alustaa säädetään?
5.11 Mistä saan laakereita? Miten tiukat laakerit saa
paikalleen?
5.12 Työkalutovi, mihin niitä kaikkia työkaluja oikein
tarvitaankaan?
5.13 Miten säädän kaasarin?
5.14 Miten saan ruosteen pois bensatankin sisältä?
5.15 Miten korjaan lommolle menneen bensatankin?
6 Lisävarusteet, pleksit, varashälyyttimet jne...
6.1 Varashälyyttimet
6.1.1 Onko kenelläkään kokemuksia varashälyyttimistä?
6.1.2 Mitkä mp-halyyttimet ovat hyväksyttyjä?
6.2 Onko käyttökokemuksia kahvanlämmittimistä?
6.3 Miten lyhennän plexiä?
7. Muut sekopäiset ja sekalaiset kysymykset
7.1 Aion hankkia mp:n, mikä sopisi minulle?
7.2 Mitä maksaa käytetty mp?
7.3 Aion kulkea mp:n kanssa (auto)lautalla, mitä pitää
huomioida?
7.4 Mikä on välivapaa?
7.5 Mitä kustannuksia liittyy moottoripyöräilyyn?

========================================================================


1.1 Lyhyesti tästä moottoripyöräily-FAQista

Tämä FAQ on kerätty sfnet.harrastus.mp:n eli sfnetin
moottoripyöräryhmän aktiivien kirjoituksista (suurkiitokset
kaikille osallistuneille) ja toistuvista aiheista vuodesta 1997
lähtien. FAQ:n tarkoitus on vastata jo etukäteen yleisimpiin
kysymyksiin ja siten helpottaa huonomuistisen tai ryhmää harvoin
seuraavan internautin elämää. Tarkoitus ei kuitenkaan ole tappaa
keskutelua vaan päinvastoin rikastuttaa sitä!

Vastaavasti FAQ:n toivotaan auttavan yleisen moottoripyörätiedon ja
taidon levittämisessä. Jos tämä FAQ herättää keskustelua ja
väittelyä sfnet.harrastus.mp:ssä on FAQ onnistunut tehtävässään
hyvin... Muista, että tässä FAQissa mainitut ja kerrotut faktat
eivät välttämättä ole absoluuttisia totuuksia eivätkä ne siten auta
sinua esimerkiksi oikeudessa. Ainoa mahdollisista seurauksista
vastuuseen joutuvat olet siis sinä itse.

Jos sinulla on parannusehdotuksia, haluat lisätä kysymyksen tai
korjata jotain vastausta älä suotta arkaile vaan kirjoita
kommenttisi joko uutisiin sfnet.harrastus.mp:hen tai lähetä ne
suoraan FAQ:n ylläpitäjälle: Santtu Ahonen: stu @ compart.fi

Jos kielitaitoa (englanti) riittää ovat kansainväliset FAQit
erittäin antoisia, suurin ja kaunein lienee rec.motorcycles-ryhmän
FAQ. Monta FAQia on siirretty WWW:lle ja niitä voi tiiruilla mm.
osoitteista:

http://home.earthlink.net/~mildness/yo/frames/faqv2frm.html
http://vger.rutgers.edu/~ravi/bike/motofaq.html

Originaalin ja ajantasaisen FAQ:n saat aina seuraamalla
sfnet.harrastus.mp-uutisryhmää muutaman viikon ajan tai joskus jopa
julkeasti kysymällä sitä. Tätä FAQia saa vapaasti levittää,
lainata, linkittää ja julkaista. Tästä FAQista on alkuperäinen ja
ajantasainen kopio www:llä osoitteessa:

http://www.compart.fi/bajahill/s-h-m-FAQ.html

Virallinen kuvaus sfnet.harrastus.mp:stä löytyy osoitteesta:
http://www.cs.tut.fi/sfnet/sfnet.harrastus.html#sfnet.harrastus.mp

Itse ryhmää pääsee lukemaan joko varsinaisella
uutistenlukuohjelmalla (esim. Netscapessa moinen on jo mukana) tai
webistä vaikka Dejanews:n kautta http://www.deja.com/. Wanhoja
kirjoituksia löytyy mm. tuon mainitun Dejanews:n kautta. Ryhmän
osoite useimpien selainten ymmärtämässä muodossa on
news:sfnet.harrastus.mp

------------------------------------------------------------------------

1.2 Mitä on netiketti?

Netiketti tarkoittaa verkon käytöstapoja. Netiketti on aina ohje,
ei sääntö eikä missään nimessä ohjesääntö. Internet on täynnä hyviä
oppaita netikettiin, tässä muutamia linkkejä:

http://www.hut.fi/~jkorpela/nyysit/ (Suomeksi)
http://www.nixu.fi/~kiravuo/etiketti/ (Suomeksi)
http://www.uku.fi/verkkopalvelu/uutiset.html (Suomeksi)
http://www.csc.fi/suomi/funet/listat.html (Suomeksi)
http://www.csc.fi/suomi/funet/newssivu2.html#etiikka
(Suomeksi)

Ennenkuin kirjoitat uutisryhmiin (siis muihinkaan kuin s.h.m:ään)
lue läpi yksi ylläolevista, mielellään tuosta Korpelan Jukan
kokoelmasta (yo. listan ensimmäinen linkki) kohta "Miten näytät
fiksulta vaikka olisit ääliö"
http://www.hut.fi/~jkorpela/nyysit/eit.html ...

------------------------------------------------------------------------

1.2.1 Voinko postittaa kuvia ja/tai liitetiedostoja?

Jussi Savola vastasi kysymykseen:
Ei ole asianmukaista postittaa keskusteluryhmään binääripuppaa eli
kuvia. Parempia vaihtoehtoja:
1) lähetän kuvat sähköpostina kiinnostuneille
2) laitan kuvat ilmoittamani www-paikan sivuille
3) laitan kuvat (muistanko oikein?) finet.tiedostot uutisryhmään ja
kerron tässä, millä otsikolla ne ovat siellä.

Miksi näin? Vain harva vastaanotajista pystyy katsomaan mukaan
liittämäsi kuvan uutislukijallaan ja heistäkin tuskin kukaan on
todella kiinnostunut kuvasta. Uutisryhmien toteutustekniikasta
johtuen kuvasi kuitenkin monistetaan tuhansille servereille jo
muutenkin tukkoisten internetin linjojen läpi ja siten jo yksi
pienenpieni tiedosto kuluttaa satoja megoja levytilaa ja kaistaa.
Liitetiedostoille on tämän takia perustettu ihan omat uutisryhmänsä
jotka on konfiguroitu paremmin kestämään binäärien tuottamaa
kuormaa.

Timo Lotila jatkoi edellisiin:
Tämä suositus koskee myöskin kaikkia word ym. muita
tekstinkäsittelyfilejä ja lisäksi on suositeltavaa ettei
postattaisi html-muotoista tekstiä koska ideanahan on tuottaa
tekstiä ryhmään ja viestisi menee perille vaikka siinä ei olekkaan
viidellä eri fontilla tehtyjä tehosteita.

------------------------------------------------------------------------

1.2.2 Mistä johtuvat "=E4"-merkit tai muuten lukukelvottomat viestit?

Uutisryhmiin pitäisi kirjoittaa vain 8-bittisessä ISO-Latin (tai
7-bittisessä "plain text") formaatissa enintään 80-merkin mittaisia
rivejä. Tämä on siis tapa jolla uutisryhmät toimivat.

Ns. "=E4"-vika on lähettäjällä joka on pannut viestin nyysseihin
ns. "Quoted Printable" moodissa. Kiellettyjä formaatteja ovat
Quoted Printable, Base64, HTML ja pitkät rivit liitetiedostoista
puhumattakaan. Tyypillisesti ns. väärin formatoitu tai muotoiltu
viesti on suurelle osalle lukijoista vaikea tai mahdoton lukea ja
se saattaa jopa aiheuttaa häiriöitä koko uutisjärjestelmän
toiminnassa.

Kukaan ei voi pakottaa lähettäjää käyttäytymään "oikein".
Toimimalla pelisääntöjen puitteissa lähettäjänä varmistat, että
kaikki lukijat saavat viestisi lukukelpoisena perille, niin kuin
olet tarkoittanut. Miksi koodata viesti sellaiseen muotoon jota
vain osa lukijoista voi lukea ja joka mahdollisesti häiritsee koko
järjestelmän toimintaa?

Vaikka omasta mielestäsi voit lukea viestisi aivan mainiosti tai
joku tietty (ja yleinen) ohjelma oletusarvoisesti tekisi jotain
muuta saattavat uutislukijasi asetukset olla standardiin nähden
pielessä. Tarkista siis mitä suollat verkkoon muiden kiusaksi.
Ääritapauksissa piittaamattomuus tulkitaan "tietoliikenteen
häirinnäksi" joka saattaa johtaa tuomioon lakituvassa.

------------------------------------------------------------------------

1.3 Saako ryhmässä mainostaa?

Saa, mutta opettele hiukan netikettiä ensin tai saat huomautuksia:

> kawa s2 kamaa
> Date: Sat, 1 Aug 1998 15:33:44 +0300
> Date: Sun, 2 Aug 1998 13:02:59 +0300
> Date: Mon, 3 Aug 1998 21:51:26 +0300

Anteeksi nyt vain mutta saman messun postaaminen kolmeen
kertaan lähentelee Spämmiä!

Myynti-tai ostoilmoitusten otsikon alkun laitetaan yleensä joko
"M:" tai "O:".

------------------------------------------------------------------------

1.4 Mitä ovat bussi, aku-ankka, traktori, tupperwaari jne...?

Uutisryhmän lukijat ovat aikojen saatossa antaneet lempinimiä
erilaisille moottoripyörille. Osa nimistä on käytössä vain tässä
ryhmässä, osa taas on laajemmaltikin moottoripyöräilijöiden
käyttämiä. Tässä muutama malliksi:

Aku Ankka: Yamaha Virago joskus myös mikä tahansa japsikustomi
Bussi: Honda Goldwing
Hoover: Harrikka
Kultapossu: Honda Goldwing
Lokalinko: Mikä tahansa enduro
Mopo: Mikä tahansa kaksipyöräinen, kuutioihin katsomatta
Ompelukone: Intruder
Ruohonleikkuri: Tämä on salaisuus?
Sportti: Sportster (Harley Davidson)
Tupperwaari: Mikä tahansa "muovipyörä" eli täyskatettu katupeli
Traktori: Harrikka
Ufo: Skootterimopo joka ei ole mopo

Rakkaalla lapsella on monta nimeä... Kattava selvitys
moottoripyöräslangista löytyy MC BajaHill:n MP Slangi-sivulta.

------------------------------------------------------------------------

1.5 Mikä on mp-action tai email action group?

Lukaise http://www.compart.fi/bajahill/mpaction.html

------------------------------------------------------------------------

1.6 Mikä on edamlista?

Edamlista on Marjon ylläpitämä lista sfnet.harrastus.mp:n
aktiiveista: http://personal.inet.fi/hima/marjok/edam.html ...
Lista on aloitettu keväällä 1998 ja siihen pääsee mukaan
lähetämällä Marjolle postia (osoite ko. listalla). Lisätietoa
osoitteesta http://personal.inet.fi/hima/marjok/emmental.html

------------------------------------------------------------------------

1.7 Mikä on "WebRiders MC"? Näin @-merkin mp:n ikkunassa ja...?

Kyseessä ei ole mikään varsinainen kerho vaan s.h.m:ssä on keväällä
1998 sovittu s.h.m:läisten tunnuksesta niin, että
virtuaalipersoonat tunnistaisi myös "oikeassa" elämässä. Muutamat
aktiivit suunnittelivat mc-merkkejäkin mutta yhteisenä tekijänä on
tuo @-merkki. Jos siis näet jossain mp:ssä ko. merkin niin takana
on joku niistä "nimistä" joita s.h.m:ssä vilkkuu. Mene juttelemaan.

------------------------------------------------------------------------

1.8 Mitä ovat nuo DoD-numerot joita joillakuilla näyttää olevan? Mikä
se DoD oikein on?

DoD on osa kansainvälisten virtuaalimortoristien alakulttuuria
suoraan rec.motorcycles-ryhmästä: "Jos kerromme mikä DoD on
joudumme tappamaan sinut." Asiaan saa valaisua hakemalla tietoa
netistä hakusanoilla "DoD" ja "motorcycle". Jos haluat paljon
liekitettyä sähköpostia kysy asiaa vaikka suoraan
rec.motorcyclesstä.

------------------------------------------------------------------------

1.9 Tapaavatko s.h.m-ryhmäläiset toisiaan? Missä ja koska? Miten
tunnistan s.h.m-läisen?

Ryhmän lukijoille ei ole toistaiseksi vakiintunut mitään
tapaamisaikaa tai -paikkaa, paitsi tietysti itse s.h.m.

Suomen suurin viikottainen ja spontaani motoristitapaaminen lienee
Pyynikin näkötornin (Tampesterissa) tiistai-ilta.
Pääkaupunkiseudulla motoristeja kerääntyy iltaisin "Kehän Kessalle"
eli Kehä III:n Tikkurilan Nesteelle (entinen Kesoil) sekä Bembölen
kahvituvalle. Myös muissa kylissä on tapaamisia ja vakiintuneita
kokoontumispaikkoja, kysele paikallisilta kanssamotoristeilta
tarkempia tietoja.

Katso myös kohdat 1.6 Mikä on edamlista? ja 1.7 Mikä on "WebRiders
MC"? Näin "@"-merkin mp:n ikkunassa ja...?

========================================================================


2.1 Pitääkö moottoripyörän käyttää parkkikiekkoa?

Matti Grönroos vastaili:
Ei siihen mitään ennakkopäätöstä tarvita, koska tieliikennelaki
aivan yksikäsitteisesti säätää pysäköintikiekkon
käyttövelvollisuuden koskemaan autoa. Ei siis moottoripyörää,
raitiovaunua, hevosajoneuvoa, polkupyörää jne. Jos Joensuun
pysäköinninvalvoja määrää pysäköintivirhemaksun, kyseisessä
läpykässä on valitusosoite. Perusteluksi riittänee viittaus
tieliikennelain 28 a pykälään.

28 a §. (V:1.11.1990 L, A:7.9.1990, SK:843/1990) Pysäköintikiekon
käyttövelvollisuus. Jos pysäköinnin enimmäisaikaa on
liikennemerkein rajoitettu, autoa ei saa pysäköidä ilman
pysäköintikiekkoa, jos kunta on päättänyt ottaa pysäköintikiekon
käyttöön kunnan alueella. Kiekkoa ei kuitenkaan käytetä
maksullisella pysäköintipaikalla ja pysäköintikiekon
käyttövelvollisuus on liikennemerkein osoitettava.

Pysäköintikiekko on pysäköinnin ajaksi sijoitettava näkyvään
paikkaan autossa ja siihen on merkittävä saapumisaika siten kuin
liikenneministeriö tarkemmin määrää.

Liikenneministeriö antaa myös muut tarkemmat määräykset
pysäköintikiekosta ja sen käyttövelvollisuudesta.

Tero Ahlqvist kirjoitteli vastauksen:
Lukekaa parkkikiekon takaa, josta ainakin niissa paksuissa
malleissa loytyy ote lakitekstista. Siina puhutaan _autosta_ ei
siis _moottoriajoneuvosta_

Moottoripyora ei tarvitse, eika ole Suomessa koskaan tarvinnut
parkkikiekkoa. Jos lappu tulee, vedotkaa lakitekstiin
pysakointivalvontaviranomaiselle. Jos eivat ota lappua takaisin,
niin tulee rosikseen menon vaiva.

En tieda, onko ennakkotapauksia, mutta kysyin tata joskus
tuomariystavaltani, joka kommentoi samaa. Eli tassa kohtaa
lainsaadantavaiheessa joku on kayttanyt maalaisjarkea.

Jos kerran ei hyvaksyta kuin virallinen malli (ei siis joissain
maissa kaytettavia lasiin liimattavia juttuja) kiekosta, niin miten
laitat sen mopoon niin, ettei sita varasteta, tai joku ohikulkija
kettuillakseen vaihda sulle sakkoaikaa? Vrt. parkkilipuke, joku
voisi vaatia sua kuljettamaan kiekkoa povarissa...

Vaikka mp:llä ei ole parkkikiekkopakkoa pysäköinnin aikarajoitukset
pätevät. Pysäköintiä kiekotta valvottaneen venttiiilien asennoista
kuten ennenvanhaan.

------------------------------------------------------------------------

2.2.1 Kolikkopaikat

Saanko parkkeerata moponi samaan ruutuun auton kanssa tai
kolikkoalueella vaikka autojen väliin vinoparkkiin?

Yhteen kolikkoruutuun saa parkkeerata niin monta ajoneuvoa kuin
mahtuu, jos rahat loppuvat saavat kaikki ko. ruudussa pysäköivät
sakon.

Autojen väliin pysäköinti eli jonkun jo maksamaan ruutuun änkeminen
on siten autoilijoiden silmissä loisimista eikä se ainakaan paranna
motoristien imagoa. Ja jos autoilija jättää kolikot laittamatta
myös sinä saat sakot.

Toinen asian on, että autojen väliin pysäköitäessä antaudut
melkoiseen vaaraan pyörän kaatumisen suhteen, autoissa kun ei usein
tunnu olevan peilejä lainkaan.

Saanko parkkeerata monta moottoripyörää samaan ruutuun?

Kyllä, yhdessä ruudussa saa asetusten mukaan olla useita
ajoneuvoja. Ajoneuvojen osat eivät saa ylittää ruutua ja jos
kolikot loppuvat saavat kaikki ko. ruudussa pysäköineet sakot.

------------------------------------------------------------------------

2.2.2 Ennakkomaksulaitteet ja -liput

Joissain kaupungeissa ovat rahakortilla toimivat
ennakkomaksulaitteet tai kioskeilta ostettavat raaputettavat
ennakkomaksuliput pakollisia. Mihin voin mp:ssä laitttaa ko.
vermeet koska ko. laite on kallis ja rahan arvoinen raaputettu
lippukin kanssapaikoittajille houkutteleva kohde...

Mp:n ei tarvitse käyttää kumpaakaan, ennakkomaksua käsittelevä
asetus koskee toistaiseksi vain autoja.

------------------------------------------------------------------------

2.2.3 Lippuautomaatit ja -paikat

Jokela Sami kyseli seuraavaa:
Moottoripyörän pysäköinti on kyllä tehty mahdollisimman vaikeaksi.
Jo autolla liikkuessa on käynyt mielessä että parkkimittareiden
muuttaminen lippuautomaateiksi on huonoin keksintö sitten krapulan.

Nyt kyllä jurppii. En uskonut, ennenkuin itse näin. Sain sakot
Tampereella, kun joku "nussi" pysäköintilippuni. Todista siinä
sitten, että olet lipun ostanut.

Ei kyllä yhtään lohduta se, että kantamalla lipuketta mukanaan voi
maksun välttää. Lipukkeen kanssa kun joutuu menemään sitten
jälkeenpäin rutisemaan. Miksi näin vaikeaa? Tuntuu siltä, niinkuin
tahallisesti haluttaisi poistaa motoristit katukuvasta ja
liikennettä tukkiva auto sen tilalle.

Kari Välimaki vastaili:
Jos sama tapahtuu vielä uudelleen niin jää sinne parkkipaikalle
odottelemaan kunnes näet jonkun tulevan autolleen. Kerjää sitten
häneltä lippu (tai maksa vaikka kymppi jos ei se muuten siitä
luovu) ja käy sen kanssa selittämässä. Tämähän ei tietenkään poista
pysäköintiin liittyvää epäkohtaa mutta säästää vahingon sattuessa
rahaa.

Käytäntö vaihtelee kaupungettain. Muutamassa kaupungissa kelpaa se
lipun muistiosa mopossa ja itse lippuosa taskussa (siis toisinpäin
kuin autossa). Jos lippu "häviää" pyörästä voi sen varsinaisen
lipun avulla "mitätöidä" sakon.

Tästä on kyselty ohjeita aina liikenneministeriötä myöten (kevät
1998), lm:n vastaus oli "ei kuulu lm:lle vaan paikkojen omistajille
eli kaupungille". Menettely mp:n osalta vaihtelee kaupungeittain
joten turvallisinta on jättää pyörä paikalle jossa ei tarvita
parkkilippua.

------------------------------------------------------------------------

2.3 Saako motoristi ajaa päin punaisia?

Tero Pasanen kirjoitteli seuraavaa:
Kysyin viime syksynä poliisi-setien (http://www.poliisi.fi/)
webmasterilta mitä pitää tehdä kun valot ei vaihdu punaiselta
vihreäksi. Vastaus tulikin heti puolen vuoden odottelun jälkeen.
Laitoin oheen ylikomisario #nimi#poistettu# vastauksen häneltä
lupaa kysymättä.

Vasten punaista ei saa ajaa ellei moottoripyörä ole
hälytyslaitteita käyttävä hälytysajoneuvo. (Käytännössä siis
poliisimoottoripyörä)

Tapaukseen, jolloin moottoripyörä ei onnistu
induktiosilmukalla vaihtamaan valoja vihreäksi ei löydy
tieliikennelaista vastausta. Selvää on, että valojärjestelmän
toimimattomuudesta huolimatta vihreän valon suunnasta ajavaa
on väistettävä. Saattaisi olla, että oikeus ei määräisi
rangaistusta päin punaista ajamisesta, mikäli onnistuisi
luotettavasti näyttämään toteen valojen toimimattomuuden.
Mikäli valot eivät toimi, lienee järkevintä vaihtaa kaistaa ja
ryhmityssäännöksiä rikkoen jatkaa vihreän valon suuntaan.
Tällöin on kuitenkin muistettava, että vastuu kolarista
säännöksiä rikottaessa on ilmeisestikin valojen
toimimattomuudesta huolimatta rikkojalla.

Ylikomisario #nimi#poistettu#

Tero Ahlqvist kirjoitteli:
Ei ne poliisit muuten mitaan tieda. Tai eivat uskalla antaa lupaa
lain rikkomiseen. Odotin kerran kolmet liikennevalot kaantyakseni
vasemmalle, mutta eivat reagoineet mopoon, eika kukaan muukaan
tullut samalle kaistalle, joten siinahan seisoin.

Syy, miksen mennyt siita oli, etta juuri edessani risteyksen
toisella puolella kolme poliisia ratsasi vanhan Transitin
perakarrya. Siita sain ajatuksen, kun valot olivat suoraan vihreat,
singahdin poliisien luokse kysymaan neuvoa. Kysyin, mita pitaa
tehda, kun on yo, kyllastyy odottamaan aamun toihinmenijoita, ja
valot vaan eivat vaihdu?

Kysyin, saanko kaantya valoista huolimatta erityista varovaisuutta
noudattaen, jos risteys on tyhja, ja suoraan menevilla olisi
vihrea? Vastaus: EI, se on lain rikkomista, eika me anneta sulle
lupaa lain rikkomiseen ja piste.

Kysyin, mita pitaa tehda, ja he vastasivat: "Aja vaikka suoraan
risteyksen yli vihreilla, tee uparit ja kaanny sitten oikealle"

En jaanyt vaittelemaan asiasta sen pidempaan, mutta jalkeenpain
tuli mieleeni, etta kaantyvien kaistalta suoraan ajaminen on myos
lain rikkomista. Jos olet jo ryhmitysalueella, kun oivallat ettei
valot toimi, niin kiintean valkoisen viivan ylittaminen sinne
suoraan ajavien kaistalle on myos lain rikkomista. Samoin
peruuttaminen/pyoralta jalkautuminen ryhmitysalueella katsottaisiin
liikenteen vaarantamiseksi, eli lain rikkomiseksi.

Maalaisjarki kateen siis. Siina kaistalla ollaan jumissa, ja pois
ei paasta rikkomatta lakia. Kysyin asiaa eraalta
Moottoripyorapoliisilta, joka sanoi, etta jos risteys on tyhja,
kaanny vasemmalle. Jos taas vasemmalle ei liikennevirtojen takia
paase, hivuttaudu suoraan menevien tai oikealle kaantyvien sekaan
ja kay tekemassa ne uparit.

Marko Karinkanta kirjoitti:
Yksi hyvä vaihtoehto on sammuttaa pyörä ja työntää se kylmän
viileesti jalkakäytävän kautta toiselle puolelle risteystä ja taas
voidaan jatkaa matkaa. Eikä pitäisi olla poliiseilla mitään
valittamista.

------------------------------------------------------------------------

2.4 Aion tuoda käytetyn mp:n Suomeen, miten homma sujuu?

Markus Ruutiainen kyseli:
Tarkoitus olisi keväällä lähteä vuodeksi Englantiin töihin ja tuoda
sieltä Sporsteri jotain -90 vuosimallia. Nyt olen tässä seurannut
tätä prosentti sekoilua ja on vähän alkanut arveluttamaan koko
pyorän tuonti. Eli mikä on tämän hetkinen tilanne? Olisiko ihan
mahdoton ajatus ja mitä tulee ottaa huomioon? Lait saattavat vielä
muuttua, eikö vain?

Tullilaitokselta http://www.tulli.fi/ ja ajoneuvohallitokeskuksesta
http://www.ajoneuvohallintokeskus.fi/ saanet tarkimmat tiedot
pelisäännöistä ja lankeavista maksuista ja veroista. Joltain
huolintaliikkeeltä kannattanee myös kysäistä, voivat hoidella koko
paperisodan ja muun sekalaisen sotkun vaivattomasti.

Homman kannattavuudesta en osaa sanoa mitään mutta käytetyn pyörän
kanssa ongelmana on, että et saa mopoa verovapaasti (siitä on
uutena maksettu verot jo ostomaassa) ja Suomeen tuotaessa et voi
välttää noita maksuja, paitsi jos tuotavana on museotavaraa.

Yleensä pojat (ja tytöt) ostavat mopon verovapaasti uutena Suomesta
ja saavat siten täkäläisittäin kaikinpuolin kelvon ajopelin
allensa. Tuossa oli jotain rajoituksia mutta jos työskentelet
yhtäjaksoisesti ulkomailla homman pitäisi onnistua sellaisenaan.
Muuttomoottoripyörää kohdellaan muistaakseni samoin kuin
muuttoautoa (vääryys!).

Lisäinfoa: http://www.tulli.fi/
http://www.ajoneuvohallintokeskus.fi/ http://www.mmaf.fi/
http://www.fi/sss/ http://www.laki-info.fi/ http://www.edita.fi/
http://www.vn.fi/ http://www.vn.fi/lm/

Jani Palomäki kyseli asiaa tullista Tammikuussa 1999 ja sai
seuraavan vastauksen:
*************************************************
Tuonti toisesta EU-maasta on tullitonta ja arvonlisaverotonta
hankintahinnan osalta, kun tuojana on yksityishenkilo. EU:n
ulkopuoleta tuotavasta moottoripyorasta kannetaan maahantuonnin
yhteydessa tullia 6-8 % moottorin iskutilavuuden mukaan cif-arvosta
(ostohinta+rahti+vakuutus) ja arvonlisaveroa 22 % cif-arvon ja
tullin yhteismaarasta.

Kayttoon otto Suomessa edellyttaa autoveron maksamista.

Kaytetyn moottoripyoran (ollut rekisterissa vahintaan 6 kuukautta;
alle 25 vuotta vanha) vero lasketaan samanlaisen tai vastaavan
uuden moottoripyoran verosta Suomessa seuraavalla tavalla:

Samanlaisen tai vastaavan uuden moottoripyoran tax free -hinta
Suomessa (veroilmoituksen antamisen ajankohtana) + mahdollinen
tulli 6- 8 % ( EU:n ulkopuolella valmistetuille moottorin
iskutilavuuden mukaan myos EU:sta tuotaessa) = verotusarvo, josta
uuden moottoripyoran veron maara moottorin iskutilavuuden mukaan
ja josta vahennetaan

- ikahyvitys ensimmaiselta sadalta kayttokuukaudelta 0,6 prosentin
maaraisena vastaavan uuden moottoripyoran verosta. Sadan
kayttokuukauden jalkeen vahennys on 0,9 prosenttia kuukautta kohden
kunkin edellisen kuukauden lopussa jaljella olevasta veron maarasta
eli kunkin edellisen kuukauden loppuun lasketusta jaannosarvosta.
Taman jalkeisilta kayttokuukausilta veroa alennetaan 0,4 prosenttia
kuukaudessa kunkin edellisen kuukauden lopussa jaljella olevasta
veron maarasta aina siihen saakka, kunnes ajoneuvoon ryhdytaan
soveltamaan saannoksia 25 vuotta tai sita vanhempien ajoneuvojen
verotuksesta.

Lisaksi kannettavan autoveron maaralle lasketaan arvonlisaveroa 22
%.

Tulliviranomaiset yhdessa maahantuojan kanssa maarittavat sen, mika
on vastaava tai lahinna vastaava uusi moottoripyora
autoveroilmoituksen antamisen ajankohtana.

Mikali asiakkaalla on perusteltu mielipide siita, mika olisi
vastaava tai lahinna vastaava uusi moottoripyora, sen ja tax free
-hinnan voi asiakas selvittaa itse etukateen maahantuojalta ja
siten tehda moottoripyoran verotusarvon perusteesta perusteltu
ehdotus tulliviranomaisille.

Lisatietoja saatte kotipaikkaanne lahinna olevasta
tullitoimipaikasta.

Tama ei ole valtiota sitova tieto.
****************************************************

Kari Bordi jatkoi aiheesta vielä:
Moottoriajoneuvo tulee olla vakuutuksissa kohdemaassa, suomalaiset
vakuutusyhtiöt eivät myönnä vakuutuksia ulkomaisiin ajoneuvoihin.
Pyörähän tulee olla rekisteröitynä kohdemaassa. HUOM! Jos aiot
hankkia pyöräsi muualta kuin kohdemaasta, selvitä mahdollinen
ajoneuvoverotus. Esim. Malesia verottaa tuontipyöriä TUNTUVASTI!!!

Rahdista: Jos pyörästä poistaa KAIKKI nesteet se kulkee
lentorahtina muuten ei.

------------------------------------------------------------------------

2.5 Saako kaistojen välissä ajaa?

Matti kyseli seuraavaa:
Mikähän olisi hyvä käytäntö ruuhkissa? Kun jono seisoo niin MP:llä
pääsee hyvin jonon ohi hiljaisella vauhdilla turvallisestikkin,
mutta mahtaakohan se aiheuttaa autoilijoille tai poliisille
närästystä tmv pahoinvointia? Olen huomannut pientä sellaista näin
tehdessäni. Onko muilla kokemuksia?

<MUTU?> Laki sallii kaksi ajoneuvoa samalla kaistalla, kaistan
jatkuva vaihto eli poukkoilu kaistalta toiselle ei ole sallittua.
Tämän pykälän perusteella pojat sitten sakottavat, jos ovat
sakottaakseen. </MUTU?> Ajaessasi kahden autojonon välissä joudut
kuitenkin ajamaan kaistaviivan päällä...

Käytännössä voi ajaa reilua kävelyvauhtia kahden paikallaan
seisovan jonon välissä. Ainakin Stadissa myös poliisimopot tekevät
tätä eivätkä sinivalkoiset saabitkaan hetku kun lipuu ohi.

Eri asia on, mikä on laillista ja mikä on viksua. Viksua ei ole
ajaa liikkuvan autojonon vieressä, hommasta tulee
eksponentiaalisesti sitä tyhmempää mitä kovempaa toinen tai
molemmat autojonot liikkuvat.

Valitettavasti myös monen autoilijan mielestä jonojen välissä
liikkuva mopo on lainsuojaton jonka eteneminen on estettävä tavalla
tai toisella, vaikka tukkimalla yllättäen tie, avaamalla autonovi
eteen viime tingassa, ojentamalla käsi ikkunasta tms. muuta
yllättävää.

Tärkeintä jonojen välissä ajaessa on valppaus, autoilija ei osaa
eikä voi arvata, että autojen välistä syöksyykin joku. Suomalaiset
eivät kunnostaudu taustapeilien seuraamisessa. Yllättävä
kaistanvaihto voi johtaa katastrofiin.

Petri kirjoitti:
Muistelen että tieliikennelaissa mainitaan etta ohituksen aikana
sivuetäisyys ohitettavaan pitää olla vähintään yksi (1) metri.
Jasehän ei taida täyttyä. Tosin lieneekö moinen pykälä muuttunut
sen jälkeen kun korttini sain...?

Jari Smura vastasti seuraavasti:
Polliisi ei vissiin tykkää. Mp'llä pääsee jonoista kyllä kivasti
kuvailemallasi tavalla ohi, itse harrasta 4-kaistaisella kaistojen
välistä ohittelua (lane splitting) tämän tästä.

Varmasti laitonta, vaarallistakin. En suosittele.

Esa K Viitala satuili seuraavaa:
Täällä päin maailmaa (Norja) tämä on laillista jopa
suositeltavaakin. Ruuhkiiin jää näin ainakin yksi ajoneuvo
vähemmän. Pientareella ajo ei ole laillista täälläkään, joten lane
splitting on ainoa laillinen vaihtoehto.

Tyylilleni uskollisena olen käyttänyt sitä myös Suomessa. Aina
hyvällä tuloksella. Sopivaa varovaisuutta noudattaen, en ole
koskaan törmännyt konkreettisiin esteisiin ;-). Enkä ole jäänyt
autoilijoiden mielipiteitä tiedustelemaan. Sujuvuus liikenteessä on
paljon tärkeämpää kuin turha kohteliaisuus.

Lautoille ajossa lauttapojat (Norjassa) haluavat moottoripyörät
autojonon eteen, jotta saavaat ohjailla pyörät (yleensä
ensimmäisinä) lautoille, paikkoihin, missä ne eivät juurikaan vie
autoilta tilaa.

------------------------------------------------------------------------

2.6 Miten ne A/A1 ajokorttijutut nyt menivätkään?

Olen tässä yrittänyt ottaa selvää, että minkämoista mopoa saan ajaa
18-vuotiaana. Faktat ovat sellaiset, että ajoin A1-kortin
16-vuotiaana, viime syksynä. Saan siis ajaa nytten 11kW:sta
vehettä. Vuoden päästä täytän 18-vuotta. Mikä pyörä siis alle/minkä
pyörän päälle saan istua?


Kolarovic vastasi kysmykseen seuraavasti:
Siis aivan totta , saat tuolla A kortilla ajaa sitä YLI 25
kilowattista vehjettä, mutta sinulla on nyt A1 kortti, joten älä
unohda tuota ykköstä... homma menee seuraavasti, nyt kun sinulla on
tullut ikää täyteen 18 vuotta, sen jälkeen menet poliisilaitokselle
ja sanot että anot tuota A1 kortin muutosta A kortiksi, ja se
muistaakseni jotain maksoi hieman... noh sitten kun sinulla on tuo
A kortti, sen jälkeen sitten saat ajaa max. 25 kw menopeliä...
sitten kun sinulla on ollut tuo A kortti sen kahden vuoden ajan,
sitten se muuttuu automaattisesti niinsanotuksi isoksi A kortiksi
jolla saat ajaa ihan minkä kokoluokan vehjettä tahansa, mutta tuo
muutos ei edellytä sinulta mitään, korttia ei siis tarvitse taas
uusia, vaan se on käypä vuosikymmeniksi eteenpäin... (ellei tule
uusia typeriä EU-direktiivejä ; )

Selvisihän nyt kaikille... = )

Perttu Kurvinen vastasi seuraavaa:
Ajoin täs hiljan kevarikortin ja autokoulussa sanottiin, että jos
ajaa A-kortin 18-vuotiaana, niin sillon tosiaankin saa ajaa enint.
25kW pyörää, mutta vasta 21-vuotiaana saa ajaa niin isoa kuin
haluaa. Tuosta autokoulun moottoripyöräkirjan taulukosta saa kyllä
sen käsityksen että saa jo 20-vuotiaana ajaa niin isoa kuin haluaa,
jos on omistanut A-kortin kaks vuotta, niinkuin asia ilmeisestikin
on. 18-vuotiaana joka tapauksessa saa ajaa enint. 25kW ja 0,16kW/kg
pyörää.

Tästä sitten voi vain päätellä, että eipä autokouluissakaan kovin
hyvin tätä A-korttisysteemiä tiedetä.

Jos yli 21v-henkilö ajaa kortin yli 35kW-pyörällä, niin mitään
rajoituksia ei tehon suhteen ole. Tässä kannattaa huomioida, että
kaikilla autokouluissa ei ole yli 35kW pyörää...

Lisätietoa: http://www.ajoneuvohallintokeskus.fi/ajokpaa.htm

------------------------------------------------------------------------

2.7 Paljonko on mp:n vuotuinen ajoneuvovero?

Mp:lle ei ole vuotuista veroa (tällä hetkellä) kuten autoille on
joten kysymys on turha. Kysymyksen lienee kuitenkin herättänyt
viime vuosien aikana ja täälläkin (s.h.m:ssä) paljon keskustelua
aikaansaanut wanhojen mp:den, erityisesti Harrikoiden,
uudelleenverotus (1997-98). Ajoneuvovero kannetaan mp:stä vasta kun
siitä on muutettu "tarpeeksi" (joko 25% tai 50% osista),
ajoneuvovero voi kaikkineen olla pyörän koosta riippuen jopa
50000-60000 markkaa. Lisätietoja esimerkiksi MMAF:n sivuilta
http://www.mmaf.fi/

------------------------------------------------------------------------

2.8 Jos viritän mopon mitkä ovat lakiseuraamukset?

Melkein kaikissa mopon viritystapauksissa moposi ei ole enään
lainmukainen mopo (L1-tai L2-luokan ajoneuvo, enintään 50cm3 ja
enintään 45km/h) vaan kevytmoottoripyörä (vaikka kuutiotilavuus ei
olisi muuttunutkaan).

Tästä on seurauksena ajokortitta tai -oikeudetta ajo (jos et omaa
A-ajokorttia), mopo on vakuuttamatton (se ei olekaan se se sama
peli jonka vakuutusyhtiö vakuutti ja kevareilla on eri
vakuutukset), autoveroa ei ole maksettu (useita tuhansia markkoja,
mopolle ei moista veromätkyä ole) ja koko liuta muita ongelmia.

Viritettyjen mopojen kohtelukäytäntö ja sen tiukkuus vaihtelee
paikkakunnittain ja tien päällä valvova virkamies saattaa joskus
jopa päästää virittelijän pelkällä varoituksella. Mutta
potentiaalia koviinkin seurauksiin on paljon...

Ja vaikka haluaisi tietoisesti rakennella mopon sääntöjenmukaiseksi
kevariksi tuo autovero ja sen valvomiseksi luodut ns.
prosenttisäännöt estävät järkevän harrastuksen, tai ainakin tekevät
siitä hemmetin hankalaa ja kallista. Helpompaa on ostaa aito kevari
ja rakentaa sitä.

------------------------------------------------------------------------

2.9 Jos poistan mp:n kuristukset mitkä ovat lakiseuraamukset?

Tätä kysytään yleensä kun halutaan poistaa kevarin kuristukset
(11kW tehoraja) mutta silti pitää pyörä virallisesti rekisterissä
11kW:na (koska ajokortti ei oikeuta ajamaan tehokkaammalla
pyörällä). Vastaavasti sama pätee tietty 25kW:n pyöriin.
Kuristusten poistaminen ei yleensä teknisesti ole kummoinenkaan
temppu mutta mahdollisia seurauksia onkin sitten enemmän.

Jos tehojen poistoa haluavan ajokortti ei riitä tehokkaammalla
pyörällä ajamiseen syyllistytään ajamiseen ilman ajo-oikeudetta.
Moinen voi johtaa paitsi tuntuviin sakkoihin niin myös
olemassaolevan kortin "hyllyttämiseen" sekä uudemman ajokortin
lykkäämiseen vuodella.

Jos pyörä on rekisteröity alempitehoiseksi kuin se todellisuudessa
on niin todennäköisesti pelistä lähtee kilvet ja se määrätään
uudelleen katsastettavaksi (ja rekisteröitäväksi), siis sakkojen
lisäksi.

Mahdollinen liikennevahinko on kuitenkin suurin ongelma tällaisellä
pyörällä ajamisessa. Vakuutusyhtiö voi nimittäin yrittää (ja
onnistua) päästä maksamisvastuusta koska vakuutettu ajoneuvo
(rekisteröity) ei ole se sama kuin millä on kolisteltu. Homma voi
tulla kalliiksi jos joku vaikka kaataa mp:n parkkipaikalla 2-päivää
vanhan Ferrarin ovea vasten silläaikaa kun omistaja on itse
ostamassa limonaatia kikkarilla...

Mp:n rakentelua ei sinänsä ole rajoitettu mikäli mahdolliset
tehorajat eivät ylity ja pysytään ns. "prosenttisääntöjen"
rajoissa.

========================================================================


3.1 Tervehtiminen ja muut käsimerkit liikenteessä

Motoristit tervehtivät toisiaan. Tämä tapahtuu yleensä joko
nostamalla kättä, sormea, nyökkäämällä tai joskus jopa jalalla.

Usein kysytään miksi jonkin pyörätyypin kuskit (enduro, mopo,
piikki, custom, vespa, HD tms...) eivät moikkaa toisen pyörätyypin
kuskeja? Tähän on monta syytä, yksi lienee porukan valitettava
sisäänlämpiävyys, toinen mahdollinen pelko käden irrottamisesta
tangolta, kolmas kokemattomuus ja perinteen tuntemattomuus, neljäs
huomion keskittyminen ihan muualle (putoileviin osiin, tiellä
pysymiseen jne), viides...

Onko moikkaaminen laillista? Ainakin mp poliisit moikkaavat
takaisin aina, jos vain huomaavat morjenstuksen. Legenda tosin
kertoo jonkun saaneen sakot liiasta huitomisesta. Voep olla
tottakii, voep olla ettei ollekkaa.

Varoitetaanko tutkasta, ja jos niin miten? Yleensä vastaantuleva
motoristi varoittelee kukkivista sinivuokoista joko pyörittämällä
sormea (kuin vilkkua konsanaan) kypärän päällä tai painamalla
kämmentä maata kohden hiljentämisen merkiksi. Kaikki motoristit
eivät näitä kansainvälisiä merkkejä käytä tai tunne joten varminta
on ajaa liikennesääntöjen mukaisesti.

Ryhmässä ajettaessa ylös nostettu käsi tarkoittaa muutosta jonon
nopeudessa, yleensä koneiden käynnistämistä ja liikkeelle lähtöä.
Jossain mualimalla (www:llä kans) on paljon ohjeita ryhmäajon
käsimerkeistä ja tavoista, niistä ei vain ole hyötyä jos kaikki
eivät niitä ole sisäistäneet. Keskimäärin suomalaiset motoristit
eivät tiedä niistä mitään.

Ennen porukalla ajoa kannattaa siis kerrata käytettävät merkit.
Ainakin kannattaa sopia muutamat perusmerkit, (esim. käsi ja kämmen
ylös, nyrkki nopeasti auki = "ajat liian lähellä", kämmen alaspäin
maata kohden = "hiljennetään", etusormella vasemmalle tai oikealle
osoitaminen = "vilkkusi vas. tai oik. unohtui päälle", nyrkin
heiluttelu = "laita ajovalot päälle tai pitkät pois", muu
huitominen = "minulla meni ampiainen kypärään" jne).

------------------------------------------------------------------------

3.2.1 Jarrutehon jakautuminen etu- ja takajarrun kesken?

Tero Ahlqvist vastasi:
Kaikki moottoripyorat ovat YKSILOITA tassa suhteessa. Oli se mopo
mika tahansa, ABS-tyylinen jarrutus (molemmat fillarit
lukkorajalla) on se periaatteessa tehokkain mahdollinen jarrutus.
Jos pyoran ajogeometria on sellainen, etta tallaisessa
jarrutuksessa takafillari nousee ilmaan, sen pyoran geometrialla
ilmeisesti paras hidastuvuus saavutetaan takanakki taivaalla.

Itse kunkin siis kannattaa ottaa moponsa kainaloon heti kevaalla,
kun asfaltit sallii, ja viettaa pari iltapaivaa jossain sopivalla
parkkipaikalla pohtimassa niita ajonikseja, ja tehokkaimpia
jarrutuksia. Jos vastausta ei loydy, tervetuloa
Survival/moto-mina/ennakoiva.. Whatever kurssille. Koulutetut
ihmiset voivat sitten kanssanne pohtia, milla se mopo saadaan
pysahtymaan viela tehokkaammin.

Jos vaihdatte renkaita eri tyylisiin, kannattaa opetella
jarruttaminenkin uudelleen. Super Teneren sai Metzelerin Enduro
3:silla perimaan, mutta Metzelerin Unicross meni lukkoon etta
suhisi, ennenkuin keula edes paljoa niiasi.

Nyrkkisääntönä yleensä kaksi kolmasosaa tai enemmän jarrutehosta
saavutetaan pelkästään etujarrulla. Alla oleva pinta, mp:n rakenne
ja muutamat tuhannet muut tekijät vaikuttavat lopulliseen
jarrutehon jakautumiseen paljon.

Motoristin hengissäpysymisen kannalta on olennaista, että hallitsee
jarruttamisen "lukkorajalla" sekä etu- että takajarrulla kaikissa
tilanteissa joihin itsensä saattaa.

Hartsa tarinoi jarruttelusta seuraavaa:
Takajarrun käyttö: Paino siirtyy eteen vähentäen pitoa takapyörän
alta. Pyörä lukittuu helposti ja jarrutusmatka venyy.
Jarrutustehosta vain n. 30% ja siksi niin autoissa kuin mp:ssä
takajarru on etujarrua heppoisempi.

Etujarrun käyttö: Paino siirtyy etupyörän päälle ja pito pyörän ja
maan välillä kasvaa ja voidaan jarruttaa tehokkaammin.
Jarrutustehosta n. 70% ja siksi etujarrut takajarruja järeämmät.

Tehokkain jarrutus: Molemmat jarrut käytössä. Hätä tilanteessa
juuri etujarrun "neitimäinen" käyttö on ollut monelle motoristille
ongelma. Ei ole painettu tarpeeksi ja metrit on saattaneet loppua.

Moottorijarrutus: Vähentää nopeutta (täys kaasun lasku kovilta
kierroksilta voi rasittaa moottoria. Joidenkin mp:en ohjekirjoissa
maininta). No, käytännössä täys kaasun pudotus on sellaista
rannejumppaa, ettei sitä tulekaan tehtyä. Vaihtamisessa sama sääntö
-moottorin, ketjun ym. säästämiseksi-. Tätä on pakko käyttää, koska
eihän en vaihteetkaan suoraan 6->1-2 putoa. Ei ainakaan minun
pyörässäni.

Käytä molempia jarruja, niin osaat sitten tiukassakin
tilanteessa/paniikissakin niitä käyttää. Itse yritän käyttää
molempia ja moottorijarrutuskin on mukana. Hätäjarrutusta en ole
harjoitellut, joten ei ole täysin hallinnassa käytännön tasolla.

------------------------------------------------------------------------

3.2.2 Kumpi pysähtyy nopeammin, auto vai mp?

Kun puhutaan tavallisen perheauton ja katupyörän pysähtyvyydestä
kuivalla ja suoralla asfalttitiellä mp pysähtyy varmasti nopeammin.
Tämä johtuu paljolti mp:n renkaiden paremmasta kitkakertoimesta ja
mp:n kevyemmästä massasta.

Tekniikan Maailman (9/1999) vertailussa perusautot pysäytettyyn 100
km/h nopeudesta 42-52 metrissä, Bike:n (3/1998) vastaavassa
testissä pyörä pysähtyi 35-38 metrissä (pelkällä takajarrulla
90-105 metriä). Molemmat testit tehtiin kuivalla asfaltilla ja
suoralla tiellä.

Mutta kun jarrutusyhtälöön liitetään alustan muutokset, esim.
vettä, hiekkaa ja mutka sekä mp:n suhteellisen vaikea hallittavuus
auto saattaa hyvinkin pysähtyä nopeammin. Moottoripyörän kanssa ei
kannata siis luottaa "parempaan" hidastuvuuteen.

Katso myös kohta: 3.2.1 Jarrutehon jakautuminen etu- ja takajarrun
kesken?

------------------------------------------------------------------------

3.3 Mitä tehdä kun rengas/renkaat lähtee luistoon?

Dojo Man kyseli seuraavaa:
Mitä pitää tehdä jos pyörä lähtee satasen vauhdissa luistamaan?

Useitakin vaihtoehtoja, yleensä puhutaan kahdesta jotka tunnetaan
"highside":na ja "lowside":na, suomentakoon joku viisaampi.
Kummassakin tapauksessa mennään nurin, jälkimäisessä rauhallisesti
ja ensimäisessä rakettipakettina immelmannit kerien. Jos voit
valita koita suorittaa siis se lowside... Pystyssä pysyminen ja
ajamisen jatkaminen on sitten yleensä aina jotain noiden kanden
päätyypin väliltä.

Lowsidessä luistoa pyritään jatkamaan kunnes pyörä on kokonaan
kaatunut. Temppu päätyy yleensä renkaat edellä, sitten mp ja kuski
perässä menosuuntaan liukuen. Eli jos luistoon lähdetään siinä
pysytään koska pelkona on highside. Rengasta pidetään loppuun asti
lukossa tai kaasua annetaan entistä enemmän...

Highside alkaa kuten lowside eli luistolla, mutta renkaat saavatkin
kesken kaiken pidon takaisin ja pyörä palaakin pikavikkelästi
pystyasentoon ja siitä toiselle puolelle yli. Kuski joka pidon
palaamiseen asti roikkui kahvoissa lentää lähes pystysuoraan
ylöspäin. Jarru tai kaasu on päästetty irti tai kytkin painettu
pohjaan kesken luiston.

Sekalaiset kiemurtelut ja läheltäpiti-tilanteet ovat yleensä
highsidejä joista on lievyyden takia selvitty jollain tempulla tai
vain onnella pystyssä ja jatkettu matkaa.

Juha Lystilä mätkäytti uutisiin seuraavan aivovuodon:
Jos pyöräsi luistaa koordinaatiston z-akselin suunnasta
tarkasteltaessa horisontaalisessa suunnassa, ongelmana on liian
suuri nopeuden muutos suhteessa pyörän vierintäkitkaan:

Voimaperiaatteen mukaisesti tarkasteltuna:

umg < 1/2m(0.5*a^2)^2

Tällöin on ratkaisuna pienentää nopeuden differentiaalia da,
jolloin pyörän liike-energia laskee sellaiselle tasolle, että
pyörän kitka pintaa vasten palautuu vierintäkitkaksi. Edellinen
tapaus koskee myös negatiivista kiihtyvyyttä.

Em. saattaa myös johtua vastapinnan kitkakertoimen äkillisestä
pienenemisestä. (esim. savi..)

Jos pyörä on koordinaatiston z-akselin suunnasta tarkasteltaessa
vertikaalisessa luistossa, on tärkeää säilyttää pyörän
tasapainotila luiston aikana ja pyrkiä hukkaamaan liian suureksi
päässyt sivuttaisliike-energia lämmöksi kitkapintojen väliin ja
jarruihin.

Esimerkkinä voimme kayttaa yksikertaistettua ympyräliikkeen
kiihtyvyysyhtälöä:

umg=mv^2/r

Tällöin huomataan, että nopeus on tässäkin ratkaisevana tekijänä
toisessa potenssissa. Myös radan jyrkkyys vaikuttaa, tosin
pienemmällä suhteella nopeuteen verratuna.

Pyörän pysyminen pystyssa liukumistilanteessa:

Voimme tarkastella aluksi tasapainotilan periaatteita.

Usein tasapainolla tarkoitetaan voimien tasapainoa eli tilaa,jossa
voimat kumoavat toisensa. Silloin voimavektorien summa = 0.
Vektorien summa saadaan graafisesti siten, että vektoreita
esittavat suuntaisjanat piirretään peräkkäin. Summa on ensimmäisen
vektorin alusta viimeisen loppuun. Kun voimat ovat tasapainossa
(summa = 0), päätyy viimeinen voima ensimmäisen alkupäähän.

Kun voimia on vain kaksi, ovat voimat vastakkaissuuntaisia.
Tasapainossa kolme voimaa muodostaa kolmion. Useampi voima
muodostaa suljetun monikulmion. Jotta kappale pysyisi pystyssä, on
siihen kohdistuvien momenttien kumottava toisensa eli momenttien
summa on nolla. Momentit ovat tasapainossa. Momentit voidaan laskea
minkä tahansa pisteen suhteen, mutta yleensä kannattaa valita
tukipiste tai massakeskipiste (painopiste).

Voiman (F) momentti jonkun pisteen (A) suhteen on voima kertaa
kohtisuora etäisyys (l) tästä pisteestä.

F= Ml

Pyörän luistaessa sivusuunnassa on pyörän nopeutta alennettava,
jolloin pyörä palaa oikealle radalleen keskihakukiihtyvyyden
aiheuttaman voiman laskiessa alle pyörän kitkavoiman. Kun palataan
liukukitkatilanteesta vierintäkitkaan kannattaa huomioida pyörän
mahdollinen tasapainotilan muutos pyörän massan pyrkiessä edelleen
jatkamaan liikettä tangentin suuntaan kitkapinnan ohjatessa pyörää
jälleen radan suuntaisesti. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia pyörän
hallinnassa. Jarruttaminen ei ole suositeltavaa, koska se heiluttaa
pyörän massakeskipistetta, sekä kasvattaa kitkapintojen nopeuseroa
edelleen. Luonto onneksi pyrkii energiatasapainoon, joten
tallaisessa tilanteessa on parasta lopettaa lisäenergian
syöttäminen järjestelmään (paina kytkintä) ja pyrkiä pitämään pyörä
tasapainotilassa.

Nopeudella ei sinänsä ole tässä mallissa merkitystä, käytännössä se
saattaa muokata kitkapintojen ominaisuuksia lämpömäärien kasvaessa
rajusti.

Z-akselin suuntainen luisto on niin harvinainen, etten puutu siihen
tässä tapauksessa. Yleensä tälläisessä tapauksessa koordinaatisto
on kääntynyt 90 astetta x-z akselin suunnassa ja silloin kannattaa
soitella vakuutusyhtiöön, jos vielä pystyy jonnekin soittelemaan.

------------------------------------------------------------------------

3.4 Kännykän käyttö ajaessa?

Otto kyseli seuraavaa:
Eli onko joku kokeillut käytännössä toimiiko / kannattaako ajaa
kännykän nappi korvassa. Millainen on ääni ja kuuleeko kumpikaan
osapuoli mitään?

Sebastian Koreneff vastasi:
Tuli parina kertana kokeiltua kun muuten ois pitanyt paivystaa
puhelimen vieressa ja mielummin olin tien paalla. Toimii ihan
kohtalaisesti umpipotassa ja alle 60 vauhdissa. Moottoritiella
vaikka hidastin 80 ei kuullut kylla mun napilla ainakaan mitaan.
Oli vahan kompelo mielestani kaiken kaikkiaan. Nappi ei tahtonut
mulla pysya kunnolla korvassa. Jollain on varmaan ihan hyva
patentti siihen . . .

Mauri Jokela vastasi alkuperäiseen kysymykseen:
Joitain vuosia sitten rakentelin koemielessä Cabergin Unlimited 3:n
sisään kuulokkeet ja mikrofonin joista oli yhteys Mobira 5000:n
handsfree-boxiin.

Pyöränä oli Suzuki GSX750 jossa Wetterin iso kate. Noin 80mk/h
nopeuteen pystyi juttelemaan jotenkuten mutta yli 80 vauhdissa en
enää kuullut mitä vastapuoli puhui.

Kaupunkiajossa systeemi toimii aivan hyvin mutta ei
maantienopeuksissa.

Ville vastasi alkuperäisen kysymykseen:
Jonkun verran olen käyttänyt tilanteen niin vaatiessa Nokia 6110 ja
orkkis handsfreenappikuulokesysteemi yhdistelmää. Toimi mulla ihan
hyvin molempiin suuntiin vähän yli satasen vauhtiin asti. Sen
jälkeen alkaa suhinat voittamaan kuulokeäänen. Katteilla ja kypärän
mallilla on varmaan aika suuri vaikutus käyttökelpoiseen
maksiminopeuteen. Pidempään ajaessa nappi rupesi painamaan korvaa
ja sitä käyttäessä earien tms. kuulosuojainten käyttö on melko
mahdotonta. Tilapäiseen käyttöön toimiva ratkaisu.

Jyrki Pesonen vastasi alkuperäisen kysymykseen:
Ajelin viime kesän kombinaatiolla Benefon Vega + nappi-HF,
kokemuksia:

Nappi on ihan ok mutta ei voi pitää korvatulppia kuin toisessa
korvassa ja pidemmällä reissulla (esim. päivän ajo) jätin ko.
syystä lopulta napin mieluummin pois. Kuuluvuus ok kun umpikypärä
ja nopeus 60 tai alle sekä mikki viritetty sen oman klipsin kanssa
suun eteen. Toisinaan vastapuoli valitti "huohottamisesta" koska
kypärän sisässä hengitysääni varmaankin vahvistuu.

Paras etu napilla oli tietty se että ajaessa huomaa jos joku
soittaa ja pysyi tavoitettavissa. Automaattivastaus päällä ehti
mukavasti hidastaa ennenkuin puhelu aukesi.

Mulla ei ole ollut ongelmia tuon Benen napin pysymisen kanssa mutta
cd:n korvanapit tuli pari kertaa teipattua ihan reilulla
roudariteipillä korviin kiinni. Huvittavan näköistä mutta bassopää
toistui paremmin :-)

Pasi Kullero vastasi alkuperäisen kysymykseen:
Herranjestas, että on tärkeitä ihmisiä, kun ei voi edes mopolla
ajaessa olla luurin tavoittamattomissa! Minulle ainakin
moottoripyöräily edustaa jonkinasteista vapautumista muusta
maailmasta: vain mopon pörinä ja tuulen humina, omat ajatukset ja
ajaminen. Ei sitä fiilistä passaa kännykän pirinällä sotkea.

------------------------------------------------------------------------

3.5 Mp:n paikka ajoradalla?

Kysymys moottoripyörän oikeasta paikasta ajoradalla herää aina
silloin tällöin erityisesti muissa liikenteeseen ja ajoneuvoihin
painottuvissa keskusteluryhmissä kuin s.h.m:ssä, mutta lopulta ko.
flamesota sitten aina päätyy s.h.m:ään. Yleensä joku autoilija on
vetänyt herneen nenään kun ei ole vastaantulevan liikenteen takia
päässyt ohi "kapeasta" mp:stä.

Tieliikennelaki 267/ 2. luku liikennesäännöt, 9 § Ajoneuvon paikka
ajoradalla: Ajoneuvoa on kuljetettava "muu liikenne ja olosuhteet
huomioon ottaen niin lähellä ajoradan oikeaa reunaa kuin
turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista".

Ihan aluksi tässä tulee huomata käsiteiden ajorata ja ajokaista
erot. Kiistely liittyy usien mp:n paikkaan ajokaistalla ja
käsitteet ovat menneet jo ihan alusta hiukan sekaisin.

Jo autokouluissa opetetaan käyttämään ajokaistan keskiosaa. Näin mp
havaittaan paremmin eikä sitä sekoiteta niin helposti esim.
pientareella tai vasemmassa reunassa kulkevaan ja huomattavasti
hitaampaan mopoon.

Liikennekulttuuri on opettanut motoristit ajamaan mieluummin
maantien ajokaistan vasemmalla puoliskolla kuin oikealla. Muuten
oma turvallisuus on vaarassa, jos ajat oikealla aina löytyy
autoilija joka haluaa ohittaa samaa kaistaa pitkin. Tilaa tarvitaan
paitsi elukoiden ja routavaurioiden väistämiseen niin myös
mutkissa, kanttaillessa mp kuskeineen vaatii lähes saman tilan
leveyssuunnassa kuin autokin.

Tietty jos mp kerää jonoa ja ajaa muuta liikennettä hitaammin
(heh?!) on jo oman turvallisuutensa takia syytä antaa tietä
takanatulevalle jonolle vaikka pysäkien kohdalla. Maalaisälliä ja
joustavuutta liikenteeseen, kyllä me kaikki sinne mahdutaan!

------------------------------------------------------------------------

3.6 Miksi ja miten pyörä kääntyy mutkassa? Mikä on vastaohjaus?

Tero Ahlquist vastasi kysymykseen: "Haluaako joku kirjoittaa
yhteenvedon kysymyksestä 'Miksi ja miten mp kääntyy?' FAQiin?":
Jos haluaisi sen tehdä tyhjentävästi, siitä tulisi yhtä pitkä
stoori kuin koko FAQ on nyt. Senverran näitä asioita on
Survivalilla hakattu ihmisten päähän, ja kun tunnin
ajomekaniikkateorian, ja parin tunnin väistöharjoittelun
tuloksenakaan asiat eivät tahdo aueta, niin yksi kappale FAQ:issa
voisi vaan aiheuttaa rajatonta spekulointia.

Johon Santtu Ahonen (FAQin ko. hetken ylläpitäjä) jatkoi:
No sittenhän tästä saadaan hyvä ikuisen väittelyn aihe s.h.m:ään!
;-) Lyhyesti: Vastaohjaus aloittaa ja lopettaa käännöksen koska
se saa pyörän kaatumaan eri suuntaan kuin minne "ohjataan", jos
ohjataan vasemmalle niin pyörä haluaa energiaperiaatteen mukaisesta
jatkaa suoraan --> pyörä "kaatuu" oikealle. Myös pyörien
hyrrävoimat vaikuttavat ko. "kaatumiseen". Itse käännöksen hoitaa
sitten pyörän geometria, oikealle käännyttäessä ohjaustanko on
todella kääntyneenä hiukan oikealle. Saa väitellä.

Janne Tervola luennoi seuraavaa:
Kaartosäteeseen vaikuttaa myös pyörän ohjausgeometria ja varsinkin
massakeskipiste. Näihinhän kuski pystyy stongan käännöllä
(pienemmissä nopeuksissa) ja ajoasennolla vaikuttamaan. Tässä
tarkastellaan tapausta, jolloin gyroskooppiset voimat pyrkivät
pitämään pyörän pystyssä, stongan kääntökulmalla on vähenevä
vaikutus asiaan.

Nopeudella ja kaartosätellä on yhtälöpari: ymv^2/r = mgx (John
Robinson, Motorcycle Tuning: Chassis) jossa y=massakeskipisteen
korkeus, m=massa, v=nopeus, r=kaartosäde, g=maan vetovoiman
aiheuttama kiihtyvyys ja x=massakeskipisteen poikkeama
keskilinjalta

Kun moposta on suureet saatu mitattua, ainoiksi muuttujiksi jää v
ja r.

Kaava voidaan kirjoittaa myös muotoon v^2=rgx/y jolloin samalla
pyörällä samoilla ohjauskulmilla rgx/y on vakio. Silloin on vain
arvo nopeudelle, mikä pitää tasapainoyhtälön voimassa säteen
ollessa vakio.

Massakeskipisteen muutos voidaan myös ilmaista kallistuskulman ja
ohjauskulman funktiona (x=cos Q), missä Q on kallistuskulma
mv^2y sin Q /r = mgy cos Q eli v^2/r = g/tan Q ;;ja hups,
ohjausgeometrian vaikutus hävisi yllättäin

Näin saadaan 45 asteen kallistuskulmalla kiihtyvyydeksi yllättäen
1g.

Näin siis teoriassa, kaavan mukaan 75 metrin säteiseen kurviin
saapi sitten kallistaa 45 astetta satasen vauhdissa, palkinnoksi
saa 1g kiihtyvyyden.

------------------------------------------------------------------------

3.7 Miten pääsen ajelulle ilman, että vaimo/tyttöystävä estää?

1. Maksa lapset serkun kanssa linnanmäelle
2. Tarjoile vaimolle illalla romanttinen pasta-ateria, mutta juota
hänet vaivihkaa punaviinistä niin känniin, että hän ei aamulla
huomaa kun livahdat ulos poikien kanssa (eikä välttämättä huomaa
edes kun palaat illalla).
3. Sano tyttöystävälle, että viet vain roskat
4. Ulkoiluta koiraa vaikka teillä ei olisikaan koiraa
5. Käy "vintillä"
6. Osallistu "pihatalkoisiin"
7. Sano meneväsi myymään pyörää
8. Petaa reissu jo alusviikolla hurjilla ylityötarinoilla
9. Pyydä naapurin ukkoa soittamaan ja pyytämään kantoavuksi
10. Kysy jos kaupasta pitäisi hakea jotain
11. Käy vaarin luona sairaalassa
12. Mene ulos lumitöihin
13. Ilmoita, että olut on loppu mutta armosta haet itse lisää
14. Lähde kertausharjoituksiin
15. Syö papuja ja valkosipulia kunnes vaimo heittää ulos
16. Lähde yöllä perheen nukkuessa (ei toimi kopterilla)
17. Lupaa vaihtarina etelänmatka mihin teillä ei lopulta ole varaa
18. Soita "Sounds of Bikes"-CD:tä kunnes lennät ulos
19. Anele, mangu, valita, marise, itke polvillasi, ryömi jne...
20. "No ostetaan sitten uusi pyörä jos tällä vanhalla ei saa
ajella"

========================================================================


4.1.1 Kypärää hankkimassa, mikä olisi hyvä kypärä?

Kypärää ostettaessa ovat kuitenkin väri ja hinta sivuseikkoja,
venttiilit boonuksia, valmistusmateriaali tärkeä tekijä ja päähän
istuvuus kaikkein oleellisinta. Hiljaisuus eli ilmavirran suhinat
ovat todettavissa vain omalla pyörällä tehdyllä koeajolenkillä. Eli
postimyynnistä et voi ilman lottotason onnea saada hyvää kypärää.

Hyvin istuva kypärä puristaa koko päätä tasaisesti ja uutena hiukan
liikaa, ei kuitenkaan niin että puristus yltyisi kivuksi asti.
Hyvin istuvalla kypärällä voi kovassakin vauhdissa katsoa sivulleen
ilman ongelmia. Hyvin istuva kypärä istuu päähän kuin kondomi... no
jaa...

Huonosti istuva (ja siksi usein liian iso) huippuluokan kypärä ei
suojaa päätä niin hyvin kuin täydellisesti istuva. Raha on kypärän
ostossa mielestäni sivuseikka, paljonko olet valmis sijoittamaan
omaan päähäsi? Joku muu jatkakoon tarkemmin.

------------------------------------------------------------------------

4.1.2 Kypäräpuhelimet?

Jouni Hautala kyseli:
Onkos kokemuksia langattomista pyörästä-pyörään kypäräpuhelimista?
Löytyykö maahantuojia vai onko hankittava ulkomailta? Miten
laillisuus Suomessa? Entä hinnat?

Santtu Ahonen vastaili:
Ei, en omaa omia kokemuksia langattomista kypäräpuhelimista.
Laillisuus, suomessa radiolähettimellä on oltava telehallituksen
hyväksyntä. Jos peli ei ole hyväksytty sitä ei saa käyttää. Nykyään
ei enään taida olla radiolähetinlupia käytössä? Hinnoista en sano
mitään, paitsi että vehkeet ovat varmuudella halvempia, kauniimpia
ja tehokkaampia 'ulkomailla'.

Markus Hallapuro kyseli:
Onko sulla lisätietoja em. laitteesta (nimi, valmistaja,
jälleemyyjä Ameriikassa, jne.)? Tuollaisiahan kannattaisi tuoda
sieltä repullisen, mikäli niille saisi Suomen THK:n käyttöluvan.

Mikko vastasi:
http://www.nadywireless.com/
http://www.autocom.co.uk/
http://www.motodepot.com/apparel/chatterbox.html
http://www.jmcorp.com/

On niitä muitakin, hakupalvelin käyttöön. motorcycle, intercom ja
radio toi 956360 vastausta, joissa varmaan kymmeniä ellei satoja
aiheestakin.

Sagit vastasi langattomia kypäräpuhelimia koskevaan keskusteluun:
Luin tässä yhtä testiä ja siellä fiksuimmat puhelimet toimivat
matkustajan/kuskin ja muiden pyörien välillä seuraavasti:

Kuski ja matkustaja voivat keskustella keskenään, että kukaan muu
ei kuule keskusteluja, kuitenkin he voivat olla kuulolla muiden
liikenteestä. Tietenkin hekin voivat avata keskustelun muiden
kuultavaksi. Lisäksi puhelimeen voi liittää ulkopuolisen lähteen
kuten radion, cd- soittimen. Ääniohjaus toimii myös siten, että kun
puhuu niin laite aktivoituu ja vaimentaa radion tahi muun kytketyn
version. Samoin ääniohjaus toimii myös muiden yhteyksien kanssa eli
virrankulutus käynnistyy vasta sitten, kun signaali tulee. Ei
tarvitse räpelöidä erillistä kytkintä stongasta.

Ideahan on tietenkin se, että vähintäänkin samassa kerhossa ajavat
ottaisivat saman merkkiset puhelimet, jotta yhteydet pelaisisivat.

Katso myös tämän FAQin kysymys 3.4 Kännykän käyttö ajaessa?

------------------------------------------------------------------------

4.1.3 Kypärän ja materiaalien kesto?

Risto Kaivola vastasi kysymykseen avattavan kokokypärän kestosta
seuraavaa:
Tutkimustuloksia, joissa verrataan avattavia, umpi- ja avopottia,
ei todellisista onnettomuuksista ole kohdalle osunut. Leukaosaa
tietysti irtoaa "helposti" verrattuna umpikypärään, mutta antaa
kyllä paljon paremman suojan kuin avokypärä. Katso ne saranat ja
lukitus, kysy materiaaleista.

Jos lukko tai saranat on sen tuntuiset, että reilummin kädellä
vetämällä aukeaa tai irtoaa, unohda se potta. Merkkiä en muista
(Bieffe?), mutta erään hyvämaineisen valmistajan kallis,
lasikuituinen avattava malli teki juuri lukon osalta tosi köykäisen
vaikutelman. Samoin saranat kannattaa katsoa, tai yrittää, yleensä
ne on niin piilossa, ettei niitä näe. Kysy myyjältä ainevahvuudet.
Katso, että lukot menevät todella kiinni - ja säädä(tä) ne, jos
tarpeen.

Periaatteessa hyvä muovikuorinen kypärä on uutena joskus jopa
melkein yhtä hyvä kuin lasikuitu/hiilkuitu/tiesmikäkuitupotta.
Vuoden, parin käytön jälkeen alunperinkin pehmeämpi muovikuori
pehmenee aurigon valon vaikutuksesta, samoin liuottimet, kuten
bensiini ja liimat, voivat olla vahingoksi.

Missä aiot ajaa? Mihin ehkä lyöt päätäsi?

Jotta pehmeäkuorinen potta menisi läpi testissä, täytyy sisustan
styroksin olla vastaavasti kovempaa. Tällöin taas pään kokemat
kiihtyvyydet iskuissa esimerkiksi tietä vasten kasvavat. Mikään ei
tietysti silti takaa, että lasikuitupotan valmistaja on käyttänyt
sopivaa kovuutta sisustassa.

Pehmeä kuori voi puolestaan olla parempi, jos pää törmää
suhteellisen terävään tylppään (?) esineeseen, esim. kiveen tai
ohjaustangon päähän, jolloin kuoren särkyminen syö sopivasti iskun
energiaa.

Ota tosta sitten selvää. No: osta lasikuitukypärä, maksa enemmän,
jopa tuplasti, mutta voit olla varma pottasi turvallisuudesta vielä
viiden-seitsemän vuoden jälkeen, mihin mennessä (periaatteessa)
olet vaihtanut jo ainakin kerran muovikypärää. Köyhäile ja osta
muovipotta - tosi harva sitä todella tarvitsee - ja käytä rahat
johonkin muuhun.

Itse ajan pääasiassa maantietä, lasikuitukypärällä, bmw system 3.
Mukava, hiljainen, huurtuu turhan herkästi, sataa sisään pienessä
vauhdissa. Vaihtunee tänä keväänä, kunhan saan aikaiseksi, vahvin
ehdokas on bmw/4. enskaan tai crossiin hankkisin toisenlaisen
potan.

------------------------------------------------------------------------

4.1.4 Kypärämelun vaimentaminen?

Risto Kaivola vastasi seuraavaa:
Halvempi keino on koeajaa itsellesi, pyörällesi ja potallesi sopiva
pleksi. Äänen kannalta pyörteen pitäisi osua joko selvästi rintaan
tai sitten pään yli. Testata sitä voi ajamalla vaikka seisten
maantienopeudessa ja kyyristymällä pikkuhiljaa, kunnes pää on
mahdollisimman alhaalla. Sitten kauppaan/romikselle/rautasaha
käteen ja pleksi sopivaksi.

Ja uusi koeajo, ja ostamaan alkuperäinen pleksi... valmistaja kun
on yleensä ajanut varsinkin uudempaa pyörää tuulitunnelissa ja
testaillut aikas paljon. Joten jos et ole modifioinut pyörääsi ja
pituutesi on suht normaali, niin voi olla ettei kokeilusta ole
paljon iloa.

Pahin kohta sille ilmapyörteelle on äänen kannalta kaula, kypärän
alaosan kautta tulee valtaosa äänestä: kokeile laittaa käsi
kurkulle ajaessasi. Siitä voi sitten hakea osviittaa, jos haluaa
vaimennusta. Potan sisään voi myös, jos osaa ja tietää mitä tekee,
laittaa kuppisuojaimet. Niillä pääsee jo melko siedettävään
melutasoon.

Kate on pitkässä reissussa myös ajoasentoon, käsiin nojaamiseen ja
niskan rasitukseen vaikuttava tekijä. Suuri purje lisää bensakuluja
ja pudottaa olellisesti vauhtia/kiihtyvyyttä isommissa nopeuksissa,
aerodynamiittinen taas lisää vauhtia/pudottaa kulutusta.

En ole kokeillut vaikutusta vanhaan pyörään, mutta tekevät nykyisin
katteen alareunaan suht. Isoja reikiä, luokkaa kymmenen
neliösenttiä. Väittäisin niiden pienentävän pyörrettä, helpottavan
sen irtoamista yläreunasta ja myös suuntaavan pyörrettä ylöspäin,
koska katteen taakse ei tule niin iso alipaine. Kunhan nuo kelit
tuosta vähän helpottavat, niin voisi ottaa poran käyttöön.

Kypärä vaikuttaa kyllä äänitaasoon, oleelliseti. Avopotta voi olla
jopa 10 dBA meluisampi kuin umpisellainen. Hyvienkin umpipottien
väliset erot ovat kyllä korvin kuultavissa, luokkaa 3 dB, mutta
eivät niin suuria eroja, että voisit luopua tulpista - kokeilkaas
muuten joskus pitää tulppaa vain toisessa korvassa. Pitkän reissun
jälkeen voi olla jännä tunne, kun vain toinen korva soi...

Lisätietoa: http://ruuvi.me.tut.fi/research/kypmelu.html

------------------------------------------------------------------------

4.2 Kumpi on parempi, nahka vai tekstiili?

Risto Kaivola satuili seuraavaa:
Suosittelisin aloittelijalle ensimmäiseksi hankinnaksi
gore-tekstiiliä, rahavaroista riippuen myös käytettyä. Niillekin on
jälkimarkkinat, joten uudestaankin pääsee parin vuoden päästä
eroon, jos huomaa, ettei tämä puuha sitten ollutkaan sen mielikuvan
mukaista - ajaessa nimittäin tuulee _kovaa_. Tekstiili riittää
ainoaksi puvuksi aika pitkään, eikä tarvitse rajata harrastusta
vain niihin kahteen kolmeen päivään, jolloin sää Suomessa on
otollinen ;).

Gore(tm) sen takuun vuoksi, tuntuu, että tekstiileissä on
vuoto-ongelmia aika usein. Hyvää laatua, ei halpapukuja, koska
lipatessa suojaus on kiinni sekä materiaaleista, suojista, että
puvun tekotavasta, ja halvalla ei oikein tahdo saada hyvää.

Sitten jos haluaa ajaa todella kovaa, niin nahkassa on muutamia
puolia, kuten lepatus ja kulutuskestävyys. Kyllä tekstiileilläkin
ottaa yhdet lipat, mutta sen jälkeen ei kyllä yleensä vesi pysy
ulkona, eikä muutenkaan näytä kovin vakuuttavalta.

Ajomukavuus on kovin suhteellista. Tekstiilissä on isompi pelivara,
voi ajaa sateessa ja helteessä _suhteellisen_ mukavasti, kunhan
vaihtaa alla olevaa eritettä. Sen vuoksi tekstiili pitää ostaa
reilun kokoinen. Jos se liian suuri, lepatus häiritsee. Koeajo on
hyvästä, samoin jos puvussa on säätömahdollisuuksia. Takin vyö on
minimi, hihat, lahkeet jne.

Aiotko ajaa metsässä, joka säässä, krossia, pikkuteitä, harrastaa
matkailua vai kruisailua vai nakkarin kiertoa? Joka motorismin
alalle on eri mieltymykset, metsään tai pikkuteille tuskin kukaan
nykyään laittaa nahkaa, nakkarille pitää olla helppo pukea,
Harrikan kanssa taas kaupungin iltavalossa on musta nahka ainoa
oikea...

Nämä neuvot ovat lähinnä käyttöä ajatellen, näyttöä varten pitää
kysyä muilta ;). Santtu?

Katso, että asu istuu ajoasennossa, kyykyssä ja kädet kohotettuina.
Katso että hihat ja lahkeet sopivat saappaiden ja hanskojen kanssa,
eivät nouse liikaa tai purista tai jää auki tai jotain muuta, ja
että säädöt riittävät.

Vedenpitävyys on usein ongelma kauluksessa, hihan- ja
lahkeensuissa. Vedenpidon kannalta paras on erillinen "pussi",
mutta se on taas aika epämiellyttävä kuumalla.

Ajokamat tulevat usean vuoden käytöön, joten vyötärö tuottaa
ongelmia, varsinkin, jos perheeseen tulee uusia, hyvää ruokaa
laittavia jäseniä. Mittanahkakin kyllä venyy, mutta rajansa
kaikella.

Nahkojen laatu on paljon hankalampi juttu kuin tekstiilien. Mistä
kohtaa vuotaa palat otetaan ja miten päin? Ompelulanka voi olla
ratkaiseva tekijä repimisen kestossa lipatessa. Hyvämaineinen
valmistaja on oikeastaan ainoa ratkaisu, mutta silti voi vastaan
tulla yksilö, jossa parkinta on epäonnistunut tms.

Suojat ansaisevat oman lukunsa. Lievistä vammoista kiusallisimpia
ovat nivalten murtumat. Niistä saattaa jäädä liikerajoituksia ja
kipuja. Hyvässä puvussa on iskusuojat kyynärpäissä, olkapäissä,
lonkissa ja polvissa. Hyvät suojat täyttävät EN 1621-1
iskuvaatimukset, ja niissä _ei_ lue Supratech. Mikään puku ei anna
hyvää suojaa pahoissa onnettomuuksissa, mutta selkäsuoja on
kuitenkin hyvä yritys. Itse suosin aika kovaa selkäsuojaa,
ajatellen liukumista ja maakiveä tms.

Kypärä on tärkein varuste, ja siinä ei kannata säästää.
Miellyttävyyden kannalta myös hanskat ja saappaat ovat olennaisia,
puvun vedenkestosta ei jaksa kovaasti iloita, jos sekä jalat että
kädet ovat märät, ja ajoviiman tehokkaasti jäähdyttämät.

Tulipas pitkä...

Rami kommentoi "nahka on paras"-keskustelua:
Perustelu 1: Pitkä käyttöikä, haluaisinpa nähdä 15 vuotta pidetyn
Gorepuvun joka toimii. Ai niin eihän niitä tehty vielä silloin :-)
Perustelu 2: Turvallinen lipatessa, ei pala puhki luistaessaan
asfaltilla.
Perustelu 3: Voi saada persoonallisen mittapuvun nahkasta
edullisesti

Mikael Tötterman jatkoi Ramin listaan seuraavaa:
- Nahka hengittää paremmin, kuumalla ei tule kuuma eikä kylmällä
ilmalla kylmä, verrattuna gore (tekstiili) asuihin. Eikä tartte
kikkailla sen vuorin kanssa.
- Nahka pitää tuulta paremmin (ei liene kumminkaan suurta eroa).
- Hyväkin tekstiilipuku kerää tuulta ts. alkaa lepattaa jossain
tilanteessa.
- Hyvän nahkapuvun saattaa saada erittäin edullisesti käytettynä.

------------------------------------------------------------------------

4.3 Mikä on hyvä nahkarasva?

Santtu Ahonen tarinoi seuraavaa:
Itse käytän nestemäistä valjasrasvaa jota voi levittää vaikka
pensselillä ja joka menee taatusti joka koloon ja imeytyy hyvin. Ei
sottaa eikä värjää ja jättää nahan joustavaksi sekä pehmeäksi.
Rasvaus kestää myös hyvin tiesuolaa, vettä ja liikkumista. "Eikä
tässä vielä kaikki, saat kaupan päälle kolme, siis kolme ilmaista
kävelymatkaa Etelänavalle!"

Valjasrasvaa saa ratsastusvarusteliikkeistä noin 30,- mk per pullo
ja se riittää noin kolmeen ajoasun kokorasvaukseen tai 5 - 6
ohuempaan kokorasvaukseen. Halpaa kuin mikä siis! Ja erityisesti
helppo ja nopea levitys on puhunut osaltani nestemäisen rasvan
puolesta.

------------------------------------------------------------------------

4.4 Pitääkö hanskat panna hihan sisään vai hihan päälle??

Tero Ahlqvist tarinoi seuraavaa:
Istukaa moponne päälle, menkää cruisailemaan johonkin soveltuvaan
paikaan (Jenkkimiehet suosivat joskus Tampereella Hotelli
Rosendahlin lasiseiniä sisäänkäynnin vieressä), missä voitte
peilailla itseänne sivusta päin.

Katsokaa ja kokeilkaa, missä asennossa teidän kätenne ovat
ajoasennossa. Lähinnä missä kulmassa ranne ja se hanskan varsi on!
Jos ajelette Apehangereilla, ja pistätte ne hanskat sinne hihan
sisään, niin arvatkaa sataako sisään??? Jos taas ajatte kyykyllä ja
hanskat on takin päällä, niin arvatkaa taas miten käy.

Mitään sääntöä ei ole, ei edes pyöräkohtaisesti. Kaikki riippuu
ajoasennosta, mikä taas riippuu tankojen asennosta, kuskin
pituudesta ym. Itselläni on ollut muutama möhköenduro, joissa
nyrkit osoittaa käytännössä suoraan eteenpäin. Aina olen hanskoja
ajopuvun päällä pitänyt. Jos pistän hanskat hihan sisään, niin
vaikka kuinka niitä tarranauhoja siitä hihansuusta kiristää, niin
jostain välistä tulee se ajoviimakin sisään ja jännetuppitulehdus
uhkaa. Sitäpaitsi aika monissa hanskoissa nykyään saa hanskansuuta
kiristettyä aivan yhtälailla, kun sitä hihansuutakin...

Mulla ainakin se märin kohta on kyynärpäät, mihin Gore-Tex kalvon
ulkopuolella oleva Cordura kerää lammikon. (onneksi ulkopuolelle).
Sitten kun pysähtyy, niin pitää olla tarkkana. Jos laskee vaan
kädet alas, ja lähtee kävelemään, niin tuo kyynärlammikko valuu
sujuvasti hihaa pitkin hanskaan.

Kokeilkaa ihmiset kokeilkaa... Tämä kysymys taas kerran kuulostaa
vähän samalta, kuin jos kysyisitte täällä: Minkähän numeroiset
Daytona-saappaat minulle sopisivat?

Jos nyt kuitenkin nyrkkisääntöä täällä haetaan, niin Kyykkykuskit
tunkee hanskat hihaan, Customit ja leveetankoiset laittaa hanskat
päälle, peruspyöräilijät tarkkailkoot vähän veden valumissuuntia ja
päättäkööt sen mukaan.

========================================================================


5.1 Mp-osien tilaaminen maailmalta

Rahdin hinta kannattaa selvittää tavaran myyjältä etukäteen, ettei
tule yllätyksiä.

EU:n ulkopuolelta moottoripyoran osissa ja tarvikkeissa on tulli
3,7 % laskettuna ostohinnasta + rahtikuluista ja arvonlisavero 22 %
(ostohinta+rahti+tulli). Pienin kannettava maara on 50 mk. EU:n
sisällä ei tule tulleja tai ALV:a.

Tietääkö kukaan tai onko kokemuksia osien tilaamisesta Euroopasta
EU:n alueelta?

Jari Smura vastasi seuraavaa:
Ei tulleja eikä ALV'ta EU'n alueelta tilattaessa, kannattaa yleensä
maksaa ALV (VAT) muualle kuin Suomeen, esim. UK:ssa on 17.5%,
Suomessa 22%. Suzukiin osia Crooks Suzuki:
http://www.crooks-suzuki.com/ (UK) online tai soitto, VISA on OK.
Jos tavaraa on varastossa olen saanut sen alle viikon tilaksesta.

Karen Waineo vastasi:
Italialaisosia saa Stein-Dinseltä http://www.stein-dinse.de/.
Heillä on ainakin Ducatille ja Guzzille omat luettelot, ja
mainostavat myös Laverdaa... Olen tilannut www-sivun kautta
painetun katalookin, mutta periaatteessa tilaus onnistu täysin
sähköitse, jos tietää osanumerot. Itse aion tilata faxilla,
toimitukset vain postiennakolla luottokortin sijaan, joten siitä
tullee lisäkustannuksia.

"litoke" vastasi:
Jenkkiläinen ACCESSORY MART http://www.accessorymart.com/ on hyvä
ja luotettava. En tiedä onko osia Laverdaan, mutta ainakin Ducatin
osat ovat kohtuuhintaisia ja hyvä laatuisia. Osat on uusia tai
uustuotantoa. Toimitus lentorahtina on ollut nopea ja luotettava.
Osat ovat tulleet noin viikossa perille

Harri Kokko vastasi:
Vanhoihin Laverdoihin osia on aika hyvin tarjolla esim.
Englannissa. Tässä linkki josta löydät mm. Dealers listan, josta
löytyy kauppiaitten yhteystietoja (siis lähinnä puhelinnumeroita ja
joitakin e-mail osoitteita). Sieltä on linkkejä myös eteenpäin
muille Laverda sivuille:
http://www.richtea.demon.co.uk/laverda/index.html

Veli-Matti Junkkari vastaili:
Tilasin taannoin VFR:ään kytkinsylinterin korjaussarjan yms.
tilpehööriä Saksasta. Homma toimi ok, vaikka firma edellytti rahan
maksamista tilille etukäteen, Visa ei kelvannut. Kamojen toimitus
tavallisessa postissa kesti hieman päälle viikon. Hintataso posti-
ja pankkikuluineen oli varsin kilpailukykyinen suomalaiseen
verrattuna. Tullejahan noista ei mene ja ALV:kin meni Saksaan.
Firmasta löytyy tavaraa myös muihin Honda-motskareihin. Kotisivu
osoitteesta: http://home.t-online.de/home/motor-point/

Honda Peukert Ingolstadt http://www.peukert.com/ toimitti minulle
VFR:n starttikytkimen UPS:lla. Ja kauniisti tuli perille: tilaus
keskiviikkona faksilla, Peukert tilasi osat Hondan varastosta
samana päivänä, torstaina paketti lähti Saksasta ja perjantaina
puolen päivän aikaan UPS:n kaveri seisoi paketti kourassaan
kotiovellani. VISA ei valitettavasti käy, mutta laskun voi maksaa
pankissa kansainvälistä pankkisiirtoa käyttäen.

Vesa Pyyluoma halusi lisätä FAQiin seuraavaa:
Itse olen joskus tilannut rompetta Englannista M&P:ltä hyvällä
menestyksellä. Heillä on vieläpä nykyään edustava webbikataloogi
osoitteessa: http://www.mandp.com/

Lisäksi briteillä on monelle pyörälle suuret ja mahtavat
käyttäjäkerhot, joista ainakin UKFJOC myy sopuhintaista
FJ1100/1200-sälää, tosin jäsenmaksu on maksettava ensin. Webbisivua
ei löydy, mutta yhteyshenkilö on Mandy Parker fjm...@premier.co.uk

Myös isoja romiksia löytyy saarivaltakunnasta, ainakin Bikeshed:
http://www.lynx.net.uk/bikeshed ja Ebley:
http://www.ebley-motorcycle-breakers.co.uk/. Brittiosien kanssa
vain kannattaa olla tarkkana, ettei malleissa ole ratkaisevia eroja
mantereen puolen peleihin. Henkilökunta osaa kyllä yleensä neuvoa
näissä asioissa.

Supisuomalaisista linkeistä nostaisin esille MP-Racingin
Öhlins-sivut, ja onhan siellä muutakin rompetta:
http://www.mp-racing.fi/ohlins.htm

------------------------------------------------------------------------

5.2.1 Tehoputket

Santtu Ahonen vastaili tehoputkikysymykseen seuraavasti:
Summamutikassa Arskan ja Tanen avustamana hyllystä valitulla
tehoputkella saadaan enemmän tehokasta ääntä kuin kuminpolttokykyä
aikaiseksi. Dynamometrissä ja sitten taulukkolaskennalla
väännetyssä käppyrässä näkynee erilaisia muhkuroita eri putkilla
mutta varsinaista tehoa saadaan lisää vasta laajemmalla ja
oikeaoppisella virittämisellä.

Tehoputkien markkinointikikat menevätkin samaan piikkiin kuin
"Super Lube X":n markkinointi (lisää öljyyn ja kone muuttuu
uudeksi, ei syö enään öljyä ja naapurin mummokin on onnellinen).
Jotain sattaa olla tottakin mutta paljon menee purkin ulkonäön ja
mielikuvien piikkiin.

Esa Putkinen vastasi edelliseen:
Olen pitkälti Santun kanssa samaa mieltä.

Kotivirittelijällä pitänee paikkansa se vanha sanonta, jotta
viritys katsotaan onnistuneeksi, kun teho ei laske enempää kuin
20%.

Todellinen tehonlisääminen vaatii yleensä useita dynamometriajoja,
joilla haetaan virtaukset tehokkaimmilleen - imu on yhtä tärkeä
kuin pako.Eli mitä enemmän saa bensaa palamaan (kunnolla), sitä
enemmän energiaa syntyy. Ja tämä energia tietysti saisi olla
mieluummin liike-, kuin lämpöenergiaa.

Ville Kuokka vastaili edelliseen vielä seuraavaa:
Periaatteessa pakopuolella on vaikutusta myös sylinteriin tulevan
seoksen määrään, koska jos pakokaasut saadaan tehokkaammin
poistettua uudelle seokselle tulee enemmän tilaa. 4-tahtarin putket
myös aiheuttaa samanlaisen pulssin takaisinpäin kuin 2-tahti
putketkin, ei nyt samassa mittakaavassa, mutta kuitenkin. Ko.
pulssin vaikutuksesta koneen toimintaan en pysty sanomaan mitään.
Ehkä joku viisaampi voisi kertoa, aihe kyllä kiinnostaa paljonkin.

Yleisesti ottaen putken vaihto avarampaan laihentaa seossuhdetta ->
nostaa käyntilämpötilaa. Siinä en ole samaa mieltä ettei "teho"
putkilla ole vaikutusta koneen tehoon. Nykyisistä saaste- ja
melumää räyksistä johtuen vakiopyörien putket + säädöt ovat enemmän
tai vähemmän kompromisseja. Jos lisääntynyt melu ei häiritse,
putken vaihto kannattaa. Putken vaihto on turvallisin tapa virittää
katupyörää. Kanavien avarruksesta itse tehtynä on todennäköisesti
enemmän haittaa kuin hyötyä, paitsi jos virtausoppi on tosi hyvin
hanskassa ja virtauspenkki + dyno kotona.

Lämpöenergiasta sen verran että koneen käyntilämpötilan alentaminen
lisää energianvaihtoa lämpöenergiaksi, mutta lisää ilman tiheyttä,
joka taas lisää tehoa enemmän kuin lämpötilan alenemisen aiheuttama
lisääntynyt energiahäviö vähentää. Kunhan vaan kirjottelin omia
ajatuksia aiheesta.

------------------------------------------------------------------------

5.2.2 Miten viritän mopon?

sfnet.harrastus.mp:n kukkahattutädit ja sedät syövät sinut jos
kyselet moisia. Mopon virittäminen tekee siitä lähes poikkeuksetta
moottoripyörän johon mopon kuljettajalla ei tyypillisesti ole
ajooikeutta eli ajokorttia. Viritetty mopo on myös usein
vakuuttamaton ja katsastamaton, siitä ei ole maksettu ajoneuvoveroa
jne. eli vuoden malttamattomuus (15v --> 16v) voi koitua yllättävän
kalliiksi.

Joku saattaa toki kertoa ylläolevan lisäksi ihan oikeitakin
viritysohjeita. Rami on kirjoittanut perustiedot sivulle
http://www.dlc.fi/~riionhei/numk/wapsa/mopon.htm

------------------------------------------------------------------------

5.3.1 Miten rasvaan ketjut? Millä ne kannattaa rasvata?

Timo Loimulahti kyseli:
Millaisia kokemuksia pidemmältä ajalta on ketjujen huollosta, siis
puhdistuksesta ja voitelusta? Itse olen aikaisemmin käyttänyt pesun
jälkeen näitä spraypurkeissa olevia synt. vaseliineja, mutta
lukaisin Hondan CBR:n ohjekirjan, jossa pitivät sitä tapaa
syntisenä, joka "saattaa vahingoittaa ketjuja"?!

Manu Hakola vastasi kysymykseen:
Itsekin hämmästelin ohjekirjassa samaa kohtaa. Tästäkin huolimatta
aion jatkossakin sujuvasti käyttää juuri samaa ketjuspraytä kuin
tähänkin asti. Tuollainen ohjeessa suositeltu vaihteistoöljy SAE
80-90 voisi sinänsä olla myös aivan hyvää. Se on jo riittävän
jähmeää että pysyy edes vähän aikaa kiinni ketjussa. Tavallinen
moottoriöljyhän lentää ensimmäisessä kiihdytyksessä vanteeseen ja
ajopukuun. Ketjuja moottoriöljyllä voi kyllä puhdistaa mutta
pyöränkin saa senjälkeen putsata kohtuutarkasti.

Ideahan sprayvaseliinissa on kai se että nesteessä oleva alkoholi
haihtuu kun sitä suihkuttaa pullosta. Aine siis jähmettyy ketjuihin
kun notkistava alkoholi haihtuu. En millään jaksa uskoa että sprayn
käytöstä voisi olla jotain haittaa kun vertaa sen hyötyihin (helppo
käyttää, pysyy hyvin ketjuissa).

Rasvausvälinä kannattaa pitää pesunväliä tai tankkausväliä. Kumpi
sitten ensin täyttyykään. Olen pyrkinyt ajamaan ketjut aika
löysänä. Jos ketjuja alkaa koko ajan kiristämään niin niitä saa
sitten tosiaankin kiristää aivan jatkuvasti. Venyminen on sitä
nopeampaa mitä kireämpi ketju on. Lisäksi pyörä on kireällä
ketjulla kankea siirrellä paikallaan ja tietenkin se vie
moottorinkin tehoa! :)

Lisää infoa asiasta löytyy täältä:
http://www.motorcycle.com/mo/mcnuts/chain.html

Pesua varten ketjuja (ja rattaita) ei kannata irroittaa. Pyörä vain
keskituelle tai muuten takanakki ilmaan, tyhjäkäynnillä 1-vaihde
päälle ja sitten wanhalla hammasharjalla sekä moottoriöljyllä (ei
bensalla!) hinkaten. Perään rasvaus ketjurasvalla (ei
moottoriöljyllä!), samalla voikin sitten myös kiristää ne ketjut.

------------------------------------------------------------------------

5.3.2 Kuinka usein pitäisi kiristellä ketjuja ja kuinka kireälle?
Entäs ketjujen ja rattaiden vaihto?

Antti Toivonen vastasi kysymykseen:
Ketjuja kiristetään tarpeen mukaan, ei tietyin välein. Ketjulinjan
ollessa suora ja pisimmillään (yleensä silloin kuin painoa on
päällä) nyrkkisäännön mukaan ketjun pitäisi liikkua ainakin pari
senttiä ylös/alas suunnassa.

Liian löysällä oleva ketju voi pahimmassa tapauksessa hypätä
rattaan hampaiden päälle ja aiheuttaa esim. takapyörän
lukkiintumisen. Liian kireä ketju tuhoutuu nopeasti. Hyvää ja
oikein säädettyä ketjua ei ole tarvetta kiristellä kovin usein.
Huono ja/tai finaalissa olva ketju voi olla kiristystarpeessa
viikoittain.

Allrightin hinnastossa ketju maksaa laadusta riippuen 638...1121
mk. Eturatas 60 mk, takaratas 200 mk.

Ketjut ja rattaat on aina syytä vaihtaa samanaikaisesti. Uudet
ketjut eivät kestä vanhoilla rattailla.

Ketjut kiristetään aina "kuorma päällä" eli kireys tarkistetaan
silloin kun ketjulinja (eturatas-swinginakseli-takaratas) on suora.
Koska swingi ei (yleensä) ole laakeroitu samasta pisteestä kuin
eturatas ei rattaiden välinen etäisyys ole vakio.

------------------------------------------------------------------------

5.4.1 Saako MP:n lähivaloja kahdentaa?

Tero Ahlquist kirjoitteli seuraavaa:
1998 alkaen suomessa on noudatettu valosäädösten osalta
EU-direktiiviä Council Directive 93/92/EEC (1993), jossa sallitaan
kahdennetut lähivalot MP:hen. Kummankin valaisimen täytyy olla sekä
tyypiltään, että valokuvioltaan hyväksyttyä tyyppiä, ja valaisinten
pitää sijaita symmetrisesti pyörän keskilinjaan nähden.

------------------------------------------------------------------------

5.4.2 Mitä ovat valoreleet, ja mihin niitä tarvitaan?

Tero Ahlquist kirjoitteli seuraavaa:
Valoreleet ovat sähköisesti ohjattuja katkaisijoita, jotka ovat
rakenteeltaan hyvin säätä ja isojakin virtoja kestäviä. Lähes
kaikissa nykyautoissa valoja ohjataan releellä. Eli valokatkaisija
vain antaa ohjausvirran valoreleelle, joka sitten kytkee valot
palamaan.

Vastaavasti lähes kaikki markkinoilla olevat MP:t on toteutettu
ilman valoreleitä, jolloin esim tuplakaukovaloilla (2x60W edessä,
2x10W takana, latausjännite n.14V) siitä ohjaustangon
valokytkimestä menee läpi 10 ampeerin virta!!!

Tästä ja katkaisijan altistumisesta säiden armoille johtuen, MP:n
valokatkaisijat usein hapettuvat helposti, ja alkaa syntyä
lämpenemistä ja jännitehäviöitä. Valot palavat himmeämmin jne.

MP:n valoja ei edes ole välttämättä suunniteltu Suomen
ajovalopakkoa ajatellen.

------------------------------------------------------------------------

5.4.3 Kuinka asennan valoreleet?

Tero Ahlquist kirjoitteli seuraavaa:
Jos ymmärrät jotain sähköasennusten päälle, homma on erittäin
yksinkertainen. Jos et ymmärrä mitään sähköistä, jätä homma
jollekulle asiasta ymmärtävälle, sillä sulanut johtosarja on yksi
ikävimpiä korjattavia asioita.

Releitä tarvitaan kaksi. Sekä lähi- että pitkille valoille omansa.

Valoille tarvittava sähkö tuodaan releille riittävän tukevaa johtoa
pitkin suoraan akun plusnavalta käyttäen välissä oikein mitoitettua
sulaketta (en laita tähän neliömillejä, enkä ampeereja, jotta
kukaan ei tule osoittamaan minua, jos mopo palaa. tässä juuri
tarvitaan sitä omaakin tietämystä). Releet maadoitetaan esim.
jonkin rungon pultinkannan alle.

Ohjausvirta releille saadaan helpoimmin vanhalta lampunkannalta
urospuolisilla lattaliittimillä (esim ns. abikot). Näin mitään
johtoa ei tarvitse katkaista, ja asennus saadaan muutettua
alkuperäiseksi käden käänteessä.

Lampun kannan johtimien järjestys selviää vaikkapa yleismittarin
tai koetinkynän kanssa. Autosähköliikkeet ja alan kirjallisuus
auttavat myöskin. Releen napaisuus selviää releen pakkauksessa tai
releen kuoressa olevasta kaaviokuvasta.


5.5 Moottoriöljyt

Mootoriöljyistä riittää paljon kysyttävää ja puhuttavaa, ennen kuin
lauot suuria kysymyksiä kannattaa tavata ÖljyFAQit
(Lontoonkielisiä) osoitteista:

http://www.compart.fi/bajahill/oilfaq.txt
http://vger.rutgers.edu/~ravi/bike/pages/docs/oil.html
http://www.lubrizol.com/referencelibrary/lubtheory/

Alkuperäinen OilFAQ julkaistaan aina aika-ajoin mm. rec.motorcycles
ryhmässä.

------------------------------------------------------------------------

5.5.1 Voiko autoihin tarkoitettua moottoriöljyä käyttää Mp:ssä?

Holm, Jukka kirjoitti seuraavaa:
V=Vastaus/"tieto",
L=Yleinen luulo/Urbaani legenda/Huuhaa/Voi pitää paikkansakin

V: Kyllä.

L: Kytkin luistaa, viskositeetti laskee nopeasti, ei kestä
kierroksia, vaahtoaa ja ei siksi voitele vaihteistoa. Öljyn on
oltava mp käytössä "huonoa" ja mineraalipohjaista jotta se ei
voitelisi "liian" hyvin vaan kytkimelle jäisi riittävä kitka
toimiakseen.

------------------------------------------------------------------------

5.5.2 Voiko synteettisiä öljyjä käyttää mp:ssä?

Holm, Jukka kirjoitti seuraavaa:
V=Vastaus/"tieto",
L=Yleinen luulo/Urbaani legenda/Huuhaa/Voi pitää paikkansakin

V: Kyllä, uudemmissa pyörissä ja koneremontin jälkeen vanhoissakin.
Vanhoissa mp:issä tiivisteet saattavat päästää öljyn ulos (kuten
autoissakin) ja uusi öljy saattaa paremman pesevän vaikutuksensa
kanssa saada liikkeelle vanhan öljyn paakut jotka voivat tukkia
öljykanavia sekä saattavat haitata kytkimen toimintaa.

L: Kts. vastaus 3.1. Synteettinen öljy ei ole tehty
mineraaliöljystä vaan jostain kemikaaleista. Tayssynteettinen on
liian liukasta kytkimelle.

------------------------------------------------------------------------

5.5.3 Miksi ostaa mp:iin tarkoitettua erikoisöljyä?

Holm, Jukka kirjoitti seuraavaa:
V=Vastaus/"tieto",
L=Yleinen luulo/Urbaani legenda/Huuhaa/Voi pitää paikkansakin

V: Mainosmiesten mukaan öljyssä uivan kytkimen toiminta on
varmempaa ja öljyn ominaisuudet säilyvät pidempään. Käytäntö ja
kokemukset eivät tue asiaa (uudet pyörät).

L: Pitävät sisällään liima-aineksia jotka auttavat kytkimen
toimintaa. Sisältävät vaahtoamisenestoaineita. Sisältävät paljon
"pitkiä" polymeereja jotka kestävät paremmin pilkkoontumista
vaihteiston hammasrattaiden välissä viskositeetin muuttumatta. Mp
öljyissä on lisäaineita, jotka lisaavat oljyn lepokitkaa. Nama
lisaaineet eivat toimi hiomatahnana liikkuvien osien valissa.

------------------------------------------------------------------------

5.5.4 Mitä öljyä kannattaa käyttää omassa mp:ssäni?

Holm, Jukka kirjoitti seuraavaa:
V=Vastaus/"tieto",
L=Yleinen luulo/Urbaani legenda/Huuhaa/Voi pitää paikkansakin

V: Sitä, mitä ohjekirjassa lukee.

L: Kalliimpi öljy on parempaa. Mp öljyt ovat parempia kuin autoihin
tarkoitetut vastaavat.

------------------------------------------------------------------------

5.5.5 Voiko käyttää diesel moottoriöljyä mp:ssä?

Holm, Jukka kirjoitti seuraavaa:
V=Vastaus/"tieto",
L=Yleinen luulo/Urbaani legenda/Huuhaa/Voi pitää paikkansakin

V: Ei sovellu bensakoneille.

L: Sopii erityisen hyvin vanhoihin pyöriin.

------------------------------------------------------------------------

5.5.6 Mikä 2-tahti öljy soveltuu mp:hin?

Holm, Jukka kirjoitti seuraavaa:
V=Vastaus/"tieto",
L=Yleinen luulo/Urbaani legenda/Huuhaa/Voi pitää paikkansakin

V: Kaksitahtiöljyssä eroja on lähinnä vesi ja ilmajäähdytteisen
koneen öljyjen kanssa. API TC on erillisvoiteluun soveltuva. TC-W,
TC-W3 vesijäähdytettyihin soveltuva. Parempilaatuiset tuhkautuvat
vähemmän ja niiden sekoitussuhde voidaan pitää ohjekirjan mukaisena
(normaalisti 2%). Yleisesti: Se, mitä ohjekirjassa lukee.

L: Perämoottoreihin tarkoitettu 2T öljy ei käy mp:iin.

------------------------------------------------------------------------

5.6.1 Mitä bensaa pitäisi käyttää 2-tahtikoneessa?

Sarla kirjoitti seuraavaa:
Keskustelin tuossa yhden Esson lisäainepuolen inssin kanssa, että
mitä bensaa kaksitahtiseen, vastaus oli 98E, aina.

Kun kysyin miksi näin, niin sanoi nykyisten tuhkautumattomien
2t-öljyjen laskevan hieman puristustenkestoa ja useita
scoottereita/golf-vaunuja ja pikkuperäprutkuja on kuulemma
rikkoneet mäntiään, vaikka 95Een puristuskestävyyden olisi pitänyt
riittää. 98E ja 99 on aivan samaa bensaa, paitsi että 99 on
valveguardilla lisäaineistettu venttiili-istukoiden suojaamiseksi.
Valveguard taasen saattaa HEIKENTÄÄ 2t-öljyn VOITELUKYKYÄ, eli
kaksitahtisessa tulisi käyttää aina 98E-bensaa.

------------------------------------------------------------------------

5.7.1 Mikä on oikea rengaspaine edessä ja takana?

Jukka Lind vastaili paineista seuraavaa:
Kyllä rengasvalmistajan tiedot ovat tuoreempia kuin pyörän
ohjekirjan! Ja muutenkin luulisi rengasvalmistajan tietävän
paremmin. En osaa sanoa kehityksestä viimeisen kymmenen vuoden
ajalta (koska en ole niin tuoretta ohjekirjaa kädessäni pitänyt..)
mutta sitä ennen kehittyivät renkaat huimasti ja tarvittavat
paineet nousivat esim takana 2,0-->2,7 ja edessä 2,6-->2,2
(tapauksesta kovasti riippuen).

Siis jos pyörä on n 5 vuotta vanha tai uudempi, tee kuten ohjekirja
neuvoo. Jos se on vanhempi, tarkasta renkaanvalmistajan mielipide.

Ikivanha neuvo että "jos rengas kuluu ensin keskeltä, on paineet
liian suuret ja jos reunoilta on paineet liian pienet" joutaa jo
roskiin. Nykyisin, pula-ajan jo mentyä, ei enää tarvitse optimoida
renkaan kestoikää, vaan ajo-ominaisuuksia ja pitoa kaarteissa ja
jarrutuksissa.

Jos rengas kuluu keskeltä, osta uusi. Jos rengas kuluu reunoilta,
osta uusi. Pidä paineet rengasvalmistajan suosituksissa.

------------------------------------------------------------------------

5.8 Miten nostan kaatuneen mopon pystyyn?

Tero Ahlqvist vastasi seuraavasti:
Tässä on olemassa kaksi koulukuntaa. Molemmissa suurin nostovoima
välitetään ohjaustangon kautta, mutta erona on kummalle puolelle
ohjaus käännetään toppariin.

Koulukunta 1:

Mene sille puolelle mopoa, joka on maata vasten, ja käännä ohjaus
toppariin siten, että etupyörä osoittaa ajosuunnassa maahan, ja
alempi ohjaustangon pää siis taaksepäin. Mene mahdollisimman
lähelle pyörää, ja ota toisella kädellä ohjaustangon alemmasta
kahvasta kiinni, ja toisella kädellä muualta moposta (sivulaukun
kahva, laukkuteline, takajalkatapin runko, matkustajan
kiinnipitokahva tms.)

Suorita nosto jaloilla lähestyen koko ajan pyörää. Puolessa
matkassa voit (ehkä) levätä jättämällä mopon nojaamaan reisiäsi
vasten. Wingit ym. mopot, joissa on pytyt/laukut ym. ulokkeita,
kannattaa keinauttaa ensin asentoon, jossa ko. ulokkeet ja renkaat
ottavat maahan kiinni, ja sitten vasta hakea varsinainen
nostoasento ja jalansijat.

Oikealta sivulta nostettaessa kannattaa painaa etujarru pohjaan,
(jos kahva on vielä tallella...) niin ei renkaat lähde niin
helpolla luisumaan pakoon.

Jos pyörästä ei löydy sopivaa kahvaa toiselle kädelle, niin sitten
kannattaa nostaa tangosta molemmin käsin. Wingiä nostaessa jotkut
ovat sanoneet, että kun pyörän saa sylinterien + renkaiden varaan
hyvään kulmaan, loppu nosto on helpompi selkä pyörään päin.

Koulukunta 2:

Mene sille puolelle mopoa, joka on maata vasten, ja käännä ohjaus
toppariin siten, että etupyörä osoittaa ajosuunnassa ilmaan, ja
alempi ohjaustangon pää siis eteenpäin. Mene seisomaan hajareisin
tangon molemmin puolin ja tartu ohjaustangon kahvaan molemmin
käsin. Sitten suorita nosto naama pyörään päin jalkoja käyttäen
selkä suorana. Tämä nostotapa on kevyempi, mutta saattaa pitkäksi
muodostuvan vipuvarren vuoksi ja ohjaustangon ollessa ainoa
nostokahva rasittaa ohjaustankoa enemmän. Tässä ei myöskään nostaja
pääse nojaamaan mopoon.

Monet miettivät, voiko jotain kumiripustettua alumiiniprofiilista
ohjaustankoa käyttää nostokahvana. Jos nostoa ei suoriteta
rykimällä, pitäisi tangon kestää aikamoisia kuormia. Kuvitelkaa;
jos tanko ei kestä pyörän rauhallista nostoa pystyyn, voiko sitten
luottaa, että se ääritilanteessa (Jarrutus + mahdollinen
esteen/terävän kuopan ylitys) kestää kuljettajan ja matkustajan
siihen kohdistamat voimat murtumatta?

Koulukunta 3:

Käännä kiiltävä puoli ylöspäin ja kumipuoli alaspäin. Lisätietoja
osoiteesta http://www.compart.fi/bajahill/mcwaystodropbike.html

------------------------------------------------------------------------

5.9 Miten saan tarrat siististi irti maalipinnasta?

Jyrki Pesonen kirjoitti seuraavan vastauksen:
Tarrat on ikäviä irrottaa! (homman voi tietty tehdä "oikeinkin"
mutta seuraavassa puhuu kokemus... :-) )

Mikäli tarrat on lakattu liimaamisen jälkeen niin ei niitä ota irti
ilman puukkoa ja hiomapaperia. Em. operaation jälkeen joudutaan
tietty maalaamaan koko kate.

Mikäli päällä ei ole lakkaa ja tarra on "uusi" niin se lähtee
_varovasti_ lämmittämällä. Vanhempikin tarra lähtee mutta alla
oleva maalipinta on takuulla erivärinen ja taas maalataan

Paperirunkoiset tarrat ensin rasvalla ja sitten tinnerillä. Jos
lähti niin selvitään pelkällä vahaamisella muuten otetaan jollain
ätäkämmällä liuottimella (esim. trikloorihexaetyyli tai jotain) =>
maalataan.

Suosittelen jotain seuraavista:
1. Anna tarrojen olla
2. Maalaa katteet
3. Liimaa uusia tarroja...

Joku saattaa suositella myös painepesuria tarrojen irroitukseen.
Tämä on ihan toimiva vaihtoehto kunhan muistaa, että painepesurilla
saattaa irrota myös maali tai moottorin tiivisteet. Alkuperäiset
tarrat ovat tämän lisäksi usein lakan alla joten niihin painepesuri
ei pure.

------------------------------------------------------------------------

5.10 Miten jousitus ja alusta säädetään?

Miika Salo vastasi kysymykseen:
Jousituksen säätäminen riippuu kuljettajasta (ajotapa,
mieltymykset) ja radan olosuhteista. Kun renkaan pito paranee ja
kierrosajat parantuvat, on jousituksella kovempi työ. Sateen
alkaessa pito ja kierrosajat heikkenevät, näin pitää myös
jousituksen säätöjä pehmentää.

Vinkki:

- lue aina manuaali ennen säätämistä!!!
- tee muutokset yksi kerrallaan ja yritä oppia tulkitsemaan
jokaisen muutoksen vaikutus pyörän käytökseen
- tee aina muistiinpanot muutoksista ja vaikutuksesta!!!

TAKAISKUNVAIMENNIN:

Liika paluuvaimennus aiheuttaa:
- takapää "hyppii" epätasaisuuksissa pinnan seuraamisen sijaan
- takapää "lähtee ulos" jarrutettaessa
- takapää pysyy mutkassa alhaalla ja pyörä aliohjautuu
- takaiskari lämpenee liikaa ja menettää iskunvaimennustaan

Liian vähän paluuvaimennusta aiheuttaa:
- takaiskari lyö ylös jarrutettaessa ja takarengas hyppii
- pyörä tuntuu epävakaalta

Liika iskunvaimennus aiheuttaa:
- takarengas liukuu (sutii) kiihdyttäessä
- tuntuu liian kovalta epätasaisuuksissa

Liian vähän iskunvaimennusta aiheuttaa:
- takarengas hyppii sivulle mutkasta ulos kiihdyttäessä
- pyörä "niiaa" liikaa" (takapää liian alhaalla) ja etupää menettää
pitoaan

Liika jousen esijännitys aiheuttaa:
- helppo kääntää mutkiin
- takapää tuntuu kovalta
- huono pito takarenkaalla

Liian vähän jousen esijännitystä aiheuttaa:
- hyvä pito kiihdytettäessä
- aliohjautuu mutkaan sisään mennessä
- joustaa liikaaja pyörä on vaikea heittää puolelta toiselle
- etupää tuntuu kevyeltä

ETUISKUNVAIMENNIN:

Liika paluuvaimennus aiheuttaa:
- yliohjautumista!!!
- huono pito eturenkaassa
- tuntuu kuin etupyörä jää alas mutkissa

Liian vähän paluuvaimennusta aiheuttaa:
- aliohjautumista!!!
- etupää tuntuu epävakaalta

Liika iskunvaimennus aiheuttaa:
- hyvä tuntuma jarruttaa
- tuntuu liian kovalta epätasaisuuksissa

Liian vähän iskunvaimennusta aiheuttaa:
- voimakasta eupään sukeltamista jarrutettaessa (vinkki:
iskunvaimennus pitäisi säätää yhdessä etuputkien öljymäärän kanssa)

Liika jousen esijännitys aiheuttaa:
- hyvä jarruttaa
- aliohjautuu
- tuntuu kovalta mutkassa

Liian vähän jousen esijännitystä aiheuttaa:
- helppo kääntää mutkiin
- yliohjautuu
- etupää voi jäädä alas mutkassa
- huono jarruttaa (sukeltaa ja pohjaa helposti)

Muista säätää VAIN 1-2 napsua kerrallaan ja VAIN yhtä säätöä
kerrallaan. Tee muistiinpanoja ja pyri tulkitsemaan säädön
vaikutus. Jos et tiedä mitä pyörältä haluat (esim. vähemmän etupään
sukeltamista), älä koske säätöihin!!!

Tero Ahlquist jatkoi edelliseen:
Kummassakin päässä on sekä vaimennuksen, että paluuvaimennuksen
säätö. Paluuvaimennusnupissa on 11 asentoa, ja vaimennuksen
säädössä 7. Jos oletetaan, että esijännitystä tulee säädettyä
vähemmän, ehkä 2-3 asentoa edessä, ja 3-4 takana... Jousituksen
säädöissä on siis 11x11x7x7x3x4 eli 71148 kombinaatiota.

Jos kolmen kilometrin testilenkillä n. 60km/h keskituntivauhdilla
testaa jousituksen kaikki kombinaatiot, ja säätöoperaatio kestää
keskimäärin minuutin, niin Matkamittariin kertyy 213444 kilometriä,
ja aikaa kuluu 284592 minuuttia, eli 197 vuorokautta, 15 tuntia ja
12 minuuttia

------------------------------------------------------------------------

5.11 Mistä saan laakereita? Miten tiukat laakerit saa paikalleen?

Risto Kaivola vastaili kysymykseen:
Jos nyt joku ei sitä tiedä, niin laakerivalmistajat/kauppiaat
tekevät massatuotteena aika montaa kokoa laakeria.
Neula/rullalaakerin hyviä puolia on suuri radiaalikantokyky,
huonoja sitten suhteessa heikompi aksiaalinen kanto. Joten jos
siitä reiästä ja akselista on mitat - ja kannattaa ottaa mauserilla
- niin ei kun laakerikauppaan/puhelimeen. Muutamaan kannattaa
soittaa, ennenkuin luovuttaa.

Konsteja:

Kun se sisään laitettava kappale on selvästi kylmempi kuin se
ympärillä oleva, niin asennus helpottuu. (Siis laakereilla,
ihmissuhteet ovat erikseen.) Pakkaspäivien lisäksi voi käyttää
pakastimia kylmennykseen ja tavallista hehkulamppua, roikkaa
lämmitykseen. Niillä saa aikaiseksi sellaisen 50 - 70 astetta eroa,
joka on jo aikamoinen ahdistus.

Älä lyö laakeria niin, että isku kulkee vierintäelementtien kautta.
Jos ulkokehä ahistaa, lyö ulkokehää putkenpätkän tms avulla. Jos
sisäkehä, niin lyö sisäkehää.

------------------------------------------------------------------------

5.12 Työkalutovi, mihin niitä kaikkia työkaluja oikein tarvitaankaan?

MOPOHUOLLON TYÖKALUJEN KÄYTTÖOPAS:

VASARA: Alunperin sotimiseen käytetty, kivestä ja puusta
valmistettu ase (astalo); nykyisin niittää mainetta "Pyhänä
piiskana", jolla paikallistetaan arvokkaimmat osat lyöntikohdan
läheisyydestä.

MORA: Kätevä väline ruuvien vääntämiseen sekä pahvilaatikoiden
aukomiseen ja niiden sisällön viiltelyyn; toimii erinomaisesti
esimerkiksi satulan tai ajopuvun pakkausten avaamisessa.

SÄHKÖPORA: Käytetään normaalisti pop-niittien poistamiseen;
soveltuu myös asennusreikien poraamiseen varsinkin lokasuojiin
jarruputkien läheisyydessä.

PIHDIT (ei Lindströmin): Käytetään pulttien kantojen pyöristämiseen
ja muovisten sähköliittimien murtamiseen.

RAUTASAHA: Kuuluu katkomiseen tarkoitettujen työkalujen sukuun.
Muuntaa inhimillistä energiaa kieroon ja ennalta-arvaamattomaan
liikkeeseen. Mitä enemmän yrität vaikuttaa sahauksen suuntaan, sitä
kehnommalta lopputulos näyttää. Rautasahan terällä voi myös ruuvata
ruuveja.

PUTKITONGIT: Toimii kuten PIHDIT, mutta isommassa mittakaavassa.
Voidaan käyttää myös johtamaan hitsatessa syntyvää hukkalämpöä
kämmeniin.

HITSAUSPOLTIN: Tätä käytetään melkein yksinomaan tallissa olevien
erilaisten tulenarkojen kohteiden polttamiseen. Kätevä myös
sytyttämään voiteluaineet laakeripesästä laakerien irrotuksen
yhteydessä.

WHITWORTH-HYLSY: Käytössä enimmäkseen vanhoja Brittiautoja
kasailevien mobilistien keskuudessa; nyttemmin korvaa 14mm ja 12mm
hylsyt, joita olet etsinyt viimeisen varttitunnin.

PYLVÄSPORAKONE: Pystyssä seisova, reilunkokoinen laite, jota
käytetään tempaisemaan yllättäen rei´itettävä kappale käsistäsi.
Tallin poikki viuhahtaessaan k.o. kappale töytäisee sinua
rinnuksille ja linkoaa mukisi nurin. Mukissa ollut neste roiskuu
kuivamassa olevan, vastamaalatun katteen, tankin, rungon tms.
objektin päälle.

PORAKONEEN TERÄSHARJA: Käytetään pulttien ja muiden pienten osien
sinkoamiseen työpöydän alle tai vaihtoehtoisesti öljypohjaan.
Hävittää myös sormenpäihin pitkäaikaisesta kitaransoitosta
muodostuneet känsät ja sormenjäljet ennenkuin ehdit sanoa "aut..."

HALLITUNKKI: Käytetään laskettaessa mopoa alas onnistuneen
jarrulevyremontin jälkeen, jonka aikana tunkin varsi onkin
kiilautunut lujasti etupyörän ja lokarin väliin.

KOLMIMETRINEN KAKKOSNELONEN: Käytetään vivutessa mopo pois
edellämainitun hallitunkin päältä (mielellään höylätavaraa).

PINSETIT: Työkalulla poistetaan tikut kämmenistä, mikäli em.
höylätavaraa ei ollut naapurillakaan.

PUHELIN: Työväline, jolla kysytään naapurilta, olisiko hänellä
toista hallitunkkia lahonneen kakkosnelosen katkettua.

VASTAKIERRETAPPI: Puikko, joka katkeaa yrittäessäsi poistaa
PIHDEILLÄ tai PUTKITONGEILLA pyöreäksi kaluttua kiinniruostunutta
pulttia. Yleensä kymmenen kertaa kovempaa ainetta, kuin mikään
tunnettu poranterä.

KAHDEN TONNIN (painomitta) HYDRAULINEN TALJA: Kätevä peli
irroittamatta jääneiden maadoitusten ja jarru- ym. letkujen
murtolujuuden testaamiseen moottoria nostettaessa.

CRAFTSMAN 1/2 x 16" RUUVARI: Roima työkalu, joka selittämättömällä
tavalla hukkaa kädensijansa; käytetään yleensä vivuttaessa
moottoria tai laturia paikalleen.

OMINAISPAINOMITTARI: Oivallinen väline siirtämään rikkihappoa
akusta työkalupakkiin sen jälkeen, kun olet todennut akun olevan
sippi, kuten arvelitkin jo ennen koko
ominaispainomittausruljanssia.

OHUTPELTISAKSET: Samaa sukua kuin RAUTASAHA. Käytetään leikkaamaan
kappaleita irti peltilevystä. Kappaleet kuitenkin saavat omituisia,
niihin kuulumattomia muotoja leikkauksen edetessä. PELTISAKSIA
käytetään myös PIHTIEN ja PUTKITONKIEN korvikkeena.

ROIKKAVALAISIN: Mekaanikon solarium. Mainio lähde D-vitamiinille,
jota yleensä saamme auringosta, mutta aurinkoahan ei tunnetusti näe
yöllä mopon alla maatessa. Terveelisiä sivuvaikutuksia, vaikka
päällimmäinen tarkoitus on kuluttaa 40W lamppuja samaan tahtiin
kuin Sergei kuluttaa ammuksia. Useammiten pimeänä, joten "valaisin"
on sangen harhaanjohtava nimi.

RUUVITALTTA (PHILLIPS- ristipää): Käytetään normaalisti
öljykanisterin tai kaljatölkin kannen rei-ittämiseen jolloin
sisältö roiskuu rinnuksille tai vaihtoehtoisesti kuivumassa
olevalle maalipinnalle. Työkalua voidaan käyttää myös nimensä
mukaisesti phillips-ruuvien kannan pyöristämiseen.

KOMPRESSORI: Apuväline joka ottaa käyttövoimansa noin 300km päässä
sijaitsevasta hiilivoimalasta ja muuntaa sen paineilmaksi, jolla
käytetään Bilteman paineilmaväännintä ruosteisen 60 vuotta sitten
kiristettyn pulttin irroitukseen. Lopulta työkalu kuitenkin
pyöräyttää pultista kulmat pois.

LETKUNKATKAISIN: Käytetään esim. katkomaan jarruletku n. ½ tuumaa
liian lyhyeksi. (Lyhyen pinnan omaavat mekaanikot saattavat silputa
k.o. letkun ½ tuuman pätkiksi. Työväline toimii tässäkin
tapauksessa oivallisesti.) Ko. työvälineen puutteessa saman asian
hoitaa MORA, PELTISAKSET tai RAUTASAHA.


5.13 Miten säädän kaasarin?

Arttu kyseli seuraavaa:
Sanokaa kuinka säädän kaasuttimen?

Sanokaa tarkasti mihinkä mikäkin vaikuttaa ja miten tehdään
kokonaisuudessaan kaasuttimen onnistunut säätö, joskus jossain
kirjassa olis semmonen ohje miss niinku kerrottiin miten testataan
yks ruuvi tai säätö kerrallaan ja sit lopult oli kaasari säädetty,
kertokaa te nyt joku mulle samaan tapaan.

Sarla vastasi kysymykseen:
Säädä ensin sytytys olemaan 5mm ennen yläkuolokohtaa, eli kärjet
alkaa avautua, kun männällä on vielä matkaa 5mm yläkuolokohtaa.

Aloitat suuttimella, eli niistä se, jolla mopo antaa parhaiten
tehoa TÄYDELLÄ kaasulla ja jaksaa kiertää. Sitten haet sen neulan
asennon, missä se tuntuu toimivan alakaasulla parhaiten, jonka
jälkeen poistat loput röpötykset säätämällä ilmaseosruuvista ja
tarvittaessa hienosäätämällä sytytystä...

------------------------------------------------------------------------

5.14 Miten saan ruosteen pois bensatankin sisältä?

Tuomas Hosia vastaili:
Vanha keino oli kasa pieniä muttereita & dieselöljyä yhdistettynä
tarmokkaaseen pyörittelyyn. Myös hiekoitussepeliä voi käyttää.

Luonnollisesti tankki on pestävä huolellisesti moisen operaation
jälkeen. Hammaslääkärin peilistä on apua kun kurkkii tankin sisään
että mihin on ruostetta jäänyt.

Christer Palsinajarvi vastasi lisää:
No sitä dieseloljyä ja erikokoisia muttereita paljon tankkiin sekä
MP: tankin ollessa kyseessä voisi sen kiinnittää johonkin putkeen
(kuten rungossakin on kiinni) sitten putkeen veivi jota veivaamalla
tankkia pyöritellään. Jonkinlaiset "laakeripukin" tapaisetkin
tarvitaan ja jos haluaa päästä helpolla vois putkeen kiinnittää
siivapyörän jota toisella esim porakoneeseen kiinnitetyllä pienellä
pyörällä hihnan kautta pyöritetään. Pyörimisnopeus ei saa olla
liian suuri vaan sopiva jolloin mutterit pintoja pitkin
laahatessaan irroittavat ruosteen. Ja putken kaltevuutta tulee
vaihdella.

Toinen, kemistikeino :

Jari Granroth vastasi kysymykseen:
Oksaalihappo tehoaa lähinnä syyläriin kertyneeseen kattilakiveen
(kalsium-jotain, eli emäksistä. Ruosteeseen tankissa tehoaa
parhaiten se jo esitetty petrooli-mutterikonsti. Hiekoitussepeliä
en uskalla suositella, koska sitä kirottua pölyä jää kuitenkin
johonkin mutkaan ja se sitten tukkii kaasarin ja niin edelleen.

Arno Hahma vastasi edelliseen:
No ei varmasti tehoa! Oksaalihapolla saa vain kalkin tarttumaan
entistä lujemmin kiinni. Kalsiumoksalaatti on vielä
niukkaliukoisempaa kuin kalkki itse.

Sen sijaan, jos laittaa syyläriin laimeaa (5..8 %) muurahaishappoa,
niin kalkit lähtevät sen siliän tien. Rautaa muurahaishappo ei
juurikaan syövytä eikä alumiiniakaan; magnesiumia kylläkin.

Sitä happoa ei sitten jätetä koneeseen tai se kyllä ajan mittaan
syövyttää kaikkea kosketuksissa olevaa metallia. Kone käytetään
vaan kuumaksi ja annetaan vaikuttaa vartti tai puoli tuntia ja
sitten nesteet ulos. Jäähdytysjärjestelmä huuhdotaan kunnolla
puhtaalla vedellä, jotta happojäämät tulevat pois.

Muurahaishapolla lähtee myös ruoste pois melkein huuhtomalla.
Ts.mutterikonstin liuottimeksi 5 % muurahaishappoa niin kaikki
irtoruoste liukenee veteen. Sen jälkeen vielä kannattaa fosfatoida
tankki n. 20% fosforihapolla, joka muuttaa raudan pintaan jäänee
ruosteen liukenemattomaksi ja irtoamattomaksi. Käsittelisin itse
tankin vielä jollain bensankestävällä lakalla sisältä sen jälkeen
(esim. epoksihartsilla), jotta ruostuminen saadaan varmasti
pysähtymään.

Selvää on tietysti, että tuolla käsittelyllä kaikki ruosteen
tukkimat reiät aukeavat. Jos tankki ts. on jo läpi ruostunut,
muttei vielä vuoda, niin käsittelyn jälkeen vuotaa varmasti, kun
ruostetulpat liukenevat pois...

------------------------------------------------------------------------

5.15 Miten korjaan lommolle menneen bensatankin?

Miika Salo kertoi mitä ei ainakaan kannata kokeilla:
Kun tankki on kiinni etu- ja takapäästä, painamalla etupyörä
pakoputkiin myös tankki yrittää suoristua kiinnityspisteiden kanssa
samalle linjalle. Eli tuo lommo on merkki tai oire
runkomuutoksista.

Ja se lommon oikaisu vasta hauskaa puuhaa on. Muistan pari vuotta
sitten kun eräs vanhempien Suitsien kolaritestikuski-ystäväni aikoi
oikaista ryppyyn menneen GS:n tankin paineilmalla. Korkki kiinni ja
painetta kompuralla letkusta sisään. Hetkenajan kuluttua korviimme
kantautui mahti "PLLLLOOOOUUUUUMMMM!!!!" ja tankissa oleva
runkotunneli pomppasi ulos! Se epämuotoinen möhkäle (tankki) ja ja
kaverin hölmistynyt ilme saivat minut melkein laskemaan housuun,
vieläkin ajatus naurattaa.

========================================================================


6.1.1 Onko kenelläkään kokemuksia varashälyyttimistä?

Sami Sällinen kyseli:
Onko kenelläkään kokemusta mp:n varashälyttimistä? Ja hinta
tiedotkin kinnostaisi...

Näin (jenkki-) lehdessä mainoksen Thunderpage-merkkisestä
laitteesta, onko kenelläkään hinta-/maahantuojatietoa tästä?

Jos aiot laittaa hälyyttimeen rahaa kiinni kannattaa samantien
hankkia Suomessa vakuutusyhtiöiden hyväksymä laite jolla yleensä
pääsee siitä varkausvakuutuksen omavastuuosuudesta (tarkista!). Tuo
omavastuu on yleensä 750,-, summan voi mielestäni laskea suoraan
pois hälyyttimen hinnasta.

Soitto omaan vakuutusyhtiöön ja saat listan hyväksytyistä
laitteista. Samalla kannattaa kysyä vaikuttaako laite maksuihin tai
omavastuuseen. Jotkut vakuutusyhtiöt eivät ns. VAT-leimasta
huolimatta anna mitään alennuksia tai helpotuksia joten tilanne
kannattaa tarkistaa omasta yhtiöstä. Ja tämäkin on vaihdellut
riippuen siitä keneltä asiaa on kysynyt... Sitten pieni
soittokierros mp-liikkeisiin ja saat selville hinnat ja laitteiden
ominaisuudet.

Ihan poropeukalon ei kannata asentaa hälyytintä itse, jos osaat
lukea pyörän sähkökaaviota ja tehdä työn siististi hälyyttimen
asentaminen ei ole kovin kummallinen homma. Hyvin asennettu ja
_dokumentoitu_ hälyytin nostaa pyörän jälleenmyyntiarvoa. Jotkut
vakuutusyhtiöt vaativat, että asennuksen on suorittanut
vakuutusyhtiön valtuuttama asentaja.

Itse olen vakuuttunut hälyyttimen hyödyllisyydestä, se sekä
ehkäisee ilkivaltaa että lannistaa satunnaiset ajelijat.
"Tosipöllijää" pelkkä hälyytin ei valitettavasti pysäytä.

Hälyyttimen voi väsätä itse jolloin tuota omavastuun poistoa ei ole
mutta teho on sama. Olen joskus tehnyt pelkästä vilkkuledistä ja
releestä (alle 10mk) "hälyyttimen" (karvalakkimalli) ja on toiminut
hyvin. Toisaalta, kaukosäätimellä varustettu vimpanpäälle väläytys-
ja vinkulaite maksaa noin 1500,- ja se hälyyttää jos joku esim.
yrittää ottaa kuivatyypit tai vääntelee katkaisimia...

Mielestäni tuo alle kaksi tonnia ei ole paha summa mielenrauhasta.
Hälyyttimen seurana olen käyttänyt vahvaa teräsvaijeria ja järeää
Abloy-lukkoa mopon rungon ja lähimmän ikihongan ympärillä. Sitä kun
tulee pikkuisen vainoharhaiseksi kun se mopo on pöllitty tai
pöllimistä on edes yritetty ensimäisen kerran...

------------------------------------------------------------------------

6.1.2 Mitkä mp-halyyttimet ovat hyväksyttyjä?

Manu Hakola kirjoitteli seuraavaa:
Kavin joulun alla vakuutusyhtiossa ja kysyin muiden asioiden ohessa
listaa hyvaksytyista halyttimista tai ajonestolaitteista. Kiva tati
antoi sielta tallaisia listoja. Kaytanto on eri vakuutusyhtioiden
kesken kaiketi kirjavaa mutta ainakin ko. yhtiossa saa hyvaksytyn
halyttimen tai ajonestolaitteen kaytolla 10 prosentin alennuksen
vakuutusmaksuihin. Nyt sitten vain kyselemaan milla hinnalla
halyttimen joku firma myisi ja asentaisi. Ohjeidenmukaisesta
asennuksestahan on oltava mustaa valkoisella eli oma asennus ei
oikein kay.

TAULUKKO FAQ:IN WWW-VERSIOSSA!

------------------------------------------------------------------------

6.2 Onko käyttökokemuksia kahvanlämmittimistä?

Petri Frisk kirjoitteli seuraavaa:
Asensin viime syksynä tarvikekahvalämmittimet (á 250,-) sekä uudet
kahvakumit ja täytyy sanoa että olen ollut hyvin tyytyväinen. Mm.
viime viikolla töihin ajellessa aamulämpötila on ollut 3-5 asteen
tienoilla ja kun matkaa on 64 km niin on ihan kiva pitää näpit
sulana (vaikka on ne käsisuojat). Asentoja on Hi ja Lo josta
korkeampi lämmittää nopeasti ja paljon, alhaisempi kestää hetken
lämmetä mutta sitä voi viileämmällä kelillä (n. +5) pitää melkein
kokoajan päällä.

Asennuksesta luin jostain ennakkoon että yleensä vasen kahva
lämmittää vähemmän koska kahvakumi on paksumpi (kun ei ole sitä
kaasurissaa). Tästä ajattelin sitten, viksuna mielestäni, että
ostanpa kahdet kahvakumisarjat ja käytän molemmista kaasukapulan
kumin. Eli täytettä ilmastointiteipin muodossa stongan vasempaan
kahvaan, teipaten kahvalämppärielementit paikalleen (mitään eroa ei
elementeissä ollut), sekä lopuksi varovasti kahvakumit.

Tämän jälkeen vain kytkemään piuhoja. Satsin mukana tuli vain ihan
välttämättömin eli lisää piuhaa piti hankkia. Lisäksi asensin relen
väliin ts. lämppärit toimivat vain kun on virta kytkettynä. Pelotti
ajatus siitä että joku vahingossa napsauttaa kytkimestä virrat
päälle = akku tyhjänä.

Lopputulos oli ihan hyvä, hakemalla hakee vikaa niin oikea kahva
lämpenee enemmän, lieneekö sitten ollut tarkoitettu vasemmalle
puolelle sen paksumman kumin alle?! Tosin kuten mainitsin niin
mitään merkintöjä ei elementeissä ollut kummalle puolelle ne on
tarkoitettu (tai ylipäätäänkään mitään mistä olisi voinut päätellä
puolen). Toinen ongelma oli sitten se että elementti paksunsi
kaasukapulaa sen verran että uusi, pehmeä kumi ei mennyt paikalleen
kunnolla. Kevyt rasvaus oli tarpeen ja senhän tietää mitä se tekee.
Tämän takia tein RR-tyyliset "varmistukset" rautalangasta kumien
ympärille (instant race-look).

Tero Ahlquist tarinoi kahvalämppäreistä:
Kahvanlämppärien erilämpöisyys johtuu siitä, että jos ei käytä
fylliä vasurissa, elementin lämpö johtuu suoraan metallistongaan (=
erinomainen lämmönjohde), kun taas kaasukahvassa on muoviholkki
tupin ja stongan välissä.

Huolimatta ilmastointiteipistä tai muusta fyllistä vasurissa, sen
oikean kahvan muoviholkin ja stongan välissä on vielä rako (lue
erittäin ohut ilmakerros) jne... Eli lähes aina on vasen viileämpi,
teki mitä hyvänsä.

Petri Frisk jatkoi vielä lämppärien kytkemisestä:
Tee seuraavasti. Haet autokaupasta jonkun kolmenapaisen perusreleen
(n. 15 mk). Vedät suoraan akulta releelle virtapiuhan ja siitä
edelleen kahvalämppäreihin. Lainaat sitten jostain mihin tulee
sähköä, virran ollessa kytkettynä, releelle ohjausvirraksi.
Lopputuloksena saat sähköjärjestelmän joka ei rasitu väärästä
kohdasta ja tuota muita harmeja.

...ja tuohon piuhaan akulta releelle kannattaa samantien laittaa
sulake.

Jokke Viitapohja antoi seuraavanlaisia vinkkejä kahvalämppärien
asentamiseksi:
Tulee äkisti mieleen muutamia kivoja, ja varmasti kokeilemisen
arvoisia kikkoja. Poraa skillillä kahvojen päät puhki, reikäkoko
riippuu siitä työnantajalta lainatulta, ainokaisesta kairasta,
jonka omistat. Hanki alan tarvikeliikkeestä ns.pakarilerkua joku
meetri, sekä pari passelinkokoista abaa. Hinkkaa muijan tai
tyttöystävän kynsifiilalla kaksi pakokäyristä poikki, jätät vaan
lyhyet nysät kiinni mopoon. Yksipyttysten omistajat älkööt
vaivautuko, heidän kuuluukin palella.

Jos tanko ei ole jo valmiiksi kahdesta osasta tehty, niinkuin
kaikissa kunnon mopoissa on, sama katkaisutekniikka käyttöön
reippaasti vaan. Pakariputki sitten vaan kiinni aboilla
putkennysiin, ja pienellä pituussuuntaisella viillolla varustetut
toiset päät samoin aboilla tankojen lähinnä käyttökelpoisiin
päihin. Uskoakseni lämpiää kivasti, ja paineiskujen aiheuttama
kolina kahvoissa pitää kohmettuneenkin motiskoitsijan hereillä
kaamoksen pikimustassa illassa ja aamussa.

Ja ajatelkaa kaksitahtisten omistajien maireita ilmeitä,
sellaisiakin kuulemma liikkuu vielä jossakin pääkaupunkiseudulla.
Hieno sininen tuplavana piirtyy iljanteisen, ruskan värittämien
lehtien peitossa olevan öljysoratien ylle, pakkasilman
kangistamaksi usvakaiteeksi. Tienvarren asukkaat, pihaansa
taukoamatta kuopivat pientalolliset nojaavat hetkiseksi
ruostuneeseen haravaansa, ja sieraimet väristen antavat katseensa
levätä tuossa heille täysin käsittämättömässä, mutta niin omituisen
kiehtovassa ilmiössä.

Tässä voisi vielä ajatella jälkeenjääneen pakariparin hyötykäyttöä,
samalla tylsällä kairalla vaan reikärivi aallopin pituussuuntaan,
ja siinä jouluksi mukava melodikan korvike ilmeisen musikaaliselle
pikkuveljelle, ja toinen lahjapaketti käärittynä pukkipaperiin
joutaa punaisen ristin joulupataan. Kummasti tuo epäitsekäs
lahjoitus saattaisi parantaa motoristien kyseenalaista mainetta,
varsinkin jos kiiltävä pakofoni lahjoitettaisiin suurena
mediatapahtumana, esim. jonkun komissaari haapalan hupaisan
oloisille lapsille.

Jotain omistuskaiverrustakin voitaisiin ajatella, ehdotuksia
tekstin sisällöstä otetaan suurella mielenkiinnolla vastaan. Ja
voisipa jopa spekuloida kiertopalkinnon omaisesta systeemistä,
vuosittain pakofoni vaihtaisi omistajaa, kun se uudelleen
lahjoitettaisiin nimellä varustettuna, jollekin sinä vuonna
erityisti ansiotuneelle viranomaiskolumnistille.

Toinen tapa voisi olla yhdistää kaikki mopon lihasvoimaa vaativat
toiminnot kahvoihin. Posket punaisina motoristi veivaisi stongia
edestakaisin, eikä valkoisista sormista tietoakaan !!!

Pikakiinnityksillä varustetut kahvat vois kanssa olla kätsyt,
yöiseen aikaan niitä vois säilyttää uunin pangolla lämpimässä.
Aamulla hommiin lähteissä, eikun kliks kliks vaan paikoilleen ja
menoks. Töissä niitä vois pitää termospullon vieressä eväskassissa,
tai sorvin vaihdelooran päällä. Ainaskin lyhytmatkalaisille oiva
konsti. Sais samalla kelvollisen varkaudenestojärjestelmän, ja
kahvat taskussa tallustellen olis turvallista öiseen aikaankin
jalan kuleksia.

Olis mulla motosiskoillekin kiva vinkki, ei tarvita kun pari
sauvaparistoa, pätkä ns. lapamatojohtoa, sekä pieni sähkömoottori
pikkuveljen leikkijunasta. Mutta mulla on kiire saunaan, kun on
kädet melko kohmeessa tosta eilisestä mopo retkestä. Jos joku sisko
tarvii yksityiskohtaisempia asennusohjeita em.vermeelle, takuulla
vastaan kun nakit sulaa kylvyssä entiselleen.

Mulla kun on hajabusassa kahvojen lämmitysjärjestelmä, joka
perustuu kitkaan. Kolmensadan kantturoissa ilmanvastus alkaa
mukavasti lämmittään fingereitä, mutta eilen olin ilman käsineitä
liikkellä, ja ruuhkaa oli jopa mullekin liikaa. Keskinopeus pysyi
vain kahdensadan tienoissa, eikä se ihan riitä näillä keleillä.
Parempi reitinvalinta ens kerralla, takuusti !!!!

------------------------------------------------------------------------

6.3 Miten lyhennän plexiä?

Lauri Koistinen neuvoi pleksin lyhentelyssä seuraavasti:
Maalarinteippiä paksusti pleksin päälle kummallekin puolelle noin 5
sentin leveydeltä aiotusta leikkauskohdasta kumpaankin suuntaan.
Piirrä kunnolla aiottu leikkausviiva teippiin. Huomioi, että
tukiessasi sahan pleksiin se ei välttämättä ole kohtisurassa
johtuen pleksin kaarevuudesta - testaa aiottu sahausviiva
kuljettamalla kuviosaha viivaa pitkin ilman terää. Kuviosahaan
pikkuhampainen terä, lähinnä raudalle tai alumiinille tarkoitettu.

Kokeile ekana sahata pikkusiivu poisheitettävältä alueelta niin
tiedät kuinka leikkaus onnistuu. Hiljaisella syötöllä ja
kertavedolla; kapean siivun leikkaaminen on vaikeata. Lopputulos
kannattaa hioa viilalla pitkittäisin vedoin tai jos kone löytyy,
niin black&dekkerin rosvo-roope -hiomakone on varsin oivallinen
sahausjäljen siloittamiseksi.

Itse en laittanut edes mitään kanttinauhaa pleksin päälle, jäljestä
tuli perin siisti hiottuna ja sopivan arvoituksellisen näköinen kun
pleksin yläreunassa ei ole mitään, se vain loppuu.

========================================================================


7.1 Aion hankkia mp:n, mikä sopisi minulle?

"Mikä mp sopii minulle?" ei ole kovin helppo kysymys. Tähän
vaikuttaa luonteesi, ikäsi, kokosi, budjettisi, mieltymyksesi ja
moni muu seikka.

Periaatteessa kaikki pyörät ovat hyviä kunhan ne vain ovat
teknisesti kunnossa. On kokonaan eri asia sopiiko pyörä sinulle jos
jalkasi eivät yletä maahan, pyörä maksaa kolme kertaa enemmän kuin
sinulla on rahaa tai mopo sattuu olemaan mallia tupperwaari mutta
haluaisit ajaa mutakuopassa.

Paras neuvo lienee, että koeaja mahdollisimman montaa eri mallia ja
osta niistä sopivin. Pelinhän voi sitten aina vaihtaa toiseen. Mp:n
rahallinen arvo ei onneksi putoa samalla tavalla kuin autoissa.

Lyhyet kuskit kyselevät usein "Mikä pyörä pätkälle?", vastauksia
tähän kysymykseen löytyy paitsi s.h.m -ryhmästä niin myös asiaan
vihkiytyneiltä www-sivuilta. Tunnetuin lienee ns. "Short Bike List"
joka löytyy mm. osoitteesta
http://www.nebcom.com/noemi/moto/sbl.sbl.html

Ohjeita käytetyn pyörän hankintaan löytyy mm.
http://www.compart.fi/bajahill/mposto.html -sivulta.

Ari Joro on koonnut s.h.m:läisten kertomuksia ja kokemuksia eri
pyöristä sivulle http://www.rapal.fi/ari/koeajo.txt

------------------------------------------------------------------------

7.2 Mitä maksaa käytetty mp?

Teemu Ikonen vastasi:
Sikäli kuin asiaa olen seurannut, ei käytettyjen moottoripyörien
hintakehitys ple samanlainen kuin autoilla. Mitä eroa siinä on, jos
ostaa nyt esim. Kawasaki ER-5:en tai sitten keväällä ajokauden
alussa. Joutuuko keväällä maksamaan paljonkin kovemman hinnan
(>10%), vaikka pyörä on silloin vuotta vanhempaa mallia kuin
syksyllä? Itse veikkaan että asia on näin, mutta varmasti
jollakulla on faktaa.

Re: Zen ja Käytettyjen hinnat - Lystila kirjoitteli:
Tassa pari vuotta _tiiviisti_ hintoja seuranneena on itselleni
muodostunut sellainen kuva, etta hinnat eivat oikeastaan paljoakaan
vaihtele syksyn ja kevaan valilla, koska kysynta on koko ajan
tasaisen kova. Ainoa ero kevaan ja syksyn valilla etta kevaalla on
hieman vahemman pyoria myynnissa, eniten niita taitaa olla kaupan
juuri nyt keskikesalla..

Kysytyilla malleilla eivat hinnat juuri hetku muuta kuin ylospain
seka syksylla ja talvella. Ylipaatansa mp-kauppa on niin pienta ja
vahan kilpailtua verrattuna autokauppaan, etta hintapolitiikka on
ihan sattumasta kiinni. Esim. jotkut pyytavat ihan sairaasti
jostain 1-2v vanhasta CBR:sta, jossa on kuitenkin jo 30tkm.. hinta
saattaa olla -10% uushankintahinnasta.. toinen saattaa myyda saman
vehkeen realistisella -30% hintaerolla..

Tietysti toisaalta tyhma ei ole se joka pyytaa vaan se joka maksaa,
mutta kun esim K-porssia lukee niin nakee paljon ilmoituksia joissa
on joku -89 GSX-R 1100 ja hinta 67tmk ja sitten "En tingi."

Yleensakin mielestani pitaa olla sellainen periaate, etta moposta
pyydetaan jotain ja jos ostaja pystyy osoittamaan siita puutteita,
hintaa lasketaan sen mukaan..jarjen kaytto on tietty sallittua, eli
"katteessa on naarmu, maalaus -5tmk" ei kuitenkaan ole perusteltua.

Toinen paasaanto tuntuu olevan, se etta kilometrit eivat vaikuta
nykyaan hintaan laheskaan yhta paljon kuin vuosimalli.

Esim. CBR 600 F2:set ovat melkein saman hintaisia, vuosimallista
riippumatta, F1:sissa alkaa jo vahan olla hintaeroja, niita kun on
markkinoilla paljon enemman.

Hm, tastahan voisi kirjoittaa vaikka 100 sivua, mutta paasaanto on
etta niin kauan kuin mopoja on vahan ja ostajia on paljon eivat
hinnat paljoa vaihtele.

------------------------------------------------------------------------

7.3 Aion kulkea mp:n kanssa (auto)lautalla, mitä pitää huomioida?

Lautoissa ei yleensä ole omia paikkoja pyörille vaan pyörät
ohjataan sisään ennen autoja sellaisiin koloihin ja kohtiin joihin
autoja ei saa. Tai sitten sinne tänne autojonojen keskelle. Eli
rohkeasti vain jonon keulille tai eturivin viereen, rahtaajatkin
toivovat yleensä tätä ja pyytävät pyöriä sisään sopivissa
paikoissa.

Tarpeeksi pitkät kiinnitysliinat kannattaa varata omasta takaa.
Vaikka lautassa olisikin liinoja ne ovat sitten vähintään liian
järeitä ja umpiöljyisiä tai hamppua tms. mitä tahansa liejuköyttä.
Kiinnitysliinoiksi käy mainiosti samat (joustamattomat) bandut
millä kiinnität teltan tms. nyssäkät pyörään.

Kiinnitys kannattaa suorittaa aina itse, onhan tässä omasta lomasta
ja omaisuudesta kyse. Vaadi rahtaajilta paikka missä liinat saa
kiinni johonkin kiinteään lattiassa tai seinässä! Pyörän saa
tukevimmin kiinni tukemalla esim. eturenkaan seinää vasten ja
pujottamalla liinat rungon tms. joustamattomien osien läpi. Jos
liinat kiristää niin, että ne painavat iskunvaimentimia hiukan
kasaan iskareiden jousipaine pitää liinat kireällä pahemmassakin
kelissä.

Vahinkotapauksissa korvausvelvollisuus selvitetään aina
tapauskohtaisesti. Tarkista oma vakuutusturvasi ennen matkaan
lähtöä.

Muista ottaa varashälyytin pois päältä niin vältät laivaväen vihat
ja akku ei ole tyhjä perillä. Pyörään ei kannata jättää mitään
irtotavaraa joka ei kestä kolistelua ja mitä ei saa lukkoon,
autokannella voi matkan aikana liikkua kaikenlaista väkeä.

------------------------------------------------------------------------

7.4 Mikä on välivapaa?

Arttu kyseli välivapaista:
Täällä on muutaman kerran puhuttu näistä välivapaista
vaihteistossa. Mitä ne ovat, eli mistä ne syntyvät ja mitä niistä
on haittaa?

Santtu Ahonen vastaili seuraavaa:
Mp:n vaihteistossa on luonnollisia ns. "välivapaita" vaihteiden
välissä sen varsinaisen vapaan eli yleensä 1- ja 2-vaihteiden
välissäolevan lisäksi. Ko. vapaita ei oikein toimivassa laatikossa
pitäisi saada päälle.

Huolimaton vaihtaminen saa vähitellen aikaan sen, että aluksi
välivapaat löytyvät aina vain useammin ja lopulta joku vaihde ei
enään pysy päällä kiihdytyksaessä tai moottorijarrutuksessa.
Useinmiten boxi hajoaa juuri tuolta kiihdytyspuolelta, vaihde
loikkaa välivapaalle kesken kahvan väännön... ;-)

Välivapaan tietoinen käyttäminen ei ole kovinkaan mielekästä koska
on mahdollista, että vaihde "putoaa" päälle kesken vapailun ja
pahimmassa tapauksessa samalla kaataa koko rakkineen sekä rikkoo
vaiderattaan hampaat.

------------------------------------------------------------------------

7.5 Mitä kustannuksia liittyy moottoripyöräilyyn?

Manu Hakola satuili moottoripyöräilyn kutannuksista seuraavaa:
Kohtuuhinnallakin pärjää mutta toisaalta jos rahapussi on pohjaton
niin mitään ylärajaa rahan kulumisellekaan ei kyllä ole.

Pyöriä on niin monenhintaisia ja kuntoisia kaupan että pyörän
ylläpitoon menevä raha voi vaihdella hyvinkin paljon. Tervolan
Jannen mainitsemat renkaat (400-1500 mk/kpl, vaihtoväli 5-15 tkm)
ja ketjut+rattaat (~1000mk, vaihtoväli 15-25 tkm) kuuluvat kuluviin
osiin joihin on syytä keväällä jo olla varautunut. Lisäksi
huoltoväli pyörissä on pääosin 6000 km. Jos huollot tekee itse niin
säästää tietysti työkustannukset. Huoltotyön hinta liikkeissä
pyörii 200-250 mk/h. Huoltomiehille plussaksi voidaan mainita että
ainakin minun tapauksessani sellaisen homman jota itse tekisin n. 4
h tekee ammattimies kahdessa tunnissa. Huolloissa rahaa menee
öljyyn + suodattimeen (~200 mk), jarrupalat ovat vaihtokunnossa
~15000 km:n välein (100-150 mk/pari) sekä venttiilien säätöväli on
6 tkm, 12 tkm tai jopa 24 tkm (työn hinta ~200 mk). Noilla
perushuoltotoimenpiteillä pärjäät jo hyvinkin pitkälle.

Varusteisiin kannattaa myöskin panostaa heti aluksi senverran että
viihdyt maantiellä. Ajovarusteilla on nimittäin uskomaton vaikutus
ajonautintoon. Itse tuumin aikoinani kevarilla ajellessani että ei
kai se nyt voi niin paljoa vaikuttaa mutta oikeastaan vaikutus on
kuin yöllä ja päivällä. Lepattavalla kesätakilla ajaessa niissä
sarvissa saa todellakin pyörätyypistä riippumatta roikkua. Lain
vaatimia varusteita on vain kypärä, mutta ainakin ajotakkiin ja
housuihin kannattaa ilman muuta sijoittaa. Jokapäiväiseen käyttöön
ei käytettyä kypärää kannata ostaa mutta muut varusteet voi aivan
hyvin ostaa käytettynä. Tähän tarkoitukseen kannattaa selailla
esim. Keltaista Pörssiä. Uusi mp-käyttöön riittävä kypärä maksaa
1500-4000 mk. Valitse sellainen kypärä joka ensinnäkin sopii
päähäsi ja toiseksi toimii koeajolenkilläkin hyvin (ei suhise
paljoa eikä painu otsalohkoa vasten). Uudet ajopuvut (takki+housut)
maksavat 2000-5500 mk. Ajosaappaat puolestaan maksavat 500-1700 mk.
Hansikkaat maksavat 200-1200 mk. Erot varusteissa ovat lähinnä
suojissa ja vedenpitävyydessä.

Pyörätyyppiä valitessa kannattaa muistaa se tosiseikka että mitä
sporttisempi ja eksoottisempi pyörä on niin sitä kalliimpaa sen
huolto ja ylläpito on. Esim. jonkin uudehkon custom-pyörän ylläpito
maksaa n. 2/3 siitä rahasta mitä vastaavanikäisen sporttisen pyörän
ylläpito. Tämä tosiseikka juontaa juurensa siitä että renkaat
maksavat 2 kertaa enemmän ja niitä tosiaankin menee. Yleensäkin
ottaen kaikki osat mitä joudut ostamaan maksavat sporttipyörään
enemmän. Myöskään minkään pommin osto ei kannata mikäli et ole
aikeissa itse pyörääsi korjailla. Alkaa vain harmittamaan jos hyvät
ajokelit menevät korjaamolla ja rahatkin siinä loppuvat. Sitäpaitsi
jonotkin huoltoon ovat kesäkuumilla kuukauden luokkaa.

MP:n vakuutuksista saat luotettavinta tietoa suoraan
vakuutusyhtiöstäsi.

MP:n ostossa huomioonotettavaa:
http://www.compart.fi/bajahill/mposto.html

Miika Salo viisasteli moottoripyöräilyn aloittamisesta seuraavaa:
Nöyrimmät ja pahoittelevimmat osanottoni. Tästä se alamäki alkaa.
Työtehosi tulee laskemaan melkoisesti tulevan kuukauden aikan. Myös
mielenrauhasi järkkyy pahanpäiväisesti ja lopullisesti.
Puhumattakaan lovesta joka talouteesi iskee.

Enää sinulla ei tule olemaan ainoatakaan välinpitämätöntä tai
yhdentekevää päivää sään suhteen. Kun talvi tulee masentaa harmaus
ja kylmyys, ainoa pieni valopilkku on käydä autotallissa istumassa
moposi päällä suu päristen. Keväällä työteho on nolla johtuen
aktiivisesta kevään merkkien etsinnästä ja tulevilla lämpimillä
keleillä et pysty edes istumaan työpaikallesi vaan mieli halajaa
ulos ja ratsastamaan auringonlaskuun.

Jos kesällä nyt vielä jotenkin saat oltua sisällä työpaikalla,
loputkin ajatukset pilaa huoli miten käy "armaallesi" työpaikan
pihassa. Se saakelin vartijajuippi kun katsoi silmät tötteröllä
kurvaustasi pihaan. Se varmaan koeistuu moposi... Eikä tätä
ahdistusta helpota parkkipaikan ulkopuolella oleva päiväkoti, ne
sata aidalle rynnännyttä ipanaa kun takuulla tuhoavat vartijan
jäljelle jättäneet ehjät ja naarmuttomat osat.

Taloudessasi tulee olemaan melkoisesti uusia menoeriä, enää ei
tarvitse miettiä ostanko tuon ruskean vaiko värillisen talvitakin.
Kaapista otetaan se isoisältä peritty vanha poplari ja lähdetään
oolraittiin ostamaan niilläkin rahoilla tähdellisempää. Jos vielä
jotain jää niin Sampo tai joku muu instanssi (tietenkin valtio)
rokottaa loput. Suurin huole tuleekin olemaan miten saat
valjastettua myös vaimon rahat tätä kaikkivoipaa harrastusta
varten.

Moottoripyörämessujen aikaan talvella tulet toki kokemaan melkoisen
piristysruiskeen syksyn aiheuttamaan lähes jojo-kompleksiin
johtaneeseen masennukseen. Pian MP-messujen jälkeen tuo ilo muuttuu
raivoksi säänjumalia kohtaan, eivätkö ne koskaan armahda?

Enää edes huoltoasemalla käynti ei ole vain tankkausta. Entree ja
poistuminen tulee tehdä tyylillä. Huoltoasemakin tulee vaita aina
mahdollisimman vilkkaaksi, yleisö on tarpeen. Jos oven edessä oleva
näkyvä invapaikka ei ole vapaa, joudut siirtymään seuraavalle
kriteerit täyttävälle asemalle. Mieluiten siellä toki saa olla
samanhenkisiä motoristeja, niin jaksaa myös juoda kupillisen
kahvia. Yksin nautittuna kun tulee varmasti jokin mattimeikäläinen
kysymään "paljox kulkee?" tms.

Ja kuvittele, silti kun kysyn ensi syksynä sinulta "kannattiko?",
minuuttiakaan et vaihtaisi pois. Ollaan me motoristit vaan aika
kummaa porukkaa...


========================================================================
FAQ:n loppu
========================================================================

0 new messages