Yamaha fzs 600 tyyppiviat?
raikka
odottaen hurjasti 2002 mallia....
Mika Elf
wrote:
>Terve, kiinnostais tietää mitä tyyppivikoja on fazer 600:ssa? Kiitän.... ja
>odottaen hurjasti 2002 mallia....
Onko niitä...? En ole ainakaan kuullu puhutavan. Vajaa 38tkm/3 kesää
menny itellä ilman murheita. Tuo 2002 malli kiinnostaa myös
meikäläistä ja pakko käydä testaan heti keväällä.
- Mika -
Antsa
wrote:
>Terve, kiinnostais tietää mitä tyyppivikoja on fazer 600:ssa? Kiitän.... ja
>odottaen hurjasti 2002 mallia....
Sikäli hankalia tyyppivikoja että niitä on niin älsän vaikea löytää...
;-)
Nopeusmittarin kanssa itsellä oli suht pitkähkö takuujuttu, lopuksi
juttu selvisi käyttöönottokokoonpanon tehneen liikkeen kämmiksi.
Origis takajarrupalat menevät vaihtokuntoon suhteettoman nopeasti, jo
noin 15 tkm seutuvilla.
Valot eivät ole turhan tehokkaat, mutta siihen pystyy suht halvalla
tekemään parannuksia.
Jostain kumman syystä tehdas on jättänyt pois kypäräkoukun satulan
alta vuosimallista 2001.
Positiivisia puolia pelistä on paljon helpompi löytää: Kokoisekseen
kohtuullisen puhdikas, moottorista löytyy puhtia myös pienilläkin
kierroksilla. Monipuolinen kuin mikä, kätevä kaupungissa mutta sopii
silti hyvin pitkäänkin reissuun. Radalle ja räppäilyynkin kait sopii.
Huoltovälinkin korjasivat inhimillisemmäksi vuosimallista 2001 alkaen,
on siis nykyisin 10 tkm.
Jos haet statusarvoa ja elimenjatketta pihalle tönöttämään, muilla
vekottimilla saat paremman hyötysuhteen. ;-)
Jos taas haet kohtuukokoista ja -hintaista peliä allesi, luotettavaa
ja toimivaa laitetta tiellä/kadulla/radalla hyödynnettäväksi niin
parempia vaihtoehtoja ei imho ole. Tästä taisi taas tulla suht pitkä
suhde... :-)
Tämä ei siis ole kaupallinen tiedote. ;-)
~Antti~ (Meatware)
raikka
> kohtuullisen puhdikas, moottorista löytyy puhtia myös pienilläkin
> kierroksilla.
juu, mutta alle 5 tonninhan ei taida oikee missää 600cc prätkässä olla sitä
puhtia, ainakaa rivikoneissa.... Mutta kyllä aika kuminauhamainen on veto...
Ei kellää olis kokemuksia tehoputkista fasussa...?? Huomaako vääntöeron? Vai
pelkän äänentakiako niitä enimmäkseen ostetaan? Tosin originaaliputkessa on
todella vaimee ääni..... Sinänsä tarttis tehoputken...
Monipuolinen kuin mikä, kätevä kaupungissa mutta sopii
> silti hyvin pitkäänkin reissuun. Radalle ja räppäilyynkin kait sopii.
> Huoltovälinkin korjasivat inhimillisemmäksi vuosimallista 2001 alkaen,
> on siis nykyisin 10 tkm.
Jee, ainut vaa että etupleksistä tulee aikamoiset värinät kypärään
(175cm)..... Mutta 2002 mallissahan on vaihdettu uus pleksi ja
rosteripakoputket... Siitä katteestahan ei tiiä et voi hyvinki olla huonompi
ku vanha kate... ??
Arto Mikkola
"raikka" <vi...@saunalahti.fi> wrote in message
news:9ri08c$73u$1...@tron.sci.fi...
> Terve, kiinnostais tietää mitä tyyppivikoja on fazer 600:ssa? Kiitän....
ja
> odottaen hurjasti 2002 mallia....
>
>
paloilla huonompi pito, mutta kestävät huomattavasti pidempään. Vanhemmissa
98-99 malleissa kuulemma moottorilohkojen musta maali irtoilee (ei
omakohtaista kokemusta). Yleensä ottaen viimeistelyssä hieman parantamisen
varaa eli mutterien päät ruostuu ja etukatteet kiinnikkeet ruostuu. Pyörästä
pidettävä hyvä huoli ja vahattava ja öljyttävä (WD-40) usein jotta säilyy
hyvänä. Maalipintoihin tulee äkkiä kulumajälkiä (esim bensatankki) jos ei
suojaa muovilla. Toisaalta taitaa suurimassa osassa uusia pyöriä olla
maalipinta aika pehmoinen ja ohut. Varsinaisista mekaanisista tyyppivioista
en ole vielä kuullut.
T:Arto
Antsa
wrote:
>juu, mutta alle 5 tonninhan ei taida oikee missää 600cc prätkässä olla sitä
>puhtia, ainakaa rivikoneissa.... Mutta kyllä aika kuminauhamainen on veto...
Kyllä se normaalissa kaupunkiajossa vetää jo puhtaasti reippaasti
alempaakin, toki varsinainen riemu menosta puuttuu.
>Ei kellää olis kokemuksia tehoputkista fasussa...?? Huomaako vääntöeron? Vai
>pelkän äänentakiako niitä enimmäkseen ostetaan? Tosin originaaliputkessa on
>todella vaimee ääni..... Sinänsä tarttis tehoputken...
Kokeiltu Laserin hiilikuituisella varustettua säätöjen jälkeen. Eron
huomaa kyllä, muutenkin kuin äänistä indikoimalla. Myös omalla
vaimenninvalmisteella, SuperCrapp Stage 1:llä tuli säätämättäkin jo
hiukan eroa. Oli tosin testiluontoisesti käytössä vain melko lyhyen
aikaa, julkisivulautakunnan suosituksesta.
Origisputken äänet kyllä paranevat hieman ajan myötä, äänenmurros
alkaa siinä 15 tkm seutuvilla. ;-)
>Jee, ainut vaa että etupleksistä tulee aikamoiset värinät kypärään
>(175cm)..... Mutta 2002 mallissahan on vaihdettu uus pleksi ja
>rosteripakoputket... Siitä katteestahan ei tiiä et voi hyvinki olla huonompi
>ku vanha kate... ??
Tuo värinä on suhteellista, pahemminkin voisi olla. Pleksin
madaltaminen auttaisi. Itsellä (189 cm) ilmavirta osuu melkein leuan
alle, ja siten värinät ovat vähäisempiä.
Kiloisen Fasun pleksi oli vielä heikommin suojaava, '02 pikku-Fasun
pleksin pitäisi olla siihen verrattuna kuitenkin leveämpi ja karvan
paremmin suojaava.
Eipä kyllä tuo '01-mallin katekaan ole reissuja ainakaan lyhentänyt.
~Antti~ (Meatware)
raikka
Vai
> >pelkän äänentakiako niitä enimmäkseen ostetaan? Tosin originaaliputkessa
on
> >todella vaimee ääni..... Sinänsä tarttis tehoputken...
>
> Kokeiltu Laserin hiilikuituisella varustettua säätöjen jälkeen. Eron
> huomaa kyllä, muutenkin kuin äänistä indikoimalla. Myös omalla
> vaimenninvalmisteella, SuperCrapp Stage 1:llä tuli säätämättäkin jo
> hiukan eroa. Oli tosin testiluontoisesti käytössä vain melko lyhyen
> aikaa, julkisivulautakunnan suosituksesta.
Onko se vääntölisäys myös alakierroksilla (alle 5000rpm) vai vasta siitä
yli?
Arto Mikkola
harkittavia vaihtoehtoja, pienet rivinelarit kun ovat kierroskoneita eikä
siitä pääse yli eikä ympäri. Kyllähän se varsinainen teho tulee siinä
8000-12000 kierroksen välillä Fazerissa. Tehopuki lisää jonkin verran
keskikierroksilla vääntöä, mutta loppujen lopuksi vaikutus on aika pieni jos
twinin keskikierros vääntöön vertaa.
T:Arto
FZS600
Aila Koponen
> puhtia, ainakaa rivikoneissa.... Mutta kyllä aika kuminauhamainen on veto...
> Ei kellää olis kokemuksia tehoputkista fasussa...?? Huomaako vääntöeron? Vai
> pelkän äänentakiako niitä enimmäkseen ostetaan? Tosin originaaliputkessa on
> todella vaimee ääni..... Sinänsä tarttis tehoputken...
Onko? Mullon se orkkis vielä tallella, pitäsköhän pistää takas?
Tarttee käyttää koko ajan pienelläkin matkalla tulppia kun on tullut
korvat meluaroiksi... kai mä ajelin ilman niitä n.7000. Putki oli jo
edellisen omistajan vaihtama. Sanoi että kauniit äänet. No onhan ne.
/Aila
raikka
> Tarttee käyttää koko ajan pienelläkin matkalla tulppia kun on tullut
> korvat meluaroiksi... kai mä ajelin ilman niitä n.7000. Putki oli jo
> edellisen omistajan vaihtama. Sanoi että kauniit äänet. No onhan ne.
> /Aila
Kyllä se uudenkarhee (5tkm) ajettu fazeri, ni siinä on sellanen
sähkömoottorin ininä, jopa mun Suzuki GS 450 lähtee paremmat soundit :)
Ville Saarelainen
>
> Terve, kiinnostais tietää mitä tyyppivikoja on fazer 600:ssa?
Eipä niissä kai varsinaisia tyyppivikoja hirveästi ole eikä niitä vielä
kunnolla tiedetäkään kun pyörää on tehty vasta muutama vuosi. Omassani
2001 -mallissa nopeusmittari on hyytynyt pari kertaa ja kerran kone
rupesi puputtamaan osakaasulla kun kolmoskaasarin luisti juuttui lähes
yläasentoon. Molemmat viat korjaantuivat itsestään. Takajarru kismittää
myös, vaikken ole kovin paljoa käyttänyt sitä niin palat kuluu kumman
nopeasti ja takalevy on kulunut vähintään yhtä paljon kuin etulevytkin.
Muuten todella kiva peli. Lisää juttua kotisivuillani.
--
Ville Saarelainen
Fasu 600 '01
ville.sa...@pp.inet.fi
http://personal.inet.fi/koti/ville.saarelainen/fazer
Aila Koponen
>> edellisen omistajan vaihtama. Sanoi että kauniit äänet. No onhan ne.
>> /Aila
>
> Kyllä se uudenkarhee (5tkm) ajettu fazeri, ni siinä on sellanen
> sähkömoottorin ininä, jopa mun Suzuki GS 450 lähtee paremmat soundit :)
No ehkei sitä sitten kandee kauan pitää, ensimmäisen omistajan kommentin muistaen orkkiksella ei ole montaa tonnia ajettu, siellä se makaa kellarissa
lodjussa. No, ehkä korvat rauhottuu talven aikana. Otan opikseni; en tosin
tiedä olenko tolla micronin mekkalapätkylällä pelastanut useammankin
jalankulkijan/eläimen :)
Jos kumminkin kokeeks vaihtaa hiljaisempaan niin pitäis varmaan vetää
pyörään jotkut kukertavat neonvärit tai vaihtaa kuteet kun ei nää tummat
näy mihkään. Harmittaa sinänsä kun toi ompunvihree väri on jo varattu.
/Aila
Anssi Ylönen
Ainakin omien kokemusten mukaan eniten melua tulee ajoviimasta, asiaan tietysti vaikuttaa kuljettajan koko, mahdollinen pyörän kate sekä kypärä. Vaikka
omassa pyörässäni on melko kovat pakoäänet, itse asiassa useimmissa on ollut, niin kyllä ajaessa tuntuu siltä, että ne pakoäänet peittyvät ajoviiman
meluun. Etenkin nykyisellä pyörällä, kun tulee ajettua krossikypärällä. Ei yleensä 10 kilsaa pitemmälle viitsi ilman tulppia ajella, mikäli on tarkoitus
ajella suunnilleen maantievauhteja. Taajama-ajossa ajoviimalla ei erityisesti ole vaikutusta ja silloin pääseekin nautiskelemaan yksimukisen mukavasta
juputuksesta.
Ande
matti
katsastushomma myös mopoihin, ottaako katsastussetä laatat pois jos
moposta kuuluu kunnon pörinät?
Ikävä jos pitää hankkia jostain orkkisputket hiilarien tilalle vain
katsastusta varten.
Matti Ducati SS750
--
Matti
& Ducati SS750
Tämä viesti lähetettiin MpHelsinki.net -palvelusta --- http://mphelsinki.net
Kimmo Sundström
muista saa ratsiassa kirjoittaa sakon? Olis semmoinen tuntuma ainakin
mulla, lieneekö sitten oikein... Eli kammiovaimennin, siis semmoinen,
jossa ei ole "suoraa reikää" pakokäyrään asti?
Kimmo, Z500
Mika Elf
>Putkista ja möykästä: Onko nyt EU:n myötä jossain vaiheessa tulossa joku
>katsastushomma myös mopoihin, ottaako katsastussetä laatat pois jos
>moposta kuuluu kunnon pörinät?
En muista laitoinko tästä jo aikasemmin, mutta kun kaveri oli
käyttänyt Ruotsissa CBR600:sta Akran kokoputkisto kiinni
katsastuksessa, niin siellä putkesta ei ollu mainittu mitään. Se minkä
katsastaja oli tutkinut tarkkaan oli ketjut. Niiden piti olla mallia
niitattu.
- Mika -
Antsa
Koponen) wrote:
>No ehkei sitä sitten kandee kauan pitää, ensimmäisen omistajan kommentin
>muistaen orkkiksella ei ole montaa tonnia ajettu, siellä se makaa kellarissa
>lodjussa. No, ehkä korvat rauhottuu talven aikana. Otan opikseni; en tosin
>tiedä olenko tolla micronin mekkalapätkylällä pelastanut useammankin
>jalankulkijan/eläimen :)
Millaisella suostuttelulla korvasi rauhoittuisivat ja luovuttaisit
tuon origispöntön patologishenkisen tutkailun kohteeksi? ;-)
Englannissa on joku kokeillut äänten parantamista origispöntössä,
ulkopuolelta tiettyyn kohtaan sopivan laajan reiän kairaamalla äänten
pitäisi kuulemma parantua rajusti.
Oma tarkoitus on tosin hyödyntää origiksesta lähinnä siisti
ulkonäkö.... ;-D
~Antti~ (Meatware)
Aila Koponen
jo tuossa -99 mallille valitettiin, kypärän jolla pakoäänet todellakin
peittyvät viiman alle(kevyt sirinä) -> tuplamelu... Kokeilin joitakin
tosi epämiellyttäviä tulppia alkuun ja siksi jäi käyttämättä.
Suurin osa kertakäyttötulpista on kai suunniteltu hehtokokoisille
korvakäytäville jolloin puoltuntia tulpilla saa korvat sattumaan.
Nyt nää tavalliset oranssit 3M-tulpat on niin "huonot" ettei varmaan
auta kaikille mutta mulla pysyy käyttökunnossa, ainakin sen kaks viikkoa
ja mahtuu päähän. Vaihtoivat varmaan matskua.
/Aila
Anssi Ylönen:
Aila Koponen
> tuon origispöntön patologishenkisen tutkailun kohteeksi? ;-)
aaaaaa(pyörtyy nähdessään kirurgin kairan)
Risto Kaivola
ongelma - ellei sitten ole todella avoin, tyyppiä "vaimennin".
-r
Aila Koponen wrote in message
<9rjsnf$cit$1...@ronto.lmf.ericsson.se>...
Kati Laakkonen
>
> Suurin osa kertakäyttötulpista on kai suunniteltu hehtokokoisille
> korvakäytäville jolloin puoltuntia tulpilla saa korvat sattumaan.
> Nyt nää tavalliset oranssit 3M-tulpat on niin "huonot" ettei varmaan
> auta kaikille
Mainostanpa taas kerran uudestaan noita Howard&Leighin Quiet-tulppia.
Oranssit lutterot joissa musta mikä-lie-vaimennustikku sisällä, mahtuvat
ainakin minulle jolle 3M:n kertakäyttöiset oranssit tuottavat tuskaa,
voi käyttää moneen kertaan (ainakin kesän kestävät) ja maksavat
Stormilla 8 mk/pari. Taisi niitä olla Bikeworldissakin.
Joskus noista tulpista enemmänkin lueskelin, niillä on joku NRR-arvo
(noise reduction rate) joka on jenkkiläinen standardi, eurooppalaisilla
on omansa, jolla on joku vinkeä kirjainyhdistelmä silläkin. Luvut ovat
samaa suuruusluokkaa mutta _eivät_ täsmää yksi yhteen, joten niitä ei
saa verrata keskenään. Nuo arvot ovat näkemäni mukaan aina suuremmat
(eli paremmat) niille kasaan puristettaville kertakäyttötulpille (jopa
yli 30, kun monikertakäyttöisille, joihin kuuluvat myös ne sellaiset
joulukuusen malliset, arvo on ~26). Arvot on kuitenkin mitattu siten,
että tulpan paikalleen laitto on ideaali. Jos puristettava tulppa ei ole
kunnolla korvassa, eli siitä tököttää vain vähän päätä korvakäytävässä,
vaimennusteho ei ole noiden lukujen mukainen. (Olenkohan jo kirjoitellut
joskus tämän tarinan söhmiin? vai oliko se se juttu jota en sitten
lähettänytkään...) Itse olen päätellyt että kannattaa käyttää sellaisia
jotka tuskatta saa korvaan, niin vaimennus on paras.
Kyllä nuokin Quietit alkavat koskea kun on viikon ollut reissussa, joka
päivä ~8 h tulpat korvissa. Sitäkin ehkä voisi parantaa jos pesisi ja
rasvaisi korvakäytävät yöksi.
Kati
Antti Kiiski
>
> > Kyllä nuokin Quietit alkavat koskea kun on viikon ollut reissussa, joka
> > päivä ~8 h tulpat korvissa. Sitäkin ehkä voisi parantaa jos pesisi ja
> > rasvaisi korvakäytävät yöksi.
>
>
> Pari viikkoa sitten kun oli noita pakkaskelejä kokeilin käydä
> aamulla ne oranssit 3M:t päässä suihkussa ettei korvat kastuis ja
> työmatkalla sitten tulis kylmä.
>
> Ja niistähän hävis "pito". Pesin kai jonkun vahan pois eikä ne enää
> mennyt kasaan niin pitkäksi aikaa että olis kerenny laittaa
> korvaan. Tietääkö kukaan millä ihmeen töhnällä olen jonkun sadan
> muun motoristin ohella päivittäin huoltanut korvakäytäviäni?
>
> /Aila
Tietäisiköhän noi:
Suomen 3M Oy, Lars Sonckin kaari 6, 02600
Espoo
Puhelin: 358 9 52521
Fax: 358 - 9 512 2944
--
Antti
Aila Koponen
> päivä ~8 h tulpat korvissa. Sitäkin ehkä voisi parantaa jos pesisi ja
> rasvaisi korvakäytävät yöksi.
tarvii kokeilla noita heti keväällä kun vein eilen mopon pois.
Aila Koponen
> ongelma - ellei sitten ole todella avoin, tyyppiä "vaimennin".
> -r
sohei z-one. Edellinen mekkaloi enemmän. Vaihtaessa huomasi kyllä
eroa. Vaihdoin tosin pyörääkin niillä main.
....Okeiokei ei se putki oo ainoa syytettävä... kun on kivaa niin
ei pieni pörinä päässä jälkikäteen herätä aina tervettäKÄÄN
järkeä...
/Aila
Tommi Salmenhaara
>
> > Kyllä nuokin Quietit alkavat koskea kun on viikon ollut reissussa, joka
> > päivä ~8 h tulpat korvissa. Sitäkin ehkä voisi parantaa jos pesisi ja
> > rasvaisi korvakäytävät yöksi.
>
> tarvii kokeilla noita heti keväällä kun vein eilen mopon pois.
>
> Pari viikkoa sitten kun oli noita pakkaskelejä kokeilin käydä
> aamulla ne oranssit 3M:t päässä suihkussa ettei korvat kastuis ja
> työmatkalla sitten tulis kylmä.
> /Aila
Et ole harkinnut niitä noin 150mk:n mittatilaustulppia
Kuulonhuoltoliitosta? On kätevät, ei rasita korvakäytäviä, kestää
pitkään, ei tarvii suhrata rullaamis ja tunkemis sekvenssin kertaa N
kanssa...
En ole vielä muuten kuullut että jollekin tulisi kylmä jos ja kun
pelkästään korvakäytävät kastuu! ;)
TommiS
Aila Koponen
(TÄSSÄ on pojat sitä kuuluisaa Naisen Logiiggaa)
On aika hyvä "huurteenestotuuletus" potassa. Ja korvakäytävät ei
kuivaudu föönilläkään kunnolla on meinaa toinen pää putkea KIINNI!! :)
Ootsä huomannu Tomppa kun mummoilla on usein pumpulia tungettu
korviin, ei se voi sitä tarkottaa että ne on just noussu "papan"
päältä, vai voiko? Vai tarkoittaako että korvien kylmeneminen
tarkoittaa motoristilla "mummoutumista", varsinkin kun kukaan
ei uskalla tunnustaa? Ja sit ::::::))))
/Aila
Tommi Salmenhaara
>
> Huomasin vaan että "tuntuu" olevan lämmin jos on tulpat päässä.
> (TÄSSÄ on pojat sitä kuuluisaa Naisen Logiiggaa)
>
> On aika hyvä "huurteenestotuuletus" potassa. Ja korvakäytävät ei
> kuivaudu föönilläkään kunnolla on meinaa toinen pää putkea KIINNI!! :)
>
> Ootsä huomannu Tomppa kun mummoilla on usein pumpulia tungettu
> korviin, ei se voi sitä tarkottaa että ne on just noussu "papan"
> päältä, vai voiko?
Puhutko nyt automaattivaihteisesta tunturi-merkkisestä moposta vai
isoisästä?
Kokeilin muuten viime yönä noita tulppia, tosin vaan ihan mamman
vieressä, konsa se piti nuhaisena hirveetä korinaa koko yön, ja ihan
hyvin sainkin nukuttua, herätyskelloa on vaan vaikea kuulla. Korvat ei
kipeytyneet 8h sessiosta. Mopollahan kun ei tule noin pitkään
yhtäjaksoisesti tulppia pitäneeksi jo taukojenkin takia.
Ymmärrän kyllä ihmisiä, joilla on korvat puhkaistu, niihin ei saa
vetehistä päästää ja kaipa se vetokin silloin on pahasta.
TommiS
Aila Koponen
>> Ootsä huomannu Tomppa kun mummoilla on usein pumpulia tungettu
>> korviin, ei se voi sitä tarkottaa että ne on just noussu "papan"
>> päältä, vai voiko?
>
> Puhutko nyt automaattivaihteisesta tunturi-merkkisestä moposta vai
> isoisästä?
>
> Kokeilin muuten viime yönä noita tulppia, tosin vaan ihan mamman
> vieressä, konsa se piti nuhaisena hirveetä korinaa koko yön, ja ihan
> hyvin sainkin nukuttua, herätyskelloa on vaan vaikea kuulla. Korvat ei
> kipeytyneet 8h sessiosta. Mopollahan kun ei tule noin pitkään
> yhtäjaksoisesti tulppia pitäneeksi jo taukojenkin takia.
>
> Ymmärrän kyllä ihmisiä, joilla on korvat puhkaistu, niihin ei saa
> vetehistä päästää ja kaipa se vetokin silloin on pahasta.
>
> TommiS
pappa/"pappa"? Saat päättää, en ole koskaan kokeillut kumpaakaan
jotten tiedä tästä melutasosta että onks tarvis. Mikä mopo on "mamma"?
;p ::)))
/Aila
Risto Kaivola
vaimentavat matalan pään melua paremmin kuin oikeastaan mitkään muut
keinot. Korvakäytävien muodot ja niiden pintamateriaalit ovat vain
valitettavasti kovin yksilöllisiä, joten kaikille eivät tulpat
kertakaikkiaan sovi.
Tulppa pitäisi laittaa sinne käytävään niin, että se tukkii sen.
Tulppa ei saisi kypärän kanssa käytettäessa tulla niin ulos, että se
hankaa pottaan tai kypärähuppuun, silloin melua tulee entistä
enemmän. Kertakäyttötulppia voi saksilla tms muotoilla mieleiseksi,
matskun vaimennusominaisuudet eivät häviä vaikka sitä leikkelee.
Koko tai oikeastaan se osuus joka on sisällä tietysti vaikuttaa
siihen vaimennukseen.
Suurin osa joutuu venyttämään korvalehteä siihen (ei ehkä) sitä
varten laitetusta nipukasta alaspäin vetämällä. Korvakäytävä
suoristuu. Sitä ennen kokoon painuva, kertakäyttöinen tulppa pitää
rullata sellaiseksi tulitikun paksuiseksi. Korvassa tulppa sitten
turpoaa ja tiivistää käytävän, joten sitä on hyvä myös vähän aikaa
painaa sinne sisään. Hyvä konsti arvioida tulppien
paikalleenlaittotaitojaan on ottaa se pois sopivassa metelissä. Eron
pitäisi olla huomattava.
Yleisen hygienian nimissä kantsii vaihtaa vähintään yhtä usein kuin
sukkia (ja mielellään aina saman henkilön kanssa...) vaikka se
korvavaikku kyllä lienee ihmisruumiin tehokkaimpia pöpöjen tappajia.
Kypärämelu on sangen matalataajuista, joten mahdollinen kuulovaurio
ei välttämättä tule esiin tavallisessa kuuloseulassa (vai mikä sen
nimi on) koska mittaus alkaa oikeastaan vasta siitä mihin ajoviiman
aiheuttama melu loppuu. Samoin jos puhelinten speksejä ei muuteta,
niin puhelimointi sujunee ihan ongelmitta.
Melulla on myös muita vaikutuksia: korvien soiminen hiljaisuuden
palatessa yleensä tarkoittaa sitä, että meluannos on aiheuttanut
sinne vaurion. Pysyvän tai palautuvan. Sitä ennen melu muun muassa
aiheuttaa hormonaalisia vaikutuksia, vaikeuttaa keskittymistä yms.
tekee liikennöinnin vaarallisemmaksi. Korvien soimisen lakkaaminen
(melun jälkeen) on yleensä seurausta siitä että kuulo on pysyvästi
vaurioitunut.
Ai ihan vähän vai?
-r
Antsa
Koponen) wrote:
>aaaaaa(pyörtyy nähdessään kirurgin kairan)
No höh... Sitä Fasun ylimääräistä pönttöähän tässä vain oli tarkoitus
kairata, harrastetilan pimeydessä...
~Antti~ (Meatware)
Janne Tervola
> Kypärämelu on sangen matalataajuista, joten mahdollinen kuulovaurio
> ei välttämättä tule esiin tavallisessa kuuloseulassa (vai mikä sen
> nimi on) koska mittaus alkaa oikeastaan vasta siitä mihin ajoviiman
> aiheuttama melu loppuu. Samoin jos puhelinten speksejä ei muuteta,
> niin puhelimointi sujunee ihan ongelmitta.
En ole törmännyt missään melulle altistumistaajuuden ja tämän
aiheuttaman kuulovaurion taajuusalueen korrelaatioon.
Kuulovaurio tulee ensin juuri tuolle puhetaajuuksien alueelle,
riippumatta taajuudesta, jolla se on hankittu.
Ville Saarelainen
>
> Joo, kaikki viat löytyy: liian lyhyt kuski, pärisevä etuplexi jota
> jo tuossa -99 mallille valitettiin, kypärän jolla pakoäänet todellakin
> peittyvät viiman alle(kevyt sirinä) -> tuplamelu... Kokeilin joitakin
> tosi epämiellyttäviä tulppia alkuun ja siksi jäi käyttämättä.
>
> Suurin osa kertakäyttötulpista on kai suunniteltu hehtokokoisille
> korvakäytäville jolloin puoltuntia tulpilla saa korvat sattumaan.
> Nyt nää tavalliset oranssit 3M-tulpat on niin "huonot" ettei varmaan
> auta kaikille mutta mulla pysyy käyttökunnossa, ainakin sen kaks viikkoa
> ja mahtuu päähän. Vaihtoivat varmaan matskua.
Itse käytän Bilsom 303L -tulppia jotka ovat pienempiä ja parempia kuin
3M:t ja Earit (yäk). Niistä on olemassa vieläkin pienempi 303S -versio
joten näitä pitänee suositella sellaiselle jolla on pienet
korvakäytävät.
Antti Kiiski
>
> Minä löysin Agrimarketista itselleni sopivia tulppia. 1,20 mk/pari. En
> muista merkkiä, tulpat on semmoiset hienon neon vihreän väriset ja pari
> on aina pakattuna semmoiseen pieneen siniseen paperipussukkaan. Niistä
> kun leikkaan n. 3mm pois saksilla niin pystyy pitämään tuntitolkulla
> korvissa ilman mitään oireita. Olen huomannut, että jos tulpat menee
> liian syvälle niin korvakäytävät tulee tolkuttoman kipeiksi.
>
> --
> Antti
Vai oliko ne sittenkin keltaisia...
--
Antti
Antti Kiiski
>
> Itse käytän Bilsom 303L -tulppia jotka ovat pienempiä ja parempia kuin
> 3M:t ja Earit (yäk). Niistä on olemassa vieläkin pienempi 303S -versio
> joten näitä pitänee suositella sellaiselle jolla on pienet
> korvakäytävät.
>
> --
>
> Ville Saarelainen
> Fasu 600 '01
> ville.sa...@pp.inet.fi
> http://personal.inet.fi/koti/ville.saarelainen/fazer
Minä löysin Agrimarketista itselleni sopivia tulppia. 1,20 mk/pari. En
Aila Koponen
Itselläni se ilmenee siten että esmees menemällä liian lähelle
pöhisevää työasemaa (ultra5) rupeaa tuntumaan "inhottavalta"
korvissa. Omasta mielestäni kuulen kyllä mitä muut puhuvat ja
kun huoneessa kämppis "klikkailee". Mopoillessa ilman tulppia
tulee tarpeettomia ohitusyrityksiä kuten päätä särkiessä,
huomiokyky rassaantuu. Pahimmalta se todella tuntuu tehdessä
sitä minkä yhteydessä ongelma on hankittu.
En usko että kyseessä olisi kuulon alenema, vaan kipukynnyksen
mataloituminen tietyillä taajuuksilla, eikä sitä mitata tavallisilla
testeillä (?). Jossei tämä tilanne mene ohi, käyn kyllä urputtamassa
yths:n korvalääkärille ja siinäpä on sitten vertailevaa tutkimusta;
vanhat kuulokäyrät löytyy mapista.
///Aila
Risto Kaivola
taajuudelle altistusmelun taajuuteen verrattuna. Koska esimerkiksi
teollisuusmelu ja urbaani taustamelu ovat tarkan kuulon alueen
alareunoilla, niistä seuraava kuulovaurio tulee kiusallisesti juuri
puheen ymmärrettävyyttä haittaavalle kohdalle.
Impulssityyppinen melu, esimerkisi räjähdyksissä, ammunnassa yms,
taas yleensä sisältää kaikkia taajuuksia, jolloin herkin kuuloalue
vaurioituu ensinnä. Tämän vuoksi kuulovamma yleensä tulee,
kiusallisesti, siihen kuuloalueen kohtaan, jota esim puheen ja
musiikin suhteen eniten tarvitaan. Siksi siellä oppikirjoissa on se
"tyypillisen meluvamman kuvaaja".
Kypärämelu taas on voimakkaasti laskeva taajuuden funktiona, ja sen
aiheuttama kuulovamma tulee, jos on tullakseen, korkeintaan muutaman
sadan hertsin taajuudelle. Puhelimen nykyinen speksi on muistaakseni
500 - 4500 Hz.
Työterveyslaitoksella täällä KotoSuomessa on muuten tehty
mielenkiintoista tutkimusta juuri tuosta taajuuden merkityksestä,
samoin kuin flunssan, sukupuolen ja ihon pigmentin määrän
vaikutuksesta kuulovaurioon. Tekivät siitä sellaisen
tietokoneohjelmankin, joka ennustelee vaurioriskiä tässä joku vuosi
takaisin. Joku aika takaisin siitä oli juttua mm. Tiede 2000
lehdessä.
-r
jonka työpöydällä ei juuri nyt ollut riittävän tuoretta lähdeteosta
muistin tueksi, mutta jos kiinnostaa, niin kyllä sellainenkin
löytyy.
Janne Tervola wrote in message <3BDFAE55...@kolumbus.fi>...
Janne Tervola
>
> Työterveyslaitoksella täällä KotoSuomessa on muuten tehty
> mielenkiintoista tutkimusta juuri tuosta taajuuden merkityksestä,
> samoin kuin flunssan, sukupuolen ja ihon pigmentin määrän
> vaikutuksesta kuulovaurioon. Tekivät siitä sellaisen
> tietokoneohjelmankin, joka ennustelee vaurioriskiä tässä joku vuosi
> takaisin. Joku aika takaisin siitä oli juttua mm. Tiede 2000
> lehdessä.
>
> -r
> jonka työpöydällä ei juuri nyt ollut riittävän tuoretta lähdeteosta
> muistin tueksi, mutta jos kiinnostaa, niin kyllä sellainenkin
> löytyy.
No Uudenmaan Aluetyöterveyslaitoksesta tämä lähteeni on peräisin, kun
jouduin työn puolesta asiaan tutustumaan. Tätä taajuus-vamma käppyrää
minäkin kyselin. Vastaukseksi sain, ettei sellaista ole.
Kari Rissanen
Kimmo Sundström <kimmo.s...@edu.hel.fi> wrote in message
news:3BDE75DB...@edu.hel.fi...
> Eikös nykyäänkin ns. kammiovaimennin ole ainoa oikeesti hyväksytty,
> muista saa ratsiassa kirjoittaa sakon? Olis semmoinen tuntuma ainakin
> mulla, lieneekö sitten oikein... Eli kammiovaimennin, siis semmoinen,
> jossa ei ole "suoraa reikää" pakokäyrään asti?
Jos äänet sallitut? miksi ei olisi sallittu ja voihan ääntä imevä materiaali
olla vaikka rosterivillaa... ta -70 -luvulla käytetty vaihdettavalla
lasivillalla varustettu vaimennin jota oli (kait lasikuitumaton muodossa)
jossain 2t -piikeissä vakiona vaimentimen päässä
kari
Pentti Vaherkoski
<9ri08c$73u$1...@tron.sci.fi>...
> Terve, kiinnostais tietää mitä tyyppivikoja on fazer 600:ssa?
Tai muuten vaan ominaisuuksia:
-heikot valot (kertokaa miten saa paremmiksi)
-takapalat loppu n. 10 tonnissa (tuntuu kuin jarru laahaisi)
-vaihteisto ulisee melkoisesti ja vaihteensiirtoon ei riitä pelkkä ajatus,
1-2 kolahtaa
-pakoputkisto ruostealtis (ei vielä kokemusta) ja kerää pikku kiviä putkien
väliin
-kone kiertää matka-ajossa hieman liikaa (16 eteen korjaa asiaa)
-moottorin värinät 5000 ja 6000 rpm pitkillä taipaleilla, ei tosin pahat
(eikä Fasua ole matkapyöräksi tehtykään)
Pena
Nedi
and tips ja sieltä etsi headlight modification.
Nedi F6
Nedi
Tsiigaa täältä http://www.foc-u.co.uk/ ja sieltä messageboard -> Fazer hints
and tips ja sieltä etsi headlight instructions!
Nedi F6.
Antsa
<pentti.v...@pp.inet.fi> wrote:
>Tai muuten vaan ominaisuuksia:
>-heikot valot (kertokaa miten saa paremmiksi)
Molempien lampettien käyttöönotto lyhyillä, kunnon johdot ja releistys
auttaa tuohon jonkin verran.
>-takapalat loppu n. 10 tonnissa (tuntuu kuin jarru laahaisi)
Alkuperäispalojen ongelma.
>-vaihteisto ulisee melkoisesti ja vaihteensiirtoon ei riitä pelkkä ajatus,
>1-2 kolahtaa
Vanhemmissa ( taisi olla '99 asti) vaihdelaatikko on hiukan
kulmikkaampi. Uudemmissakin ykköseltä kakkoselle vaihtaessa mieluusti
kolahtaa. Ulinan häiritsevyys johtuu siitä että vehje on muuten niin
kohtuuttoman hiljainen. ;-)
>-pakoputkisto ruostealtis (ei vielä kokemusta) ja kerää pikku kiviä putkien
>väliin
Ruostealttiudesta ei vielä ole kokemusta, onneksi. Saas nähdä mitä
tiedän pedantin syyspesun jälkeen kertoa. Kiviä en ole onnistunut
putkien väliin saamaan, tuota on kyllä jo aika hankala katsoa
tyyppiviaksi.
>-kone kiertää matka-ajossa hieman liikaa (16 eteen korjaa asiaa)
>-moottorin värinät 5000 ja 6000 rpm pitkillä taipaleilla, ei tosin pahat
>(eikä Fasua ole matkapyöräksi tehtykään)
Värinä saattaa välittyä pahemmin jos esim pakoputkisto vääntää
kannatuskuminsa vinoon tms asennushuolimattomuuden vuoksi. Mutta toki
silti karvan päälle 6 trpm värisee jonkin verran. Eipä tuotakaan
miksikään maatajärisyttäväksi voi sanoa, erottunee erityisesti siksi
että muuten ei värinöitä tunnu.
Eipä ainakaan noista värinöistä ole reissut lyhentyneet. Sopii siis
kyllä matkakäyttöön vähintään riittävän hyvin.
Nedin mainitsema Fasu-klubi on kyllä käynnin arvoinen.
~Antti~ (Meatware)
Marko Tuominen
> Impulssityyppinen melu, esimerkisi räjähdyksissä, ammunnassa yms,
> taas yleensä sisältää kaikkia taajuuksia, jolloin herkin kuuloalue
> vaurioituu ensinnä.
Ei liity ryhmään tippaakaan, mutta esim. haulikon laukaus ei ole
taajuujakautumaltaan kovinkaan laaja. Ääni on pääosin alle 600 Hz + noin
1500 ja 2500 Hz:llä yliäänipamaukset. (tieto parhaillaan tekemäni
diplomityön mittauksista).
T: Marko
Mika Elf
>>-takapalat loppu n. 10 tonnissa (tuntuu kuin jarru laahaisi)
>Alkuperäispalojen ongelma.
Minä vaihdatin ekaa kertaa jarrupaloja Fasussa sekä eteen että taakse
30tkm:n huollossa ja takana olis ollu vielä palaa jäljellä. Joo,
en ole kiihkeimpiä takajarrun käyttäjiä...
>>-vaihteisto ulisee melkoisesti ja vaihteensiirtoon ei riitä pelkkä ajatus,
>>1-2 kolahtaa
>Vanhemmissa ( taisi olla '99 asti) vaihdelaatikko on hiukan
>kulmikkaampi. Uudemmissakin ykköseltä kakkoselle vaihtaessa mieluusti
>kolahtaa. Ulinan häiritsevyys johtuu siitä että vehje on muuten niin
>kohtuuttoman hiljainen. ;-)
Kyllä tuo 1-2 kolahtaa (98-99) jonku verran, mutta muut on hiljasia.
Kilometrit tietenkin notkistaa laatikkoa, mutta kolahdustahan ne ei
poista.
>>-pakoputkisto ruostealtis (ei vielä kokemusta) ja kerää pikku kiviä putkien
>>väliin
>Ruostealttiudesta ei vielä ole kokemusta, onneksi. Saas nähdä mitä
>tiedän pedantin syyspesun jälkeen kertoa. Kiviä en ole onnistunut
>putkien väliin saamaan, tuota on kyllä jo aika hankala katsoa
>tyyppiviaksi.
Mulla näkyy pientä ruostetta siinä, missä on hitsattu vahvike 1-2 ja
3-4 putken väliin. Jos se pitää paikkansa, että 02 malliin tulee
alkukäyrät rosterista, niin tuota ei tartte sitten uudessa mallissa
miettiä.
- Mika -
Risto Kaivola
ohi, jos ei kiinnosta.
Melu aiheuttaa kuulovaurion yleensä siten, että simpukan aistinsolut
tuhoutuvat, joko hapenpuutteeseen tai mekaanisesti väsymällä. Tämä
selittää muun muassa kylmän, flunssan, alkoholin jne yhteyttä
kuulovaurioalttiuteen.
Simpukan solujen paikka (ja muutamat muut tekijät) määrää sen, millä
taajuudella tuo kuollut alue on. Koska ihmisen korva on
herkimmillään noin 2 000 - 5 000 Hz alueella, on luonnollista, että
siellä myös vammautumisherkkyys on suurin. On myös sangen vaikeaa
löytää ihmisiä, jotka olisivat altistuneet vain tietylle
taajuusjakaumalle.
Suurin osa meluvammoista (tai ainakin tutkituista...) tulee
teollisuusmelusta, jonka energiasta pääosa on korkeintaan parin kHz
kohdilla. Mutta koska kuulo on herkimmillään 4 kHz kohdilla, alan
perusoppikirjoissa (Heckl-Muller p 75, Björk, ks alla, Boden et al
p53) esitetyt tulokset antavat tyypilliselle kuulonalenemalle kuopan
juuri tuohon 4 kHz kohdille
Björk kertoo (p 165) myös että nuorilla tyypillinen meluvamma on
noin 6 kHz kohdilla. Jos en ihan väärin muista, niin ne on omia
mittaustuloksia. Alla olevista viitteistä Mori vahvistaa tiedon, ja
muistini mukaan myös Työterveyslaitoksella on samansuuntaisia
tuloksia. Musiikin kuuntelua pidetään yleisesti hyvänä selittäjänä
nuorison meluvammoille, ja musiikin energia on teollisuusmelua
korkeammilla taajuuksilla.
Tälle on sitten tarjottu selitykseksi että kuulovaurio syntyy
tuplataajuudelle. Korvan fysiologiasta yms. en ole löytänyt
kaupunkilaisjärkeen istuvaa selitystä miksi niin olisi. Pidän silti
väitettä melkoisen uskottavana. Tällä alueella on aiemminkin saatu
ristiriitaisia tuloksia, muun muassa äänen miellyttävyyden
(musiikin) vaikutuksesta kuulovammaan ja ikäkuuloisuuden ja
melualtistuksen yhteydestä.
Voiko sitä sitten venyttää tuonne mataliin taajuuksiin, vaatisi
tietysti eläinkokeita, sillä riittävässä määrin sopivalle melulle
altistuneiden, mutta muiden tekijöiden suhteen neutraalien ihmisten
löytäminen ei taida onnistua.
Hyvin pienen ja epätieteellisen tiedon mukaan
moottoripyöräpoliiseilla ei ole ollut muista poliiseista poikkeavaa
määrää kuulovaurioista. Tämä siis perustuu poliisin
työterveysihmisten kanssa käymiini keskusteluihin. Porukkaa on
kuitnekin niin vähän ainakin täällä Suomessa, ja ajokausi lyhyt,
sekä vuotuisesti että virkaiässä, niin että...
Kun tuon kaiken vetää yhteen, niin olen edelleen sitä mieltä, että
se kypärämelu tyypillisen katumotoristiharrastuksen yhteydessä
tuskin aiheuttaa kuulovauriota. Jos se sen tekee, vamma
todennäköisesti ei haittaa normaalia elämää, voipa jopa jäädä sekä
huomaamatta että mittaamatta normaaleiin menetelmin.
Sensijaan jos on muuten meluisessa työssä, harrastaa trumpetin
soittoa tai muuta kovaäänistä musiikkia (erityisesti juovuksissa,
kylmässä ja/tai flunssassa), on mies, sinisilmäinen ja mitähän niitä
muita olikaan, niin moottoripyöräily selvästi lisää mahdollisuutta
saada kuulovamma.
Kinaamaan en aio ryhtyä sillä en todellakaan voi väittää olevani
varma asiastani. Sensijaan jos rahoitusta löytyy, voisi aiheesta
tehdä vähän tutkimusta. Voisi olla kivaakin, jo nyt meni ratevasti
puolisen päivää kun kaivoi kaikki muistin tueksi tuohon esiin.
Ja jotta asia ei tulisi yksinkertaisemmaksi, tuo eka viite alla
kyllä antaa ymmärtää toista, tosin se melu jota GP-kuskit kuulevat
on ilmeisesti olleellisesti kovempaa kuin meillä katukuskeilla.
-r
Br J Sports Med 1994 Mar;28(1):35-7
Hearing loss in Grand Prix motorcyclists: occupational hazard or
sports injury? McCombe AW, Binnington J.
Int Arch Occup Environ Health 1986;57(2):137-42
Dynamics of high-frequency hearing loss of operators of industrial
ultrasonic devices. Grzesik J, Pluta E.
Int Arch Occup Environ Health 1985;56(2):91-7
Effects of record music on hearing loss among young workers in a
shipyard. Mori T.
Laryngol Rhinol Otol (Stuttg) 1983 Oct;62(10):481-4
[Is there noise-induced hearing loss in the low and middle tone
frequencies?] [Article in German] Chuden H.
ja kirjat
Heckl, M & Muller, H.A.: Tashnebuch de Technischen Akustik
Björk: Meluntorjunta
Boden et al: Ljud och Vibrationer
joku s**tana on taas muuten käyny lainaamassa mun hyllystä kirjoja,
eikä ole tuonu takas! Mutta englanniksi on kyllä lukuisia hyviä
esityksiä aiheesta.
Janne Tervola wrote in message <3BE01843...@kolumbus.fi>...
Santtu Ahonen
Kimmo Sundström wrote:
> Eikös nykyäänkin ns. kammiovaimennin ole ainoa oikeesti hyväksytty,
Vaimentimen rakenteesta ei muistaakseni ole mitään säännöksiä,
sitävastoin päästöjen ja melun määrästä on paljonkin pykäliä.
Regards, Stu
--
Santtu Ahonen WB/WW2O#StuBit VLeLv Icebreakers MMAF MC BajaHill
s...@nospam.compart.fi http://www.compart.fi/stu/ HD 1200 Panhead
Opinions presented here are not necessarily the opinions of my employer
Santtu Ahonen
matti wrote:
> Putkista ja möykästä: Onko nyt EU:n myötä jossain vaiheessa
> tulossa joku katsastushomma myös mopoihin
Tältä vaikuttaa, vielä ei kannata pidättä hengitystä.
http://www.mmaf.fi/toimintaajauutisia.html#010706
Ylläolevia lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että se
katsastuspakko tulee. Katsastuspakkoa tulee kuitenkin vastustaa
niin kauan kuin sen sisältöön ja tavoitteisiin ei pääse
vaikuttamaan tai niistä ei ole tietoa. Viimeksihän
katsastuspakkoa ajettiin prosenttitarkastusten ja autoverojen
keruun piiloagendalla. Kun Suomessa sitten joskus, luultavasti
kuluvan vuoden syksyllä, ruvetaan valmistelemaan lainsäädäntöä
moottoripyörien katsastuspakon tiimoilta niin toivottavasti
motoristien etujärjestöt otetaan ajoissa mukaan ko.
valmistelutyöhön.
Pentti Vaherkoski
> Alkuperäispalojen ongelma.
Mitä tarvikepaloja olette käyttäneet? Onko pito heikentynyt/levyn kuluma
lisääntynyt? Luin jostain, että levyt saisi nopeasti pilalle
tarvikepaloilla. Pitääköhän paikkansa.
> Ulinan häiritsevyys johtuu siitä että vehje on muuten niin
> kohtuuttoman hiljainen
Kyllä minusta ulina on erikoisen kova. En ole mistään aiemmin ajamistani
moista ääntä kuullut ja eron huomaa selvimmin, kun ajaa vaimon
vaihteistoltaan hiirenhiljaista ER-5:sta. Lähteeköhän ääni suorahampaisesta
ensiövedosta. Onko eri öljylaaduilla ääntä vähentävää vaikutusta?
> Kiviä en ole onnistunut putkien väliin saamaan, tuota on kyllä jo aika
hankala
> katsoa tyyppiviaksi
Ei viaksi, mutta ominaisuudeksi. Putket on koneen alla kuin kaukalona ja
jokaisen hiekkatiekäynnin jälkeen saan meisselillä poistaa noin 3 mm
kivenmurikoita putkien väliin kiilautuneena. Pelottaa jättää niitä
värisemään putkien väliin, jos menevät vaikka läpi. Pieni kuraläppä
etulokasuojan jatkeena varmaan poistaisi ongelman.
> Eipä ainakaan noista värinöistä ole reissut lyhentyneet. Sopii siis
> kyllä matkakäyttöön vähintään riittävän hyvin.
Yleispyöränä on kyllä erinomainen. Pieniähän ne murheet ovat. Täydellistä
pyörää ei ehkä kuitenkaan taida olla.
Pena
Nedi
km aikana ja siisti on ollut ja hiekkateitä ajettu joka päivä (asun
hiekkatien varrella).
Vaihteisto ei ole ulissut uutena eikä käytettynä yhtään, lienee
tapauskohtainen.
Eteen ei kannata laittaa muita kuin orkkkis paloja. Taakse nyt on melkein
sama, mitkä sinne laittaa, kun ei niitä tarvi käyttää kuitenkaan.
Nedi, vielä F6
Teppo Nieminen
> >-vaihteisto ulisee melkoisesti ja vaihteensiirtoon ei riitä pelkkä ajatus,
> >1-2 kolahtaa
>
> Vanhemmissa ( taisi olla '99 asti) vaihdelaatikko on hiukan
> kulmikkaampi. Uudemmissakin ykköseltä kakkoselle vaihtaessa mieluusti
> kolahtaa. Ulinan häiritsevyys johtuu siitä että vehje on muuten niin
> kohtuuttoman hiljainen. ;-)
Vaihteisto pehmenee käytössä, tai sitten taidot paranevat...
> >-pakoputkisto ruostealtis (ei vielä kokemusta) ja kerää pikku kiviä putkien
> >väliin
>
> Ruostealttiudesta ei vielä ole kokemusta, onneksi. Saas nähdä mitä
> tiedän pedantin syyspesun jälkeen kertoa. Kiviä en ole onnistunut
> putkien väliin saamaan, tuota on kyllä jo aika hankala katsoa
> tyyppiviaksi.
Yllättävän vähän ruostetta vielä (vm. -98) mutta on kyllä köyhän
näköinen. Micronilla on saatavissa rosteri alkukäyrästö ja vähän
äänekkäämpi änkkäri, mutta kun homman haluaisi tehdä kunnolla (dyno ja
suuttimet) niin se maksaa.
> >-kone kiertää matka-ajossa hieman liikaa (16 eteen korjaa asiaa)
> >-moottorin värinät 5000 ja 6000 rpm pitkillä taipaleilla, ei tosin pahat
> >(eikä Fasua ole matkapyöräksi tehtykään)
>
> Värinä saattaa välittyä pahemmin jos esim pakoputkisto vääntää
> kannatuskuminsa vinoon tms asennushuolimattomuuden vuoksi. Mutta toki
> silti karvan päälle 6 trpm värisee jonkin verran. Eipä tuotakaan
> miksikään maatajärisyttäväksi voi sanoa, erottunee erityisesti siksi
> että muuten ei värinöitä tunnu.
Olen kokemuksesta sitä mieltä, että kaikki rivinelikot värisevät n.
5500-6000 rpm alueella. Olen kuullut että niissä on "primary
imabalance", älkää kysykö mitä se tarkoittaa. Sitä voi siirtää eri
nopeusalueelle välityksiä muuttamalla tai vaimentaa, mutta eroon siitä
ei kokonaan pääse. Ei tosin ole häirinnyt.
Teppo
Sauli
"Teppo Nieminen" <teppo.n...@iki.fi> wrote in message
news:52e4e969.0111...@posting.google.com...
> >
...klipetiklip...
> > Värinä saattaa välittyä pahemmin jos esim pakoputkisto vääntää
> > kannatuskuminsa vinoon tms asennushuolimattomuuden vuoksi. Mutta toki
> > silti karvan päälle 6 trpm värisee jonkin verran. Eipä tuotakaan
> > miksikään maatajärisyttäväksi voi sanoa, erottunee erityisesti siksi
> > että muuten ei värinöitä tunnu.
>
> Olen kokemuksesta sitä mieltä, että kaikki rivinelikot värisevät n.
> 5500-6000 rpm alueella. Olen kuullut että niissä on "primary
> imabalance", älkää kysykö mitä se tarkoittaa. Sitä voi siirtää eri
> nopeusalueelle välityksiä muuttamalla tai vaimentaa, mutta eroon siitä
> ei kokonaan pääse. Ei tosin ole häirinnyt.
Hmm... en nyt ihan noinkaan sanoisi. Ainakaan omassa pyörässä en ole
huomannut mitään värinöitä millään kierrosalueella.
Kaverin 600 FZS:ssä tuon 5500-6000rpm:n kohdalla olevan pienen värinän kyllä
huomaa, mutta ei sitä todellakaan voi häiritseväksi sanoa. Ja kuten tuossa
jo mainittiinkin, niin tuo erottunee erityisesti siksi että muuten ei
värinöitä tunnu. Ainakin tuon ajamani Fasun kone käy niin tasaisen sileästi
kuin vain voi kuvitella (poislukien tietysti tuo pieni värinäalue).
Sauli & -00 ZX-6R
Antsa
wrote:
>Vaihteisto pehmenee käytössä, tai sitten taidot paranevat...
Heh... Eipä taida enää moinen pehmeneminen olla toiminnallisesti
hyväksi, pianotehtaan perinteiden mukaisesti se tapahtunee vielä
varsin myöhään, muutama sata tuhatta kilsaa myöhemmin. ;-)
Omalla ajettu nyt vasta vajaat 19 tkm, ja kyllä kolahtaa. Kymppitonnin
jälkeen kyllä huomasi selvästi että rattaat ja siirtäjät olivat
siloittuneet suht lopullisiin käyntivälyksiin. Kolahdus kuitenkin
likimain ennallaan.
Mitä taitoihin tulee, esim 'pehmeämpi' vaihtaminen lisää vaihteen
missaamisen vaaraa, ainakin meikulle tuo kolahdus on vähemmän
häiritsevä vaihtoehto.
>Olen kokemuksesta sitä mieltä, että kaikki rivinelikot värisevät n.
>5500-6000 rpm alueella. Olen kuullut että niissä on "primary
>imabalance", älkää kysykö mitä se tarkoittaa. Sitä voi siirtää eri
>nopeusalueelle välityksiä muuttamalla tai vaimentaa, mutta eroon siitä
>ei kokonaan pääse. Ei tosin ole häirinnyt.
Njoo, periaatteessahan kaikilla sylinteri- ja sytytysjärjestyksillä on
omat värähtelykuvionsa ja mittojen mukaiset taajuudet (=kierrosluvut).
~Antti~ (Meatware)