Edelliseen Wikakas... Kawasaki GPZ600R:ään
vaihdettiin tee se itse -pohjalta niittiketju,
eikä ongelmia ilmennyt.
Nykyinen pyöräni on Yamaha YZF600R.
Ko. pyörän tee se itse -korjauskirja
kieltää käyttämästä clip -type lukkoa
ja kertoo ketjun vaihdon vaativan
takahaarukan irrotuksen.
Kirja ei siis kiellä niittilukkoa.(?)
Tero wrote:
> Onko odotettavissa ongelmia jos
> laittaa/laitattaa niitatun
> ketjun päättymättömän sijasta?
> Takahaarukan purkaminen ketjun
> vaihtamisen vuoksi kuulostaa
> turhan radikaalilta toimenpiteeltä.
Eikös niitattava ole periaatteessa yhtä vahva kuin valmiiksi
päättymätön? Itse olen GPZ500S:ssä käyttänyt niitattavia, koska en ole
älynnyt ottaa selvää, olisiko samasta paikasta ollut saatavilla myös
päättymätöntä. Käytännöllisyyssyistä olen ensin niitannut ketjun
alasimen päällä päättymättömäksi ja sen jälkeen irrottanut takahaarukan
(tai toisinpäin). Välineeni ovat olleet sellaiset, etten ole pystynyt
niittaamaan ketjua suoraan rattaalla kiinni, ja moukaroinnin
haja-ammunta tuppaa turhaan tekemään änkkäriin kolhuja. Sitäpaitsi
tuleepahan saman tien tarkistettua haarukan akselien ja laakerien kunto.
Enpä tullut sitäkään pohtineeksi, mutta onko sitten yhteäiseksi niitatun
ketjun poistamiseen takahaarukkaa irrottamatta näppärämpää keinoa kuin
rautasahalla katkominen / rälläkällä de-niittaaminen?
Sellainen heppoinen jousilukkohan on rikos ihmiskuntaa vastaan. Kyllä se
kevarissa kesti, mutta kun keepeetsetaan semmoisen erehdyin laittamaan,
lukkonipukka ensimmäisenä ajopäivänä lensi puolentoistasadan vauhdissa
pois. Onneksi älysin katsastaa heti kaahaussession jälkeen, mitä
ketjuille kuuluu. Lukkolenkin sivulevy oli sentään vielä paikallaan.
Esa Aaltonen
keepeetsetviissataaäs (ämseetoiseennärryy)
---------------------klip---------------------------------
Kardaanipyöräin omistajain kommentit:______________ovat__________,
koska____________________________________________________,
_______________________________________________________ja
________________________________________________________!
Sitäpaitsi__________________________________________________
____________, ja kyllä bemarillakin____________________________;-P
> Onko odotettavissa ongelmia jos
> laittaa/laitattaa niitatun
> ketjun päättymättömän sijasta?
> Takahaarukan purkaminen ketjun
> vaihtamisen vuoksi kuulostaa
> turhan radikaalilta toimenpiteeltä.
Terve.
Laitoin aikoinaan FZR1000:een ruuvaten niitattavat ketjut, eikä mitään
ongelmia ollut. Kannattaa tosin ennen asennusta selvittää, kuinka
niittaus oikeaoppisesti tehdään, kaveri katkoi monet ketjut ZZ-R600:lla,
kun oli niitannut lukon väärin.
Vielä kauempana menneisyydessä tulin laittaneeksi ZXR750:een tavallisen
ketjulukon. Jostain syystä se lukitusjousi lähti aina lentämään, jos
sitä ei varmistanut rautalangalla tai pienellä nippusiteellä, eli
sellaisia ei sporttisemmissa pyörissä mun kokemukseni mukaan kannata
käyttää.
Nykyisessä pyörässä on tavallinen ketjulukko ilman mitään varmistuksia
ja hyvin on kestänyt, tosin WR400 ja ZXR750 ovat melko erilaisia
pyöriä...
Ande
Esa Aaltonen wrote:
> Esa Aaltonen
> keepeetsetviissataaäs (ämseetoiseennärryy)
>
> ---------------------klip---------------------------------
>
> Kardaanipyöräin omistajain kommentit:______________ovat__________,
> koska____________________________________________________,
> _______________________________________________________ja
> ________________________________________________________!
> Sitäpaitsi__________________________________________________
> ____________, ja kyllä bemarillakin____________________________;-P
Rok änd roll! Tuo valmis pohja on hieno asia... ;D
-tuomas (DR800S & RMX250)
Mitäs ihmeen ongelmia kaikilla on ollut? Minulla on omassa pyörässä (RG500)
ollut aina ihan tavallinen lukko, vieläpä moneen kertaan irroitettu
semmoinen, eikä ole ikinä ollut mitään ongelmia. Tehoa saman verran kuin
600cc sporteissa ja ketjut on olleet aika venytyshoidossa, mutta silti.
Miten muuten sen sokan olet varmistanut, yleensäkkään millään?
Pantse, KTM
"Rämpättäjä" <huru...@nic.fi> wrote in message
news:zDB86.5053$Q2.7...@uutiset.nic.fi...
"" wrote:
> Ehkäpä ne lukot on olleet jossain näistä ongelmatapauksista väärinpäin, eikä
> niin että se avoin puoli ei pyöri ketjussa eteenpäin ja täten lennä
> helvettiin heti kun se osuu johonkin.
>
> Pantse, KTM
>
Oma lukonhäviämistapaukseni oli sellainen, että ketjua asentaessani olin
nimenomaan varmistanut, että lukitusjousi tuli kunnolla kiinni ja "selkä
menosuuntaan", mutta siitäpä se vain hävisi heti ensimmäisen tilaisuuden tullen.
Oliskohan muuten eturattaan koolla vaikutusta asiaan? Tietysti ketjun merkki ja
laatu voi olla aika olennainen seikka, kun vertaillaan ketjun pysymishalukkuutta
rattailla. GPZ:n eturattan hammaslukua en tähän hätään muista, mutta kyseinen
ketju oli D.I.D:n O-rengasketju, perusmalli. Onneksi niitä niitattavia lukkoja
saa irtotavarana, ettei heti seuraavana päivänä tarvinnut koko ketjua ruveta
uusimaan :-)
Esa Aaltonen
keepeetsetviissataaäs (ämseetoiseennärryy)
> Miten muuten sen sokan olet varmistanut, yleensäkkään millään?
ZXR:ssä siten, että kiristin rautalangan sivulevyn ja jousen ympäri. Se esti
jousen irtoamisen. Vähän hankala selittää, mutta erittäin yksinkertainen
toteuttaa.
Ande
Anssi Ylönen wrote:
Eikö se sitten syö rattasta? Jos kuvauksesta oikein ymmärsin, niin se
rautalankahan nyhvää sitten aina rattaan hampaankolojen pohjiin ja ehkä hiertää
itsensä poikki.
Esa Aaltonen
keepeetsetviissataaäs (ämseetoiseennärryy)
Ne sivulevythän ei ole ihan peräkkäin vaan lomittain vuorotellen joten
sinne sisäpuolelle jää samanlaisia koloja kuin ulkopuolellekin. Got the
point?
Mika
> Eikö se sitten syö rattasta? Jos kuvauksesta oikein ymmärsin, niin se
> rautalankahan nyhvää sitten aina rattaan hampaankolojen pohjiin ja ehkä hiertää
> itsensä poikki.
Ei se lanka osu rattaaaseen lainkaan.
John Smith wrote:
Ai kato joo. Pitänee kohta vaihtaa bemariin, kun mä en näköjään näiden
ketjujen päälle paljon ymmärrä :-) Yhdenkin kerran, kun uutta ketjua ostin
All Rightista, en sitä älynnyt, että vaikka mallikohtaisesti omaan pyörään
sopivan ketjun ostaa, pitää itse laskea, että ketjussa on oikea määrä
lenkkejä. Homma meni kirjaimellisesti aika pitkälle, kun ostin sen ketjun
juuri ennen Euroopan-matkaa, ja kun oli vähän hoppu ja vanhassa ketjussa
vielä vähän kiristämisen varaa, pakkasin uuden ketjun ja rattaat laukkuun ja
läksin reissuun. Ranskassa sitten FIMissä oli aikaa ruveta vaihtamaan ketjua
ja purkamaan takahaarukkaa. Ensimmäinen päivä meni, kun tajusin etten pysty
niittaamaan lukkoa käsillä olevilla välineillä.
Kun sitten telttanaapurien suosiollisella avustuksella sain ketjun eheäksi,
rattaat vaihdettua ja vielä haarukankin asennettua, kummastelin, että oli
epäilyttävän paljon löysää. Olin sitten puusilmä ostanut neljä lenkkiä liian
pitkän ketjun (ilmeisesti kataloogin viereistä riviä katsoi myyntimies). Ei
kun haarukka taas auki ja ketjun kanssa paikalliseen alan liikkeeseen
selittämään sillä ainoalla ranskankielisessä maailmassa pätevällä
kansainvälisellä kielellä, että lyhentää pitäis. Vielä piti saada
rasva-Pierre ymmärtämään, että kyllä minä tosiaan haluan paitsi lyhennyttää
ketjun myös kiinnityttää sen takaisin umpinaiseksi (joo, olihan mulla pyörän
perä levällään kämppärillä). No, pitäähän kokoontumisajoissa jotain tekemistä
olla, joten kävihän se viihteestä ainakin näin jälkeenpäin ajatellen.
Esa Aaltonen
keepeetsetviissataaäs (ämseetoiseennärryy)
Btw, ootkos virtellyt tota RG:tä?
/Jouni
Mulla on jo niin kuluneet ketjut että ne lämpiää sen verran että kuumaliimat
lentäis vanteeseen :)
> Btw, ootkos virtellyt tota RG:tä?
Kanavat on portattu ja hoonailtu, palotilat vähän käsitelty, ilmanputsarit
on vähän vapaammin hengittävät ja Jolly putket. Niin ja luisteja on vähän
käsitelty myös. Ulkonäkö menee jo siinä pisteessä, ettei tiedä Gammaksi kuin
koneesta ja pakoputkista.
Jahka joudan ruuvaamaan sitä, niin olis tarkoitus laittaa vesiruisku siihen.
Pitäis vaan keksiä millä ihmeellä sitä ohjaa... Pitäis saada ruiskun pumpun
moottori pyörimään automaattisesti about 6200-8700rpm. Onko mitään
ehdotuksia miten se hoituisi?
Mun ZXR:ssä oli alunperin lukollinen ketju ja viime kesän aikana
ostin niitä lukkojousia useamman kappaleen. Ykskään ei pysynyt
mikäli vauhdin nosti kahteensataan. En tosin tarkastanut koska se lukko sieltä
tarkalleenottaen lähti, mutta molemmat suunnat lukon asennuksessa tuli kokeiltua.
Loppukesän ajoin sitten ilman sitä lukkoa. Kostoksi.
Yritin näet vääntää varsinaista levyä irti ja kun ei irronnut niin päätin
että kestää se siellä ajossakin. Hyvin kesti, rälläkällä vasta purkautui.
Uudet ketjut/rattaat pitäis tilata ja niittaamalla paras.
--
Jyrki Pesonen, ZXR750
http://www.ee.oulu.fi/~jyrkipes/
Niinkutsuttu päättymättön ketjukin on niitattu, se on tehty vain jo
tehtaalla.
> Kirja ei siis kiellä niittilukkoa.(?)
Eihän se kielläkään, sokalla varustettu ketjun liitos on eri asia kuin
niitattu liitos.
Ketjun voi tottakai niitata itsekin, mutta riittävän hyvään tulokseen
pääsemiseksi tarvitaan siihen työkalu. Työkalulla sivulenkki puristetaan
ensin paikalleen ja tämän jälkeen niitataan tapit sivulevyyn kiinni.
Ketjulukon täytyy luonnollisesti olla niitattavaa mallia.
--
Janne
MP-uutiset http://www.iki.fi/jtervola
> Eikö se sitten syö rattasta? Jos kuvauksesta oikein ymmärsin, niin se
> rautalankahan nyhvää sitten aina rattaan hampaankolojen pohjiin ja ehkä hiertää
> itsensä poikki.
Ideaalitapauksessa (ei linjausvirhettä) rullaketjun ja ketjupyörän
välinen kosketus tapahtuu vain rullien ja hampaan pohjien välillä.
Sivulevythän ovat ulompana kuin sisälenkit, jotka saattavat olla
kosketuksessa ketjupyörän kylkiin. Välimatkaa on pari milliä, sisälenkin
sivulevypaksuuden verran. Eli kyllä sinne ohut rautalanka mahtuu hyvin.
Esa Aaltonen wrote:
> Kardaanipyöräin omistajain kommentit:______________ovat__________,
> koska____________________________________________________,
> _______________________________________________________ja
> ________________________________________________________!
> Sitäpaitsi__________________________________________________
> ____________, ja kyllä bemarillakin____________________________;-P
Köh, niin no..
Kertokaa nyt kuitenkin joku että mitä hyviä puolia ketjuissa on?
Sellaiset näkyy kuitenkin olevan suurimmassa osaa pyöriä.
Kati
No nehän ovat kardaaniin verrattuna halvat, kevyet ja paremmalla
hyötysuhteella varustetut.
Manu
Hyötysuhde-etu menetetään helposti, kun ketju likaantuu ja kuluu. Kardaanin
hyötysuhde pysyy paremmin vakiona ja on todennäköisesti ainakin yhtä hyvä
kuin ketjuvälityksen. Ketjuvälityksen suosion syynä on ilmeisesti juuri
mainitsemasi keveys ja hinta.
-Toni-
Ynnä ei tule kardaaniefektiä kiihdytettäessä
tai moottorijarrutettaessa. ("Ketjuefekti" intentionally
left unmentioned :)
-zi
Vanhan ketjun voi myydä teineille, ihan niinkuin käytetyt rattaat ja
renkaatkin. Käytettyä kardaania ei kukaan huoli.
--
Pekka Hänninen, oh7xc
'01 ktm400sx, '97 ktm125exc
Aidosti repesin :)
1) Ketjut
2) perseestä
3) matkaillessa joutuu pitään kettinkiöljyä mukana
4) sateessa ajettua joutuu rasvaamaan
5) pyörän vas. kylki ja vanne on aika paskassa
6) kardaanihissi ei oo ihme juttu
7) varmaan saa keulittua kotitarpeiksi
Allekirjoittaneella tavoitteena, ettei juur tulis kettinkivetoisia
vehkeitä enää hankittua. Erikoistapaukset erikseen, niinko pienet
enduropelit talvikäyttöön ...
Jussi & Guzzi
--
I Am The One, Orgasmatron, The Outstretched Grasping Hand
My Image Is Of Agony, My Servants Rape The Land
Obsequious And Arrogant, Clandestine And Vain
Two Thousand Years Of Misery, Of Torture In My Name
http://www.iki.fi/jsavola
Kardaaniefekti = hyvä ja huoleton fiilis? Joo,
olen huomannut.
>
> -zi
>
--
Terv.,
Kari
Kokeile tuolta harrastus.elektroniikka puolelta.
Luulisin että jonkun sortin laskuri tai PWM systeemi
olis helppo rakentaa jos 6200 - 8700 on kierroksista
riippuvainen edes jollainlailla lineaarinen.
http://www.diy-efi.org/diy_efi/
sivuilla on ehdotuksia-kytkentäkaavioita pulssilaskureille
Itsellä olis menossa tuon sytkän ohjauksen rakentelu
kaverin autoon (nolosti).
/jouni
>Ai kato joo. Pitänee kohta vaihtaa bemariin, kun mä en näköjään näiden
>ketjujen päälle paljon ymmärrä :-)
Tervetuloa järkimotoilijoiden kasvavaan seuraan (viite: viime vuosien
markkinaosuuskehitys). Eipä ole koskaan tarvinnut opetella ymmärtämään
ketjujen, kaasuttimien, venttiilien säädön yms. päälle. Harmia koituu
kyllä siitä, että on pihalla kuin lumiukko noin 50%:sta
motoristikavereiden puheenaiheista ;-)
Torsti
---------------------------------------------------------------
Torsti Salonen tor...@sci.fi www.torstis.pp.fi
BMW K100/2 '89 Iron Butt Association SS1000 BB1500
"All things considered there are only two kinds of men in the
world: those that stay at home and those that do not."
> Rudyard Kipling <
---------------------------------------------------------------
>No nehän ovat kardaaniin verrattuna halvat, kevyet ja paremmalla
>hyötysuhteella varustetut.
Halvatko? Ehkä valmistajalle, mutta ei ainakaan käytössä. Se pikku
tilkka oljyä, jonka 15000 km:n välein joutuu perään vaihtamaan, ei
paljon maksa. Toistaiseksi ei 19 ajokauden aikana kardaaneista ole
ollut muita kulunkeja.
Minä en näe mitään hyvää, mutta joku väittää että niillä saavutetaan
halvempi ja kevyempi rakenne. Toiseksi välitysten vaihto kisoissa on
helpompaa. Huonoja puolia sitten onkin syrpyskopallinen, normaalia
siviilikäyttöä ajatellen.
(tulipahan nyt vastattua nyysseihinkin :)
****************************************
T: Länskäri
-Iron Butt Association-
BMW K100 LT,
kahdella ketjulla ;-)
http://gamma.nic.fi/~lateklan/
****************************************
<bate>
Ja etenkin suurimmassa osassa niitä PERKELEEN nopeita pyöriä...
"Miksi Ketjut on parempi kuin Kardaani ?"
Ketjuja voi rasvata, tarkastaa, kiristää. Toisinsanoen loppumattoman
virittämisen kohde. Kardaania voi vain katsella ja ehkä vahata,
mutta kardaanipyörää ei voi virittää.
Ajokauden päätyttyä (tai sen keskellä) voi pyörää huoltaa vaihtamalla
ketjut ja rattaat. Sitten pyörän voi laittaa myyntiin kommentilla "Vasta huollettu".
Kardaanipyörään vaihdetaan peräöljyt kerran vuosikymmenessä, eikä
öljynvaihtoa voi huolloksi sanoa. Siitä varmaan johtuu että kardaanipyöriä
joudutaan pitämään kauemmin.
Ketjuista tietää millon ne alkaa olla lopussa, ne venyy. Moniko on nähnyt
venynyttä kardaania ? Kardaanista ei siis tiedä koska se on lopussa.
Vanhat ketjut saa pois takahaarukan irroittamalla, tai sitten rälläkällä.
Kardaanin katkaisuun tarvitaan kassillinen timanttilaikkoja.
Uuden ketjun liittäminen onnistuu kevyellä työkalulla minuutissa.
Uuden kardaanin hitsaaminen ja sorvaaminen vie viikon.
Ketjuvälitteisen pyörän saa paremmin keulimaan kun vaihtaa rattaita
tiuhempiin. Kardaaneja saa yhdenlaisia joten kardaanipyörää ei saa keulimaan.
Kettingillä voi hakata mummoja heiveröisempikin huumehörhö.
Kardaanilla koputteluun tarvitaan Toni Halme.
Ketjuremonttia varten voi pitää reissuilla taskussa ylimääräistä ketjulukko.
Koitapa laittaa goretexin rintataskuun varakardaani.
Kardaani on ikuinen, ketjut taas vaihtotavaraa. Eli ketjut on paremmat,
perusteluita lisää aktiivisilta poikamiehiltä...
Ja lopuksi: Kawa on paras sillon kun se on vihree !
</bate>
Ajohanskat pitää olla aina rasvaiset sisäpuolelta.
Torsti Salonen <tor...@sci.fi> wrote in message
news:3a64749a...@news.sci.fi...
Torsti Salonen wrote:
> kyllä siitä, että on pihalla kuin lumiukko noin 50%:sta
> motoristikavereiden puheenaiheista ;-)
>
> Torsti
Ai sinä et käytä alkoholia etkä koskaan nuku teltassa, eivätkä hyttyset
tule lähellekään? Sormesi eivät koskaan palellu, ja pidät autoilijoita
oikeastaan ihan sympaattisina velikultina, varsinkin saabisteja ja
taksikuskeja. Ja bensaa saat tietenkin tax free -hinnalla ja taidat omistaa
vakuutusyhtiön. Mmm.. joo, kyllä sulla sitten suunnilleen puolet jutuista
mahtaa mennä ohitte ;-P
Esa Aaltonen
keepeetsetviissataaäs (ämseetoiseennärryy)
Jyrki Pesonen wrote:
> Ketjuista tietää millon ne alkaa olla lopussa, ne venyy. Moniko on nähnyt
> venynyttä kardaania ? Kardaanista ei siis tiedä koska se on lopussa.
>
> Vanhat ketjut saa pois takahaarukan irroittamalla, tai sitten rälläkällä.
> Kardaanin katkaisuun tarvitaan kassillinen timanttilaikkoja.
>
Lehdet ovat kirjoittaneet, että myös viritetyllä V-maxilla saa kardaanin poikki, ilman timangeja
tosin. Kardaanin loppumisen tietää vissiin kovasta pamauksesta ja peräpään räjähtämisestä irti.
Ketjun loppumisen tunnistaa jos ei muuten, viimeistään ärsyttävästä laahaavasta äänestä, kun yli
luonnonlakien venynyt ketju laahaa maata.
> Ketjuvälitteisen pyörän saa paremmin keulimaan kun vaihtaa rattaita
> tiuhempiin. Kardaaneja saa yhdenlaisia joten kardaanipyörää ei saa keulimaan.
>
Eli heppu, joka vaihtaa tiukemmat toisiovälitykset saadakseen kuminpolttoon lisää jouhevuutta, on
sitten ketjupolttaja?
>
> Kettingillä voi hakata mummoja heiveröisempikin huumehörhö.
> Kardaanilla koputteluun tarvitaan Toni Halme.
>
Vanhasta ketjusta voi tehdä myös tosi miehekkään kaulariipuksen tai oikein kunnon rokkenrollivyön
nahkapökiin. Pujotapa kiiltäväksi hinkattu takaratas messingille hinkattuun ketjuun, niin vot: jo on
himmee rappigangsterimallinen taatusti katu-uskottavuutta lisäävä killutin. Mutta yritäpä saada
kardaani ujutettua housun vyölenkeistä läpi ja vielä pitämään housut ylläsi.
Esa Aaltonen
keepeetsetviissataaäs (ämseetoiseennärryy)
P.S. Taidanpa perua toisaalla tässä threadissa tokaisemani kommentin, etten muka ymmärtäisi ketjujen
päälle mitään. Kyllä niille käyttöä löytyy...
Jos kampiakseli ja vaihteisto on poikittain, niinkuin suurimmassa
osassa pyöriä, ketjun kanssa ei tarvita kulmavaihdetta muuttamaan
pyörimissuuntaa ensin pitkittäisen akselin ympäri ja sitten takaisin
poikittain olevalle akselille (taka-akseli).
Moottoripyörissä, joissa moottori on pitkittäin (BMW, Guzzi,
Honda CX500, GoldWing) kulmavaihde tarvitaan joka tapauksessa.
Kardaani on tällöin ikäänkuin 'luonnollisempi' vaihtoehto.
Tämä vain yksi syy monien muiden joukossa... Onhan poikittais-
koneisissakin kardaaneita ja niillekin riittää tehtaalla
perusteltuja muitakin syitä. Yksi niistä on 'huoltovapaus'.
(huomatkaa lainausmerkit...)
-Tero-
Tero Ahlqvist wrote:
> ...
> Moottoripyörissä, joissa moottori on pitkittäin (BMW, Guzzi,
> Honda CX500, GoldWing) kulmavaihde tarvitaan joka tapauksessa.
> Kardaani on tällöin ikäänkuin 'luonnollisempi' vaihtoehto.
>
> Tämä vain yksi syy monien muiden joukossa... Onhan poikittais-
> koneisissakin kardaaneita ja niillekin riittää tehtaalla
> perusteltuja muitakin syitä. Yksi niistä on 'huoltovapaus'.
> (huomatkaa lainausmerkit...)
> ...
Miksi lainausmerkit?
Pitkästi toistasataatuhatta ajettu ja ainoa huolto on öljyjen vaihto
kulmavaihteeseen ja perään n. kerran vuodessa. Mielestäni varsin
huoltovapaa.
Kardaaniefektinkin Suzukin insinöörit ovat pystyneet minimoimaan...
-Juha-
GS1000G '81
plaaplaa
>Ai sinä et käytä alkoholia etkä koskaan nuku teltassa, eivätkä hyttyset
>tule lähellekään? Sormesi eivät koskaan palellu, ja pidät autoilijoita
>oikeastaan ihan sympaattisina velikultina, varsinkin saabisteja ja
>taksikuskeja. Ja bensaa saat tietenkin tax free -hinnalla ja taidat omistaa
>vakuutusyhtiön. Mmm.. joo, kyllä sulla sitten suunnilleen puolet jutuista
>mahtaa mennä ohitte ;-P
Joo, ja naisenikin suhtautuu positiivisesti tähän harrastukseen, ihan
totta.
Torsti, joka ihmettelee olisivatko Volvokuskitkin sympaattisia?
"j.niskanen" wrote:
> Mitenkäs kun on pirssikuski joka on "motoristi"???
>
Se on pahimman laatuista skitsofreniaa :-I
Esa Aaltonen
keepeetsetviissataaäs (ämseetoiseennärryy)
>Ja ketjuahan voipi ostaa jo spraynakin (= KETJUSPRAY....?)
Tuota kovat jätkät käyttävät wappuna serpentiinisprayn sijasta. ;-)
~Antti~ (MC tuska)
>Kardaaniefektinkin Suzukin insinöörit ovat pystyneet minimoimaan...
Mitäs erinomaista Sukisukin insinörtit asian hyväksi ovat tehneet?
Aika ketterästi tulee mieleen mm että teholla/väännöllä olisi tietty
riippuvaisuus kardaanihissiin.... ;-)
~Antti~ (MC tuska)
Alle 100 kaakkia tehoa ja tarpeeksi malmia takapyörän päällä ja se on
siinä...?
---------------------------------
samu.w...@nic.fi 050-3045 156
Let loose the devil in you...
-Cryhavoc
>Alle 100 kaakkia tehoa ja tarpeeksi malmia takapyörän päällä ja se on
>siinä...?
Jotain tällaista kai sitten... Viimeisimpiä teknisiä innovaatioita!
;-D
~Antti~ (MC tuska)
Tero Ahlqvist wrote:
>
>
> Tämä vain yksi syy monien muiden joukossa... Onhan poikittais-
> koneisissakin kardaaneita ja niillekin riittää tehtaalla
> perusteltuja muitakin syitä. Yksi niistä on 'huoltovapaus'.
> (huomatkaa lainausmerkit...)
>
Millä sinä noita lainausmerkkejä perustelet? Useimmat kardaanivetoisen
omistajat vannovat helppohoitoisuuden nimeen tässäkin threadissa.
Eipä silti, ei minulle ole mikään ongelma ollut kunnossaolevan ketjun
huolto. Kun mopottia käytti pari kertaa kesässä huollossa, ketjuja ei
tarvinnut itse kuin rasvata. Enempi riipoo se, etten tiedä, milloin
ketju alkaa vasta kulua ja milloin se on niin loppu, ettei uskalla enää
lähteä ajamaan. Jos kardaani vaikkapa öljynvaihdon laiminlyönnin takia
hajoaa, voiko sekin potentiaalisesti silputa moottorin ja kuskin jalan?
Molemmat ymmärtääkseni voivat lyödä takasen lukkoon, vai..?
Kati
Jos kardaani vaikkapa öljynvaihdon laiminlyönnin takia
> hajoaa, voiko sekin potentiaalisesti silputa moottorin ja kuskin jalan?
> Molemmat ymmärtääkseni voivat lyödä takasen lukkoon, vai..?
Lähinnähän katkenneen ketjun tulilinjalla on moottoripoloisen sivukoppa.
---------------------------------------------------------
samu.w...@nic.fi | gsm:050-3045 156
Let loose the Devil in you...
-Cryhavoc
Samu Wikstedt wrote:
klip
> Lähinnähän katkenneen ketjun tulilinjalla on moottoripoloisen sivukoppa.
>
>
> ---------------------------------------------------------
> samu.w...@nic.fi | gsm:050-3045 156
> Let loose the Devil in you...
> -Cryhavoc
Ja järkevästi tehdyissä laitteissa on puolikuu-rauta jarruttamassa
ketjua tunkeutumasta "pannuhuoneeseen). Esim. ex-DR800 (!!) katkoi
vetoketjun pariin otteeseen ja molemmilla kerroilla selvittiin
noitumisella ja liittimen kaivamisella perälaukusta. Syynä ns.saaneet
ketjut -> toinen sivulevy murtui, toisen varassa ei sitten paljoa
paukutella.
-tuomas (??? & RMX250)
Kati Laakkonen wrote:
>
> Millä sinä noita lainausmerkkejä perustelet? Useimmat kardaanivetoisen
> omistajat vannovat helppohoitoisuuden nimeen tässäkin threadissa.
No kun noita lainausmerkkejä on kyselty, niin tuossa olen
kuullut muutamista BMW-merkkisten moottoripyörien kardaanien
katkeamisista. Kardaaneja vaihtelemaan kyllästyneet Amerikaanot
ovat sitten alkaneet mm. Bemareihin rakentamaan kardaaneita
joissa on kardaaninivelessä rasvanipat. Siitä nimittäin
Bemarin kuiva paralever (missä kardaani ei ui öljyssä)
useimmiten brakaa.
Sitten suositellaan aika ajoin kardaanin vetämistä ulos,
ja sen ura-akselisovituksen spoorien rasvaamista. Silläkin
on kuulemma merkitystä kardaanin värähtelyjen tms. kanssa.
Jotkut siis käyttävät huomattavasti enemmän aikaa ja dollareita
kardaaninsa rasvailuun, kun olen ainoankaan omistamani ketjupelin
kimpussa tuhrannut. Mutta siis vain jotkut.
-Tero-
Tero Ahlqvist wrote:
> Jotkut siis käyttävät huomattavasti enemmän aikaa ja dollareita
> kardaaninsa rasvailuun
Käytetäänkö tähän kardaanisprayta?
Ande
> Jotkut siis käyttävät huomattavasti enemmän aikaa ja dollareita
> kardaaninsa rasvailuun, kun olen ainoankaan omistamani ketjupelin
> kimpussa tuhrannut. Mutta siis vain jotkut.
XJ 900:n kardaanin ristikkonivel vaati pikku suihkeen sprayvaseliinia
suunnilleen 180.000 km:n kohdalla, sittemmin onkin päässyt taas
vähemmällä huoltamisella. (Jos laitan tähän hymiön niin joku luulee
että tää oli vitsi, siksi en laita...)
Kekku
Mitä, ei tälläistä voi olla, bemarissa olisi jotakin vikaa? Eikös siinä
pitänyt kaiken olla niin hyvin kuin voi vain olla - nyyssipuheitten
mukaan? ;)
Ei vaan suitsassa...
TommiS VS1400