Re: Kansa arvostaa Halosta
Riku Honkanen
______________________________________
[Heikki Jaakkola, Energia, 02.06.2008] Lis�� aurinkos�hk�� samalla
rahallaAurinkos�hk�n suuri ongelma on hyvin tiedossa.------- Ongelmasta
yritet��n irrottautua valoa keskitt�vill� ratkaisuilla. Valo kootaan n�iss�
tehokkaasti hyvin pienelle alueelle, mik� voi v�hent�� piimateriaalin
tarvetta jopa tuhannesosaan entisest�. T�m� mahdollistaa piin ohella my�s
muiden tehokkaiden, mutta kalliiden erikoismateriaalien k�yt�n.
Keskitt�vist� aurinkos�hk�st� eli CPV-j�rjestelmist� kiinnostuneen kannattaa
matkustaa nyt Espanjan Castilla la Manchaan. Paikkakunnalle rakennetaan
ISFOC-nimisess� projektissa koealuetta, jossa testataan seitsem�� erilaista
keskitt�v�� valos�hk�j�rjestelm��. N�m� tuottavat s�hk�� yhteens� kolmen
megawatin teholla. Projektia rahoittaa Espanjan valtio, joka haluaa kehitt��
La Manchan alueesta CPV:n maailmanlaajuisen osaamiskeskuksen.
Espanjassa on k�yt�ss� sy�tt�tariffij�rjestelm�, jonka ansiosta kokeilun
yhteydess� tuotettu s�hk� voidaan myyd� takuuhinnalla verkkoon. T�m� on
osaltaan tehnyt teollisen mittakaavan kokeilun taloudellisesti
mahdolliseksi. Hankkeessa ovat mukana espanjalainen Isofoton, saksalainen
Concentrix Solar sek� kalifornialainen SolFocus. Sek� Solfocus ett�
Concentrix toimittavat paikalle 500 kilowatin laitteistot.
Tavoitteena on, ett� nyt rakennettavat demonstraatiolaitokset antaisivat
n�ytt�� eri teknologioiden luotettavuudesta ja k�ytt�kelpoisuudesta niin,
ett� teollisuuden olisi helpompi ryhty� omiin keskitt�v�� valos�hk��
hy�dynt�viin pilottiprojekteihinsa. Linssej� ja heijastavia pintoja Valon
keskitt�minen tapahtuu linssien tai heijastavien pintojen avulla.
Concentrix Solar tukeutuu Fresnel-linsseihin. N�m� ovat alkujaan majakoita
varten suunniteltuja linssej�, jotka eiv�t muodosta tarkkaa kuvaa, mutta
toimivat eritt�in tehokkaasti valon keskitt�jin�. Yrityksen
aurinkopaneeleissa linssit keskitt�v�t valon intensiteetin 500-kertaiseksi
verrattuna tilanteeseen ilman linssi�. Valoalueelle voidaan asentaa
p��llekk�in kaksi tai kolmekin eri puolijohdemateriaaleista valmistettua
aurinkokennoa, jotka hy�dynt�v�t valon eri aallonpituuksia. Valmistajan
mukaan n�in voidaan saavuttaa jopa yli 35 prosentin hy�tysuhde valon
muuttamisessa s�hk�ksi.
*Hupaisan korkea hy�tysuhde muuten ylitt�� heitt�m�ll� ydinvoimareaktorille
tuskin saavutusmaksimin vuosipysyvyyshy�tysuhteen 25%. T��ll� muistaakseni
haahuiltiin jostain 10%katosta osaamattomilta aurinkofakiireilta taannoin?)
SolFocus perustaa ratkaisunsa valon ker��miseen ja heijastamiseen kennoon
alumiinipeilin avulla. Kenno on samalla koteloitu lasin ja alumiinin sis��n,
mik� v�hent�� sen likaantumista ja kulumista k�yt�ss�. J�rjestelm��
markkinoidaankin luotettavuudella. My�s SolFocuksen ratkaisu keskitt�� valoa
500-kertaisesti. Se lieneekin jonkinlainen raja-arvo, jonka j�lkeen
kuumenemisen hallintaan ei en�� riit� passiivinen j��hdytys.
Olennainen osa SolFocuksen j�rjestelm�� ovat my�s ohjelmistot ja mekaniikka,
jotka suuntavat paneelin jatkuvasti kohti aurinkoa siten, ett� ne seuraavat
auringon liikett� taivaalla. Suuntauksen luotettavuus ja tarkkuus ovatkin
olennainen edellytys aurinkopaneelien tehokkuudelle. N�m� ominaisuudet
ovatkin samalla ehk� kuviteltua isompi tekninen haaste. SolFocuksen
paneelielementit on kiinnitetty maston p��ss� olevaan neli�m�iseen tasoon.
Yritys itse vakuuttaa �lykk��sti suuntautuvan j�rjestelm�n olevan eritt�in
tarkka, liikkuva ja samalla kest�v� vaativassakin ymp�rist�ss�.
Automaattisesti suuntautuvat telineet lis�nnev�t kuitenkin selv�sti
j�rjestelm�n kustannuksia. Isoissa j�rjestelmiss� mastoja on oltava
lukuisia, koska yhden tason pinta-alaa ei voida jo mekaanisista syist�
kasvattaa m��r�tt�m�sti.
Hinta kilowattitunnilta halpenee
Keskitettyjen j�rjestelmien hinta tuotettua energiam��r�� kohden on
kutakuinkin sama kuin perinteisten aurinkopaneelien. ISFOC:n tutkijat
uskovat keskitettyjen ratkaisujen olevan jo vuoden kuluessa perinteisi�
PV-paneeleita edullisempia. Etenkin Solfocus on esitt�nyt kovia odotuksia
kustannustehokkuuden suhteen. Yrityksen tavoitteena on haastaa perinteinen
s�hk�ntuotanto my�s taloudellisessa kilpailukyvyss� ilman mit��n tukia.
ISFOC:n edustajien mukaan t�m�n saavuttamiseen menee kuitenkin viel� "joitain"
vuosia.
Aiemmin verkkopalvelussa
Suomi on ihanteellinen aurinkos�hk�lle [19.05.2008] �
Aurinkos�hk�n tuottajilla valoisat n�kym�t [15.05.2008] �
Aurinko s�hk�ist�� Portugalia [12.03.2008] �
Aiheesta Talentumin verkostossa
Energiapula ratkeaa nanotekniikalla [19.05.2008] �
Aurinko s�hk�ist�� Portugalia [12.03.2008] �
Espanjaan nousee aurinkovoimaa suomalaisella s�hk�tekniikalla
[12.03.2008] �
Uudenlainen aurinkovoimala Espanjaan [30.01.2008] �
"Nyhj�� tyhj�st�" [26.10.2007] �
Aiheeseen liittyvien yritysten tiedot (Inoa.fi)
Rini-Tuote Oy �
Jakelulaite Oy Ab �
Lapijoen S�hk� Oy �
*********************!!!!!!!!!!!!!
Hyv� juttuL�het� kaverille Tulosta artikkeli L�HET� KAVERILLE *oma nimesi
*oma s�hk�postiosoitteesi *kaverin s�hk�postiosoite Otsikko: Viesti:
*T�hdell� merkityt kent�t ovat pakollisia
[Jukka Lukkari, 03.06.2008] Ydinvoimalat vanhenevat k�siin Yhdysvalloissa
on toiminnassa 104 voimalaa, jotka alkavat v�hitellen tulla elinkaarensa
loppupuolelle. Toinen vanhentuvien voimaloiden maa on Iso-Britannia. �
Niilo Lindqvist
"Energiasuunnitelma 2030"- nimisen raportin (ES). Sen tekoon osallistui 1
600 insin��ri� ja muita energia-asiantuntijoita. ES:st� sijoitukset
uudisenergiaan ovat ekologisesti ja taloudellisesti hyvin perusteltuja.
Samoin varteenotettavia vientimahdollisuuksia. Uudisenergia tulee rajusti
lis��ntym��n. Tanska p��see v.2030 pitk�lle kokonaan uudisenergiaan.
Arvellaan 50% osuutta jo silloin.
Kasvihuonep��st�ist� poistuu 60% ja n�in s��styy 15 miljardia kruunua/v.
Investointitulojen kasvuksi 30 miljardista 160 miljardiin v-30. S��st�� 845
petajoulesta 580 petajouleen. Suomessa 1 400 petajoulea. Teollisuus voi
v�hent�� 30%! S��st�� t�st� 6 miljardia kruunua. Takaisinmaksuaika
investoinneista 6-7 vuodessa. T�h�n budjetti 107 milj. euroa. Rakennusten
energiankulutuksen puolitus 2030. 15% tulisi aurinkoenergiasta. S�hk�st�
pois 40%. Jo 2020 j�lkeen rakennettavien talojen arvioidaan olevan JO
energianeutraalin. Energias��st�s��ti��n pannaan miljardi kruunua.
Liikenne Tanskassa viel� kasvaa 2%/v. Siit� tullaan poistamaan 20%
nykytasosta korvaamalla siit� biopolttoaineella. Viidennes s�hk�autoihin.
Rautateille lis�yst�. Verotus suosimaan ymp�rist�yst�v�llisi� autoja.
Kuljetuksiin 200 miljardia kruunua l. 27miljardia. V�hent�en
terveydenhuoltoa, ruuhkien ja ymp�rist�nsuojelun menot. Huomattavasti
nykyist� suurempi osuus uusiutuvista l�hteist�. Tuulipuolella Tanska suuntaa
merien offshoretuulivoimaan. ES:n tavoite on kaksinkertaistaa tuulivoimaansa
s�hk�st� huikeaan 60 prosenttiin!!!
Aurinkosoluille 2030 ennakoidaan 2% ja aaltovoiman 5% s�hk�ntuotannosta.
Aaltovoimaa pidet��n eritt�in merkitt�v�n�. Biomassasta ennakoidaan 30%
v.2030. Mukana biopolttoaineiden 20%. Biokaasuun luotetaan, samoin uuden
sukupolven biopolttoaineisiin. N�ihin Tanska sijoittaa paljon.
Biopolttoainesektorikasvaa 20 miljardiin kruunuun 2,7miljardiin euroon.
Kolmannes 2030 voimaloista k�ytt�� jo tehokkaita polttokennoja ja
l�mp�pumput ovat arkilaitteita. Tutkimuksiin nostetaan 350 miljoonasta
miljardiin kruunuun. Valtio kevitt�� uudisenergiainvestointiriskitt�m�mpi�
sy�tt�tariffeja. "Saastuttaja maksaa periaatteella!"(Suomessa ydinalalle
moinen olisi ennenkokematonta!)
Suositellaan luopumista verotuksesta joka est�� siirtymist� fossiileista
uudisenergiaan. Lentopetrolille veroa. Tanskassa on oleellisesti helpompaa
toteuttaa uutta energiapolitiikkaa. Valitettavasti meill� ei edelleenk��n
olla valmiita sellaisiin toimiin, joilla kokonaisenergian kulutus saadaan
selv��n laskuun ja uusiutuvan energian ja sit� tukevan teknologian k�ytt�
vahvaan nousuun.
U.B. Linstr�m kehitys- ja ymp�rist�kysymyksiin erikoistunen professorin
yleis�osastokirjoituslyhemnelm�.