Q: Polaris XC440, millainen???
Jamo
suhteellisen edullisesti, ~20 kmk.
Oikeastaan niitä on kaksi, toinen -97 (ajettu 2300), jolla on kisattu ja
johon on vaihdettu
-98 moottori sekä alustaa vahvistettu (mitähän se tarkoittaa???).
Ja toinen -98 (ajettu 12300 km) Wisecomin männillä. Koneet ovat
nestejäähdytteiset 440 cm3
Mites koneet yleensä kestää tälläisissä, kilometrimääriä? Näin yhden
myyntipalstalla 3500 km jälkeen rempatun???!!!
Ja onko ko. pelit ollenkaan kahdestaan ajettavia, vai täytyykö vyöruusu
jättää talveksi kotiin???
Jamo + GSX750F + ??????
Petteri Junnikkala
> Mites koneet yleensä kestää tälläisissä, kilometrimääriä? Näin yhden
> myyntipalstalla 3500 km jälkeen rempatun???!!!
> Ja onko ko. pelit ollenkaan kahdestaan ajettavia, vai täytyykö vyöruusu
> jättää talveksi kotiin???
Jos oot 20v jäläkeen alottamassa kelkkailua ei XRC440 voi mitenkään
suositella. Katso vaihtokelkkoja www.kelkkapalsta.com ja
www.keltainenporssi.com
XRC440 on puhdas yksipäällä ajettava kilpakelkka crossiradalle. Koneet voi
kestää mitä vaan riippuu pidosta mut noilla on tod. näkösesti ajettu
kilpaa tosimielellä ja silloin ei kelkkaa sääastellä ja koneesta ruuvataan
se viimeinenkin heppa ulos. Alusta ohjaus runko jne on varmasti niin
lujilla et ei omassa reittiajossa oo kuuna päivänä. Ts. lopuun ajettuja.
Laita joku puolipitkä tourinki 345 matolla voit ajaa viellä reitillä ja
tarvittaessa kaksipäälläkin sekä ahkiota/rekeä vetäen.
380 fööni on koneeksi pieni se ei kulje todellista huippua edes kovalla
jäällä yli 100km/h lumpipolanteella ehkä 95 ja järvenselällä jossa
tuiskunnu 10cm irtolunta ehkä 60km/h. Mittarinmukaan voip kulukee vaikka
120 mut TODELLISTA nopeutaa noi yllämainitut. Kaksipäällä luonollisesti
vähemmän. Eli 500 alakaa riitää tehoja et jotenkuten pärjää
retkikelkkailijakin noin 50hv kone ois hyvä olla.
tätämieltä Pete
Jamo
Mielenkiinnon kohteena ollut XC440 on -98 ja siisti kuin sika pienenä niin
päältäpäin kuin konehuoneesta, elikkäs ei näy kilpailun jälkiä. Toinen -97
on kilpailtu ja sen huomaa heti mm. kuomun halkeiluista sekä konehuoneesta.
Lisäksi satun uskomaan tutun myyjän kertomaan ja saan vaihtotakuun, mikäli
en ole jostain syystä tyytyväinen värkkiin.
Niin, ja tärkein...... Tarjous, jonka sain sattuu budjettiin (hieman
yläkanttiin kylläkin). Vastaavan ikäistä touringpeliä en saisi kuin
laittamalla +10 kmk lisää. Aloitellaan/jatketaan harrastusta sitten vaikkapa
tällä...;~) Ensi kautena sitten jotakin muuta?
Jamo + GSX750F + XC440 ?????
PS. Ja mamma jätetään sitten kotiin..:~))))))))
pete peltonen
föönikone, eli huoletonta ajoa. Tuskin tarvitsee juurikaan konehuoneen
puolelle puuttua. Muista kuitenkin Polarista käyttäessäsi: tarkista alustan
pulttien kireys. Itseltäni pompahti tänään Polariksesta yksi telaston
akseleista irti, joko pultti löysäsi tai katkesi. Sukuvika Polarikisella.
Tämä sai aikaan sen että molemmat takajouset pamahtivat irti, samoin myös
takapukin iskunvaimentaja. Widetrackista tuli Lowrider, eikä naurattanut
juurikaan etenkin kun olin töissä ko. kelkalla. Reitti oli muuten lähes yhtä
sileä kuin Mannerheimintie. Onneksi paikalle kiidätettiin AC Panther 340 cc,
joka on AC Puma:n seuraaja.
Panther vm '00 34 cc. löytyy muuten myös, jos haluat hankkia pomminvarman
touring-kelkan. Hinta liikkuu jossain 14.000 mk:n liepeillä.
PP
"Jamo" <ja...@poista.ra-suunnittelu.com> wrote in message
news:a0k9fe$s6c$1...@news1.song.fi...
pete peltonen
PP
"pete peltonen" <pola...@www.fi> wrote in message
news:DMoX7.400$CV2....@read2.inet.fi...
Nahyah
retkikelkkoihinkin, ja esmerkiksi tutun ski-doo retkikelkka on 380 föönillä
ja menee sen 110 km/h järvenjäällä ja ei se paljo tipu vaikka sitä paskaa
onki siinä pinnassa. Toisen tutun 8 vuotta vanha lynx light 380 föönil menee
saman verran..
Itellä oli mxz 500cc nestekoneella ~tehoja 90 hv. Kuitenkin kun ajoin
tuttujen fööneillä niin oli niilläki ihan mukava ajaa ja pysyivät ne
reitilläkin perässä ilman ongelmia.
"Petteri Junnikkala" <pjun...@paju.oulu.fi> kirjoitti
viestissä:a0k7c9$n6g$1...@ousrvr3.oulu.fi...
Jamo
XCR440.
Onkohan tietoa mites paljon oikeasti XCR440 litku-koneessa on tehoja??? Ja
mitähän ne oikeen kulkee? Olen kuulut huhuja että vakiona olisi ~96 hp!??
Pollellahan tuntuu olevan nuo XC (neste), XCF (fööni), ja XCR (neste)
440:set sekä Indy 440 (neste)? Sitten vielä SP ja Pro X sekä Edge (ovat
ilmeisesti ainakin osittain vuosimallin sidottuja varustemerkintöjä??).
Tämän olen antanut itselleni ymmärtää, esim. oheista linkistä:
http://www.polarisman.com/
Ja taas lisää tyhmiä kyssäreitä:
Useinko mäntien vaihto tulee tarpeelliseksi ja vaikuttaako ajotapa ja tyyli
niiden vaihtotarpeeseen???? Olen kuulut ne vaihdettavat jopa 2000 km välein.
Luonnollisesti liian laihahan seos syö mäntiä? Onkohan jotakin konstia
tietää vaihtotarve vai avataanko kone ja katsotaan???
Näyttää siltä, että kaupat tulee XCR440 -98:sta.
Jamo
Nahyah <parn...@phpoint.net> kirjoitti
viestissä:a0n0tg$gpg$1...@news.kolumbus.fi...
Matti Torvinen
440cc on korkeampiviritteisiä elikkä pikkukoneesta on puristettu samat
tehot. elikkäs se ikähän siinä lyhenee. muuan safariyrittäjä hankki noita
440 catteja tuplapenkkisinä, moitti liian pikkuisiksi kelkoiksi. ei ne
oikein jaksa miellyttävästi kyydittää. mutta onhan niissä hyvätkin
puolensa... esim, ööh...
ja kuka v**tu meinaa 380cc vaimoa kyytitellä? hohhoijaa..
no joo ehkä mökin pihalta 200metrin päähän järvelle pilkille.
"Jamo" <ja...@poista.ra-suunnittelu.com> wrote in message
news:a0hhkr$1dg$1...@news1.song.fi...
Jamo
Ajatukset kelkan käyttötarpeesta voivat muuttua vaikkapa yhden yön
aikana..;~)))))
Ja niin se näyttä ainakin minun kohdallani tekevänkin monissa muissakin
asioissa kuin vain kelkkailussa.
Jos nyt kokeilisi tätä lajia pikkukelkalla ja vaihtaapi sitten isompaan, jos
innostusta riittää, rahat kyllä loppuu tältä vuodelta tähän.....
Kuten kaikesta olette arvon raatilaiset voineet päätellä, toissa päivänä en
tiennyt vielä kelkkailusta yhtään mitään. Toivon mukaan olen jo
huomattavasti viisast.....ei kun oppinut. Tuskinpa viisastun koskaan..:~((((
Sen ainakin olen sisäistänyt, että pätkällä ei välttämättä TARTTE vaimoketta
kuljettaa....!
Jamo + GSX750F + ??????
Matti Torvinen <matti.t...@pp1.inet.fi> kirjoitti
viestissä:SGGX7.152$br4....@read2.inet.fi...
Petteri Junnikkala
> Tuota kyllä 380 fööni kulkee ihan mukavasti. Onhan niitä tehty
> retkikelkkoihinkin, ja esmerkiksi tutun ski-doo retkikelkka on 380 föönillä
> ja menee sen 110 km/h järvenjäällä ja ei se paljo tipu vaikka sitä paskaa
> onki siinä pinnassa. Toisen tutun 8 vuotta vanha lynx light 380 föönil menee
> saman verran..
En oo itse viellä nähnyt 380cc fööniä joka kulkee TODELLISTA nopeutta
110km/h edes jäällä saatikka kovalla lumipolanteella.
Itse olen GPS:n kans tarkistanut useiden kelkkojen todelliset huiput
(mittatarkuus 0,1solmua n.0,18km/h) ja totuus on se, että kelkkojen
mittarit valehtelevat kautta linjan 10-20km/h ja aina näyttävät liikaa.
Kokemuksen mukaan kovalla lumipolanteella esim järvellä jossa ajettu sama
jälki kovaksi saadaan seuraavia huippuja:
40hv=95km/h
60hv=115km/h
80hv=127km/h
100hv=137km/h
120hv=147km/h
yli 120hv vauhti ei juurikaan kasva, kuin tehohäviöt kasvavat ja kelkalla
ei "pysty" ajamaan kovempaa
> Itellä oli mxz 500cc nestekoneella ~tehoja 90 hv. Kuitenkin kun ajoin
> tuttujen fööneillä niin oli niilläki ihan mukava ajaa ja pysyivät ne
> reitilläkin perässä ilman ongelmia.
Arvioisin et toi kulkee jäällä mittarinmukaan noin 145-150km/h
jos GPS:llä tarkistas TODELLISEN nopeuden se olisi "vain" 135km/h
ja lumipolanteella vielläkin hieman hitaampi. Umpisessa enää noin 110km/h.
Mutta varmastikkin aivan riittävä kaikissa olosuhteissa.
Pete
Pasi Hiltunen
seuraavasti:
- itsellä XCR440 sp -96 ja appiukolla XCR440 -98
- molempien aikaisemmilla männillä ajettu vähintään 3 000 km kunnes viime
talvena vaihdettiin Visecon takorautamännät
- entiset männät olivat melko kuluneen näköiset, murtumia ei vielä näkynyt
- ajotavalla on tietysti jonkin verran vaikutusta, mutta koska kierroksia on
aina jonkin verran ja viritysaste on sama ajotavasta riippumatta, niin
näkisin että rauhallisellakin ajotyyllillä XCR:ään voi hyvillä mielin mäntiä
vaihtaa
- vaihdon jälkeen tehoa tuli perstuntumalla jonninverran lisää,
bensankulutuksessa ei juuri muutosta näkynyt, ikäv äkyllä
- koskapa kyseessä on melko korkeviritteinen peli (arvio yli 90 hp:sta
pitänee paikkansa), ovat männätkin melko lujilla, joten vaihto kannattaa
ennekuin helmoista alkaa irtoilla paloja. Mikä sitten on oikea vaihtovali,
en osaa sanoa, kilpailijat ja motocrossarit vaihtavat kait joka kisaan tai
50 tunnin välein. Riippuu myös hieman lompakosta, Visecon männät + renkaat
taitavat olla luokkaa 300 ? / kelkka
- En tiedä onko tässä vinkissä taikaa, mutta joku guru on suositellut pientä
hiontaa uusien mäntien helman ulkoreunaan => jättää aavistuksen paremman
voitelupinnan männän ja sylinterin väliin.
Jos/kun sitten luukutat XCR:llä pitkin järven jäätä kaasu pohjassa, niin
pidä varasi ettei tule mäntäremontti eteen. Olen kuulluut useammankin
tapauksen, jossa pitkään kaasu pohjassa huudattamalla ollaan saatu mäntään
palamaan reikä (eikä pelkästään Pollella vaan myös Catilla). Tämä ov vaarana
erityisesti jäällä, reitillä ei kaasu aivan pohjassa tule kovin pitkiä
aikoja vingutettua. Em. syystä appiukon kelkassa on Pakotemp- mittari, joka
mittaa pakosarjasta pakokaasun lämpötilan ja antaa siten vinkkiä mahd.
männän palamisesta. Toki on avuksi myös seoksen säädössä.
98 vm. XCR on kyllä ihan luonnikas peli ripeään reittikelkkailuun, mukavasti
tehoa ja kevyt käännellä. Osta pois kuleksimasta...
t: Pasi
Antti K
> Jos/kun sitten luukutat XCR:llä pitkin järven jäätä kaasu pohjassa, niin
> pidä varasi ettei tule mäntäremontti eteen. Olen kuulluut useammankin
> tapauksen, jossa pitkään kaasu pohjassa huudattamalla ollaan saatu mäntään
> palamaan reikä (eikä pelkästään Pollella vaan myös Catilla). Tämä ov
vaarana
> erityisesti jäällä, reitillä ei kaasu aivan pohjassa tule kovin pitkiä
> aikoja vingutettua. Em. syystä appiukon kelkassa on Pakotemp- mittari,
joka
> mittaa pakosarjasta pakokaasun lämpötilan ja antaa siten vinkkiä mahd.
> männän palamisesta. Toki on avuksi myös seoksen säädössä.
Jep, tosi on. Mäntään palaa helposti reikä juuri järven jäätä ylitettäessä
kaasu pohjassa, mutta huom. yleensä vasta sitten, kun kaasu löysätään. Tämä
selittyy sillä, että kaasu pohjassa ajettaessa sylinterien lämpötila nousee
radikaalisti ja sitten kun yhtäkkiä kaasu löysätään, niin menoveden
jäähdyttävä vaikutus loppuu äkisti ja seurauksena on reikä männässä.
Eli oikeissa säädöissä olevalla koneella kyllä kestää huudattaa kaasu
pohjassa pitkiäkin matkoja kunhan vain muistaa lopuksi "jäähdytellä" esim.
kaasua liputtelemalla tai vaikkapa imua käyttämällä ennenkuin löysää kaasun
kokonaan.
-Antti-