Lyijyhaulista lintujahdissa ja yleensä sorsastuksesta
Jukka Laalo
vesilinnustuksessa? Ja mitkä on yleisesti ottaen mielipiteet siitä?
Itse olen tullut kyllä siihen tulokseen, että ainut todella toimiva
hauli on se lyijyhauli. Sen peittokuvio kun on tasainen ja sen
shokkivaikutus on suuri. Terästä kokeillessani huomasin nämä teräksen
huonot puolet: epätasainen peittokuvio ja tehokkaan ampumamatkan
lyheneminen ( mikä voipi johtua tuosta peittokuviosta ) ja sitten sen
että teräs saattaa viiltää / repiä lintua hyvinkin ilkeästi. Nämä
viillot ovat kuin puukolla vedettyjä ja saattaa olla jopa koko
rintalihan mitaisia ja syviäkin. Tälläistä en ole koskaan lyijyhauleilla
ampuessa huomaanut. Kaiken kukkuraksi teräkseellä ei lintu välttämättä
edes putoa vaikka osuma olisi täysin selvä. Pararhaimmillaan samaan
lintuun on saanut ampua 5 osumaa teräksellä, linnun putoamatta.
Jokaisesta osumasta todisteena oli pieni höyhenpilvi...
Eiköhän tuo lyijyhaulikielto voitaisi laittaa vain matalille,
kovapohjaisille järville, missä käy paljon metsästäjiä? Kun
perussuomalaisella järvellä käy muutama metsästäjä ainoastaan
viikonloppuisin ampumassa muutaman laakin ja järvessä kun on mutapohja.
Eli eikö se muutama gramma lyijyä ole samantien metrin mutapohjan alla.
Yksikään sukeltaja ei mielestäni syö mitään niiltä syvyyksiltä, vai
olenko aivan väärässä?
Noutava koira olisi kyllä mielestäni hyvä olla pakollinen. Että se koira
ei olisi vain pelkkä eräkaveri. Jonkunlaiset "noutokokeet" voisi
järjestää koirille ja noutavasta koirasta antaa jonkun todisteen. Huono
idea?
Ja vielä loppuun jos jokainen hieman miettisi seuraavaa asiaa...
Järvellä, jossa sorsastan, käy aina silloin tällöin eräs porukka
"sorsastamassa". Heillä on yksi vene, miehiä siinä veneessä on yleensä
kolme, oiria nolla, yksi tai kaksi puoliautomaattia ja 1-2
pumppuhaulikkoa. Nämä mukavat erämiehet sitten sorsan nähtyään alkavat
kaikki ampua niin paljon kuin kerkiävät nyt suurinpiirtein sinne päin,
mistä sorsa tulee ( aloittavat ampumisen, kun sorsa on 80-120m päässä).
Sillä ei ole mitään väliä, tuleeko sorsa avoveden suunnasta, lentääkö se
avoveteen päin, lentääkö se kaislikon päällä tai kaislikkoa kohti,
miehet vain ampuvat... eli miettikkää nyt kumminkin kuinka ammutte ja
jos olette vain huviksenne ampumassa, niin miettikkää onko mahdollista,
että ampuisitte vain kiekoja :) Uskon nyt kumminkin, että suurin osa
täälä on kunnon erämiehiä, eikä moisia metsästäjän irvikuvia, mutta
muutama mulkku saa kaikki metsästäjät näyttämään mulkuilta.
____________________________________-
Jukka Laalo
I. Räty
Jukka Laalo <jukka...@saunalahti.fi> wrote in article
<371EDC99...@saunalahti.fi>...
> Onko kellään mitään hyvää ratkasua tuohon lyijyhaulikieltoon
> vesilinnustuksessa? Ja mitkä on yleisesti ottaen mielipiteet siitä?
No eipä siihen sen kummempaa ratkaisua ole, kuin mitä päättäjillä on
korvien välissä. Silloin kun moinen säädös tuli voimaan töllötettiin
varmaan pelkästään juuri noin matalia lutakoita, joiden pohjasta sorsat ym.
vesilinnut kyllä saavat hauleja syötyä ja joilla syksyisin käy paljon
metsästäjiä. Itse metsästän sorsia Itä-Suomen korvissa, joissa liikkuu
muutoinkin vähän väkeä ja järvet ja lammet ovat sen verran syviä, ettei
sieltä kyllä mikään sukeltaja niitä haulia nouki ellei kalat, jos nyt ei
aivan vesirajaan satu joku satunnainen kulkija kerran sadassa vuodessa
sorsaa ampumaan. Käytännössä varmaan tuolla takamailla metsästäjät
käyttävätkin sorsastukseen lyijyhauleja, enkä usko siitä kenellekään
haittaa olevan, koska tavallisesti kukaan ei sinne mene tuolla tavalla
huvikseen tykittämään, niinkuin kuvailit kirjoituksessasi. Mutta lakihan on
laki ja sitähän tulisi noudattaa, mutta välillä kyllä tuntuu, että omaa
järkeäkin pitää käyttää.
Mikään ei ole niin ikävää, kuin haavakon etsiminen ja jos koirakaan ei
löydä, niin sinnehän jäi omatuntoa kolkuttamaan. Olen huomannut aivan saman
seikan, että ei teräksellä saa läheskään yhtä hyvää kuviota, kuin lyijyllä
hyvältäkään ampumamatkalta. Ei siis ihme, että hyvällä osumalla lintu ei
tule alas. Mutta jokainen käyttäköön järkeään...
IR
Timo Tero
lyijyhaulia, kuitenkin, niinkuin jo nytkin, lyijyhaulikieltoa
sovellettaisiin omapäisesti. On täysin mahdotonta määritellä ne järvet ja
vedet missä lyijyä saa käyttää ja sitten niiden merkitseminen, miten se
toteutetaan. Se on jopa epäoikeuden mukaista niitä kohtaan joilla ei ole
mahdollisuutta metsästää sellaisella alueella jossa saa käyttää
lyijyhaulia.
Sitten vielä:
Lyijylle on kehitetty useita korvaavia haulimateriaaleja ja niistä tulee
kunkin löytää välineilleen ja itselleen sopiva hauli. Itse olen
tyytyväinen teräkseen, sillä oikeilla välineillä se toimii hyvin ja
teräksen hinta on mielestäni kohdallaan (usein lyijy on kalliimpaa).
T. Tero
Marko Raiskio
>Miten voidaan määritellä joku alue missä saa käyttää vesilinnustukseen
>lyijyhaulia, kuitenkin, niinkuin jo nytkin, lyijyhaulikieltoa
>sovellettaisiin omapäisesti.
Ei mielestäni tuo alueiden rajaus ole mikään ongelma. Ilmoitetaan selvästi
vain järvet tai muut vastaavat vesialueet missä ei saa käyttää lyijyä.
Yleensä vesialueilla joihin myydään metsästyslupia on rajattu alue missä saa
metsästää ja esim. näiden lupa-alueiden mukaan voitaisiin tehdä rajaus.
Kyllä varmaan jokainen omalta metsästysalueeltaan osaa sanoa onko siellä
järkevää käyttää lyijyä korvaavia materiaaleja. Esim. alueilla missä minä
metsästän on muutamat järvialueet joissa lyijykielto on mielestäni paikallaan
osittain suuren metsästyspaineen ja osittain alueen mataluuden vuoksi. Toisaalta
en näe mitään järkeä tuossa kiellossa suurilla suoalueilla joissa ei varmasti
vuoden aikana montaakaan laukausta ammuta, saatikka sitten ne eivät ole mitään
ruokailualueita. Kyllä riistanhoitoyhdistyksillä on varmasti melkoisen hyvä kuva
siitä missä tuo kielto on tarpeellinen ja missä mahdollisesti ei. Tuota tietoa
voitaisiin hyödyntää alueiden valintavaiheissa.
>Se on jopa epäoikeuden mukaista niitä kohtaan joilla ei ole mahdollisuutta
>metsästää sellaisella alueella jossa saa käyttää lyijyhaulia.
Tuo perustelu on hieman ihmeellinen?! Miten metsästys voi olla epäoikeuden-
mukaista riippuen siitä minkälaisia panoksia metsästäjä saa käyttää. Ei minusta
ole sen hienompaa metsästää lyijyhaulilla kuin teräkselläkään. Olisivatkos
lyijyn käyttäjän muita metsästäjiä parempia? Ei ainakaan minun mielestäni...
Samalla voisi kysyä onko metsästäjä jolla on esim 10/89 kaliiberin haulikko
parempi metsästäjä kuin sellainen jolla on esim. 16/70 kaliiberin haulikko (ja
tällä jälkimmäisellä ei ole mahdollisuutta hankkia/käyttää järeämpää asetta)?
--
Make
Marko Raiskio <Marko.Raiskio@iki_spam.fi>
Information Service Manager
Pohjantähti Pudasjärvi, FINLAND
Jaatinen
Lyijylle on kehitetty useita korvaavia haulimateriaaleja ja niistä tulee
kunkin löytää välineilleen ja itselleen sopiva hauli. Itse olen
tyytyväinen teräkseen, sillä oikeilla välineillä se toimii hyvin ja
teräksen hinta on mielestäni kohdallaan (usein lyijy on kalliimpaa).
T. Tero
En ole vielä löytänyt lyijyä parempaa kuviota ja kantamaa. Piippuuni en
terästä laita, vaikka piippu sen kestäisikin. Mutta jos metsästät jollain
suositulla vesistöalueella nuo sinun teräshaulisi aiheuttavat vaaran
toisillekin metsästäjille kimmokkeen takia. Lyijy sen sijaan iskeytyy kasaan
osuessaan kiveen. Lyijy voi olla kalliimpaa, mutta niin on teräshaulin
ampumista varten ostettavat osat.
Jaatinen
>Onko kellään mitään hyvää ratkasua tuohon lyijyhaulikieltoon
>vesilinnustuksessa? Ja mitkä on yleisesti ottaen mielipiteet siitä?
Lyijyhaulit ovat ihan järkevä kielto matalilla vesistöillä, mutta kielto
aiheuttaa myös paljon aiheetonta tuskaa vesilinnuille ja myös
metsänomistajille. Ammut vaikka jonkun pienen metsälammen vierestä
laskeutuvaa heinuria teräshauleilla, niin metsänomistajat eivät oikein
tykkää teräshauleista, jos ne uppoavat puutavaraan.
Kielloista olisi pitänyt tehdä metsästysalueita koskeva laki eikä
riistalajeja. Jollain kuivalla keitaalla olet metsästämässä teeriä ja ohitse
sattuu lentämään hanhia. Oletko niin tunnollinen ja vaihdat haulit vaikka
vismuttiin ja tilanne on ohi vaiko ammutko hanhia lyijyllä ja tyydyt
polkemaan hylsyt jonnekin kivenkoloon tai mättään alle piiloon.
Kieltoa pitäisi uudistaa matalia vesistöjä koskeviksi. PISTE.
Simo P Kosonen
>Itse olen tullut kyllä siihen tulokseen, että ainut todella toimiva
>hauli on se lyijyhauli. Sen peittokuvio kun on tasainen ja sen
>shokkivaikutus on suuri. Terästä kokeillessani huomasin nämä teräksen
>huonot puolet: epätasainen peittokuvio ja tehokkaan ampumamatkan
>lyheneminen ( mikä voipi johtua tuosta peittokuviosta ) ja sitten sen
>että teräs saattaa viiltää / repiä lintua hyvinkin ilkeästi. Nämä
>viillot ovat kuin puukolla vedettyjä ja saattaa olla jopa koko
>rintalihan mitaisia ja syviäkin. Tälläistä en ole koskaan lyijyhauleilla
>ampuessa huomaanut. Kaiken kukkuraksi teräkseellä ei lintu välttämättä
>edes putoa vaikka osuma olisi täysin selvä. Pararhaimmillaan samaan
>lintuun on saanut ampua 5 osumaa teräksellä, linnun putoamatta.
>Jokaisesta osumasta todisteena oli pieni höyhenpilvi...
Lyijyn ylivoimaisuudesta ja käytön oikeutuksesta olen samaa mieltä kuin
muutkin, mutta korvaavia materiaaleja verratessa äänestäisin näiden parin
syksyn perusteella terästä. Ainakin omalla kohdalla olen havainnut, että
useimmat tehoamatta jääneet laukaukset ovat olleet vismuttipatruunasta
lähtöisin. Tottakai otanta on suppea, mutta ainakin omassa haulikossani, ja
muutamalla patruunamerkillä. Varmasti tulokseen aluksi vaikutti myös
luottamus vismutin tehoon epävarmemmissa tilanteissa, mutta se on jo aika
pitkälle mennyttä. Ehkäpä teräksellä on todella jotain mainitsemiasi
"viiltäviä" ominaisuuksia, ja se on siten tappavampi. Mutta paistin maussa
en ole eroja huomannut :)
Ja muita teräspatruunoiden hyviä ominaisuuksia ovat tottakai halpa hinta, ja
tavallaan myös yleinen tietoisuus niiden periaatteelisesta tehottomuudesta.
Se aiheuttaa sen, että malttaa odottaa parempaa "hollia", jolloin
hukkalaukaukset ovat itseasiassa vähenneet, ainakin omalla kohdallani. Ja
kyllä niillä kehtaa metsäänkin päin ampua, rantapuuthan jätetään nykyisessä
metsänhoidossa joka tapauksessa hakkaamatta.
Yleensä sorsastuksesta: En tunne ketään, joka ampuisi kiväärillä sorsia, kun
sitä kai pidetään yleisesti moraalittomana luodin pomppimisen aiheuttaman
turvallisuusriskin vuoksi. Joskus tuollainen kuitenkin houkuttelee, kun
muuttosorsaparvet kerääntyvät loppusyksyisin selälle. Mutta siis teoriassa,
jos uskoo siihen, että luoti pomppaa veden pinnasta (en ole nähnyt), niin
tähtäyspistehän pitäisi olla veden pinnan tasolla. Kuitenkin lukuisia huteja
ampuneena alan jo hieman epäillä tätä. Pitäisiköhän järjestää empiirinen
koe?
t. Simo
Hande
Jukka Laalo <jukka...@saunalahti.fi> kirjoitti artikkelissa
<371EDC99...@saunalahti.fi>...
> Onko kellään mitään hyvää ratkasua tuohon lyijyhaulikieltoon
> vesilinnustuksessa? Ja mitkä on yleisesti ottaen mielipiteet siitä?
>
> Itse olen tullut kyllä siihen tulokseen, että ainut todella toimiva
> hauli on se lyijyhauli. Sen peittokuvio kun on tasainen ja sen
> shokkivaikutus on suuri. Terästä kokeillessani huomasin nämä teräksen
> huonot puolet: epätasainen peittokuvio ja tehokkaan ampumamatkan
> lyheneminen ( mikä voipi johtua tuosta peittokuviosta ) ja sitten sen
> että teräs saattaa viiltää / repiä lintua hyvinkin ilkeästi. Nämä
> viillot ovat kuin puukolla vedettyjä ja saattaa olla jopa koko
> rintalihan mitaisia ja syviäkin. Tälläistä en ole koskaan lyijyhauleilla
> ampuessa huomaanut. Kaiken kukkuraksi teräkseellä ei lintu välttämättä
> edes putoa vaikka osuma olisi täysin selvä. Pararhaimmillaan samaan
> lintuun on saanut ampua 5 osumaa teräksellä, linnun putoamatta.
> Jokaisesta osumasta todisteena oli pieni höyhenpilvi...
Mulla on teräksestä (raudasta) lähes pelkästään hyviä kokemuksia. Käytetyt
paukut Federalin ja Winsun 76mm rautahaulimagnumeja, eräät 70 millin
ei-rautamagnum paukut ovat suorituskyvyltään aika heikkoja. Jos haluat
parempia lyijyn korvikkeita, kokeile Federalin Tungstenia tai Winsun
Original Bismuthia. En ole oikein ihastunut halpoihin vismutti, molybdeeni
ym. paukkuihin. Em. Winsun & Federalin paukut ovat suorituskyvyltään
vastaavia kuin hyvät lyijyhaulipaukut.
Rautahauli vaatii hiukan erilaisen ampumatyylin kuin lyijyhauli,
rautahauli lähtee nopeasti mutta hidastuu myös nopeammin kuin lyijyhauli ja
vaatii siksi hiukan erilaisen vedon ammuttaessa.
> Eiköhän tuo lyijyhaulikielto voitaisi laittaa vain matalille,
> kovapohjaisille järville, missä käy paljon metsästäjiä? Kun
> perussuomalaisella järvellä käy muutama metsästäjä ainoastaan
> viikonloppuisin ampumassa muutaman laakin ja järvessä kun on mutapohja.
> Eli eikö se muutama gramma lyijyä ole samantien metrin mutapohjan alla.
> Yksikään sukeltaja ei mielestäni syö mitään niiltä syvyyksiltä, vai
> olenko aivan väärässä?
>
Lyijyhaulikiellosta täsmälleen samaa mieltä. Tähän ilmeisesti yritetään
saada korjausta lähiaikoina.
Hande
kar
>kaikki ampua niin paljon kuin kerkiävät nyt suurinpiirtein sinne päin,
>mistä sorsa tulee ( aloittavat ampumisen, kun sorsa on 80-120m päässä).
>muutama mulkku saa kaikki metsästäjät näyttämään mulkuilta.
näitä tapauksia varten pidän nykyään revolverin mukana myös sorsajahdissa.
terv Pekka
Arto Määttä
>Onko kellään mitään hyvää ratkasua tuohon lyijyhaulikieltoon
>vesilinnustuksessa? Ja mitkä on yleisesti ottaen mielipiteet siitä?
Kyllähän se niin on, että ei Suomessa monillakaan paikoilla
lyijykieltoa tarvittaisi. Mutta toistaiseksi laki on, mikä
on, ja sitä on noudatettava.
>Itse olen tullut kyllä siihen tulokseen, että ainut todella toimiva
>hauli on se lyijyhauli. Sen peittokuvio kun on tasainen ja sen
>shokkivaikutus on suuri. Terästä kokeillessani huomasin nämä teräksen
>huonot puolet: epätasainen peittokuvio ja tehokkaan ampumamatkan
>lyheneminen
Eiköhän tuohon epätasaiseen peittoon olisi ratkaisuna sopivan
panoksen etsiminen. Ampumamatka tietysti on lyhyempi kuin saman-
kokoisella lyijyhaulilla, mutta eikös tuohon auta haulikoon kas-
vattaminen? Minä suosittelen unohtamaan raudan (muistelen jostain
lukeneeni, että hauleina käytetään nimenomaan rautaa eikä teräs-
tä) ja kokeilemaan muita materiaaleja. Lähinnä lyijyä taitaa olla
molybdeeni. Onhan se kallista, mutta ei pitäisi kenenkään talous
siihen kaatua. Meneehän rahaa kaikkeen muuhunkin.
>Noutava koira olisi kyllä mielestäni hyvä olla pakollinen. Että se koira
>ei olisi vain pelkkä eräkaveri. Jonkunlaiset "noutokokeet" voisi
>järjestää koirille ja noutavasta koirasta antaa jonkun todisteen. Huono
>idea?
Hyvä idea. Noutava koira pakolliseksi. Koiran olisi suoritettava
vaikka vesinouto kokeessa ennen kuin se hyväksytään noutavaksi
koiraksi. Sohvalla lököttäviä noutajia on Suomi pullollaan. Ehkä
nekin aktivoituisivat tällä tavalla.
--
Arto, A10
Lisätietoja minusta?
ks. http://www.students.tut.fi/%7em116180/
Timo Tero
> Ei mielestäni tuo alueiden rajaus ole mikään ongelma. Ilmoitetaan selvästi
> vain järvet tai muut vastaavat vesialueet missä ei saa käyttää lyijyä.
> Yleensä vesialueilla joihin myydään metsästyslupia on rajattu alue missä saa
> metsästää ja esim. näiden lupa-alueiden mukaan voitaisiin tehdä rajaus.
> Kyllä varmaan jokainen omalta metsästysalueeltaan osaa sanoa onko siellä
> järkevää käyttää lyijyä korvaavia materiaaleja. Esim. alueilla missä minä
> metsästän on muutamat järvialueet joissa lyijykielto on mielestäni paikallaan
> osittain suuren metsästyspaineen ja osittain alueen mataluuden vuoksi. Toisaalta
> en näe mitään järkeä tuossa kiellossa suurilla suoalueilla joissa ei varmasti
> vuoden aikana montaakaan laukausta ammuta, saatikka sitten ne eivät ole mitään
> ruokailualueita. Kyllä riistanhoitoyhdistyksillä on varmasti melkoisen hyvä kuva
> siitä missä tuo kielto on tarpeellinen ja missä mahdollisesti ei. Tuota tietoa
> voitaisiin hyödyntää alueiden valintavaiheissa.
>
Riistanhoitoyhdistyksillä on kyllä se tieto, mutta onko kuitenkaan vara
antaa sitä riistanhoitoyhdistyksein valtaan. Ehkä tämä asia voisi hoitua
riistanhoitopiirin puolelta, kun riistanhoitoyhdistyksissä ei
käsittääkseni tarvitse olla "asiantuntijoita" ja siellä on muutenkin
tehdään välistä aika erikoisia päätöksiä (ainakin meillä päin).
>
> Tuo perustelu on hieman ihmeellinen?! Miten metsästys voi olla epäoikeuden-
> mukaista riippuen siitä minkälaisia panoksia metsästäjä saa käyttää. Ei minusta
> ole sen hienompaa metsästää lyijyhaulilla kuin teräkselläkään. Olisivatkos
> lyijyn käyttäjän muita metsästäjiä parempia? Ei ainakaan minun mielestäni...
> Samalla voisi kysyä onko metsästäjä jolla on esim 10/89 kaliiberin haulikko
> parempi metsästäjä kuin sellainen jolla on esim. 16/70 kaliiberin haulikko (ja
> tällä jälkimmäisellä ei ole mahdollisuutta hankkia/käyttää järeämpää asetta)?
>
No se ei ole suoranaisesti aivan noinkaan. Ajattelin lähinnä sitä että
tämä nykyinen käytäntö on tasapuolinen metsästäjiä kohtaan ja nyt, jos
lyijyhauli kielto peruttaisiin joltakin vesi alueelta, se taas synnyttäisi
lisää ihmetystä ja valitusta, kun "naapuri seuran miehet saa ampua
sorsansa lyijyllä, mutta me ei". Kuitenkin oli vesistö miten syvä tahansa
se lyijy kuormittaa sitä. Mielestäni, jos jotenkin lyijyhauli kieltoa
täytyy muuttaa niin, on lyijyhaulet kiellettävä avovesistä, suurilta
soilta, rannikoilta, suuret joet, mutta n. 20 m kapeammilla joilla,
puroilla , pienillä metsälammilla, pelloilla saisi käyttää ehkä lyijyä,
mutta korvaavaa voisi kuitenkin suositella.
Myöskin on jokaisen oma asia millaisella aseella ampuu, kunhan se täyttää
lain ja asetuksen.
Lyijyn erinomaisuudesta:
Viime syksynä ammuin tovereineni useita merihanhia, muistaakseni 12, ja
yli puolella niistä oli lyijyhaulia sisuksissaan, ei syötyjä vaan
ammuttuja. Koko vaihteli 3,2 - 6 mm. Elikkä raskailla lyijyhauleilla voi
riistaa haavoittaa kauemmaksi, kun lyijypatruunassa haulijen lukumäärä
pienenee verrattaessa teräkseen niin kuvio harvenee. Itse ammuin hanheni
teräksellä ja voin sanoa että kaikki sain reppuun, yksikään ei jäänyt
kitumaan.
T. Tero
Marko Raiskio
>>
>Riistanhoitoyhdistyksillä on kyllä se tieto, mutta onko kuitenkaan vara
>antaa sitä riistanhoitoyhdistyksein valtaan. Ehkä tämä asia voisi hoitua
>riistanhoitopiirin puolelta, kun riistanhoitoyhdistyksissä ei
>käsittääkseni tarvitse olla "asiantuntijoita" ja siellä on muutenkin
>tehdään välistä aika erikoisia päätöksiä (ainakin meillä päin).
>
>
ja tunteet hieman liikaa pelissä päätöksiä tehdessä.
>No se ei ole suoranaisesti aivan noinkaan. Ajattelin lähinnä sitä että
>tämä nykyinen käytäntö on tasapuolinen metsästäjiä kohtaan ja nyt, jos
>lyijyhauli kielto peruttaisiin joltakin vesi alueelta, se taas synnyttäisi
>lisää ihmetystä ja valitusta, kun "naapuri seuran miehet saa ampua
>sorsansa lyijyllä, mutta me ei".
>
Eikös sitten toisaalta tälläkin hetkellä ole hieman samanlainen tilanne teräksen
suhteen. Osa metsästysseuroistahan on kieltänyt teräksen käytön alueellaan ja
osa ei. Syy lienee metsätaloudellinen.
>Kuitenkin oli vesistö miten syvä tahansa
>se lyijy kuormittaa sitä. Mielestäni, jos jotenkin lyijyhauli kieltoa
>täytyy muuttaa niin, on lyijyhaulet kiellettävä avovesistä, suurilta
>soilta, rannikoilta, suuret joet, mutta n. 20 m kapeammilla joilla,
>puroilla , pienillä metsälammilla, pelloilla saisi käyttää ehkä lyijyä,
>mutta korvaavaa voisi kuitenkin suositella.
>
Muuten samaa mieltä, mutta lähinnä sallisin myös suurilla suoalueilla lyijyn
käytön kuormituksen pienuuden vuoksi. Siis tommoisilla alueilla metästyspaine
on kuitenkin melkoisen mitätön.
>Lyijyn erinomaisuudesta:
>Viime syksynä ammuin tovereineni useita merihanhia, muistaakseni 12, ja
>yli puolella niistä oli lyijyhaulia sisuksissaan, ei syötyjä vaan
>ammuttuja.
>
Niinpä, eihän se loppujen lopuksi millä ampuu vaan miten ampuu! Jos tekee vääriä
arvioita ja ampuu huonosti, niin ei siinä auta naton ohjuksetkaan...
JP
Simo P Kosonen <skos...@cc.hut.fi> kirjoitti artikkelissa
<7fq84p$ltm$1...@nntp.hut.fi>...
> Jukka Laalo kirjoitti viestissä <371EDC99...@saunalahti.fi>...
>
Mutta siis teoriassa,
> jos uskoo siihen, että luoti pomppaa veden pinnasta (en ole nähnyt), niin
> tähtäyspistehän pitäisi olla veden pinnan tasolla. Kuitenkin lukuisia
huteja
> ampuneena alan jo hieman epäillä tätä. Pitäisiköhän järjestää empiirinen
> koe?
>
> t. Simo
Olen tuon kokeen suorittanut tyynellä autiolla metsäjärvellä ja todennut,
että kyllä
kimpoaa.
Makuultaan vedenpintaa pitkin lähetty luoti kiertää kimpoillen oikealle,
johtuu varmaan
rihlan aikaansaamasta pyörimisliikkeestä.
Pienoiskiväärin luotia voi seurata jopa noin kilometrin päähän ja tuolla
matkalla se
kimpoaa useamman kerran.
Yhtävarmasti kimpoaa myös seisaaltaan viidenkymmene metrin päähän suunnattu
luoti.
Testaamatta kuitenkin jäi, mistä kulmasta luoti läpäisee vesikalvon
kimpoamatta.
Olettaisin sen olevan jotain 30 astetta.
Jorma.P
I. Räty
> Yleensä sorsastuksesta: En tunne ketään, joka ampuisi kiväärillä sorsia,
kun
> sitä kai pidetään yleisesti moraalittomana luodin pomppimisen aiheuttaman
> turvallisuusriskin vuoksi. Joskus tuollainen kuitenkin houkuttelee, kun
teoriassa,
> jos uskoo siihen, että luoti pomppaa veden pinnasta (en ole nähnyt), niin
> tähtäyspistehän pitäisi olla veden pinnan tasolla. Kuitenkin lukuisia
huteja
> ampuneena alan jo hieman epäillä tätä. Pitäisiköhän järjestää empiirinen
> koe?
>
> t. Simo
> >
riippuu pitkälti siitä, missä kulmassa luoti iskeytyy veteen ja millä
nopeudella ja osuuko se sitä ennen maaliin. Kiväärillä ammuttaessa pomppua
ei välttämättä huomaa muusta, kuin siitä suhteellisen kovasta pläjäyksestä,
joka aiheutuu luodin pompatessa veden pinnalta ja tämäkin pläjäys usein
peittyy ammunnan ääneen. (luoti pomppaa kauas) Pomppuja voi kokeilla esim
pienitehoisilla aseilla kuten pienoispistoolilla tai jopa ilmakiväärillä,
jolloin luoti ei pomppaa kovin kauas vaan putoaa veteen suhteellisen
lähellä ja tällöin sen voi havaita. Joten mielestäni turvallisuusnäkökohta
on tässä asiassa aivan aihellinen, mutta osaahan jokainen metsästäjä tuolla
korvessa katsoa että mitä siellä järven toisella puolella on ja toimia sen
mukaan. Mutta jos ei ole maalista tai turvallisuudesta varma, niin jättää
ampumatta. Tämähän on niitä metsästäjien perussääntöjä.
t. IR
I. Räty
Timo Tero <tt...@mail.student.oulu.fi> wrote in article
<Pine.SGI.3.95.990423...@paju.oulu.fi>...
> Miten voidaan määritellä joku alue missä saa käyttää vesilinnustukseen
> lyijyhaulia, kuitenkin, niinkuin jo nytkin, lyijyhaulikieltoa
> sovellettaisiin omapäisesti. On täysin mahdotonta määritellä ne järvet ja
> vedet missä lyijyä saa käyttää ja sitten niiden merkitseminen, miten se
> toteutetaan. Se on jopa epäoikeuden mukaista niitä kohtaan joilla ei ole
> mahdollisuutta metsästää sellaisella alueella jossa saa käyttää
> lyijyhaulia.
Jos on hiemankaan älliä päässä, niin kyllä sen järki sanoo missä voisi
lyijyhauleja käyttää tai jos ei sen vertaa osaa päätellä asiaa, niin ei
sitten älli riitä edes riistanhoitoon saatikka sitten metsästykseen.
Ja miten niin on mahdoton määritellä alueet missä saa metsästää lyjyllä vai
ei. Ostetaanhan luvatkin joka aluelle erikseen ja näissä voisi vesioikeuden
haltija määritellä esim. viranomaisten suostumuksella ko. asian ja se
tulisi automaattisesti lupaehtoihin.
No onkos sitten epäoikeuden mukaista sekin, että joillakin alueilla saa
ampua metsoja ja joillakin ei tai joillakin alueilla saa pyytää riekkoa
rihmoilla ja joillain ei. Voihan se ollakin epäoikeudenmukaista, mutta
täytyy ottaa järki käteen ja ajatella.
Timo Tero
> Jos on hiemankaan älliä päässä, niin kyllä sen järki sanoo missä voisi
> lyijyhauleja käyttää tai jos ei sen vertaa osaa päätellä asiaa, niin ei
> sitten älli riitä edes riistanhoitoon saatikka sitten metsästykseen.
> Ja miten niin on mahdoton määritellä alueet missä saa metsästää lyjyllä vai
> ei. Ostetaanhan luvatkin joka aluelle erikseen ja näissä voisi vesioikeuden
> haltija määritellä esim. viranomaisten suostumuksella ko. asian ja se
> tulisi automaattisesti lupaehtoihin.
Vesialueen omistajalla on varmaankin mielessä metsätaloudelliset asiat ja
eivät siten mielellään kieltäisi lyijyä vaikka näin tulisi menetellä. En
sitten tiedä kuinka pieniksi lupa-alueet on teillä päin silputtu, mutta ei
se onnistu ainakaan siellä missä itse käyn.
> No onkos sitten epäoikeuden mukaista sekin, että joillakin alueilla saa
> ampua metsoja ja joillakin ei tai joillakin alueilla saa pyytää riekkoa
> rihmoilla ja joillain ei. Voihan se ollakin epäoikeudenmukaista, mutta
> täytyy ottaa järki käteen ja ajatella.
>
En kuitenkaan rinnastaisi tälläistä jokaisen kohdalla mahdollista asiaa
metson ampumiseen, kun niitä ei ole, ja riekon ansa pyynnin voisi
mielestäni kieltää kokonaan, ei niitä riekkojakaan liikaa ole.
T. Tero
Olli Pakarinen
>metson ampumiseen, kun niitä ei ole, ja riekon ansa pyynnin voisi
>mielestäni kieltää kokonaan, ei niitä riekkojakaan liikaa ole.
Riekon ansapyynti on monille tärkeä sivuelinkeino Lapissa.
Ja jos niitä metsoja ei ole, niin silloin ei pyyntiäkään tarvitse kieltää ;)
Timo Tero
> >En kuitenkaan rinnastaisi tälläistä jokaisen kohdalla mahdollista asiaa
> >metson ampumiseen, kun niitä ei ole, ja riekon ansa pyynnin voisi
> >mielestäni kieltää kokonaan, ei niitä riekkojakaan liikaa ole.
>
> Riekon ansapyynti on monille tärkeä sivuelinkeino Lapissa.
Olisi ehk{ syyt{ siirty{ ainakin vuodeksi niidenkin punaketun pyyntiin, se
lis{isi huomattavasti riekko kantoja ja turvaisi my|skin naalien olemassa
olon my|s tulevaisuudessakin.
Tunnetkos muuten tarkemmin t{m{n elinkeinon harjoittajia? Vai onko oma
lehm{ ojassa?
>
> Ja jos niitä metsoja ei ole, niin silloin ei pyyntiäkään tarvitse kieltää ;)
>
Niin voihansen noinkin ajatella... Tai sitten sellaista saa varmaankin
ampua mit{ ei ole olemassa ja sit{ ei ole kielletty, vai....
T. Tero
Jukka Laalo
veteen... olisko ollut että jos kiväärillä pellolla on joku 2000m, niin
järvellä/merellä olis ollu 4000m. Metsästäjän oppaassa tai jossain
sellassessahan toi lukee....
Jukka Laalo
Jukka Laalo
sekin totta, että kun tuota ampumamatkaa lyhentää, niin kyllähän se teräskin
tehoaa. Mutta vaikka en olekaan mikään kaukoampuja ja mielestäni harkitsen
suhteellisen hyvin etäisyyden ja paikan mihin ammun, niin mieluummin
käyttäsin melkein tuolle teräksen tehokkaalle matkalle joko haavia ja
puukapulaa tai kärpäslätkää. Niillä kun tuntuu olevan sille matkalle parempi
teho ja peittokuvio. Tuossa viimesyksynä luin tosta teräksen ja lyijyn
erosta, niin suurin ero oli se että teräs ei anna kunnon shokkivaikutusta
huonon peittokuvionsa ja halkeilevien haulien takia. Mutta hanheenhan tuo
shokkivakutus on pienempi ja sekin kyllä katoaa, kun yritetään magnumilla
ampua kauas ja luullaan että siinä riittää tehoa tappaa hanhi 50m
päästäkin....
Jukka Laalo
Timo Tero
> Tuon teräksen epäkelpoisuus on todettu ties kuinka monissa testeissä. Onhan
> sekin totta, että kun tuota ampumamatkaa lyhentää, niin kyllähän se teräskin
> tehoaa. Mutta vaikka en olekaan mikään kaukoampuja ja mielestäni harkitsen
> suhteellisen hyvin etäisyyden ja paikan mihin ammun, niin mieluummin
> käyttäsin melkein tuolle teräksen tehokkaalle matkalle joko haavia ja
> puukapulaa tai kärpäslätkää. Niillä kun tuntuu olevan sille matkalle parempi
> teho ja peittokuvio. Tuossa viimesyksynä luin tosta teräksen ja lyijyn
> erosta, niin suurin ero oli se että teräs ei anna kunnon shokkivaikutusta
> huonon peittokuvionsa ja halkeilevien haulien takia. Mutta hanheenhan tuo
> shokkivakutus on pienempi ja sekin kyllä katoaa, kun yritetään magnumilla
> ampua kauas ja luullaan että siinä riittää tehoa tappaa hanhi 50m
> päästäkin....
>
> Jukka Laalo
>
Mist{h{n olet tuollaiset testit l|yt{nyt? Uskallan v{itt{{, sill{ olen
itse todennut, ett{ ter{ksell{ voi tappaa hanhen 70m et{isyydelle,
edellytt{en t{yden supistuksen ja v{h. 5,2mm haulia ja mieluiten 12/89.
Shokkivaikutuksen puutetta esiintyy k{sitt{{kseni harvoilla supistuksilla
ja pienill{ hauleilla (alle 3,5mm). En ole ikin{ n{hnyt ter{shaulen
halkeavan, lyijyt, vismuntit ja molybdeenit kyll{ halkeilee, mutta ett{
viel{ ter{skin... T{ytyy vain ihmetell{ mill{ vehkeell{ ovat ter{shaulia
halkoneet... Mielest{ni monet k{ytt{v{t riistaan n{hden liian suuria
lyijyhaulia, kyll{h{n 4,5mm lyijyhaulilla ampuu kauas ja viel{
suurempiakin saa, niin kuviot menee harvoiksi jo lyhyell{ matkalla.
Kuitenkin ter{spatruunoissa on suurempi lukum{{r{ haulia kuin lyijyss{ ja
suurempi l{ht|nopeus, elikk{ varsinkin lyhyille matkoille ter{st{ voi
pit{{ jopa tehokkaampana tai ainakin min{ pid{n.
T. Tero
patu
vaikka vesinouto kokeessa ennen kuin se hyväksytään noutavaksi
koiraksi. Sohvalla lököttäviä noutajia on Suomi pullollaan. Ehkä
nekin aktivoituisivat tällä tavalla.
--
Arto, A10
Noutava koira pakolliseksi vesilintujahtiin on kannatettava ajatus,
mutta se testauspuoli on kyllä hieman kyseenalainen. Nykyiset testit
(esm noutajien taipumuskokeet eivät paljoa kerro koiran kyvystä toimia
käytännössä ja nykyiset säännöt sulkevat sekarotuiset ja muut, kun
noutavat rodut niiden ulkopuolelle) Mitään luotettavaa ja tasapuolista
noutotestiä on vaikeaa, ellei mahdotonta muotoilla. Nykyään kannattaa
melkein suositella muita kun noutavia rotuja noutajiksi. Näyttelyihmiset
on saaneet ne vihamaan noutamista. Sertejä ja titteleitä koiran nimi
täynnä, mutta koetappas saada niistä noutajia, niin murina alkaa
välittömästi. Eli se niistä sohvakoirista. Mielenkiintoista tuossa
noutajapakossa olisi kennelpoliittisesti tulisiko ensimmäiset
oikeustapaukset koirista - noutajana myyty, mutta sekä rakenteeltaan
että taipumuksiltaa kyvytön koira tekemään sitä......ja kasvattaja
täysin tietoinen siitä jo myydessään pennun.
patu
Olli Pakarinen
lehm{ ojassa?
En tunne, itseasiassa asun Helsingin lähistöllä enkä metsästä (kyllä
haluaisin, mutta käytännön syistä se ei ole mahdollista juuri nyt).
Kerrottakoon tämäkin.
Pitäisikö toisten luopua elinkeinostaan (no, oikeastaan sivuelinkeinosta)
sen takia, että etelän turisteilla olisi enemmän ammuttavaa. Kyllä pohjoisen
asukkaillakin pitää olla oikeuksia.
Miksiköhän muuten metsästäjiä pidetään nykyään murhaajina, samoin
aseenomistajia? Näin ainakin minun kotipaikkakunnallani. Tämän vuoksi en voi
metsästää, perhekin vastustaa metsästystä (kyllä, olen myös alle 18 v -
teilatkaa kaikki kommenttini). Eipä olisi toisaalta metsästysmaitakaan.
Timo Tero
Tarkoitukseni ei ollut pahoittaa kenenk{{n mielt{. Pahoittelen, jos n{in
on k{ynyt.
Mielest{ni on t{rke{{, ett{ t{llaiset nuoret kaverit jolla ei ole
l{hipiiriss{{n mets{st{ji{ saadaan mukaan tuomaan oma panoksensa t{m{n
harrastuksen piiriin.
T. Tero