Nyt pitäisi siis löytää hyvä ja kohtuullisen edullinen kiikari. Taitaa olla
mahdoton yhtälö hyvä ja halpa, mutta kun budjetti on valitettavasti
rajallinen.
Ajattelin, että kiikari ja kiikarinjalat tulisi saada alle 200 eurolla.
Jäljelle taitaa siis jäädä ns. halpiskiikarit.
Erätukussa on myynnissä (PRO Tähtäinkiikari 3-9x40) seuraavanlainen putki:
http://www.eratukku.fi/product_info.php?cPath=4_22&products_id=39
Onko tuosta mihinkään ja millaiset kiikarinjalat tuohon pitäisi ostaa, jotta
sen saa Petraan kiinni kunnolla?
Kuten tekstistä varmaankin huomaa, niin en ole aikaisemmin joutunut
kiikarien kanssa puljaamaan, joten kaikki opastus
otetaan kiitollisena vastaan.
Lisäksi osaatteko suositella panosta kyseiseen kivääriin linnustusta
ajatellen? Toki taitaa olla niin, että on asekohtaista mutta oletteko
havainneet
jonkin tietyn merkin ja koon esim. 8g muita paremmaksi?
Ostin viime kaudeksi erätukusta vastaavan laitteen. On toiminut toistaiseksi
oikein hyvin hintaisekseen. Säädöt toimii ja kestää paikallaan sekä ovat
riittävän tarkat linnustukseen.
Jaloista saatat joutua maksamaan enemmän kuin kiikarista. Itselläni putki on
pultattuna Tikka 512S-rihlakon päälle - Petrassa taitaa olla saman kokoinen
kiikarikisko, ellen väärin muista. Rihlakossa on Apelin pikajalka, koska
kiikari on pääsääntöisesti irti aseesta. Samalla tekniikalla toimivaa
Tikka-merkkistä jalustaakin on olemassa. Molemmat käyvät yhtä hyvin.
Petraan kävisi kiinteätkin jalustat. Ne on yleensä edullisempia.
> Kuten tekstistä varmaankin huomaa, niin en ole aikaisemmin joutunut
> kiikarien kanssa puljaamaan, joten kaikki opastus
> otetaan kiitollisena vastaan.
Kai tuo asennus on aika yksinkertainen, jalat kiinni aseeseen ja kiikari
jalkoihin. Tai pikajalkaan. Ristikko suoraan ja sitten kohdistamaan; ensin
vaikka 25 m matkalta sivusäätö kohdalleen ja sitten sille oikealle
kohdistusetäisyydelle koroa säätämään.
> Lisäksi osaatteko suositella panosta kyseiseen kivääriin linnustusta
> ajatellen? Toki taitaa olla niin, että on asekohtaista mutta oletteko
> havainneet
> jonkin tietyn merkin ja koon esim. 8g muita paremmaksi?
>
Tjaa-a. Petra = Kalashnikov-tekniikkaa. Ei välttämättä tarkka-ammuntaan
tarkoitettu, mutta erittäin luotettava ase. Kokeilisin laadukasta vähintään
8 g luodilla tulpitettua panosta. Kannattaa kokeilla myös raskaammalla
luodilla varustettuja, ne on usein tarkempia. NATO-panokset jättäisin väliin
lintupaukkua hakiessani. Panoksissa(kin) hinta vastaa laatua. Hyviä merkkejä
on paljon ja 308:ssa varmasti riittävän laaja valikoima, mistä etsiä hyvää
panosta.
Asko
Patruunassa ei nimi ja hinta ole tärkein tekijä vaan aseen ja patruunan
yhdistelmä.
Tero
Metsästys on välineurheilua toisille, toisille se on mukava harrastus, jossa
pärjää vähän vaatimattomammilla vehkeillä.
Olet aivan oikeassa. Hinta vastaa laatua usein - panoksissa mielestäni
samalla lailla kuin optiikassa. Näin siis useimmiten.
Kun tyytyy vähän vähempään, niin saa ehkä kymmenesosalla hintaa aivan
kohtalaisen kiikarin. Onneksi saalis ei tiedä, millaisilla putkilla sitä
sihdataan - muutenhan se kuolisi häpeästä, kun sitä tähtäillään muutaman
sadan mummonmarkan arvoisella putkella.
Jalustana sivujalka on stabiilimpi kuin laatikon kannen päälle tuleva
asennus, jonka mahdollisuus lienee Petrassa vakiona.
Muussa saatan pihistää, mutta mielestäni metsästyspanoksessa ei kannata
pihtailla. Harjoituspaukut on asia erikseen, mutta riistalaukauksia on
vuodessa sen verran vähän, että ne voi ampua hyvillä ja hinnakkailla
panoksilla. Halvalla ei saa hyvää.
Itse lataan omat panokseni käyttäen hyviä komponentteja ja laitteita.
Panosten materiaalikustannus on tehdaspanokseen verrattuna halpa.
Työkustannus taas olisi todella kova, jos tekisin tätä työkseni. Laatu on
ylivertainen, koska joka panos on sovitettu omalle aseelleni.
Petra tuppaa murjomaan hylsyjä, joten siinä kohtaa itselataaminen voi mennä
vikaan, kun patruunapesään hyviksi muovautuneet hylsyt ei enää käy
jälleenlataukseen.
...mutta ei pitäisi tietysti turhaan provosoitua. Oma kokemukseni
halpispanoksista kalashnikov-sukuisessa aseessa on tarkkuuden kannalta
huono. Aseesta johtuva hajonta on itsessään aika suuri ja siihen kun ymppää
huonolaatuisen (lue: halvan) panoksen, niin hajonta kertaantuu. Yhtä ainutta
syöttöhäiriötä en ole kokenut millään paukulla. Pari kertaa likaantuminen on
aiheuttanut kahden laukauksen sarjatulta.
Asko
Niinpä, kauppiaan kannalta ainakin. Katteet taitaa olla
keskieurooppalaisessa yhdistelmässä per kauppa aika paljon paremmat kuin
itämaan suoratuodussa ihmeessä vastaavasti. Samaan euromääräiseen katteeseen
päästäkseen tarvitsee myydä halpiskiikareita kappalemääräisesti paljon
enemmän.
Eurooppalaiseen saa yleensä pitkän takuun, huoltoa ja varaosia. Ja kun ne
yleensä ovat niin pirun kalliita, niin kaipa niitä tulee sitten pidettyä
kuin kukkaa kämmenellä, jolloin ne kestävätkin isältä pojalle. Ja
kiikarikauppias nuolee seuraavat 50 vuotta näppejään.
> Patruunassa ei nimi ja hinta ole tärkein tekijä vaan aseen ja patruunan
> yhdistelmä.
>
> Tero
Sopivaa ase-patruunayhdistelmää etsiskellessä tulee varmaan myös ostettua
patruunaerä jos toinenkin - kokeiltavaksi. Ja taas kassakone kilisee.
Eikä siinä mitään, yrittäjänkin täytyy leipänsä tienata.
Kalliimpi panos on yleensä, no, kalliimpi. Ja tasalaatuisempi ja paremmista
komponenteista tehty. Toki voihan olla, ettei se kallis, tasalaatuinen panos
käy pyssyyn sen paremmin. Toisaalta saattaa käydä niinkin, että
hyväkäyntinen panos löytyy ilman pitkällistä koeammuntaa ja etsimistä.
Ja onpa meitäkin, jotka pyrimme optimoimaan ase-patruunayhdistelmän itse
räätälöimällä ja kokeilemalla. Tuleehan sekin lopulta kalliiksi, mutta on se
myös hauskaakin.
Asko
TRG:n päällä oli Zeiss matka-ja tuulikorjaimilla, nykyisen Steyr Scoutin
päällä on Kahles, joka vaihtuu Karl Kapsin military versioon.
Kävin Kapsin tehtaalla katsomassa mitä pojat puuhailee ja vakuutuin
entisestään keskieurooppalaisesta laadusta.
50 vuotta vanhan Sako 222 päällä on ollut 15 v Bushnell Trophy 3-9*40
ongelmitta - ei edellisessä kiikarissakaan (Meopta 2,5*20) mitään oleellista
vikaa, suurennus oli vain turhan pieni.
Laadussa tuo 50 vanha kiikari vaan hakkaa edelleen suurimman osan
halppiksista-näkökenttä on edelleen kirkas ja tasalaatuinen ja selvä.
Tero
Natolaisia on montaa erää. Täälläpäin niillä on ollut toisinaan tapana
jumittaa pulttilukkoisiin niin tiukasti, että lukon avaaminen vaatii
hienosäätöhalon käyttöä. Hinnan suhteen olet varmasti oikeassa. Komponentit
maksaa suunnilleen saman kuin koko Nato-patruuna. Silti tykkään latailla
itse - sen minkä ajassa häviää, saa harrastuksen tuomana hyvänä mielenä ja
erinomaisena osuntana takaisin.
> TRG:n päällä oli Zeiss matka-ja tuulikorjaimilla, nykyisen Steyr Scoutin
> päällä on Kahles, joka vaihtuu Karl Kapsin military versioon.
> Kävin Kapsin tehtaalla katsomassa mitä pojat puuhailee ja vakuutuin
> entisestään keskieurooppalaisesta laadusta.
Niinpä. TRG ja Zeiss, Scout ja Kahles taikka Kaps.Välineurheilua hyvinkin.
No, happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Rahalla saa. Ja kauppias pääsee
tehtaisiin, minne ei välttämättä muut pääsekään. Saa tehdas siitä uskollisen
myyntimiehen.
> 50 vuotta vanhan Sako 222 päällä on ollut 15 v Bushnell Trophy 3-9*40
> ongelmitta - ei edellisessä kiikarissakaan (Meopta 2,5*20) mitään
> oleellista vikaa, suurennus oli vain turhan pieni.
> Laadussa tuo 50 vanha kiikari vaan hakkaa edelleen suurimman osan
> halppiksista-näkökenttä on edelleen kirkas ja tasalaatuinen ja selvä.
>
> Tero
Edelleen - eipä ole yksikään saaliseläin jäänyt huonon kuvan kirkkauden
takia saamatta. Ohilaukauksien pääasiallinen syypää on aina ollut perää
pitelemässä ja nyhtämässä liipasimesta väärässä kohtaa. Jos olosuhteet ovat
niin huonot, että kiikarin suorituskyky alkaa olla ratkaisevassa asemassa,
jätän mieluummin ampumatta.
Aikanaan optiikkaa tehtiin tosissaan hyvin. Isävainaani Zeiss-kameralla saa
edelleen hyvin korkealaatuisia kuvia. Kamera lienee myös noin viidenkympin
ikiä. Silti kuvaan nykyisin itämaan edullisella digikameralla ja saan yhtä
korkealaatuisia kuvia. Niin valmistustekniikka kehittyy
halpatuotantomaissakin.
Halpayhtiöt metsästyspuolella on mielenkiintoinen ilmiö. Aggressiivinen
markkinointi, nykyaikaiset tilausmahdollisuudet, edulliset hinnat ja
käyttökelpoiset tuotteet. Voin hyvin kuvitella, että markkinaosuuttaan
menettävät yrittäjät ovat syystä huolissaan. Aika moni suomalainen on
kuitenkin sen verran pihi, että ostaa kun ajattelee saavansa halvalla.
Vaikkei olisi ihan tarvettakaan.
Merkkituotteille on oma ostajakuntansa. Kumpihan loppupeleissä jää jäljelle,
massatuottaja vai vahvan laatubrandin tekijä?
Asko
Kyllä, niitä on montaa laatua - kun jostain saisi Raumforssin tekemää..
>
> Niinpä. TRG ja Zeiss, Scout ja Kahles taikka Kaps.Välineurheilua hyvinkin.
Kaikkihan tämä sitä on, on sanonta, että lapset ja aikuiset erottaa
toisistaan vain välineiden hinta ;-)
>
> No, happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Rahalla saa. Ja kauppias
> pääsee tehtaisiin, minne ei välttämättä muut pääsekään. Saa tehdas siitä
> uskollisen myyntimiehen.
Matkailu avartaa, näkee uusia mielenkiintoisia asioita - oppii.
> Edelleen - eipä ole yksikään saaliseläin jäänyt huonon kuvan kirkkauden
> takia saamatta. Ohilaukauksien pääasiallinen syypää on aina ollut perää
> pitelemässä ja nyhtämässä liipasimesta väärässä kohtaa. Jos olosuhteet
> ovat niin huonot, että kiikarin suorituskyky alkaa olla ratkaisevassa
> asemassa, jätän mieluummin ampumatta.
Perän takana on yleensä syyllinen huonoon osumaan / laukaisuun, mutta on
ollut tilanteita, jossa huonolla optiikalla en olisi päässyt ampumaan sitä
hyvää laukausta ja saalis olisi jäänyt saamatta...kun lähes pimeässä
äiti-sika tuo 8 porsasta syömään, on pystyttävä erottamaan se pienin,
haettava hyvä osuma piste ja saatava lähetettyä luoti varmasti oikeaan
osoitteeseen. Jos ammut emakon tai isosta laumasta johtajasian, leviää lauma
kuin siat vatukkoon ja iso "keiler" tulee ja raiskaa kaikki 30 possua ja
lauma on sen jälkeen maanteillä, viljelyksillä ja pihamailla pahanteossa...
>
> Aikanaan optiikkaa tehtiin tosissaan hyvin. Isävainaani Zeiss-kameralla
> saa edelleen hyvin korkealaatuisia kuvia. Kamera lienee myös noin
> viidenkympin ikiä. Silti kuvaan nykyisin itämaan edullisella digikameralla
> ja saan yhtä korkealaatuisia kuvia. Niin valmistustekniikka kehittyy
> halpatuotantomaissakin.
Näin on. Tekniikka kehittyy ja tulee edullisemmaksi. Valitettavasti vaan
sielläkin tuntuu, että suuri osa tuotteista tuntuu jo käteen otettaessa
rimpulalta. Kun vertaa muutaman vuoden vanhaa Olympuksen magnesium kuorista
työkalua nykyisiin muovikuorisiin tulee väistämättä mieleen tiettyjä
ennakkoajatuksia...
>
> Halpayhtiöt metsästyspuolella on mielenkiintoinen ilmiö. Aggressiivinen
> markkinointi, nykyaikaiset tilausmahdollisuudet, edulliset hinnat ja
> käyttökelpoiset tuotteet. Voin hyvin kuvitella, että markkinaosuuttaan
> menettävät yrittäjät ovat syystä huolissaan. Aika moni suomalainen on
> kuitenkin sen verran pihi, että ostaa kun ajattelee saavansa halvalla.
> Vaikkei olisi ihan tarvettakaan.
Niin on, katsotaan mitä tapahtuu. Mikä on kestoikä, kuinka pelaa takuut ja
huollot.
Hyvältä tuntui erään kaverin kommentit kun 27 vuotta vanha Zeiss meni
linssin irrottua vielä takuuseen...
>
> Merkkituotteille on oma ostajakuntansa. Kumpihan loppupeleissä jää
> jäljelle, massatuottaja vai vahvan laatubrandin tekijä?
Saa nähdä, luultavasti molemmat jäävät jäljelle, toinen hinnalla - toiset
laadulla.
Vielä tuosta optiikasta.
Tehkääpä aikaaviepä testi:
Laittakaa 300 m radalle useita kohteita ja verratkaa optiikoita toisiinsa ja
verratkaa optiikkaa "auringon viimesäteiden hyväillessä maastoa"- eli
hämärissä.
Kohde 1: asetetaan useita, esim. ruskeita pahvitauluja limittäin ja
peräkkäin n. 10 cm välein ja katsotaan sitten montako taulua sieltä löytyy-
ja kuinka hämärässä ne erottuvat.
Kohde 2: kirjoitetaan 10 cm korkea teksti tauluun ja katsotaan 300 m päästä
mitä taulussa lukee ja millä kiikarilla se näkyy pisimpään.
Kohde 3: Asetetaan metsotaulu 300 m päähän ja tarkastellaan sitä - millä
kiikarilla se näkyy ja erottuu pisimpään hämärtyvässä illassa.
...jne...
siitä se selviää..
Tero
Tero
>> Aikanaan optiikkaa tehtiin tosissaan hyvin. Isävainaani Zeiss-kameralla
>> saa edelleen hyvin korkealaatuisia kuvia. Kamera lienee myös noin
>> viidenkympin ikiä. Silti kuvaan nykyisin itämaan edullisella digikameralla
>> ja saan yhtä korkealaatuisia kuvia. Niin valmistustekniikka kehittyy
>> halpatuotantomaissakin.
>
> Näin on. Tekniikka kehittyy ja tulee edullisemmaksi. Valitettavasti vaan
> sielläkin tuntuu, että suuri osa tuotteista tuntuu jo käteen otettaessa
> rimpulalta. Kun vertaa muutaman vuoden vanhaa Olympuksen magnesium kuorista
> työkalua nykyisiin muovikuorisiin tulee väistämättä mieleen tiettyjä
> ennakkoajatuksia...
Kyllä niitä rimpuloita on ennenkin tehty. Ne vaan eivät tuppaa säilymään
yhtä pitkään kuin paremmat mallit.
Muovisia rimpulakameroita oli ainakin 60-luvulla jo. Sitä ennen oli
peltisiä rimpuloita.
>> Halpayhtiöt metsästyspuolella on mielenkiintoinen ilmiö. Aggressiivinen
>> markkinointi, nykyaikaiset tilausmahdollisuudet, edulliset hinnat ja
>> käyttökelpoiset tuotteet. Voin hyvin kuvitella, että markkinaosuuttaan
>> menettävät yrittäjät ovat syystä huolissaan. Aika moni suomalainen on
>> kuitenkin sen verran pihi, että ostaa kun ajattelee saavansa halvalla.
>> Vaikkei olisi ihan tarvettakaan.
>
> Niin on, katsotaan mitä tapahtuu. Mikä on kestoikä, kuinka pelaa takuut ja
> huollot.
>
>> Merkkituotteille on oma ostajakuntansa. Kumpihan loppupeleissä jää
>> jäljelle, massatuottaja vai vahvan laatubrandin tekijä?
>
> Saa nähdä, luultavasti molemmat jäävät jäljelle, toinen hinnalla - toiset
> laadulla.
Harmillisinta siinä on se että se yleensä "järkevin" ostos, se vähän
keskitasoa parempi, katoaa usein markkinoilta noiden muiden paineessa... tai
siirtyy jompaan kumpaan kategoriaan.
--
Mikko Nahkola <mnah...@trein.ntc.nokia.com>
#include <disclaimer.h>
#Not speaking for my employer. No warranty. YMMV.
Kävin eilen katsomassa valikoimaa paikallisissa aseliikkeissä ja nyt
kiinnostuksen kohteena on
Tikka 3-9x40 kiikari ja tuohon Hawke match mounts fits -jalka. Kiikarilla
hintaa 150euroa ja jalalla 80euroa.
Tikka kalskahtaa omaan korvaan peremmalta kuin Erätukun JahtiJakt... tiedä
sitten onko käytännössä mitään eroa.
"Teemu" <tee...@suomi24.fi> wrote in message
news:44bc9b76$0$22348$9b53...@news.fv.fi...
Taitaa olla aika vanhaa varastoa tuo Tikka.
Hewken jalat on suht. asiallisia, mutta laitata sivujalka...
Tero
En tiedä malliston iästä mitään mutta oli käyttämätön.
Kun nyt olen jo paljastanut tietämättömyyteni tässä asiassa ;-) niin voin
kysyä, että mikä sivujalka ja onko välttämätön?
Eikö tuo Hawke vain laiteta siihen kannen kiskoihin kiinni ja siihen sitten
kiikari kiinni?
Yleensä Kalashnikov - tyyppisissä aseissa laatikonkansi on kiinni paremmin
tai huonommin, jolloin kansi ja päällä oleva kisko kiikareineen pääsee
liikkumaan enemmän tai vähemmän aiheuttaen epätarkkuutta ja kasan
hajoamista.
Sivujalka kiinnitetään aseen runkoon vasemmalle puolelle - se on L-kirjaimen
mallinen (ylösalaisin) ja kiikari asennetaan tuohon kiinteään pakettiin ja
yleensä vielä siten, että kiikarijalka/kiikari paketin alta pääsee
tähtäämään tarvittaessa myös aseen omilla tähtäimillä, esim. mahdollisen
kiikarihaaverin jälkeen (kaatunut ase/rikkoutunut kiikari), eikä
mehtuureissu jää kesken.
Lisäksi kiikaria valittaessa ko. tyypiseen aseeseen tulee ottaa huomioon
lukon aiheuttamat tärähdykset, jotka voivat rikkoa kiikarin - tai ainakin
sotkea tähtäimen säädöt.
Laita siihen kunnollinen kiikari kunnon jaloilla, niin säästyt turhilta
investoinneilta ja harmeilta.
Tero
>
>
Sivujalka olisi todellakin tukevampi kuin laatikon kannelle asennettava
jalusta. Teemu huomannee eron käytännössä jos käyntiä ei tahdo löytyä. Silti
en odottaisi Petralta ihmeitä tarkkuuden suhteen - Kalashnikov-tyyppisissä
aseissa lukossa on aina vähän väljää, jolloin panos ei ole joka kerta
prikulleen samassa asennossa. Jopa eri lippaita käytettäessä tarkkuudessa on
eroja.
Rekyylinsieto on vanha peikko, jota voi herätellä toisinaan. Rekyylinkestoa
on todisteltu mm. laittamalla kiikari puolituumaiseen konekivääriin kiinni
"kestotestiin". Taisi olla Simmons, ellen ihan väärin muista. Nyt on
kumminkin syytä muistaa, että liikkuvien osien aiheuttama nytkäys on
kalashnikovissakin "vain" samaa kertaluokkaa kuin jousitoimisessa ilmakossa.
Ja ilmakon 10 egen kiikari sietää tätä rymistelyä aika pitkään.
Voihan aina harrastaa välineurheilua. Rahaa metsästysharrastukseen saa
helposti palamaan juuri niin paljon kuin sitä on.
Tikan ja erätukun kiikareilla saattaapi olla jopa sama valmistaja. Idässä on
monia tekijöitä, jotka valmistavat kiikareita useille eri brändeille.
Tikkakin on eräänlainen brändi, vaikkei sillä samaa hohtoa olekaan kuin
Zeissilla.
...ja, kuten sanottu, brändillä on nykyään markkina-arvo. Se tarkoittaa,
että brändituotteen kate on ylivoimainen verrattuna sen kilpailijoihin. Jos
brändi on oikein vahva, niin tuotteen hinta kuluttajalle voi olla jopa
moninkertainen verrattuna "merkittömään" samanlaatuiseen tuotteeseen. Ja
kuluttaja lammasmaisesti maksaa ekstran, mukisematta. Tekisi mieli toistaa
gigantin mainoslausetta ;)
Mutta se siitä. Kerrohan Teemu sitten tännekin terveisiä, mikä on 308 Petran
tarkkuus kiikarin asennuksen jälkeen. Se olisi mielenkiintoista tietää.
Asko
Tämä on harrastajan ja metsästäjän näkökanta höystettyä niillä
lukemattomilla kiukkuisilla ja ihmettelevillä kommenteilla, jotka on olen
vuosien saatossa kuullut. Sen kummemmin intoilematta on vaan todettava ne
lukemattomat ja taas lukemattomat kerrat, joissa on ensin hankittu
nuukuuksissa se pieni paha ja korvaava tuote - sitten on ihmetelty ja
noiduttu ja kirottu kun vehkeet ei pelaa ja viimein on sitten pinnan
palettua hankittu ns. brändituote ja ongelmat on loppuneet ja "työnnetty se
virheinvestointi sinne, minne päivä ei paista".
Tietenkään hinta ei ole aina laadun tae, se vain monasti on selvä
syy-yhteys.
Panimma taannoin 50 BMG:n päälle Leupoldin, joka sanoi työsuhteen irti
muutamien laukausten jälkeen, kun taas päälle ruuvattu Tasco kesti moista
rynkytystä - voimaa oli latauksissa 17000 J...ja hintaeroa oli ko.
tuotteiden välillä paljon.
Jos on tarkoitus hakea edullista toimivaa kiikaria tuohon aseeseen,
kallistuisin itse itäblokin sotilasoptiikkaan, sillä edellytyksellä, että se
on tehty tiistaina, eikä sinkkiämpäritehtaassa ;-)
Tero
On noita tascojakin kirottu monta kertaa. Kukaan ei vaan kehtaa moittia
brändituotetta, koska tällöin ilmoittaa olevansa myös mainonnan ja
merkkihuijauksen uhri.
--
JS
*Kerran luulin olevani väärässä!
Hetken päästä totesin, että erehdyin.
Lupaan olla toistamatta tätä erehdystäni jatkossa.*
Ilmaisin tuossa BMG jutussa itseni huonosti ;-).
Brändituote ei kestänyt, mutta Tasco kesti, ja niitä on kirottu moneen
kertaan.
Tosin noissa Tascoissa on monta eri laatuluokkaa, eikä niitä parhaita tuoda
Suomeen.
Tero
Jep, tämähän on keskustelua ja aihe kiinnostava. Minun näkökantani on
amatöörin, Teron viitekehys lienee ase- ja eräliike. Tämä kannattaa pitää
mielessä. Olisin tietenkin ostanut Zeissin tai Swarowskin putken, jos sen
hinta olisi ollut vaikkapa 3-5-kertainen verrattuna erätukun kiikariin. Sen
verran aivopesty olen uskomaan eurooppalaiseen laatuun. Ja nyt ei ole enää
putken tarvetta, halpa putki toimii virassaan riittävän hyvin.
Idästä nousee aurinko - sikäläinen sotilasoptiikka voipi hyvin olla hintansa
väärtti. Sen soveltuvuus jahtikäyttöön taas ei ole itsestään selvää.
TA-kiväärin tähtäimessä on paljon sellaista, mistä on jahdissa lähinnä
haittaa.
Asko
Asiasta sivuun, ja keskelle metsää, mutta en malttanut olla kysymättä, että
saako noita petraan meneviä sivujalkoja valmiina jostain. Hintaluokka ?
Mulla sattuu olla tuollainen vanhemmanpään Petra perintökaluna ja olen
monesti aikonut siihen sivujalkoja hankkia. Suurin syy on se, että
aina kun
laatikon avaa vaikka siivouksen takia (Ruuvikiinnitteinen kansimalli)
niin kapineen
saa kohdistaa uudelleen. Yllättäen tuossa nyt sitten on vähän syöpymiäkin
isäukon jäljiltä juuri tuosta samasta syystä.... Harmi.
Toinen juttu on se, että ainakin paikallinen aseseppä oli oli murheissaan
siitä, että tuo Petran laatikko on niin tiukkaa tavaraa, ettei siihen tahdo
saada kiinnitysreikiä normaalikonstein kierteistä nyt puhumattakaan.
Muttereillekkaan laatikossa ei oikein löydy tilaa.
Miten olette nähneet/kuulleet nuo jalat kiinnitetyn siististi ja toimivasti?
-=A.Mä=-
Esim. BR-tuote, Joensuu, 013-896862.
Aiheeseen liittyen...männä viikolla keskustelin kaverin kanssa, jolla
kiikari kesti 375 H&H:n päällä, mutta AK-47-tyyppisessä se ei
kestänyt...Kiikari nyt ei ollut mikään ihmeellinen laadultaan-mutta kupletin
juoni selvisi taas kerran.
Tero
Sivujalka pultataan laatikon kupeeseen kiinni.
Tero
Meidän seurassa Petra-miehet eivät saa enää tätä uutta hirvikoetta läpi. Sen
verran tulee klappia tuosta kannesta.
Monet arvostelevat uutta hirvikoetta, mutta ainakin yksi hyvä puoli siinä
on: aseet ovat paremmin kohdillaan...
"Tero Sinkkonen" <erar...@poista.kolumbus.fi> wrote in message
news:KvTDg.2315$rz7...@reader1.news.jippii.net...
Silti, saisi kokeessa liikkuvan taulun ammuntaakin olla. Seuran radalla on
ollut huomattavasti vähemmän liikkuvan taulun ampujia kuin viime kesänä. Se
on jo hieman vaikuttanut tuloihin, kun kokeita varten siellä käydään vain
omalla ajalla kohdistamassa ase paikallaan olevaan tauluun. Läheskään kaikki
vierailijat eivät jätä radalle rahaa.
Liikkuvan taulun tai hirven ammunnan taidoista ja tuloksista tiedetään vasta
hieman myöhemmin. Tuskin liikkuvan maalin ammunnan tulos paranee, kun
harjoittelua vähennetään.
Asko
Liikkuva maali on aivan ehdoton, hyvää nykyisessä kokeessa on vain tuo
kohdistus , meillä puhutaankin jo "aseen kohdistamis kokeesta".
Liekö tähän muutokseen syy siinä, että hirvenampujat(päättäjät) ovat
ukkoutuneet, eikä refleksit ja motoriikka riitä liikkuvien ampumiseen ja
koetta piti helpottaa, että päättäjät pääsevät ampumaan.
Tero
Arto
"Tero Sinkkonen" <erar...@poista.kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:YvqOg.12298$P_1....@reader1.news.jippii.net...
Joo. Kohta metsässä kajahtelevat punalakkien huudot: "Seis niin ammun!" :)
Tässä vinkki pellepelottomille: keksi menetelmä tai laite, joka
metsästyslakia noudattaen pysäyttää hirven ajosta paikalleen. Eli nauhoitus
on poissuljettu, pilli taas kävisi. Tai joku muu vastaava. Pian tuotteelle
on hyvät markkinat.
Kivääriä ei kannata tässä ehdottaa, sillähän kohta yhä harvempi osaa ampua
ajossa liikkuvaa hirveä.
Jotenkin kornia että samalla kun teroitetaan harkitun tarkan laukauksen
merkitystä metsästyksessä, aiheutetaan kokeen muutoksella harjoitusmäärän
lasku murto-osaan aiemmasta. Ehdotus: pidetään osuntavaatimus nykyisellään,
mutta kielletään tuen käyttö. Ampuma-asento seisten ja matkaksi 75:n sijaan
100 m. Johan alkaa harjoittelu lisääntyä ;)
Radoiltakin voisi purkaa sen turhan 75m kopin tai pallin pois ja kisarata
kävisi suoraan tarkoitukseensa.
Liikkuvan hirven ampumisessa pidän itselläni sääntönä metsästystilanteen
ennakosta, että ääriviivojen sisäpuolella on kestettävä. Jos arvioin
tarvitsevani enemmän ennakkoa, jätän suosiolla ampumatta.
Asko
Usen riittää, että sanoo, "Päivää hirvi".
Pysähtyy, jos ei ole laukka päällä ja pahasti hätyytetty ajomiesten
toimesta.
Monta uteliasta hirveä kaatanut,