.243.n käyttökokemuksia?
Harri H-V
onko kenelläkään käytännön kokemusta kaliberin soveltuvuudesta siihen?
hurjimmat väitteet kertovat teeren kokoisen linnun hajoavan kappaleiksi
ammuttaessa!
jos näin on niin mitkä sitten ovat ns. luodin nopeus raja jonka alla on
syytä pysyä ettei lintu hajoa "atomeiksi" ?
onhan esim 222.n luoti vielä100.n metrin kohdalla nopeampi kuin 243.n ,
eikös se sitten räjäytä lintua????
Terveisin : Harri H-V
Jouko Hyyryläinen
osoittautunut nopeutta tärkeämmäksi seikaksi luodin muoto. Esim. 8g suippo
teräväkärkinen luoti menee siististi läpi, kun taasen 6g tylppäpäinen luoti
todellakin "räjäyttää" linnun lähes yhtä tehokkaasti kuin osavaippainen
luotikin. Kokeilin aikoinaan 8g luodilla lisäksi erilaisia latauksia
(nopeuksia), mutta en havainnut näillä olevan käytännön merkitystä luodin
jättämään jälkeen.
Harri H-V <s...@sanup.fi> kirjoitti viestissä:7lcik8$45$1...@news.kolumbus.fi...
Hande
Jouko Hyyryläinen <jouko.hy...@jarme.fi> kirjoitti artikkelissa
<7lcol5$c68$1...@tron.sci.fi>...
> Minulla on kokemuksia ainoastaan 308:n (ja 30-06) kanssa ja ainakin tällä
on
> osoittautunut nopeutta tärkeämmäksi seikaksi luodin muoto. Esim. 8g
suippo
> teräväkärkinen luoti menee siististi läpi, kun taasen 6g tylppäpäinen
luoti
> todellakin "räjäyttää" linnun lähes yhtä tehokkaasti kuin osavaippainen
> luotikin. Kokeilin aikoinaan 8g luodilla lisäksi erilaisia latauksia
> (nopeuksia), mutta en havainnut näillä olevan käytännön merkitystä luodin
> jättämään jälkeen.
>
Joo, (onneksi) .243:seen ei ole saatavana kovin tylppiä luoteja.
Kevyt .243:n puolivaippaluoti räjäyttää linnun kaukaakin, olen ampunut
variksia Noslerin 70 grainisella B.T.:llä, yli 300 metrin matkoiltakin
variksen saa "räjähtämään".
Kotimaiset kokovaippalataukset on ladattu niin hitaaksi (lähtönopeus alle
900m/s.), että alle 100 metristäkään en ole saanut vastaavaan nopeuteen
ladatuilla patruunoilla lintua räjähtämään.
Tyypillisellä tehdaslatauksella (esim. Sako) nopeusero .222:n ja .243:n
kokovaipalla 100 metrissä on merkityksetön, molemmat hiukan yli 800m/s.
.243:n paremman ballistiikan ansiosta .243:n luoti säilyttää nopeutensa
paljon .222:sta paremmin.
Hande
Heikki
mielestäni 222 tekee pahempaa jälkeä, toisaalta .308:n ja 243:n välillä ei
mielestäni ole linnustuksessa merkittävää eroa linnun hajoamisessa. 308:iin
saa paremmin luoteja ja on edullisempi, 243 on käymässä harvinaiseksi. 243
oli varsin suosittu aikoinaan lintuaseena, silloin ei niinkään metsästetty
hirveä, joten hirviasetta ei monikaan tarvinnut. Hajoaahan se lintu kaikilla
aseilla, jos sellaiseen paikkaan sattuu. Tarkka oli kuin mikä, kunnes
nuoruuden innolla kesäkaudet ammuin pilkkaa testaten latauksia ja piippu
vetelee viimeisiään. Olen heittänyt arpaa laittaisiko 308 :n vai uuden 243:n
piipun...
Heikki
Harri H-V kirjoitti viestissä <7lcik8$45$1...@news.kolumbus.fi>...
Mika Koistinen
Harri H-V <s...@sanup.fi> wrote in message
news:7lcik8$45$1...@news.kolumbus.fi...
> Aion hankkia 243 kaliberisen kiväärin lähinnä kanalintujahtiin.
> onko kenelläkään käytännön kokemusta kaliberin soveltuvuudesta siihen?
> hurjimmat väitteet kertovat teeren kokoisen linnun hajoavan kappaleiksi
> ammuttaessa!
> jos näin on niin mitkä sitten ovat ns. luodin nopeus raja jonka alla on
> syytä pysyä ettei lintu hajoa "atomeiksi" ?
Ei tällä latauksella saa teertä palasiksi,osuma kohdalla on tosin suuri
merkitys.Kaikista pahin paikka osumalle on luonnollisesti suolet,
vähiten tärveleväosuma löytyy hartioista.Tämmöisellä latauksella
ammuttu jänis(luoti meni suoraan läpi keuhkoista,ulostulo reikä
noin tulitikku askin kokoinen)näytti räjähtäneen,suolet ulkona,turkki
yltäpäältä veressä.
Eihän se tietenkään ollut kaunis näky,mutta tarkemmin tarkasteltuna ja
nyljettynä ei lihahukkaa ollut juuri tuota em. tikkuaskia enempää.
Monikohan teeri on jäänyt kuusen juurelle siksi että on näyttänyt olevan
pelkkää verta,paskaa ja suolen pätkiä??
> onhan esim 222.n luoti vielä100.n metrin kohdalla nopeampi kuin 243.n ,
> eikös se sitten räjäytä lintua????
Taitaa nuo räjäyttelyt,jos niitä nyt sitten tosiasissa edes tapahtuu,johtua
siitä että luoti lintuun osuessaan pyörähtää ja rupeaa heittämään
kärrynpyörää.Varsinkin jos ammutaan mahdollisimman painavaa
luotia,joka vielä lentää vakavoitumisen rajoilla.
Toisaalta näyttää siltä että pitkä luoti esim. 11g. reikäpää .30cal. on
erittäin hyvä lintujahtiin.
Tosin tässä tapauksessa piipun rihlannousu on suunniteltukin tuon
painoisille luodeille.
Mika
Kalle
Hanki ehdottomasti 222 rem. tai 308 w.243 w:stä ei ole kuin pahaa
kerrottavaa, sortavuus todella heikko, johtuu siitä, että luoti vakautuu
liian hyvin, ei tapa, lintu lentää satoja metrejä ja kuolee sinne.Tarkkuus
huippuluokkaa, muttei sovi metsälle, radalle sitäkin paremmin.
Itse olen ampunut kyseisillä kalipereilla satoja lintuja, ja 222 rem. on
suosikkini.Lintu löytyy puun juurelta.Lintuja olen ampunut myös 338 wm:llä
ja 45-70 :llä, tosin lintu on särkynyt puolivaippa luodin takia pahasti.
Lihahävikki pienin 222 rem:llä ja 308:llakin pieni.Jos ammut oksatupsun
läpi, kaliperilla ei väliä, lintu räjähtää melkein vuoren varmasti
kaliperilla kuin kaliperilla.
308:n haittapuoli on rekyyli, kun taas 222 rem:llä sitä ei ole ollenkaan eli
voit ampua aika huolettomasti mistä asennosta tahansa saamatta kiikaria
otsaluuhun.Jos haluat tulevaisuudessa metsästää hirvi-eläimiä tai karhuja,
ja ei ole rahaa kuin yhteen aseeseen, osta 308 w tai 30-06, muuten 222
rem.243 w on suomessa kuoleva kaliperi.
Metsästäjä
>
Timo Leskinen
Harri H-V wrote:
>
> Aion hankkia 243 kaliberisen kiväärin lähinnä kanalintujahtiin.
>
> onko kenelläkään käytännön kokemusta kaliberin soveltuvuudesta siihen?
> hurjimmat väitteet kertovat teeren kokoisen linnun hajoavan kappaleiksi
> ammuttaessa!
> jos näin on niin mitkä sitten ovat ns. luodin nopeus raja jonka alla on
> syytä pysyä ettei lintu hajoa "atomeiksi" ?
>
> onhan esim 222.n luoti vielä100.n metrin kohdalla nopeampi kuin 243.n ,
> eikös se sitten räjäytä lintua????
>
> Terveisin : Harri H-V
Olen metsästänyt kanalintuja .243:lla 20 vuotta ja .308:lla 11 vuotta.
Lataan panokset molempiin kaliipereihin itse.
Ainoa "räjähtänyt" teeri on tullut .308:lla. Käytin silloin Lapuan 8 g
kokovaippaluotia lähtönopeudella luokkaa 870 m/s metsästyksessä.
Ampumaetäisyys oli n. 140 m, eli optimi. Syyksi räjähtämiseen olen
päätellyt linnun asennon, luodin nopeuden ja etenkin sen, että ko. luoti
laajenee jyrkästi terävästä kärjestä koko läpimittaansa, jolloin luodin
ns. "purskautus" on korkea ja vakaus osumassa huono.
Lintu istui männyn latvassa täkkä hieman viistossa minuun päin, osuma
tuli juuri täkän yläosaan, josta luoti ilmeisesti kääntyi ja lopputulos
oli ilkeä.
Tämän jälkeen päätin, että toista ei tartte tulla ja siirryin käyttämään
Lapuan LockBase 9,7 g kokovaippaluotia hiukan miedommalla latauksella ja
yhtään räjähtänyttä ei ole tullut, vaikka osumat ovat olleet joka
puolella ja myös vastaavanlaisia kuin aiemmin.
LockBase luoti on huomattavasti pitempi kuin 8 g luoti ja siten myös
laajenemiskulma on paljon loivempi, joten purskautus on huomattavasti
pienempi. Luoti on kyllä tappanut aina lukuunottamatta yhtä kertaa.
Silloin täydellisen osuman jälkeen ukkoteeri lensi vielä n. 100 m.
Onneksi näin mihin putosi.
Luoti on muutenkin oivallinen vaikkapa kasa-ammuntaan. On vaan pirun
kallis verrattuna 8 g luotiin (8 g 0,3 mk ja LB 1,1 mk).
.243:lla kaikki linnut on löytyneet puun juurelta, jopa kaulan
hipaisuosumalla. Räjähtämistapauksia ei ole kertaakaan tapahtunut.
Käytän ko. aseessa Sakon kokovaippaluotia (5,7 g) likipitäen
tehdaslatauksen arvoilla. Yksikään lintu ei ole lentänyt osuman jälkeen.
Verratkaapa .243:n luotien laajenemiskulmaa muitten kaliipereiden
luoteihin. Huomaatte sen, että .243:n luoti on pitkä verrattuna
halkaisijaan, kun muitten kaliipereitten metsästysluotien kulmat voivat
olla tosi jyrkkiä.
Mielipiteeni on, että .243:ta ei pidä halveksua lintuaseena, vaan
päinvastoin.
Toisaalta .308 on oivallinen rata- ja metsästysase, koska luotivalikoima
on niin laaja.
Esim. mikä on parempi haittalintujen hävittämiseen kuin kevyt ja nopea
.308:n reikäpää! Ei taatusti lennä mikään huononkaan osuman jälkeen!
Timo
--
you don't need the z, if e-mailing me
ota z pois, jos lähetät postia minulle
Jukka Antero Huvinen
Timo Leskinen kirjoitti:
> Toisaalta .308 on oivallinen rata- ja metsästysase, koska luotivalikoima
> on niin laaja.
> Esim. mikä on parempi haittalintujen hävittämiseen kuin kevyt ja nopea
> .308:n reikäpää! Ei taatusti lennä mikään huononkaan osuman jälkeen!
On .243:lle esim. Noslerin 55 grainin Ballistic Tip -reikäpää, jolle
latausopas antaa yli 1240 m/s (4069fps) ja B.C. on vielä .276. Tekemistä
nopeimmilla .22-kaliipereillakin.
Edullista harjoitteluluotia on .243:lle kylläkin vaikea löytää.
--
Jukka
Jari Hindström
> Aion hankkia 243 kaliberisen kiväärin lähinnä kanalintujahtiin.
>
> onko kenelläkään käytännön kokemusta kaliberin soveltuvuudesta siihen?
> hurjimmat väitteet kertovat teeren kokoisen linnun hajoavan kappaleiksi
> ammuttaessa!
> jos näin on niin mitkä sitten ovat ns. luodin nopeus raja jonka alla on
> syytä pysyä ettei lintu hajoa "atomeiksi" ?
>
> onhan esim 222.n luoti vielä100.n metrin kohdalla nopeampi kuin 243.n ,
> eikös se sitten räjäytä lintua????
>
> Terveisin : Harri H-V
Aikoinaan metsästelin 243:lla ladattuna 90 grainin kokovaippaluodilla ja
nopeus oli varmaan vähän alle 800 m/s tai jollain niillä nurkilla.
Kokemukseni oli, että soveltuu hyvin lintujen, kettujen ja kissojen
ampumiseen. Tuolla latauksella ei rikkonut kohdetta, mutta tappoi hyvin -
kunhan ampui tarkasti.. ja siihen 243 toimi hyvin suoran lentoratansa ja
pienen tuuliherkkyyden takia.
Latailin silloin myös jonkin verran nopeampia vaihtoehtoja, mutta niillä
ongelmana oli tuo kohteen "räjähtäminen" kokovaippaluodilla. Lyhyillä
etäisyyksillä "kissankokeiseen" tuli nyrkin menevä luodin poistumisreikä.
Ainoo haittapuoli oli oikeastaan 222:ta suurempi rekyyli ja laukausääni.
Niin ja tietty tuon tyyppisten kaliperien risuherkkyys.
t. Jari