Mensan jäsenet ym. testeissä pärjänneet
Jarmo
kun olette
kertoneet päässeenne mensan jäseneksi? Vai oletteko kenties jättäneet
kertomatta?
kaappimensalainen?:)
Jyrki Kauppinen
Minulle oli suuri pettymys se, että kertoessani asiasta parhaille
ystävilleni sain vastaani lähes poikkeuksetta mykistyneen hiljaisuuden.
Ainoastaan yksi kaveri 'otti osaa ilooni' ja onnitteli. Muut olivat sen
oloisia, kuin jäsenyyteni (tai siis jäsenyyskelpoisuuteni) olisi vienyt
heiltä leivän suusta ;-) Tapauksen jälkeen ymmärrän, miksi niin useat Mensan
jäsenet pysyvät kaapeissaan. Huomautan vielä, etten mitenkään tehnyt numeroa
asiasta, ilmoitin vaan hämmästykseni siitä, että testeissä oli saatu luvuksi
se mikä saatiin. Suhtauduin testiin hyvin pitkälti huumorilla ja pilkettäkin
oli silmäkulmassa. En olisi kuollut vaikka tulokseni olisi ollut
'keskimääräisempikin'.
Mensa on sellainen järjestö, josta näköjään helposti syntyy vahvoja
ennakkoluuloja. Osa näistä syntyy luultavasti siksi, että henkilöt, jotka
eivät ole saaneet mieleistään tulosta testeissä, alkavat levittää pahaa
verta ja panettelemaan kaikkea Mensaan liittyvää. Osa ehkä siitä, että
jäsenyysvaatimus tuntuu joistakin snobbailulta eivätkä nämä jaksa suhtautua
asiaan objektiivisesti. Olen enemmän kuin kerran kuullut
kahvipöytäkeskusteluissa paneteltavan Mensaa. Olen aina miettinyt, että
paljastanko näille panettelijoille, että he panettelevat samalla minua?
Tulee huono olo, kun jollekin ihmiselle tuottaa niin paljon tuskaa tällaisen
yhdistyksen olemassaolo, että tämä joutuu suorastaan raivon partaalle.
Yleistys tässä kuin muissakin asioissa kuvaa kertojansa sivistystasoa ja
henkilökohtaisia ongelmia. Ja suurin mätäpaise lienee (suomalainen) kateus!
Se mikä minua ihmetyttää osassa tällä palstalla käytävissä keskusteluissa on
se, että Mensan jäseniä sanotaan suht kritiikittömästi älykkäiksi ihmisiksi.
On totta, että Mensan testit mittaavat tietynlaista loogista päättelykykyä,
mutta on hyvin paljon älykkyyttä, joka siinä jää mittaamatta. Uskon, että
itselläni on tätä loogista älykkyyttä, mutta entä mm. musikaalinen-,
taiteellinen-, tunne- ym älyt? Äly ja älykkyys on aika laaja käsite ja miten
erottaa lahjakkuus ja älykkyys?
Mitä vastata kysymykseesi? Jos mietit tätä 'julkisuutta' omalla kohdallasi,
niin oman kokemukseni perusteella ei välttämättä kannata kaikille mennä
kertomaan, että olet menestynyt testissä. Käytä harkintakykyä ja valmistaudu
yllätyksellisiin reaktioihin ;-) Voi olla vaikeata saada ympäristö
ymmärtämään, että olet se sama ihminen kuin ennenkin.
t. Jyrki
>Jarmo <jarm...@aaa.fi> wrote in message news:3909185E...@aaa.fi...
L Tiilikainen
> Mensa on sellainen järjestö, josta näköjään helposti syntyy vahvoja
> ennakkoluuloja. Osa näistä syntyy luultavasti siksi, että henkilöt, jotka
> eivät ole saaneet mieleistään tulosta testeissä, alkavat levittää pahaa
> verta ja panettelemaan kaikkea Mensaan liittyvää. Osa ehkä siitä, että
> jäsenyysvaatimus tuntuu joistakin snobbailulta eivätkä nämä jaksa suhtautua
> asiaan objektiivisesti.
Ja osa siitä, että joistakin itse jäsenyys tuntuu snobbailulta, vähän samaan
tyyliin kuin että ökyrikas sortuu mauttomuuksiin vain näyttääkseen, että on
millä mällätä, ja tehdäkseen muut kateellisiksi.
Miten kutkuttavaa onkaan liittyä jäseneksi klubiin, johon pääsevät vain harvat
ja valitut, jotka jollain tavalla tuntevat yhteenkuluuvaisuutta siitä, että
heillä on jotain, mitä muilla ei ole!
Ellei sitten tosiaan ole kysymys ihan tavallisista ihmisistä, jotka vaan
sattuvat olemaan muita älykkäämpiä. Mutta siitä herääkin sitten kysymys, että
jos älykäs haluaa korostaa olevansa aivan tavallinen hemmo, niin miksi hän
haluaisi erityisesti osoittaa kuuluvansa älykkäiden eliittiin?
Paradoksaalista kyllä, että kun Mensan yksi tarkoitus on luoda älyllisesti ja
sosiaalisesti kannustava ympäristö jäsenilleen, niin jo pelkkä nimen lausuminen
ääneen jäsenkunnan ulkopuolella aiheuttaa vähemmän kannustavan ilmapiirin. Onko
vika siis älyssä vai sen puutteessa?
> Se mikä minua ihmetyttää osassa tällä palstalla käytävissä keskusteluissa on
> se, että Mensan jäseniä sanotaan suht kritiikittömästi älykkäiksi ihmisiksi.
Älykäs voi tosiaan olla ilman Mensaakin.
Laura
Jyrki
L Tiilikainen <ai.m...@mulle.vai> kirjoitti
viestissä:390964B7...@mulle.vai...
> Jyrki Kauppinen wrote:
> Miten kutkuttavaa onkaan liittyä jäseneksi klubiin, johon pääsevät vain
harvat
> ja valitut, jotka jollain tavalla tuntevat yhteenkuluuvaisuutta siitä,
että
> heillä on jotain, mitä muilla ei ole!
joukkoon.Ja se pääseekö onkin sitten kiinni minkälaisen dna olet saanut
jne.Ja dna peukaloiminen on tällä hetkellä varmastikin aika alkeellista
vielä.Eli ei vielä voida sanoa ehkä että mensan jäsenet on harvoja ja
valittuja.Tai jos otetaan huomioon että pisteraja on ihmisten keksimä niin
sitten...
> Älykäs voi tosiaan olla ilman Mensaakin.
Uskon samaan.Ei varmaan ole vielä löydetty kaikkia älykkyyden lajeja
saatikaan keksitty niille mittaria.
> Laura
Jyrki
Johnny Lindstrom
<Jyrki.K...@novogroup.com> wrote:
>Minulle oli suuri pettymys se, että kertoessani asiasta parhaille
>ystävilleni sain vastaani lähes poikkeuksetta mykistyneen hiljaisuuden.
>Ainoastaan yksi kaveri 'otti osaa ilooni' ja onnitteli. Muut olivat sen
>oloisia, kuin jäsenyyteni (tai siis jäsenyyskelpoisuuteni) olisi vienyt
>heiltä leivän suusta ;-) Tapauksen jälkeen ymmärrän, miksi niin useat Mensan
>jäsenet pysyvät kaapeissaan. Huomautan vielä, etten mitenkään tehnyt numeroa
>asiasta, ilmoitin vaan hämmästykseni siitä, että testeissä oli saatu luvuksi
>se mikä saatiin.
Noinhan siinä käy. Kysymys lienee jostakin sellaisesta, että Mensan
jäsenyys nostaa henkilön "absoluuttisesti" muiden yläpuolelle sillä
tavoin, ettei asiaa voi asettaa edes kyseenalaiseksi. Muut ilmeisesti
katsovat tulleensa vasten tahtoaan (vastoin omaa käsitystään)
todistetuiksi jäsentä huonommiksi.
Ilmiö on aika kummallinen, sillä ympäristö kyllä hyväksyy sen, että
joku on kaikkia muita parempi juoksija, uimari, matemaatikko,
korttihai, shakinpelaaja, mutta ei sitä, että joku on todistetusti
älykkyydeltään muita parempi. Toisaalta älyllinen paremmuus oudosti
hyväksytään kyllä, jos henkilöllä on jo valmiiksi jokin korkea
julkinen virka tai arvostettu ammatti yhteiskunnassa. Olisiko niin,
että ympäristön mielestä yliälykkyyden tuoma arvostuksen nousu pitää
vielä erikseen jotenkin "ansaita". :)
Ilmiölle ei voi tehdä juuri mitään ja monet ilmeisesti ratkaisevat
tämän sosiaalisen ongelman vaikenemalla visusti jäsenyydestään. Se on
valitettavaa.
>Mensa on sellainen järjestö, josta näköjään helposti syntyy vahvoja
>ennakkoluuloja. Osa näistä syntyy luultavasti siksi, että henkilöt, jotka
>eivät ole saaneet mieleistään tulosta testeissä, alkavat levittää pahaa
>verta ja panettelemaan kaikkea Mensaan liittyvää. Osa ehkä siitä, että
>jäsenyysvaatimus tuntuu joistakin snobbailulta eivätkä nämä jaksa suhtautua
>asiaan objektiivisesti. Olen enemmän kuin kerran kuullut
>kahvipöytäkeskusteluissa paneteltavan Mensaa. Olen aina miettinyt, että
>paljastanko näille panettelijoille, että he panettelevat samalla minua?
Jos niin teet, joudut helposti näiden panettelijoiden järjestämään
sosiaaliseen boikottiin. Sinulle ei puhuta eikä sinua "ole olemassa".
Tätä myös työpaikkakiusaamiseksi voidaan kutsua. Suuremman ihmisjoukon
omanarvontunnon kolhiintuessa tämä joukko alkaa keskuudessaan kehittää
itselleen tasoitusta mitä ihmeellisimmin keinoin. Niinpä parjaus
(nimenomaan) selkäsi takana voi kasvaa uskomattomiin mittoihin ja
sinua voidaan alkaa jopa savustaa ulos koko työpaikasta.
>Tulee huono olo, kun jollekin ihmiselle tuottaa niin paljon tuskaa tällaisen
>yhdistyksen olemassaolo, että tämä joutuu suorastaan raivon partaalle.
>Yleistys tässä kuin muissakin asioissa kuvaa kertojansa sivistystasoa ja
>henkilökohtaisia ongelmia. Ja suurin mätäpaise lienee (suomalainen) kateus!
Kateus on aika sopiva käsite tässä yhteydessä. Toinen on murskattu
itse- tai omanarvontunto. Sitä harva ihminen pystyy nielemään.
>Mitä vastata kysymykseesi? Jos mietit tätä 'julkisuutta' omalla kohdallasi,
>niin oman kokemukseni perusteella ei välttämättä kannata kaikille mennä
>kertomaan, että olet menestynyt testissä. Käytä harkintakykyä ja valmistaudu
>yllätyksellisiin reaktioihin ;-) Voi olla vaikeata saada ympäristö
>ymmärtämään, että olet se sama ihminen kuin ennenkin.
Näin. Mensan julkijäsenyys muokkaa aiempaa suhdettasi ympäristöösi.
Aiemmista (julkisista ja salaisista) kilpailijoistasi tulee usein
selkeitä vihamiehiäsi ja aiemmista aidoista ystävistäsi sinua
selkeästi enemmän arvostavia. Mensan jäsenyys jakaa aiemman
ympäristösi voimakkaammin kahtia.
Lisäksi voit saada uusia hyviä ystäviä ihmisistä, jotka hakeutuvat
älykkäiden ihmisten älykkääseen seuraan, koska ovat itsekin älykkäitä.
Älykkäälle ihmiselle älykäs seura on kotoista ja rentouttavaa. Kysymys
on ilmeisesti ymmärretyksi tulemisen vaivattomuudesta.
--
Oikeassa oleminen on miellyttävää.
L Tiilikainen
> Ilmiö on aika kummallinen, sillä ympäristö kyllä hyväksyy sen, että
> joku on kaikkia muita parempi juoksija, uimari, matemaatikko,
> korttihai, shakinpelaaja, mutta ei sitä, että joku on todistetusti
> älykkyydeltään muita parempi.
Hmm, jos älykkyys on synnynnäinen ominaisuus, niin voiko sanoa, että on
älykkyydeltään muita parempi? Eikö se ole vähän sama kuin sanoisi, että joku on
parempi pituudeltaan tai kengännumeroltaan kuin joku toinen?
> Toisaalta älyllinen paremmuus oudosti
> hyväksytään kyllä, jos henkilöllä on jo valmiiksi jokin korkea
> julkinen virka tai arvostettu ammatti yhteiskunnassa. Olisiko niin,
> että ympäristön mielestä yliälykkyyden tuoma arvostuksen nousu pitää
> vielä erikseen jotenkin "ansaita". :)
Siis älykkyydestään tai yliälykkyydestään huolimatta ihminen voi olla ääliö. Sen
vuoksi arvostus ei automaattisesti seuraa älykkääksi julistautumista.
Älykkyys ei tee ihmisestä parempaa, onnellisempaa tai menestyvämpää. Se ei takaa
pitkää elämää, loistavaa tulevaisuutta tai paikkaa historian kirjoissa. Se ei
myöskään tee elämästä mielekästä tai elämää mielekkääksi. Miksi älykkyyttä
itsessään pitäisi siis arvostaa? Tai pitäisikö älykästä ihmistä arvostaa pelkän
älykkyytensä vuoksi, jos tämä älykkyyttään hyväksi käyttäen toimii muita ihmisiä
vastaan tai vahingoittaen ympäristöään? Olisiko se älykästä?
> Lisäksi voit saada uusia hyviä ystäviä ihmisistä, jotka hakeutuvat
> älykkäiden ihmisten älykkääseen seuraan, koska ovat itsekin älykkäitä.
> Älykkäälle ihmiselle älykäs seura on kotoista ja rentouttavaa. Kysymys
> on ilmeisesti ymmärretyksi tulemisen vaivattomuudesta.
Älykäs ihminen voi älykkäässä seurassa niin sanotusti piehtaroida omassa
älykkyydessään. Ja uskallan arvata, mitä mieltä siinä seurassa ollaan sanonnasta:
"Joukossa tyhmyys tiivistyy".
Laura
Epi Tome
> Älykäs voi tosiaan olla ilman Mensaakin.
Ja ennen kaikkea voi kuvitella olevansa älykäs. Useimmathan pitävät itseään
muita älykkäämpänä...
Rs.
Johnny Lindstrom
wrote:
>> Ilmiö on aika kummallinen, sillä ympäristö kyllä hyväksyy sen, että
>> joku on kaikkia muita parempi juoksija, uimari, matemaatikko,
>> korttihai, shakinpelaaja, mutta ei sitä, että joku on todistetusti
>> älykkyydeltään muita parempi.
>
>Hmm, jos älykkyys on synnynnäinen ominaisuus, niin voiko sanoa, että on
>älykkyydeltään muita parempi? Eikö se ole vähän sama kuin sanoisi, että joku on
>parempi pituudeltaan tai kengännumeroltaan kuin joku toinen?
Eipä sitä noin tavata tulkita, kumma kyllä. :)
>> Toisaalta älyllinen paremmuus oudosti
>> hyväksytään kyllä, jos henkilöllä on jo valmiiksi jokin korkea
>> julkinen virka tai arvostettu ammatti yhteiskunnassa. Olisiko niin,
>> että ympäristön mielestä yliälykkyyden tuoma arvostuksen nousu pitää
>> vielä erikseen jotenkin "ansaita". :)
>
>Siis älykkyydestään tai yliälykkyydestään huolimatta ihminen voi olla ääliö. Sen
>vuoksi arvostus ei automaattisesti seuraa älykkääksi julistautumista.
>
>Älykkyys ei tee ihmisestä parempaa, onnellisempaa tai menestyvämpää.
Tuo ei ilmeisesti, ainakaan menestymisen osalta, pidä paikkaansa. Olen
nähnyt (täälläkin) mainintoja tutkimuksista, joita etenkin amerikoissa
on tehty älykkyyden suhteesta henkilön (taloudelliseen)
menestyneisyyteen. Muistaakseni korrelaatiota oli aika hyvin.
>Se ei takaa
>pitkää elämää, loistavaa tulevaisuutta tai paikkaa historian kirjoissa.
Takuuta ei ole, mutta muuten kuten edellä, paitsi ehkä pitkä elämä.
>Se ei
>myöskään tee elämästä mielekästä tai elämää mielekkääksi. Miksi älykkyyttä
>itsessään pitäisi siis arvostaa? Tai pitäisikö älykästä ihmistä arvostaa pelkän
>älykkyytensä vuoksi, jos tämä älykkyyttään hyväksi käyttäen toimii muita ihmisiä
>vastaan tai vahingoittaen ympäristöään? Olisiko se älykästä?
Toisen henkilön ominaisuuksien arvostus on subjektiivinen asia, jonka
tason jokainen itse määrittelee. Julkinen yliälykkyys valitettavasti
nostattaa arvostusta tai kateutta, kuten täällä muutkin ovat
todenneet. Asialle ei voi mitään.
>> Lisäksi voit saada uusia hyviä ystäviä ihmisistä, jotka hakeutuvat
>> älykkäiden ihmisten älykkääseen seuraan, koska ovat itsekin älykkäitä.
>> Älykkäälle ihmiselle älykäs seura on kotoista ja rentouttavaa. Kysymys
>> on ilmeisesti ymmärretyksi tulemisen vaivattomuudesta.
>
>Älykäs ihminen voi älykkäässä seurassa niin sanotusti piehtaroida omassa
>älykkyydessään. Ja uskallan arvata, mitä mieltä siinä seurassa ollaan sanonnasta:
>"Joukossa tyhmyys tiivistyy".
En tunne yhtään erityisen tyhmää Joukoa.
--
Kansanedustajani sotkeutuu vain sanoihinsa.
Johnny Lindstrom
wrote:
>> Älykäs voi tosiaan olla ilman Mensaakin.
>
>Ja ennen kaikkea voi kuvitella olevansa älykäs. Useimmathan pitävät itseään
>muita älykkäämpänä...
Noinko on yleensä? Itseäni pidin muita tyhmempänä kunnes aloin epäillä
asiaa ja päätin käydä Mensan testissä, jossa totesin asian olevan
juuri päinvastoin. Pienen sulattelun jälkeen opin kuitenkin tilanteen
hyväksymään. On myönnettävä, ettei sulattelu kestänyt kovin kauan. :)
Jarkko Viinamäki
>kun olette kertoneet päässeenne mensan jäseneksi? Vai oletteko kenties
jättäneet
>kertomatta?
Liityin aikoinaan siksi, että halusin varmistaa olevani ainakin tietyn tason
yläpuolella ja pääosin mielenkiinnosta. Osa ystävistäni suhtautuu asiaan
"kaikkihan sinne pääsee, ihan turha homma", osa osoittaa jonkinasteista
arvostusta ja loput ovat hiljaa eivätkä vaivaudu ajattelemaan asiaa.
Jäsenyydestähän ei sinänsä ole juurikaan hyötyä (saa jäsenlehden, jonka
asiasisältö lähentelee kummeli-jaksoa ;)) saati sen mainostamisesta mutta
luulisin sen olevan useimmille jonkinlainen egoboosti. Elämän bottom linehan
on endorfiini.
Tässäpä linkki maailman high-IQ eliitin sivuille. Jos joku sattuu kuulumaan
triplaysiin niin pistä mailia :)
http://www.geocities.com/Athens/Delphi/7447/otherHIQ.html
Markku Jantunen
>Se mikä minua ihmetyttää osassa tällä palstalla käytävissä
>keskusteluissa on se, että Mensan jäseniä sanotaan suht
>kritiikittömästi älykkäiksi ihmisiksi. On totta, että Mensan
>testit mittaavat tietynlaista loogista päättelykykyä, mutta on
>hyvin paljon älykkyyttä, joka siinä jää mittaamatta. Uskon,
Älykkyystestejä on hyvin monenlaisia, mutta niitä kaikkia
sanotaan älykkyystesteiksi yhdestä hyvästä syystä: niissä
suoriutuminen korreloi voimakkaasti erittäin monenlaisissa
kognitiivisissa tehtävissä suoriutumisen kanssa. Kykyä tun-
nistaa säännönmukaisuuksia ja abstrakteja hahmoja voidaan
testata vanhojen tuttujen kuviosarjojen, sana-analogioiden
ja lukusarjojen lisäksi mm. kuvioiden (lyhytaikaisesta)
muistista piirtämistehtävillä - kuvio täytyy käsitteellistää
omassa mielessä ennenkuin sen voi muistaa, siitä on osattava
erottaa olennaiset osien väliset suhteet ja muistettava ne.
Yllättävän tyyppiset tehtävät osoittautuvat valideiksi nk.
g-faktorin mittaamisessa.
Eri tyyppisten yleisesti käytössä olevien älykkyystestien
keskinäiset korrelaatiot ovat yleensä 0.7 ja 0.9 välillä
eli hyvin korkeita. Tuollaiset korrelaatiot ovat poikkeuk-
sellisen korkeita psykologiassa ja yhteiskuntatieteissä,
joissa usein käsitellään vaikeasti mitattavissa olevia
asioita, joihin vaikuttavia tekijöitä on vaikeaa siistis-
ti erotella toisistaan. Älykkyystutkimuksen perustellus-
ti sanoa olevan nk. kovaa ja objektiivista tiedettä.
>että itselläni on tätä loogista älykkyyttä, mutta entä mm.
>musikaalinen-, taiteellinen-, tunne- ym älyt?
Musikaalisuus kulkee osin käsi kädessä matemaattisuuden kanssa
siitä syystä, että sekä musiikin että matematiikan ymmärtämi-
sessä tarvitaan kykyä hahmottaa rakenteita ja symmetrioita.
Musiikki on vain erikoistunut ääninä ilmaistaviin rakenteisiin
ja symmetrioihin. Matematiikka taas on paljolti aisteista riip-
pumattomampaa, joskin moni matematiikan osa-alue nojaa vahvasti
visuaalisen tiedon käsittelyyn.
Siinä missä musiikillinen lahjakkuus nojaa kuuloaistimusten
käsittelyyn erikoistuneiden aivojen keskusten toimintaan
rikastuttaen niitä yleisellä abstraktia ajattelua säätele-
vällä aivojen tiedonkäsittelykapasiteetilla ja matematiikan
taju pohjautuu suurelta osin visuaalisen informaation käsit-
telyyn erikoistuneiden aivokuoren osien toimintaan, tunneäly
pohjautuu limbiseen järjestelmään, joka vastaa ihmisen laji-
tyypillisen tunne-elämän säätelystä karkealla tasolla.
(Limbiseen järjestelmään kuuluu aivokuoren alaisia, kehitys-
historiallisesti vanhoja osia ja osa kehityshistorialli-
sesti uudesta aivokuoresta, joka on ihmisellä merkittävästi
suurempi kuin millään muulla eläinlajilla.)
Tunne-älyä rikastaa ja jalostaa sama mihinkään erikoistuma-
ton korkeampi aivotoiminta (assosiaatioaivokuori otsalohkos-
sa ja yleisesti ottaen kaikkien aivojen osien yhteistoiminta)
kuin kaikkia muitakin erityistoimintoja. Näillä perusteilla
odottaisin mieluummin, että älykkäillä ihmisillä on yleensä
vivahteikkaampi tunne-elämä kuin vähemmän älykkäillä ihmisil-
lä. Älykkäiden ihmisten voisi, kuten elämänkokemus osoittaa,
odottaa olevan myös yleensä vähemmän impulsiivisia ja tunne-
elämältään kypsempiä kuin vähemmän älykkäiden siitä syystä,
että siltä osin kuin parempi introspektio (tietoisuus itses-
tä), mielikuvitus ja oppimiskyky tasapainottavat ja oppimi-
sen kautta sopeuttavat ympäristöön paremmin.
Sympatiaan eli toisten ihmisten tunteiden tunnistamiseen ja
niihin reagoimiseen opituilla ja vaistonvaraisilla tavoilla
kykenevät kaikki normaalit ihmiset älykkyystasosta riippumatta.
Empatia eli toisen ihmisen asemaan eläytyminen taas edellyttää
älykkyyttä, koska toisen ihmisen asema on osattava kuvitella
omassa mielessä ja on osattava kuvitella itsensä siihen. Se
taas edellyttää introspektiokykyä ja mielikuvitusta, joista
mielikuvitus on älykkyyden välttämätön edellytys ja intro-
spektiokyky älykkyyteen usein liittyvä ominaisuus.
>Äly ja älykkyys on aika laaja käsite ja miten erottaa lahjak-
>kuus ja älykkyys?
Miten olisi: älykkyys on yleistä ja tehtävätyypistä paljolti
riippumatonta kognitiivista kapasiteettia, lahjakkuus taas
tehtäväspesifistä kyvykkyyttä?
>Mitä vastata kysymykseesi? Jos mietit tätä 'julkisuutta' omalla
>kohdallasi, niin oman kokemukseni perusteella ei välttämättä kan-
>nata kaikille mennä kertomaan, että olet menestynyt testissä. Käy-
>tä harkintakykyä ja valmistaudu yllätyksellisiin reaktioihin ;-)
>Voi olla vaikeata saada ympäristö ymmärtämään, että olet se sama
>ihminen kuin ennenkin.
Miksi ihmeessä mensalaisuudesta pitäsi ylipäätään kertoa kenel-
lekään? Ainoa syy, jonka voin kuvitella olevan mensalaisuudesta
kertomiseen nimenomaisesta halusta kertoa mensalaisuudestaan
(en tarkoita, että pitäisi nähdä kohtuuttomasti vaivaa sen salaa-
miseksikaan), on tarve saada arvostusta muilta ihmisiltä. Jos joku
tietää muita syitä, niin valaiskoon ihmeessä.
- mj
--
Markku Jantunen msj at cs dot tut dot fi
http://www.cs.tut.fi/~msj/
Markku Jantunen
>>Musikaalisuus kulkee osin käsi kädessä matemaattisuuden kanssa
>>siitä syystä, että sekä musiikin että matematiikan ymmärtämi-
>>sessä tarvitaan kykyä hahmottaa rakenteita ja symmetrioita.
>>Musiikki on vain erikoistunut ääninä ilmaistaviin rakenteisiin
>>ja symmetrioihin. Matematiikka taas on paljolti aisteista riip-
>>pumattomampaa, joskin moni matematiikan osa-alue nojaa vahvasti
>>visuaalisen tiedon käsittelyyn.
>Älä kuitenkaan yritä redusoida musikaalisuutta yleisälykkyyteen tai
>testiälykkyyteen koska se on mahdotonta.
Täh? Yllä lukee, että matemaattisuus ja musikaalisuus kulkevat
usein käsi kädessä.
>Kysessä on kuviopäättelytestistä erillinen lahjakkuusfaktori jota ei
>kuvioilla voida tyhjentävästi mitata.
Kuka tuollaista on väittänyt?
>>Tunne-älyä rikastaa ja jalostaa sama mihinkään erikoistuma-
>>ton korkeampi aivotoiminta (assosiaatioaivokuori otsalohkos-
>>sa ja yleisesti ottaen kaikkien aivojen osien yhteistoiminta)
>>kuin kaikkia muitakin erityistoimintoja. Näillä perusteilla
>>odottaisin mieluummin, että älykkäillä ihmisillä on yleensä
>>vivahteikkaampi tunne-elämä kuin vähemmän älykkäillä ihmisil-
>>lä. Älykkäiden ihmisten voisi, kuten elämänkokemus osoittaa,
>>odottaa olevan myös yleensä vähemmän impulsiivisia ja tunne-
>>elämältään kypsempiä kuin vähemmän älykkäiden siitä syystä,
>>että siltä osin kuin parempi introspektio (tietoisuus itses-
>>tä), mielikuvitus ja oppimiskyky tasapainottavat ja oppimi-
>>sen kautta sopeuttavat ympäristöön paremmin.
>Yhtä hyvin voidaan teoretisoida, että tunne-elämän rikkaus ja
>vivahteikkuus riippuu ainoastaan kytkentöjen vahvuudesta aivo-
>kuoren ja syvien aivoalueiden välillä, ei sii älykkyydestä mil-
>lään tavoin.
Eikä voida, koska limbiseen järjestelmään, jonka päätehtäviin
kuuluu tunne-elämän säätely, kuuluu myös osa aivokuoresta. Älyk-
kyys vaikuttaa kaikkien korkeampien aivotoimintojen kehittymi-
seen. Siksi se vaikuttaa myös tunneälykkyyden kehittymiseen.
>>Miten olisi: älykkyys on yleistä ja tehtävätyypistä paljolti
>>riippumatonta kognitiivista kapasiteettia, lahjakkuus taas
>>tehtäväspesifistä kyvykkyyttä?
>Kuulostaa ihan hyvältä. Miten muuten testit joissa on aikaraja sekä
>testit joissa ei ole, mittavatkohan ne alykkyyden eri osa-alueita.
>Voidaan helposti kuvitella 'nopeapäinen' älykäs henkilö, 'hidaspäi-
>nen' älykäs henkilö. Näissä Mega-testeissä sun muissa joissa etsi-
>tään testiälykkyyden ehdotonta huippua ei ole yleensä aikarajaa
>ollenkaan.
Ei aikarajalla ole itsessään tietääkseni systemaattista vaikutusta
siihen, mitä osa-aluetta testi mittaa.
J.A.K
> Miksi ihmeessä mensalaisuudesta pitäsi ylipäätään kertoa kenel-
> lekään? Ainoa syy, jonka voin kuvitella olevan mensalaisuudesta
> kertomiseen nimenomaisesta halusta kertoa mensalaisuudestaan
> (en tarkoita, että pitäisi nähdä kohtuuttomasti vaivaa sen salaa-
> miseksikaan), on tarve saada arvostusta muilta ihmisiltä. Jos joku
> tietää muita syitä, niin valaiskoon ihmeessä.
Se että saa tukittua ärsyttävän kurssikaverin suun, joka kellottaa omaa 148
tulostaan jokaiselle vastaatulijalle? :) :) :) ;)
-J-
vha...@cc.helsinki.fi
Marcus E Engdahl <meng...@alpha.hut.fi> wrote:
>Älä kuitenkaan yritä redusoida musikaalisuutta yleisälykkyyteen tai
>testiälykkyyteen koska se on mahdotonta. Kysessä on kuviopäättelytestistä
>erillinen lahjakkuusfaktori jota ei kuvioilla voida tyhjentävästi mitata.
>Absoluuttinen sävelkorva tuskin parantaa menestystä kuviopäättelyssä.
Absoluuttisellä sävelkorvalla ei taida olla musikaalisuuden kanssa
paljonkaan tekemistä.. mutta toki se auttaa joidenkin soittimien
käsittelyä siinä missä näppärät kädetkin.
VesA