Kansallispuistossa telttailu
Mikko Mäki
laillisten leiriytymispaikkojen vähyys.Miten käytännössä kukin toimii; meloo
aina sallituille telttailupaikoille yöksi, kysyy maanomistajalta luvan, vai
käyttää maalaisjärkeä niinkuin tunnustan usein tehneeni?
Jos meloo ulkosaariston vesillä tuntuu luonnottomalta suunnitella reitti
niiden muutaman laillisen leiripaikan mukaan poukkoilevaksi, kun voisi
nauttia venereittien ulkopuolisesta rauhallisuudesta.
Miten kansallispuiston henkilökunta lie suhtautua asiaan,tuleeko häätö vai
sakot?
Sehän on selvää että puiston alueella toimitaan jo taukopaikan valinnassa
luonnon ja eläinten ehdoilla.
Erkki T. Nieminen
saarissa) voi yleensä telttailla vain niiden paikkojen läheisyydessä,
joihin on merkitty info-piste. Kartan valkoiset saaret ovat minun
käsitykseni mukaan tavallisia saaria joita koskevat yleiset asetukset.
Erkki
Lassi Hippeläinen
>
> Saaristomeren kansallispuiston alueella (kartassa vihreillä merkityissä
> saarissa) voi yleensä telttailla vain niiden paikkojen läheisyydessä,
> joihin on merkitty info-piste. Kartan valkoiset saaret ovat minun
> käsitykseni mukaan tavallisia saaria joita koskevat yleiset asetukset.
Lainkäytössä erotetaan käsitteet 'telttailu' ja 'tilapäinen yöpyminen'.
Telttailu on pitkäaikaista, ja maanomistajan luvan varassa kuten
tulenteko. Tilapäinen yöpyminen tarkoittaa lyhytaikaista viipymistä,
joka on sallittu jokamiehenoikeutena ilman maanomistajan lupaa. Eron
takana on ajatus maaperän kulumisesta (mm. polkuja tallautuu) eli
käytännössä noin viikonloppu on tilapäistä, mutta sitä pidempi vaatii
luvan.
Puistoissa voi olla omat sääntönsä, joissa saatetaan rajoittaa jopa
jokamiehenoikeuksia. En tunne Saaristomeren kansallispuiston sääntöjä,
mutta yleensä *kansallis*puistojen henkeen kuuluu, että
jokamiehenoikeuksia ei rajoiteta. Varsinaisilla telttailupaikoilla voi
olla kulumista vähentäviä palveluja, kuten roskapiste ja vessa.
Rauhoitusalueet ovat erikseen. Jos saaressa on rantautumiskielto, ei
tilapäinen yöpyminen ole mahdollista.
-- Lassi
Ilkka Salmi
news:3E55E751...@ieee.orgies.invalid...
>
> Lainkäytössä erotetaan käsitteet 'telttailu' ja 'tilapäinen yöpyminen'.
>
> jokamiehenoikeuksia.
Kansallispuiston järjestyssäännöissä puhutaan "leiriytymisestä", olisiko se
sama kuin yo. "telttailu"?. Säännöissä ei (kuten ei yleensäkään vastaavissa)
viitata suoraan jokamiehenoikeuksiin. Erikseen on kylläkin todettu
jokamiehenoikeus marjastukseen siellä missä liikkuminen on sallittua.
Järjestyssäännöt eivät varmaankaan sinällään korvaa tai ohita
automaattisesti kaikkia jokamiehenoikeuksien säädöksiä?
http://www.metsa.fi/luo/kpuistot/saaristomeri/
Kohdasta järjestyssäännöt:
"5. Leiriytyminen on sallittu vain seuraavilla tarkoitusta varten
osoitetuilla telttailualueilla;
Houtskari: Nölstö
Korppoo: Aspö Långlandet, Börkö Byviken, Brunskär Stora Hästö, Kalgarholm
Konungskär, Jurmon Moringharun, Österskär, Sundskär
Nauvo: Berghamn Västerby, Gullkrona, Dalskär, Lökholm Kråkskär, Nötö Bodö
Dragsfjärd : Högsåra Sandviken, Storfallan Högland, Vänö Yxskär, Ölmos
Sandö"
Ilkka
Lassi Hippeläinen
>
> "Lassi Hippeläinen" <lahi...@ieee.orgies.invalid> kirjoitti viestissä
> news:3E55E751...@ieee.orgies.invalid...
> >
> > Lainkäytössä erotetaan käsitteet 'telttailu' ja 'tilapäinen yöpyminen'.
> >
> > Puistoissa voi olla omat sääntönsä, joissa saatetaan rajoittaa jopa
> > jokamiehenoikeuksia.
>
> Kansallispuiston järjestyssäännöissä puhutaan "leiriytymisestä", olisiko se
> sama kuin yo. "telttailu"?. Säännöissä ei (kuten ei yleensäkään vastaavissa)
> viitata suoraan jokamiehenoikeuksiin. Erikseen on kylläkin todettu
> jokamiehenoikeus marjastukseen siellä missä liikkuminen on sallittua.
> Järjestyssäännöt eivät varmaankaan sinällään korvaa tai ohita
> automaattisesti kaikkia jokamiehenoikeuksien säädöksiä?
Siinä on juridista saivartelutilaa aika paljon. Jos kansallispuisto on
lailla perustettu, ja siinä laissa sanotaan jotakin oikeuksista suoraan
tai annetaan valtuudet rajoittaa niitä säännöillä, niin sitten
säännöillä on lain voima. Pelkästään valvojien keksimillä säännöillä ei
ole. Valitettavasti jokamiehenoikeuksissa on sekava tilanne. Eräät
(kuten vapaa kulku vesiväylällä) on kirjattu lakiin, eräät (perinteiset
nautintaoikeudet) ovat oikeuslaitoksen ennakkopäätöksiä. Vapaa
liikkuminen maalla on jossain siinä välillä, koska epäsuoraa tukea sille
löytyy mm. rikoslaista (vain pihalla ja viljelyksillä liikkuminen vaatii
luvan).
> http://www.metsa.fi/luo/kpuistot/saaristomeri/
>
> Kohdasta järjestyssäännöt:
> "5. Leiriytyminen on sallittu vain seuraavilla tarkoitusta varten
> osoitetuilla telttailualueilla;
"Leiriytyminen" ja "telttailualue" samassa virkkeessa, eikä kumpaakaan
ole määritelty. Sanaa "leirintäalue" ei ole lupa käyttää, koska se
viittaisi ulkoilulaissa tarkemmin määriteltyyn jaotukseen yhdestä
viiteen tähteen. Haiskahtaa siltä, että alueen vartijoille on jätetty
tilaa komennella luonnossa liikkujia melko mielivaltaisesti.
-- Lassi
Jukka Vaijärvi
> Kohdasta järjestyssäännöt:
> "5. Leiriytyminen on sallittu vain seuraavilla tarkoitusta varten
> osoitetuilla telttailualueilla;
> Houtskari: Nölstö
> Korppoo: Aspö Långlandet, Börkö Byviken, Brunskär Stora Hästö, Kalgarholm
> Konungskär, Jurmon Moringharun, Österskär, Sundskär
> Nauvo: Berghamn Västerby, Gullkrona, Dalskär, Lökholm Kråkskär, Nötö Bodö
> Dragsfjärd : Högsåra Sandviken, Storfallan Högland, Vänö Yxskär, Ölmos
> Sandö"
Itse olen yleensä haistattanut meloessani pitkät tuollaisille
litanioille ja leiriytynyt sille saarelle, joka kohdalle on sopivasti
sattunut illan pimetessä. Eipä ole kertaakaan ollut ketään tullut
paikalle valittamaan tai vaatimaan siirtymään. Asiaan saattaa vaikuttaa
tapani valita leiripaikka sopivan peitteisestä maastosta, jolloin teltta
ei paista vesille. Tietysti riittävän kaukana örveltävistä
kesämökkiläisistä.
Samoin kanootin voi viedä mukanaan ja naamioida rantapusikkoon. Jos
oikein pedantiksi heittäydytään niin rantsussa vältellään tietty vielä
turhien jalanjälkien jättämistä hiekalle (jos on). Tulentekoon kun
käyttää vielä kuivia risuja tai retkikeitintä niin savukaan ei paljasta.
Lisää hyviä vinkkejä näkymättömänä retkeilystä saa
kaukopartiokirjallisuudesta.
Jukka
Esa Harma
Kansallispuiston rajoitusosia ei kannata häiritä, mutta muu osa on
jokamiehen oikeuden kautta käytettävissä ... mutta älä jätä jälkiä
käynnistäsi.
On muuten mukava havaita, että noiden telttailupaikkojen määrä on
ollut kasvussa. Pari vuotta sitten leiriytymispaikkoja taisi olla vain
neljä + Konungskärin tupa.
Mistähän syystä leiriytymistä halutaan rajoittaa? Veneilijät yleensä
nukkuvat mieluusti veneissään. Kansallispuiston alue on avointa ja
pikkuveneille "pelottavaa" eikä niitä siellä juuri näy (lukuunottamatta
tietenkin näitä alueita, jotka ovat reunalla kuten Högland, Gullkrona,
Sandö ja Benskärien välissä). Vain me melojat yövymme saarissa ... ja
jos tulkitsemme sääntöjä tarkkaan, on kansallispuisto isolle osalle
meistä suljettua aluetta.
t. Esa
PS. Jos melot pitkin Nauvon ja Korppoon eteläistä reittiä aivan
kansallispuiston rajalla, saattaa leiripaikan löytäminen olla perin
työlästä ... ellet valiste kansallispuiston aluetta .... mutta onhan
sielläkin niitä mökkejä vähän siellä sun täällä.
"Jukka Vaijärvi" <jukka.v...@dinosoft.fi> wrote in message
news:3E560B24...@dinosoft.fi...
Anna L Lind
> Kansallispuiston rajoitusosia ei kannata häiritä, mutta muu osa on
Saaristomeren kansallispuiston uloimmat osat on kai rajoitettu myös
suosikkiotusteni, hylkeiden takia. Hylkeille rauha on kuulemma erityisen
tärkeää esim. poikasten ja karvanlähtöajan liepeillä. JOten olen samaa
mieltä kuin Esa: pysytään kaukana rajoitusosilta.
> On muuten mukava havaita, että noiden telttailupaikkojen määrä on
Saaristomeren kansallispuiston uudessa järjestysssäännössä (en tiedä on
ko se hyväksytty vai ei vielä) oli ehdotettu lisää alueita tilap.
leiriytymiseen/yöpymiseen/telttailuun.
> Mistähän syystä leiriytymistä halutaan rajoittaa? Veneilijät yleensä
..> Sandö ja Benskärien välissä). Vain me melojat yövymme saarissa ...
> jos tulkitsemme sääntöjä tarkkaan, on kansallispuisto isolle osalle
> meistä suljettua aluetta.
Mielestäni melojien ja muiden oman ruumiin voimalla liikkuvien kuten
retkisoutajien pitäisi saada lisää yöpyumiskohteita kaikissa
kansallispuistoissa. On ihan älytöntä, että veneellä voi pöräyttä
saareen, kaivaa muoviset pihakalusteet ja grillin, mesota pentuineen
pitkin saarta ja nukkua veneessä. PAikalle saapuva meloja joutuu
vetäytymään johonkin ankeaan (sori, mielstäni esim. tammisaaren puiston
leiripaikat ovat varjoisia, rumia ja ankeita) metsänloukkoon
merkitylleleiripaikalle, kun muoviveneiijä ja sen muovikalsuteet jäävät
silokalliolle ulapan ääreen. On se vaan niin väärin.
Muistaakseni kun Tammisaaren puistoa laajennettiin otin yhteyttä
metsähallituksen asiasta vastaavan johtajaan ja ehdotin juuri tätä, että
omakätisesti paikalle tulevat saisivat lisäyöpymispaikoja (joita ei siis
ole tarkoitettu moottoriveneilijöiden telttailupaikoiksi). Perusteluna
oli se,e täkansallispuistossa leiripaika tolivat köntässä, ja puiston
ulkopuolelle oli taas suhteettoman pitkä matka noin
melontavaellusretkeilyn mielessä.
MUTTA: erityisesti paheksun sitä, että Kallbådan majakka Porkkalanniemen
ulkopuolella, tuo uljas ja tuore hylkeiden suojelupaikka, näyttääkin
olevan avoin kaikelle mediahömpälle. Tuoreesa
kova-peli-poikain-urheilu-kisailun pilottijaksossa näytettiin kivoja
kuvia Kallbådan majakalta, jonne kisa toukokuussa päättyy. Hylkeet vain
nostelivat päitään esiin ja katselivat filmiryhmän ja kisaajien menoa.
On äärimmäisen typerää, että suojellaan joku alue, ja sitten se onkin
valittujen ihmisjoukkojen käytössä. Toivottavasti jaksot on edes kuvattu
sellaisen aikaan, että hylkeet eivät erityisesti häiriinny. Mutta :
miksi minun pitäisi olla menemättä hylkeidensuojelualueelle, kun kerran
sellaiset filmausjoukot, joilla ei ole mitään tekemistä esim.
luontodokumentin kansa, saavat sinneluvallisesti mennä. Tulee motivointi
ongelmia itselleni tuosta. Muistaaksi majakka on myös vuokrattu jollekin
seikkailua-organisoituna-maksaville-asiakkaille firmalle, mikä
entisestään saa lainsuojattoman mieleni kiehumaan. Onkohan metsähallitus
tai kuka niitä käyttölupia miettiikään, mietiskellyt miten se vaikutta
kansalaisten haluun noudatta suojelualueiden sääntöjä.
Vaahtoaa,
ALL
Timo Noko
täysin turhaa ja haitallista. Parhaimmat retkeilymaastot löytyvät
nimittäin aina sieltä, missä ehdottomasti ei saa retkeillä.
Aina nimittäin löytyy se paksu setä, jonka mielestä helikopteri- ja
moottorikelkkaretkeily ja "alumiiniteltassa" asuminen on ihan sama
asia. Esimerkiksi amerikoissa on massiivinen liike, joka yrittää ajaa
oikeuksia maastoautoretkeilyyn luonnonsuojelualueilla. Kyse on
kuulemma tasa-arvosta, tralalaa..
Lisää rajoituksia toivomme siis. Kun keskiluokka saadaan takaisin
rivitaloihinsa retkeilemään television ääreen, on jäljelle jäänyt
jengi niin harvalukuista ja harmitonta, ettei sitä kannata vahtia..
Jaakko Vn.
Aivan.
Kulkija ystävä on sade, pakkanen ja pimeä.
Aikaisin keväällä jä myöhään syksyllä on rauhallista.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(____/____)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Löydä itsesi inkkarista: www.avokanootti.info
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Jaakko Vn.
hylkeistä vielä.
Tällaiset jäätalvet tekevät hyvää hylkeiden lisääntymiselle.
Silti ilmastonmuutos on lopulta hylkeiden tuho meidän
vesillämme.
Jos ei ole jäitä, ei ole hylkeillä paikkoja synnyttää.
Siihen ei luonnosuojelualueet auta.
A. Lind
> Aina nimittäin löytyy se paksu setä, jonka mielestä helikopteri- ja
> moottorikelkkaretkeily ja "alumiiniteltassa" asuminen on ihan sama
> asia. Esimerkiksi amerikoissa on massiivinen liike, joka yrittää ajaa
> oikeuksia maastoautoretkeilyyn luonnonsuojelualueilla. Kyse on
Tästäpä sellainen hauska suomalainen huomio, että Suomen
luontomatkailussa kaksi kasvavinta alaa on moottorikelkkailu ja melonta.
Esimerkiksi MOnossa, matkailun normistohankkeessa todettiin näin.
Rahallisesti moottorikelkkailumatkailu on jo nyt tosi isoa.
Mutta: onko moottorikelkkailu oikeasti luontomatkailua? Ja mikäs siinä,
jos kelkkailijat kellistetään jonnekin rajatuille radoille ja sieltä
sitten Nokonkin suosittelemaan rivitalotv:n ääreen.
Sama tavallaan koskee myös moottoriveneilyä: kuka tahansa joka pystyyy
ostamaan veneen, saa sillä ajaa. Veneilijöiltä ei vaadita ajokorttia,
eikä sitten olekaan ihme että esim. hesan edustan suojelusaarilla ison
paatin omistaja sitoo paattinsa suojelukylttiin ja johdattelee
venevieraansa kävelemään luontokohteeseen.
Ehkä unohdan tämän aiheen, rupeaa verenpaine kipuamaan.
ALL
Pekka Virkkunen
leiriytymiskieltoa Saaristomeren kansallispuistossa. Kaikkea ne keksii, en
tosiaan osannut edes kuvitella tämmöistä. Lintujen pesimäsaarille en mene
high seasonina oli rauhoitettu tai ei, kuutteja en myöskään hennoisi ajaa
veteen, vaikka hylkeistä ei totisesti ole Itämerellä pulaa, päinvastoin.
Täysikasvuisia en väistäisi. Itsensä kanssa sovussa, ja niin että voi
muillekin perustella.
Pekka
"A. Lind" <Anna...@helsinki.fi> wrote in message
news:3E577E6D...@helsinki.fi...
Lassi Hippeläinen
<...>
> Mistähän syystä leiriytymistä halutaan rajoittaa?
Etteivät paikat sotkeentuisi. Moneen veneeseen ei mahdu sellainen
pakkaus tyhjänä, joka mahtuu sinne täytenä. Pari muuta seikkaa saattavat
olla polkujen talaantumisen estäminen, maastopalojen vähentäminen, ja
koirien pitäminen pois saarista. Kaikkiin näihin pulmiin tosin riittäisi
ratkaisuksi järjen käyttö, jos se olisi mahdollista.
Toistaiseksi on jouduttu tyytymään yöpymisrajoituksiin niille, jotka
eivät liiku lihasvoimalla. Mutta niinhän se on maallakin.
-- Lassi
Erkki T. Nieminen
>
> Kulkija ystävä on sade, pakkanen ja pimeä.
> Aikaisin keväällä jä myöhään syksyllä on rauhallista.
Syksy ja varsinkin kevät ovat rauhan, luonnon ja myös kelien puolesta
näillä leveysasteilla soveliaimmat melontaretkeilyyn. Kesällä tuppaa
olemaan liian kuumaa ja leväistä ja ihmistä.
Tuli mieleen: kuinhan iso Loviisan luonnosuojeualueen vapaana virtaava
lauhdevesiallas mahtaa pakastalven jäkeen olla?
Erkki Nieminen