Onko jollakulla nuotteja Ruotsin Lainiojokeen välille Råvvajaure -
Jårkastaka - Soppero?
Tai jos ei ole, sekin auttaa, kun tietäisi kuinka paljon on etukäteen
tarkistettavia koskia?
Sen kyllä tiedän, että joki tippuu tuolla välillä noin 1,7 m per
kilometri. Tiedot perustuvat saittiin: http://www.kanotguiden.com
Terveisin,
-Janne
"Janne Pyykkö" <janne....@proha.com> wrote in message
news:janne.pyykko-2059...@hiisi.inet.fi...
-Janne
Meloimme heinäkuun ensimmäisellä viikolla Jorkastakasta Lainioon ja siitä
noin 35-40 km alavirtaan, missa lopetimme sopivan maantiesillan kohdalla.
Vesi oli 30 - 50 cm normaalia korkeammalla sateisen kesän vuoksi. Meloimme
avoimilla kanooteilla ilman aukkopeitteitä ja kahdella koskikajakilla.
Kaikki melojat olivat tottuneita virtaavan veden melojia.
Heti lähtöpaikalta asti joki oli hyvin virtaavaa ja isoaaltoista sekä
leveää. Kivistä ei ollut missään haittaa, kaikki kosket laskettiin sen
enempää tiedustelematta, tosin kuormattuja inkkareita piti silloin tällöin
pysähtyä tyhjentämään vedestä. Ensimmäinen koski, jota kävimme rannalta
tiedustelemassa, oli Louteenkoski Nedre Sopperon jälkenne (kartassa luokka
III). Se oli isoaaltoinen koski, jonka pystyimme laskemaan oikean rannan
tuntumassa vaikeuksitta. Kuormaamattomalla avokanootilla saattoi koskessa
meloa missä kohtaa tahansa vaikeuksitta, ja leiripaikkamme ohittanut
helsinkiläisjoukko meloi keskellä aaltoja vaikeuksitta katetuilla
inkkareilla.
Muista luokan III koskista ei minulla ole sen tarkempaa muistikuvaa, kuin
että kaikki ne laskettiin, suurimpia aaltoja väistellen. retken ainoa
uintreissu tehtiin kenttäkoskessa Lannavaaran kohdalla, kun iso aalto sai
yhden inkkarin nurin.
Temminkikoski on merkitty luokan IV koskeksi, siinä olikin suuremmat aallot
kuin muissa koskissa, mutta kosken voi laskea vasemman rannan tuntumassa
vaikeuksitta, kajakeilla koski oli helppo.
Lainion kylän jälkeen oleva Taanikurkkio on merkitty IV koskeksi. Alku on he
lppo, mutta vasemman rannan tuntumassa on suurehko, takaisin vetävä stoppari
kokean kallion kohdalla. Ennen stopparia on helppoa pysähtyä kallion edessä
olevaan akanvirtaan, stopparin voi myös ohittaa keskivirrassa tai joen
oikeassa reunassa pysyttäytymällä. Taanikurkkion jälkeen seurasi vielä pari
koskea. Loppumatkamme oli nopeasti virtaavaa jokea, ei juuri koskia.
Joki sopii avokanoottiretkeilyyn loistavasti. Vaikeusasteet voivat muuttua
vedenpinnan muutosten mukaan, suuremmalla virtaamalla aallot kasvavat,
vähemmällä virtaamalla turvalliset ohitusväylät rantojen tuntumassa voivat
kaventua tai hävitä. Joki on erämainen, vähän vastaava kuin Ivalojoki, mutta
isovetisempi, kivettömämpi ja pitempi. Seudulla puhutaan yleisesti
Meänkieltä, jota suomalainenkin ymmärtää totuttelun jälkeen. Käykää ihmeessä
kuuntelemassa juttuja Lainion yleisessä kyläsaunassa.
Pelipaikkoja (surffiaaltoja, stoppareita) kajakeille ei juuri ollut.
Timo Antila
Tampereen taivaltajat
Janne Pyykkö kirjoitti viestissä ...
Tosin melomme ylempänä, Soppero on meille lopetuspaikka. Lähtö on reilun
viikon päästä ja nuotit olen jo saanut henk.koht. postissa (kiitos!),
mikä tännekin tiedoksi, jos joku lukee näitä tekstejä vuosien päästä ja
kaipaa Lainiojoen nuotteja.
Terveisin,
-Janne