Nopeudet VKV Seagull Ocean kajakilla
Lill-Klas
melontanopeuteni VKV Seagull Ocean kajakillani. Ocean on 530cm pitkä,
pyöreäpohjainen, 63cm leveä ja vesilinjan leveys 100kg:n kuormalla on 57cm.
Kajakin levein kohta on noin 20cm istuinaukon takana. Itse painan 103kg +
liivit ym joten vesilinja on hiukan leveämpi. Mela jolla meloin on VKV
Vitudden hiilikuitukomposiittimela, painoa 800gr, pituus 230cm.
Kun lähdin kotoa niin testasin ajaessa miten GPS näyttää nopeudet.
Hämmästyin kunka herkästi se reagoi nopudenmuutoksiin.
Sidoin GPS:n pystyyn kiinni etukannelle ja lähdin testaamaan Sipoon
kanottiklubin laiturilta klo. 18.30. Lämmittelin lihaksiani sopivasti kun
meloin Karhusaaren länsipuolelle. Nopeudet mittasin tuuleta suojaisissa
paikoissa kanavissa jotka kiertävät Karhusaaren ja Granön selän
pohjoisosissa. Melontatyylini on erittäin matala ja mela liikku vedon aikana
myös sivusuunnassa.
Kevyesti vain käsillä melonen vauhtia oli 7-8km/h jota voin meloa jatkuvasti
ja hengittää lähes normaalisti.
Kun otin ylävartalon kiertämisen mukaan niin vauhtia oli 8-9km/h. Tällöin
joutuu jo ottamaan happea mutta pystyn melomaan vauhtia 1-2 tuntia.
Kun otin jalkatyön voimakkaasti mukaan niin vauhtia oli 9-10km/h. Tällä
vaudilla ylitän yleensä vilkkaat väylät ym. Vauhtia voin ylläpitää noin 1-2
km mutta se kyllä jo hengästyttää.
Koitin myös "huippunopeuksia" melomalla polvet yhdessä kuten kilpameloja,
kun se on mahdollista VKV:n ison istuinaukon ansiosta. Vauhdin sai nousemaan
10,5km/h lukemaan sadan metrin ajaksi. Sitten loppui puhti ja happi. Aivan
apinanraivolla sain GPS:n näyttämään hetkellisesti 11,1km/h.
Lopuksi otin tyhjennysvedon Karhusaaren eteläpäästä SKK:n laituriin. Matkaa
oli 1,5km ja nopeus pysyi kokoajan lukemassa 9,3 - 9,6km/h . Kun pääsin
laituriin, niin jouduin kyllä hetkenaikaa pitämään laiturista kiinni ja
huohottamaan :-) Koko testimatka oli GPS:n mukaan 9,25km.
Uskon että Wing-melalla ja oikealla melontatekniikalla saa nuori vahva
meloja 1-2km lisää huippunopeuslukuihin. Jos joku haluaa koittaa niin
järjestän kyllä mahdollisuuden.
Lill-Klas
Keijo Seppälä
Oli mielenkiintoista lukea melontaretkikokemuksiasi GPS-laitteen kanssa.
Itselläni on vähän vastaavia kokemuksia. Olen käyttänyt tänä kesänä
melontaretkilläni GPS- laitetta nopeuksien yms. mittaamiseen. Kyseessä on
Garmin etrx-Legend-malli.
Kulkuvälineeni on tosin yli 20 vuotta sitten itserakennettu leveäpohjainen,
vakaa kanadalaiskanootti, jonka parhaisiin ominaisuuksiin ei kuulu nopeus.
Parhaimmillaan olen saanut sen yksin kulkemaan huippuna n. 8 km/h.
Normaalinopeus on n. 5 km/h vähän tuulioloista riippuen. Mielenkiintoista
oli, että kun olimme kolmeen mieheen sillä kerran matkalla, emme saaneet
sitä kulkemaan juuri sen lujempaa (kaksi meloi). Lisääntynyt paino leveään
pohjaan yhdistettynä tuntui syövän tehon pois vauhdista.
Kyseessä ovat 29 vuotta yhdessä meloneet vanhat herrat, jo parhaat päivänsä
nähneet.
Nuorin ja voimakkain istui keskellä melomatta! Meillä ei kyllä vauhti ole
koskaan ollut pääasia, vaan se, että pääsee näkemään ja kokemaan erilaisten
vesistöjen tunnelmaa.
Mutta ihan mielenkiintoinen tuo GPS-laite myös melonnassa, varsinkin
tuntemattomilla, sokkeloisilla vesillä ihan turvallisuudenkin kannalta hyvä
peli. Tulee myös kuljettu matka mitattua samalla.
Terveisin Keijo T. Seppälä
"Lill-Klas" <kla...@icon.fi> kirjoitti
viestissä:bi0qi6$cn9$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Petri Maksimainen
"Lill-Klas" <kla...@icon.fi> wrote in message
news:bi0qi6$cn9$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Onko kukaan kokeillut avokanoottien nopeuksia GPS:n kanssa?
Erämelonnan sm-kisoissa tein havainnon, että Mad Riverin Lamoillesta eivät
kajakit menneet juurikaan ohi. Tässä Lamoillessa oli melojilla myös
taittolapaiset melat.
Petri
Jaakko
--klips-->
> Onko kukaan kokeillut avokanoottien nopeuksia GPS:n kanssa?
>
> Erämelonnan sm-kisoissa tein havainnon, että Mad Riverin Lamoillesta eivät
> kajakit menneet juurikaan ohi. Tässä Lamoillessa oli melojilla myös
> taittolapaiset melat.
>
> Petri
>
Minulla on Seurasaaren vesillä 6 km lenkki, jonka parhaimmillaan
vedin WeNoNah (17 jalkaa x 30 tuumaa) Encounterilla 50
minuutissa = 7,2 km /h.
Kun melon saman lenkin tiristelemättä, mutta silti lujaa, niin
aikaa kuluu 52 minuuttia! Rutistaminen ei paljoa auta, vastus
kasvaa aika nopeasti.
Pidemmällä matkalla, Encounterilla ja MadRiver Destiny
Kevlarilla olen melonut muutamaan kertaan Hki - Porkkala
-välillä. 36 km 6 tunnissa. Sisältää muutaman tauon.
Viime vuonna Pääkaupunkiseutumelonnassa meloin aika kokemattoman
parin kanssa Encounteria kaksikkona. Keskinopeudeksi tuli 16 km
lenkillä 7.4 km /h
Lohjanjärvellä kokeilimme Pesosen Martin kanssa hänen MadRiver
Typhooniaan. Navakasta vastatuulesta huolimatta saimme
rutistamalla nopeuden hilkun yli 8 km tunnissa.
Heinäkuussa viikon reissu Soisalon ympäri, n. 30 km päivässä,
taittui todella rauhallisesti meloen 5-6 km/h marssivauhdilla.
Aluksena 14 -jalkainen Bell WildFire. Toisaalta olin Bellillä
Suomi meloossa jokusen pätkän ja pysyin 6,2-6,7 km/h kulkevan
johtoveneen vauhdissa parikin pätkää peräkkäin. Piti näyttää:)
Vertailun vuoksi: perusinkkarilla, MadRiver Revelation 17,4
jalkaa x 36 tuumaa, yksin meloen marssivauhti 4,5-5 km /h,
kaksikkona 5,5-6,5.
Lamoillesta: taitaa olla Arpiaisen Leenan. Leenan ja jonkun
toisen osaajan käsissä vehje on todella nopea.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(____/____)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Löydä itsesi inkkarista: www.avokanootti.info
Merkillistä asiaa löydät täältä:
http://www.meridianx.fi/Merkit/merkit.htm
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Veli-Matti Junkkari
Moi!
Mielenkiintoista hyvinkin. Mutta miten olette ratkaisseet GPS:n
vaatiman sähkön tuottamisen? Minulla kun on se käsitys (itse en
GPS:ää omista), että patterit/akut eivät kovin kauaa jatkuvaa
käyttöä kestä. Itselläni on haaveena tarkka reittikuvaus ja
matka, kuten Keijo Seppälä jo esittikin. Vaan sitten kun itse
reissu kestää vaikkapa viikonlopun (tai pidempään): kuljetatteko
mukananne vara-akkuja/pattereita? Minua nimittäin kiinnostaisi
kokeilla miten joku joustava aurinkopaneeli toimisi tässä asiassa.
Onko tästä kokemuksia? Mielelläni kuulisin näistä, jos vaikka sen
GPS:n hankkisin.
- wellu
Timo Kiravuo
aktiivinen matkavauhti. 8 km/h oli sellainen, että sitä tahtia voisi
meloa, jos yleiskunto olisi parempi, mutta nykyiselläkin kunnolla
varmaankin kilometrin tai pari. Oikein repimällä sain viisarin nousemaan
11 km/h vauhtiin. Melana tavallinen Lendal Archipelago.
Kiinnostavaa oli se, että kun modifioin vetoani siten, että työnsin
melan lapaa sivulle vetäessäni, nopeus nousi noin 1 km/h verran.
kiravuo
Erkki Nieminen
NiMh AA akkuja. Pidemmässä reissussa ratkaisisin asian lataamalla akut
lyijyhyytelöakusta. Sen etuna on, että lataus tapahtuu maissa ja
suojassa. Aurinkopaneelit ovat hieman kevyempi ratkaisu, kunhan ne
virittää säänpitävästi. Ks aiempia postauksia, siellä voi olla tietoa
asiasta. Ainakin Timo Noko tietää aiheesta paljon ja on ehkä kertonut
siitä vähän tässä ryhmässä ja kotisivuillaan.
Erkki
Janne Pyykkö
> Onko kukaan kokeillut avokanoottien nopeuksia GPS:n kanssa?
Pannaan vielä vertailuksi kumikanootti. Kyseessä on itävaltalaisen
Grabnerin XR500 -malli, kaksikko, joka ei ole kumikanooteista nopein
vaan lähinnä koskenlaskussa kestävin.
Kokeilin vauhtia heinäkuussa Wanhaa Witosta meloessa. Järvenselkää
pääsin gepsin mukaan kajakkimelalla 13 minuuttia 6,2 km/h. Normaali
taukojen välinen retkivauhti noin 5 km/h. Kaksikkona en ole vauhtia
mitannut, mutta näppituntumalla suurempi.
(Ei se vauhti vaan liikuteltavuus. Menin Helsingistä Petäjävedelle
junalla ja Jämsästä Helsinkiin samoin.)
Terveisin,
-Janne
Martti Pesonen
>> Petri Maksimainen wrote:
--klips-->
>> Onko kukaan kokeillut avokanoottien nopeuksia GPS:n kanssa?
>>
Minulla on soolo Dagger Sojourn, jolla välillä olen osallistunut
ajanotollisiin tapahtumiin. Viime Sommarö Runtissa meni 14 km aikaan 1.45
eli keskinopeudella 8 km/h. Keli ideaali. Syke 145 vanhalla äijällä. Muuten
sillä kanootilla meloo rauhallista 6-6.5 km/h, kajakkien kanssa on pakko
tihentää ja nostaa 7 km/h vauhtiin. Vastatuuli pudottaa helposti alle 6:n ja
oikein kova alle 4:n, jota hitaammin ei viitsi enää meloa.
Mad River Malecite kulkee soolona selvästi hitaammin, vaikka on pitempi.
Tosin kallistaen senkin saa kulkemaan 7.5 km/h. Kaksikkona se kulkee tällä
nopeudella helposti.
Kokeilemistani sooloista on nopein Forsströmin Juhan Bell Magic, jolla 8
km/h lähtee helposti.
Mad River Typhoonista en vielä ole saanut kaikkea potentiaalia irti.
Vävypojan kanssa päästään kisoissa vähän yli 8:n lukemille, mutta kovempaa
sen pitäisi kulkea. Jaakko muistaa näköjään sen, kun mentiin yhdessä
Lohjanjärvellä 3 km sivuvastaiseen vauhdilla 8.2 km/h. Mutta samalla
reissulla tyvenessä Salmisen Kari provosoi meidät yli 9 km/h vauhtiin ja
olisi ehkä päästy kymppiäkin, mutta kävi sääliksi Jaskaa kuivapuvussaan
hikoilemassa.
Virtasalmen Majavamelonnoissa on kovia kasvoja, jotka vetävät Vinkkaria tai
Lappi Erää 9 km/h vauhdilla 23 km:n matkan.
Martti
Petri Maksimainen
"Timo Kiravuo" <kir...@nixu.fi> wrote in message
news:3F449443...@nixu.fi...
Onko kellään tietoa, minkälaiseen keskinopeuteen on päästy Kajak Sportin
Artisan Millenniumilla? Itse en paljoa kajakeista tiedä, mutta Artisan
tuntui kevytkulkuiselta kun sitä kokeilin.
Petri
Petri Maksimainen
"Martti Pesonen" <ark...@hotmail.com> wrote in message
news:bi2bli$r8b$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Kaverin kanssa sain Mad Riverin Explorerin (royalex-versio) kulkemaan 6 km:n
matkan hyvin hiljaa virtaavassa joessa 50 minuuttiin alajuoksuun.
Keskinopeudeksi tämä tekee 7,2km/h. Paljoa pitempään emme olisi jaksanut
tällaista vauhtia enää pitää yllä.
Joki tietenkin virtaa aina vähän, joten tulos ei ole täysin
vertailukelpoinen "sileän veden" tulosten kanssa.
Petri
Keijo Seppälä
"Veli-Matti Junkkari" <veli-matt...@iki.fi-SPAM-FREE-INTERNET.gov>
kirjoitti viestissä:3F448C08...@iki.fi-SPAM-FREE-INTERNET.gov...
Terve!
Omassa Garmin-GPS-laitteessani olen käyttänyt 2 000 mA ladattavia akkuja (2
kpl). En ole mitään tarkempia mittauksia suorittanut, mutta nonesti
maastossa kulkiessani olen pitänyt koko ajan laitetta päällä ja kyllä se
tuollaiset 8 - 10 tuntia on kestänyt.
Mukana on ollut aina vara-akut, joten uskoakseni viikonlopun retken
riittävät. Riippuu tietysti lämpötilasta, kylmyys vedottaa.
Samoin, jos käyttää laitetta pimeässä ja pitää valoa päällä. Tauoilla olen
ottanut virran pois, koska päälläolosta ei ole mitään hyötyä. Matkamittariin
vain tulee jostain kumman syystä satoja metrejä lisää, vaikka käppäilisit
vain nuotiolla.
Itselläni on vielä kameran patterikotelossa 4 kpl 2 000 mA akkua, josta saa
hätätilassa lisää virtaa. Samoin sanelukoneessa on 2 kpl 2 000 mA akkua. En
ole reissuillani (viime marraskuusta lähtien) joutunut tilanteeseen, että
virta olisi loppunut kesken. Vaikka hiihtelin talvella -25 asteen pakkasessa
tuntikausia ja pidin koko ajan kepsiä toimintavalmiina rinnuksilla.
Toiminnat vain tahtoivat hyytyä ja nestekidenäyttö haihtua.
Kanoottikäyttöön voisi jopa ajatella autonakkua, jolla sormiakut voisi
ladata (kun on autolatausjohto mukana).
Keijo T. Seppälä
Erkki Nieminen
Petri Maksimainen wrote:
>
> Onko kellään tietoa, minkälaiseen keskinopeuteen on päästy Kajak Sportin
> Artisan Millenniumilla? Itse en paljoa kajakeista tiedä, mutta Artisan
> tuntui kevytkulkuiselta kun sitä kokeilin.
Edellinen kajakkini oli Artisan Millennium. En mitannut sen nopeuksia lyhyillä
matkoilla, mutta se on mielestäni nopea ja kevyt meloa, nopeampi kuin
Nordkapp, joka minulle nykyisin on se ainoa oikea. Vastaavantyyppisiin muihin
merkkeihin en tosin ole törmännyt. Onkohan niitä paljonkin kaupan ja onko myös
Suomessa?
Erkki
Petri Maksimainen
Kajak Sportin nettisivuilla on esillä Artisan Millennium. Kallan melojat
Kuopiossa ovat itse valmistaneet Artisan Millenniumeja. Meloin tällaisella
Artisanilla Kallan melojien kurssilla kesäkuussa 2003.
Artisan on kuulemma hyvin samanlainen kajakki kuin mitä eskimot käyttivät
Grönlannissa aikoinaan.
Petri
Timo Korvola
> Artisan on kuulemma hyvin samanlainen kajakki kuin mitä eskimot käyttivät
> Grönlannissa aikoinaan.
Siis alkuperäinen Artisan on. Artisan Millennium on kuitenkin aika
eri näköinen.
--
Timo Korvola <URL:http://www.iki.fi/tkorvola>
Lill-Klas
> > Vielä ihan asian sivusta, aika hurjilta vaikuttaa nuo vitudden.com
sivuilla
> >annetut nopeudet tuolle Seagul-kajakille... Pitävätkö ihan tosiaan
> >paikkansa? Mä kun laskeskelen runkonopeutta omalla kajakilleni (Star 570)
> >niin perinteisellä kaavalla runkonopeus(solmuina)=2,43 * sqrt(vesilinjan
> >pituus(m)), niin saan pyöreästi n. 5,5 solmua. Mutta näillä Ruotsin
ihmeillä
> >pääsee jopa 9 solmua? Miten on?
>
> Kokeilin Nordkapp Jubileella kerran ihan tosissani meloen: 10 km/h oli
aika
> lähellä huippunopeutta; 9km/h pystyn hengästyen melomaan enintään
kilometrin; 8
> km/h pystyisin melomaan hyvällä kelillä enintään Lauttasaaren ympäri,
mutta
> siinä olisi jo vaarana, että kunto kohenee. Jubilee (54 x 550 -josta aika
> paljon veden yläpuolella) ei ole kajakeista nopein, mutta retkeilyyn
sopivilla
> merikajakeilla ei mielestäni voi olla suurempia huippunopeuseroja kuin 3
km/h.
> Perustelkaa muut paremmin, jos olette eri mieltä.
> Veikkaan, että nopeus 9 km/h on lähempänä oikeaa kuin 9 solmua, jos on
kyse
> tuosta ruotsalaisesta paatista.
> Erkki.
Jos minä, joka olen jo isoisä, enkä pidä itsenäni vahvana saatika oikein
melojanakaan saan selkävaivasena (jäykistetty lanneranka) Oceanin 5,99
solmun vauhtiin, niin nuorelle vahvalle tosimeoljalle ei voi olla
tiukkaakaan saada vesilinjaltaan 7cm kapeampi Elite-malli 9 solmun vauhtiin
:-D
Lill-Klas
Hannu Kaukola
Kilpakajakeilla on päästy parhaimmillaan noin 23km/h lukemiin, mutta tämä
tarkoittaa sitä, että melojana on todellinen huippumeloja.
Olen itsekin kokeillut Seagull Off Shorea, joka tuntui leveäksi
merikajakiksi yllättävän hyvin liukuvalta. Uskon, että Seagull Elitellä,
joka on viisi senttiä kapeampi vesilinjaltaan kuin Seagull Off Shore
pääsisin itsekin helposti tuohon 9 solmun nopeuteen.
Lill-Klas <kla...@icon.fi> kirjoitti
viestissä:bi4kla$f0p$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Petri Maksimainen
> eri näköinen.
Tarkennus edelliseen viestiini: Kallan melojat ovat tehneet Artisaneja -
eivät Artisan Millenniumeja.
Petri
Erkki Nieminen
Lill-Klas wrote:
>
> Jos minä, joka olen jo isoisä, enkä pidä itsenäni vahvana saatika oikein
> melojanakaan saan selkävaivasena (jäykistetty lanneranka) Oceanin 5,99
> solmun vauhtiin, niin nuorelle vahvalle tosimeoljalle ei voi olla
> tiukkaakaan saada vesilinjaltaan 7cm kapeampi Elite-malli 9 solmun vauhtiin
> :-D
>
Kyllä kyllä. Kokemusperäinen todistelusi vakuuttaa ainakin minut ihan täysin.
Muuten tuollaiset ihmealukset ja ihmemiehet ovat ihan muista maailmoista kuin
ne, joihin retkimelonnassa olen tottunut. Luulen, että en ole melonut itse
koskaan kajakkia, jolla pääsisin paljon yli 11 km/h. (Ne alukset ja melojat,
joita minä tunnen, ovat tosin paljon ihmeellisempiä, mutta ihan muista syistä.)
Nordkappista antamiini lukemiin pitää, varsinkin edellisten hurjien lukujen
jälkeen, lisätä vielä 1 km/h, jotta olisivat lähempänä oikeita sileän veden
lukemia:.
normaali lenkki 25 km 7-8 km/h;
10 km 8-9 km/h;
1 km 9-10 km/h;
hetken 11 km/h
Ehkä joskus taas mittaan optimioloissa nopeuksia, jos GPS toipuu viikonlopusta.
Se maistoi lauantaina Pellingissä merivettä. Oli ensimmäisen kerran hetken ilman
suojapussia, niin jo meni paristokoteloon vettä. Mitä tästä opimme: Mitä
vähemmän _turhia_ vehkeitä, sitä vähemmän vahinkoja.
Erkki
Lill-Klas
"Erkki Nieminen" <l...@iki.fi> wrote in message
news:3F49A1B6...@iki.fi...
> Muuten tuollaiset ihmealukset ja ihmemiehet ovat ihan muista maailmoista
kuin
> ne, joihin retkimelonnassa olen tottunut. Luulen, että en ole melonut itse
> koskaan kajakkia, jolla pääsisin paljon yli 11 km/h. (Ne alukset ja
melojat,
> joita minä tunnen, ovat tosin paljon ihmeellisempiä, mutta ihan muista
syistä.)
> Erkki
VKV Seagull kajakit ei ole mitään ihmealuksia muista maailmoista, vaan ne on
ruotsin yleisimpiä kajakkeja. Esimerkiksi kaikista ruotsinrannikon Blå Band
melonnoista lähes puolet on melottu VKV:n tekemillä kajakeilla, eniten
Seagull malleilla.
Erkki, jos haluat laajentaa kajakkikokemustasi, niin olet tervetullut
kokeilemaan VKV Seagull Oceania.
Olen useasti ihmetellyt VKV Seagull kajakkien vähyyttä suomessa.
Selitykseksi olen saanut mm., että koska ne on pyöreäpohjaisia niin ne on
niiiin kiikkeriä ettei kukaan halua meloa niillä.
Lill-Klas
Erkki Nieminen
irti. Sekä kaikkia muitakin hirmu nopeita menijöitä.
Lill-Klas wrote:
> "Erkki Nieminen" <l...@iki.fi> wrote in message
> news:3F49A1B6...@iki.fi...
> > Muuten tuollaiset ihmealukset ja ihmemiehet ovat ihan muista maailmoista
> kuin
> > ne, joihin retkimelonnassa olen tottunut. Luulen, että en ole melonut itse
> > koskaan kajakkia, jolla pääsisin paljon yli 11 km/h. (Ne alukset ja
> melojat,
> > joita minä tunnen, ovat tosin paljon ihmeellisempiä, mutta ihan muista
> syistä.)
>
> > Erkki
>
> VKV Seagull kajakit ei ole mitään ihmealuksia muista maailmoista, vaan ne on
> ruotsin yleisimpiä kajakkeja. Esimerkiksi kaikista ruotsinrannikon Blå Band
> melonnoista lähes puolet on melottu VKV:n tekemillä kajakeilla, eniten
> Seagull malleilla.
>
Tarkoitin Elite-mallia, jonka nopeudesta oli juttua, ja kavereita, jotka
ottavat siitä sen huippunopeuden ottavat irti.
> Erkki, jos haluat laajentaa kajakkikokemustasi, niin olet tervetullut
> kokeilemaan VKV Seagull Oceania.
Kiitos, laitetaan korvan taa. Seurallammekin saattaa olla jokin VKV, en ole
varma.
>
>
> Olen useasti ihmetellyt VKV Seagull kajakkien vähyyttä suomessa.
> Selitykseksi olen saanut mm., että koska ne on pyöreäpohjaisia niin ne on
> niiiin kiikkeriä ettei kukaan halua meloa niillä.
Tarjoaisin selitykseksi, että suomalaiset tekevät itsekin aika hyviä kajakkeja.
Epäilen, että niitä on vähemmän Ruotsissa kuin täällä.
Tuli tuosta ja aiemmasta mieleen, että jossain muuallakin ovat suomalaisetkin
kajakit havaittu hyviksi. Tanskalainen Ravn Hamberg näytti reissunsa tauolla
läppärillä kuvia, joissa hän ja siippansa kiersivät Tanskan rannikon. mm Avalon
Vivianne on siellä erittäin hyvässä huudossa. Aika tuulinen rannikko, jonka
kierto on jäänyt suomalaisilta ja ruotsalaisilta yrittäjiltä kesken. Ravn itse
oli melonut sen rannikon Siriuksella ja Ruotsin+ Suomen vastikään jollain
minulle tuntemattomalla Quest kajakilla, jossa näytti olevan vahvistetut kulmat.
Erkki
Erkki Nieminen
Lassi Hippeläinen
<...>
> Olen useasti ihmetellyt VKV Seagull kajakkien vähyyttä suomessa.
> Selitykseksi olen saanut mm., että koska ne on pyöreäpohjaisia niin ne on
> niiiin kiikkeriä ettei kukaan halua meloa niillä.
Kaikissa merikajakeissa on sama piirre, ja niitä on kyllä Suomesta
saanut vuosia.
80-luvulla kajakkeja tuotiin Englannista, joka oli teknologisesti
johtava maa. Sitten valuuttakurssit muuttuivat huonoiksi. HKK:lle
alettiin tuoda Portugalista Nelo-kajakkeja. Pari vuotta meni hyvin,
mutta sitten escudo kallistui liikaa (EU:n tukitoimet, nääs...) ja piti
alkaa katsella Virolaisia Mareja. Jossain välissä yritettiin itsekin
teettää tusina kajakkia.
90-luvulla alkoi suomalainenkin kajakkiteollisuus voimistua. Sitä ennen
oli vain Welhonpesän tai Käyrän Työsiirtolan kajakkeja, jotka eivät
sopineet avomerelle. Ainoa merikelpoisempi oli Kesälahden Muovin
Pohjantähti, joka lienee vieläkin tuotannossa. Sitten Artisan aloitti
uuden ajan, ja nykyään kotimaisia malleja on vaikka kuinka paljon.
Aiemmin ruotsalaiset kajakit taisivat olla melko kalliita (valuutat...),
joten ne eivät olleet kilpailukykyisiä markkinoilla. Sittemmin
kotimaiset valmistajat ovat päässeet niin vahvaan asemaan, että jopa
englantilaisilla kajakeilla on vaikeaa.
-- Lassi
Martti Pesonen
> Onko kukaan kokeillut avokanoottien nopeuksia GPS:n kanssa?
>
> Erämelonnan sm-kisoissa tein havainnon, että Mad Riverin Lamoillesta eivät
> kajakit menneet juurikaan ohi. Tässä Lamoillessa oli melojilla myös
> taittolapaiset melat.
Nythän Wenonah tarjoaa 7-metristä (23') outrigger-häkkyrää nimeltä Javelin,
jolla yksilapaisesti meloen pitäisi päihittää merikajakit. Hawaijilaisten
menopeli sovellettuna pohjoisemmnillesisävesille. Hinta jenkeissä 2500/2700
dollaria. Lottovoitolle olisi käyttöä.
http://www.wenonahracing.com/Models/Javelin.html
Martti
Petri Maksimainen
Pitänee osallistua tällä vehkeellä ensi vuonna erämelonnan sm-kisoihin.
Tässä, jos missä on erähenkeä. ;-)
Petri
Lassi Hippeläinen
Kuinkahan lujaa se menisi kaksilapaisella melalla, kun ottaisi tuon
sivujarrun pois? Ainakin merikelpoisuus paranisi.
-- Lassi
Erkki Nieminen
tärkeimmistä mukavuuksista verrattuna kajakkiin.
Erkki
Martti Pesonen
>
> Kuinkahan lujaa se menisi kaksilapaisella melalla, kun
> ottaisi tuon
> sivujarrun pois? Ainakin merikelpoisuus paranisi.
Kaksilapainen ei näytä kuuluvan tämän lajin kulttuuriin. Mahtaisiko muuten
löytyä niin merikelpoista melojaa, joka pelkällä 34 cm leveällä rungolla
käytännössä kanootin päällä istuen pistelisi maratoneja pitkin Tyyntä
valtamerta.
On yksikköjä erilaisiin olosuhteisiin , kaksikkoja ja kuutosia. Yhdistelmän
merikelpoisuus perustunee ponttoonivarsien joustavaan liittymiseen runkoon,
jolloin ponttooni pysyy jatkuvassa kosketuksessa veteen.
http://www.huki.com
http://www.kanuculture.com/faq.html
Martti
Martti Pesonen
> Pitänee osallistua tällä vehkeellä ensi vuonna
> erämelonnan sm-kisoihin.
> Tässä, jos missä on erähenkeä. ;-)
No eväille on vähän huonosti tilaa. Mutta niin kovaa varmaan pääsee, että
ehtii jo kotiinkin päivälliselle.
Martti
Martti Pesonen
> huhuh. jotenkin näyttää, että tuossa on kadotettu
> vähintään yksi kanootin
> tärkeimmistä mukavuuksista verrattuna kajakkiin.
Vielä minä tämmöisellä lähtisin liikkeelle, jos pysyisin paremmin pystyssä
kuin muulla pikavehkeellä. Ja jos en pysyisi koko aikaa, niin pääsy takaisin
paattiin voisi olla helpompaa.
Martti
Lassi Hippeläinen
>
> Lassi Hippeläinen wrote:
> >
> > Kuinkahan lujaa se menisi kaksilapaisella melalla, kun
> > ottaisi tuon
> > sivujarrun pois? Ainakin merikelpoisuus paranisi.
>
> Kaksilapainen ei näytä kuuluvan tämän lajin kulttuuriin.
Sivuponttooni on tiellä. Yksilapainen mela operoi pienemmässä tilassa.
> Mahtaisiko muuten
> löytyä niin merikelpoista melojaa, joka pelkällä 34 cm leveällä rungolla
> käytännössä kanootin päällä istuen pistelisi maratoneja pitkin Tyyntä
> valtamerta.
Löytyy varmasti - siitä joukosta, joka pysyy pystyssä ratakilpurilla.
Kaksilapaisellahan jokainen veto ottaa hiukan tukea vedestä.
> On yksikköjä erilaisiin olosuhteisiin , kaksikkoja ja kuutosia. Yhdistelmän
> merikelpoisuus perustunee ponttoonivarsien joustavaan liittymiseen runkoon,
> jolloin ponttooni pysyy jatkuvassa kosketuksessa veteen.
Miksi kosketus? Purjehdittava 'proa' on aina niinpäin, että apurunko on
tuulen puolella _vastapainona_. Proa pääsee vauhtiin vasta, kun apurunko
nousee ilmaan.
-- Lassi
Martti Pesonen
> Martti Pesonen wrote:
> >
> > Mahtaisiko muuten
> > löytyä niin merikelpoista melojaa, joka pelkällä 34 cm > > leveällä
rungolla
> > käytännössä kanootin päällä istuen pistelisi
> >maratoneja pitkin Tyyntä
> > valtamerta.
>
> Löytyy varmasti - siitä joukosta, joka pysyy pystyssä
> ratakilpurilla.
> Kaksilapaisellahan jokainen veto ottaa hiukan tukea
> edestä.
Tässäpä istutaan selvästi korkeammalla kuin ratakilpurissa.
> > Yhdistelmän
> > merikelpoisuus perustunee ponttoonivarsien joustavaan liittymiseen
runkoon,
> > jolloin ponttooni pysyy jatkuvassa kosketuksessa veteen.
>
> Miksi kosketus? Purjehdittava 'proa' on aina niinpäin,
> että apurunko on
> tuulen puolella _vastapainona_. Proa pääsee vauhtiin
> vasta, kun apurunko
> nousee ilmaan.
Näin minä ymmärsin, kun lueskelin noita FAQ-vastauksia oheisesta linkistä.
Vedessähän tuo ponttooni melottaessa näyttää kulkevan. Se on aina vasemmalla
puolella.
http://www.kanuculture.com/faq.html
Martti