Tuulen nopeustietoa mistä?
Tero Ahlqvist
Saattaa olla kaluttukin aihe. Pikaisella haulla en löytänyt etsimääni
silti...
Löytyykö mistään palvelua, joka rekisteröisi tuulen nopeuksia
eri puolilla Suomea, ja vielä näyttäisi ne netissä?
Lauantaina oli melkoinen myteri lähijärvellä ja piti mennä
aallokkoon leikkimään. Aallon korkeus oli parhaimmillaan puolisen
metriä ja tuuli oli sen verran kova, että puuskissa teki välillä
heikkoa päästä vastatuuleen. Kiinnostaisi tietää tuulen nopeus
tuona päivänä. Paikka on Luopioinen (60 km Treelta) ja aika
oli 9.9 klo 15-17.
Tuli treenattua surffailua ja vastaiseen melomista. Ysak ilman
evää ja peräsintä alkoi olla toivoton vietävä sivutuuleen. Meni
luovimiseksi. Prijonin Calabria peräsimellä ja Tempest 170 evällä
menivät suoraan siinä missä kuormaamaton Ysak pyrki nostamaan
keulaa tuuleen.
Samalla tuli huomattua, että tuommoisessa puolimetrisessä aallossa
(aallonpituus tempestin kylkeä vasten arvioiden ehkä 3m) kajakin
kääntely ei olekaan aina helppoa. Vaikka matalammalla aallolla
tuuli koittaa kääntää kajakin keulan tuuleen, niin kun aalto
vähän kasvaa, ei tuuli enää tartukaan kajakkiin vaan aalto pyrkii
vuorostaan pitämään kajakin poikittain. Vaikka hetkeä aikaisemmin
kajakki kääntyi vastaiseen kuin itsestään, nyt yhtäkkiä pitääkin
tehdä töitä saadakseen se kääntymään.
Harvemmin sattuu lähijärvelle tuommoisia kelejä että pääsisi
aallokkomelontaa treenaamaan. Kivaa oli.
-Tero-
Harri Mäkinen
Lauantaina klo 15 tai 16 oli tuulen nopeus tuolla
http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?Keywords=¶m=T&neito=1&kunta=Tampere
8ms luoteesta. Olen kaivannnut tuonne historiatietoja myös tuulesta. Tosin
en ole saanut aikaiseksi antaa sinne palautetta.
Aamulla joskus klo 9-12 välissä oli 6ms.
Harri
"Tero Ahlqvist" <tero.a...@eiroskaa.nokia.com.invalid> wrote in message
news:rD9Ng.37458$Nb2.7...@news1.nokia.com...
jaakko
oli tuuli mittari mukana. Lauantaina iltapäivällä laiturilla seisten
mitattuna tuuli puhalsi 8-10 m/s. Aiemmin päivällä se oli jonkun verran
kovempaa. Hieno aallokko oli meilläkin. Paras henk. surffi
inkkarikaksikolla 12 km/t.
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Tero Ahlqvist
"jaakko" <jaakko....@meridianx.fi> wrote in message
news:4505368f$0$17143$39db...@news.song.fi...
> Harri Mäkinen wrote:
>> Moi,
>>
>> Lauantaina klo 15 tai 16 oli tuulen nopeus tuolla
>> http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?Keywords=¶m=T&neito=1&kunta=Tampere
>> 8ms luoteesta. Olen kaivannnut tuonne historiatietoja myös tuulesta.
>> Tosin
>> en ole saanut aikaiseksi antaa sinne palautetta.
>>
>> Aamulla joskus klo 9-12 välissä oli 6ms.
>>
>> Harri
>>
> tuuli mittari mukana. Lauantaina iltapäivällä laiturilla seisten mitattuna
> tuuli puhalsi 8-10 m/s. Aiemmin päivällä se oli jonkun verran kovempaa.
> Hieno aallokko oli meilläkin. Paras henk. surffi inkkarikaksikolla 12
> km/t.
>
>
> --
> kirjoitti,
>
> Jaakko
Kiitos molemmille. Lähelle 10m/s me veikkailtiin ja puuskissa jopa
yli. Koivut olivat välillä melkoisen vaakasuorassa.
Olisi tosiaan mukavaa, jos jonkun kotimaisen sääpalvelun sivuilla
olisi tuo tuulen nopeus myös historiatietona.
Olen lukenut, että jotkut kantavat mukana tuulennopeusmittareita.
Mistä noita ihmiset ostavat ja mihin hintaan?
-Tero-
Jyri Heilimo
"Tero Ahlqvist" <tero.a...@eiroskaa.nokia.com.invalid> wrote in message
>
> Olisi tosiaan mukavaa, jos jonkun kotimaisen sääpalvelun sivuilla
> olisi tuo tuulen nopeus myös historiatietona.
>
Paras tietämäni palvelu on Ilmatieteenlaitoksen ja Vaisalan (+ muita
osallistujia) Helsinki TestBed, jostaa saa historia tietoja ja animointeja:
saderintamista (sadetutka), tuulista, ilman kosteusista, lämpötiloista, jne.
Julkiset webbisivut osoitteessa: http://testbed.fmi.fi/ ja linkki "History
Browser", asettamalla askeleeksi 3 tuntia, saa noin vuorokauden
historiatiedot graafisesti.
Ikävä kyllä sivuilta saa vain mittausdataa alueelta
Hanko-Tallina-Loviisa-Lahti neliöltä, joten tampereen seutu jää niukin
naukin ulkopuolelle.
Uudellamaalla asuville melojille palvelu on kyllä mitä mainioin, ikävä kyllä
se loppunee ensi vuoden syksyllä.
-Jyri-
Tero Ahlqvist
"Tero Ahlqvist" <tero.a...@eiroskaa.nokia.com.invalid> wrote in message
>
> Olen lukenut, että jotkut kantavat mukana tuulennopeusmittareita.
> Mistä noita ihmiset ostavat ja mihin hintaan?
Itse itseäni täydentäen. On näköjään kahdenlaisia tuulimittareita:
kuppimainen ropeli, joka toimii joka suuntaan, sekä semmoinen
suojattu ropeli, joka pitää suunnata tuulen mukaan. Kuppimainen
kuulostaisi 'helpommalta' mutta onko se ropeli kuinka arka rikkumaan?
Noita suunnattavia löytyy liikelahja/kellopuodeista alkaen 45 euroa,
kuppimaisia löytyi ainakin pari mallia pikaisella nettihaulla.
Kumpaa melojat käyttävät? Onko halpisvehkeillä mitään tekoa?
Tuossa pari kolme löytöä netistä:
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa1/index.php?nayta=tuote&kategoria=243
http://www.aquastore.fi/store/product.php?m=68aa8a3b5a&g=fc50239cb3&p=eedb46d254
http://www.paratronic.fi/tuulimittari_meteos.shtml
http://www.riistamaa.fi/cat/product_details.php?p=755
Noista kokemuksia? Parempia ehdotuksia?
-Tero-
tapio.l...@helsinki.fi.invalid
: Itse itseäni täydentäen. On näköjään kahdenlaisia tuulimittareita:
: kuppimainen ropeli, joka toimii joka suuntaan, sekä semmoinen
: suojattu ropeli, joka pitää suunnata tuulen mukaan. Kuppimainen
: kuulostaisi 'helpommalta' mutta onko se ropeli kuinka arka rikkumaan?
: Noita suunnattavia löytyy liikelahja/kellopuodeista alkaen 45 euroa,
: kuppimaisia löytyi ainakin pari mallia pikaisella nettihaulla.
: Kumpaa melojat käyttävät? Onko halpisvehkeillä mitään tekoa?
: Tuossa pari kolme löytöä netistä:
Muutamallakin lennokkipojalla on tuommoinen, että voidaan tuulisissa
kisoissa alkaa kinaamaan siitä, onko tuuliraja ylittynyt vai ei.
Kuppianemometri on helpompi käyttää, kun ei tarvitse välittää suunnasta,
mutta kyllä sellaisella propellimallillakin aika helposti huomaa sen
suunnan, jossa mittari näyttää suurimpia lukemia. Ja kuljettamisen koon sekä
rakenteen kestävyyden kannalta propellimalli on ylivoimainen. Lienee siksi
parempi myös melontakäyttöön.
Mittaustarkkuus tietenkin on mitä on, mutta suurin mittavirhe tulee
kuitenkin siitä että käsimittarilla mitataan parin metrin korkeudessa.
Tyypillisesti lennokkikisoissa on huomannut, että kun käsimittari näyttää
kahdeksaa metriä, niin 50-100 metrin korkeudessa vapaastilentävät lennokit
kuitenkin ovat lentäneet (lentoajasta ja matkasta laskien), keskimäärin
12-15m/s myötätuuleen. Tuon huomioonottaen lienee mittari kuin mittari
riittävän tarkka arvioimaan tuulennopeutta, ja sen vaikutusta aallokkoon.
-Tapio-
Maria
netissä.
Tästä linkistä saat todella hyvän tai suorastaan erinomaisen tiedon tämän
hetkisestä ja tulevasta tuulen voimakkuudesta ja suunnasta.
Äärettömän hyvä apuväline, jos suunnitelee pitempää kuin muutaman tunnin
reissua.
- maria -
Lassi Hippeläinen
>... Tuon huomioonottaen lienee mittari kuin mittari
> riittävän tarkka arvioimaan tuulennopeutta, ja sen vaikutusta aallokkoon.
Käsimittarilla ei saa hyvää tulosta mitenkään. Se on niin lähellä
maanpintaa, ettei tulokseen voi luottaa maastoesteiden takia. Etenkin
saaristossa mittaustulos riippuu paljon siitä, missä kohtaa saarta
mittausta tekee, ja minkä muotoinen saari on.
Tuulen vaikutuksen siirtyminen aallokkoon vaatii aikaa useita tunteja.
Rantaan tulevat aallot ovat syntyneet jossain kaukana, sitä kauempana mitä
isompia ne ovat. Siksi paikallisesta tuulen nopeudesta ei juuri pysty
ennustamaan aallokkoa.
Tuulen nopeudesta ei ole juuri mitään hyötyä edes sään ennustamisessa. Sen
suunta on paljon tärkeämpi. Olenkin aina neuvonut, että jos kajakissa on
tilaa tuulimittarille, se tila on parempi täyttää radion varaparistoilla.
Säätiedotuksista on enemmän hyötyä kuin tuulimittarista.
-- Lassi
Erkki Nieminen
Minä taas olen luullut että että mitä niillä Harmajan lukemilla on
virkaa, kun omissa korvissa suhisee samaan aikaan paljon pienemmät
tuulilukemat. Aaltokin muodostuu aika huonosti, kun yleensä aina on
saaria edessä ja tuulilukemat hyvin vaihtelevia. Harmajan sijaa kajakin
katolta mittaaminen antaisi ainakin sen tuulen, joka kajakkia työntää,
vaikka aallosta se ei mitän kerrokaan. Ja sehän lauantainakin oli
tilanne - myös esim Sipoon merialueilla: pieni aallokko, mutta voimakas
luoteistuuli.
Mutta en minäkään oikeasti tuulimittarin kajakkikäyttöön usko. Olen
huomannut, että kovassa tuulessa ennemmin melon tiukasti kuin että
alkaisin kajakissa tuulia mittailemaan. Omista havainnoista saa paremman
asteikon. Esim. jos tuuli tosissaan painaa melaa kädestä, se voisi olla
10 ms raja, seuraava raja 12 ms on siinä paikkeilla missä kajakin
suunnan määrää jo lähes pelkästään tuulen suunta (ainakin näissä meidän
tavallisissa aallokoissa). Ja viimeistään 14 ms pysäyttää menon
totaalisesti. Väleissä oleva tarkempi asteikko tulee ajan kanssa
perstuntumalla.
tervErkki
ollis...@hotmail.com
paljon Inarilla meloneena voin sanoa, että tuulen noustessa ei tarvita
kuin kymmenen minuuttia siihen, kun järvi muuttuu peilityynestä
vaahtopäiseen myllerrykseen. Noissa tilanteissa on käynyt mielessä,
että olisipa tuulimittari, niin voisi saada osviittaa siitä, kuinka
kova tuuli saa aikaan kyseessä olevat olosuhteet. Jos tuulella on
esteetöntä tilaa puhaltaa vaikka 10 km, tuntuisi siltä että kyllä
sen nopeuden voisi jostain rantakalliolta mitata tuulimittarilla,
saisipahan ainakin jonkinlaisen arvion.
Erkki Nieminen kirjoitti:
> >Käsimittarilla ei saa hyvää tulosta mitenkään. Se on niin lähellä
> maanpintaa...
>
Eikö meloessa tarvita tietoa juuri siitä tuulesta, joka puhaltelee
lähellä maan- ja vedenpintaa?
Martti Pesonen
Lassi Hippeläinen wrote:
> tapio.l...@helsinki.fi.invalid wrote:
> >... Tuon huomioonottaen lienee mittari kuin mittari
> > riittävän tarkka arvioimaan tuulennopeutta, ja sen vaikutusta
aallokkoon.
Tuulen nopeus ja aallokko ovat ainakin inkkarimelojalle kaksi eri asiaa.
Karmeimmat vastatuulet puhaltavat usein kapeikoissa, joissa ei ole juuri
mimmoistakaan aallokkoa.
> Käsimittarilla ei saa hyvää tulosta mitenkään. Se on niin lähellä
> maanpintaa, ettei tulokseen voi luottaa maastoesteiden takia. Etenkin
> saaristossa mittaustulos riippuu paljon siitä, missä kohtaa saarta
> mittausta tekee, ja minkä muotoinen saari on.
Käsimittarillahan saa juuri sen tuulen nopeuden, joka paikalla vallitsee. Se
on varmaan useimmiten pienempi kuin Harmajalle ilmoitettu, mutta noissa
mainitsemissani kapeikoissa joskus hyvinkin samaa luokkaa.
Minulla on 80-luvulta peräisin oleva ruotsalainen täysin mekaaninen mittari.
Siinä on kirkasmuovinen asteikolla varustettu suppilo, jossa pystyakselilla
liikkuva kiekko nousee sitä korkeammalle, mitä kovempaa tuulee. Suppilon
alapäässä on vaakaputki, josta ilmavirta tulee sisään. Laitteessa on myös
kompassipallo. Kun putken suuntaa tuuleen, näkee kompassista samalla tuulen
suunnan.
Peli on arka rikkoontumaan, enkä sitä paljon käytä, mutta joskus ihan
uteliaisuudesta pitää tarkistaa, paljonko nyt tuulee, kun on tämän näköistä.
Ja verrata sitä viralliseen tietoon. Oppii siitäkin jotakin.
Martti
Jyri Heilimo
varoitukset, mutta ennenkaikkea
http://www.veneily.fi/fi/saatiedot/?area=pohjoisitameri tuuliennusteet koko
pohjois-itämerelle.
Ne ei tietysti auta akuuttiin tuulen nopeusarvojen tarpeeseen, mutta
reissujen suunnittelussa ovat oiva apu.
-Jyri-
"Maria" <maria...@mail.fi> wrote in message
news:P9dNg.9595$RU....@reader1.news.jippii.net...
Lassi Hippeläinen
> Keskustelu tuntuu käsittelevän pelkästään merituulia.
Minun tapuksessani ainakin, koska liikun vain merellä...
>..., tuntuisi siltä että kyllä
> sen nopeuden voisi jostain rantakalliolta mitata tuulimittarilla,
> saisipahan ainakin jonkinlaisen arvion.
Kun kirjoitin:
>>> Käsimittarilla ei saa hyvää tulosta mitenkään. Se on niin lähellä
>> maanpintaa...
...tarkoitin sitä, että mittaustulokset eivät ole keskenään
vertailukelpoisia, kun maastoesteet vaihtelevat. Rantakalliolla tuulee
kovempaa kuin aaltojen välissä, salmissa tuulee kovempaa kuin ulapalla,
jne. Paljolla kokemuksella ja perusteellisella paikallistuntemuksella
voi korjata tuulimittarin lukemia, mutta silloin pitäisi kyllä pystyä
arvioimaan tilanne ilman mittariakin.
Viralliset tuulimittarit ovat aina vähintään 10 metriä maastoesteiden
yläpuolella, jotta paikalliset häiriöt eivät sotkisi tuloksia.
-- Lassi
Lassi Hippeläinen
> Yksi linkki lisää on http://www.veneily.fi, josta saa sääennusteet ja
> varoitukset, mutta ennenkaikkea
> http://www.veneily.fi/fi/saatiedot/?area=pohjoisitameri tuuliennusteet koko
> pohjois-itämerelle.
Tiedoksi: ei toimi, jos muualta kuin sivun serveriltä tulevat kuvat on
estetty. Ne tulevat img.weatherproof.fi:sta.
Asiahan ei melontaan kuulu, mutta miksi ¤#"%&:ssa nykyajan
web-designerit ovat niin typeriä, että latailevat kuvia ristiin eri
servereiltä? Niiden blokkaaminen pudottaa ison osan mainoksista, mutta
tässä tapauksessa menee lapsi pesuveden mukana.
-- Lassi
Erkki Nieminen
Lassi Hippeläinen wrote:
>
> Viralliset tuulimittarit ovat aina vähintään 10 metriä maastoesteiden
> yläpuolella, jotta paikalliset häiriöt eivät sotkisi tuloksia.
>
... ja ne ovat korkealla turvassa pitkäkyntisiltä.
Erkki
> -- Lassi
jaakko
Tuuliennuste kertoo 10 minuutin keskinopeuden 10 metrin korkeudessa.
Melojaa kiinostaa lisäksi lyhytkestoiset 10 sek - minuuutin puuskat.
Mitä kovempaa tuuli puhaltaa sen tasaisempaa se on. Tuossa 10 m/s
paikkeilla puuskat voivat olla 1,5 -kertaisia perustuuleen.
Tämän näkee hyvin mm. Vaisalan tuuligraafeista.
====
Allokko ja tuuli:
Aallon etenemisnopeus (m/s) on 1.5 x periodi (kahden aallonhuipun
välinen aika sekunneissa).
Aallon pituus (m) on 1.5 x periodin neliö
Aallon pituus on noin kymmenen kertaa sen korkeus (mitattuna aallon
pohjasta sen huippuun
Tuulen nopeus on 1.5 kertaa aallon nopeus
====
Peukalotuntumaa:
- kissantassuja, ts. vaahtopäitä siellä täällä, kun tuuli on n. 8 m/s
- jos rannalla oleva lippu nostaa alakulmaansa ylös, on tuuli 10 < m/s
- kun tuulen ääni peittää lehtien kahinan äänen - 12 < m/s
- esteen suojan puolella pahin aallokko ja kovin tuuli on n. 30 x esteen
korkeuden päässä esteestä. (voin muistaa tämän väärinkin)
- ukkospuuskissa tuuli nousee hetkellisesti n. 21 m/s, harvemmin sen yli
- puuskassa tuuli kääntyy vasemmalle
- tuulen suunta muuttuu hieman, kun se osuu rannikolle, kääntyy
coriolis-voiman suuntaan
- kun tuulen nopeus kaksinkertaistuu, tuulen paine nelinkertaistuu.
jne... jne... :)
Erkki Nieminen
jaakko wrote:
> - kun tuulen nopeus kaksinkertaistuu, tuulen paine nelinkertaistuu.
>
... ja siitähän seuraa, että 14 ms on 10 ms nähden 1.4 kertainen, mikä
toiseen potenssiin korotettuna on kaksi 2 => 14 ms tuuli on siis
voimaltaan kaksinkertainen 10 ms tuuleen verrattuna (kaksi kertaa isompi ;)
Vastaavasti 10 ms on 1.4 kertainen ja siis voimalta kaksinkertainen 7 ms
tuuleen verrattuna.
Noista saa jotain osviittaa voiko 14 ms tuulessa oikeasti meloa.
Erkki
Mats Björklund
>
> Olen lukenut, että jotkut kantavat mukana tuulennopeusmittareita.
> Mistä noita ihmiset ostavat ja mihin hintaan?
>
> -Tero-
>
Itse ostin pari kolme vuotta sitten Kestrelin mittarin. Tuolloin ei
Suomesta myyjää löytynyt, joten laite tuli nopeasti ja kätevästi
Englannista. http://www.r-p-r.co.uk/weather_tracker.htm
Vaihtoehtona pidin partioliikkeiden myymää Silvan mittaria, mutta tuo
Kestrel vaikutti jo pelkän propelin koon takia paremmalta laitteelta.
Nettikeskustelujen perusteella löysin/päädyin tuohon Kestreliin, ja
tyytyväinen olen ollut.
Kun en pääse kymmenen metrin korkeuteen melomaan, kiinnostaa minua
enemmän todellinen paikallinen tuulennopeus lähellä meren pintaa kuin
ennuste laajalle alueelle. Päätös merelle lähdöstä kun kuitenkin
tapahtuu ennemmin sääolosuhteiden muutosten seurannan pohjalta kuin
sääennusteiden pohjalta, vaikka toki sääennusteitakin seuraan.
-M-
Jyri Heilimo
"Erkki Nieminen" <xx_erkki.nieminen@iki_x.fi> wrote in message
news:ImvNg.37594$Nb2.7...@news1.nokia.com...
>
> Noista saa jotain osviittaa voiko 14 ms tuulessa oikeasti meloa.
Voi meloa, mutta tosi, tosi vaikeaa on.
Viime lauantaina Luvian saaristossa (Porista etelään), tuulta oli arviolta
12 -14m/s, puuskissa ehkä jopa vähän enemmän (Mutu, ei ollut mittaria).
Vastatuuleen kajakki hyvä jos liikkui eteenpäin ja sivutuulipuuskissa tuuli
meinasi repiä melan kädestä ja aiheutti muutaman pienemmän horjahduksen, kun
puuska otti oikein kunnolla ylävartaloon. Aallokosta ei ollut ongelmia,
koska Luvian saaristo on aika matalaa ja aavan meren aallot olivat jo
kuolleet sisäsaaristoon tullessa.
Sunnuntaina tuuli sitten oli laantunut sinne 8 m/s nurkille, jolloin
melomisessa ei ollut mitään ongelmia. Tämä tukee Erkin laskelmia: 14m/s vs.
8 m/s = puolet helpompi meloa (älkää nyt takertuko epätarkkuuksiin ;-).
Muutamia kivoja surffeja kuitenkin sai myötätuuliosuuksilla, vaikka aallot
olivat vain reiluja puolimetrisiä.
Reissun perimmäinen tarkoitus ei kuitenkaan onnistunut, koska tuuli oli
luoteesta. Tarkoitus oli nimittäin käydä surffaamassa Yyterin Beachillä ja
harjoittelemassa surffirantautumisia. Olisi tarvinnut länsi-lounaistuulia,
jotta aallot tulisivat rannalle oikeassa suunnassa. Varmaankin täytyy
yrittää uudestaan ensi kesänä, ehkä kesäkuussa, kun vallitseva tuulen suunta
on enemmän lounaasta.
Pari heikkoutta/ominaisuutta/hankaluutta/kummastuksen_kohdetta huomasin
omassa melontatekniikassani tuossa tuulessa:
- Tosi kovaan vastatuuleen melontarytmi putoaa helposti matalaksi. Johtunee
siitä, että normaalisti meloessa kajakki vedetään lähes paikallaan olevan
melan ohi. Kova tuuli hidastaa kajakin vauhtia, joten siitä seuraa että
rytmi hidastuu ja mela "sortaa" vedessä enemmän. Ja kova vastatuuli ottaa
myös voimakkaasti ylempään melan lapaan.
- Ylläolevasta syystä melonta menee lähes väkisin käsiin, kun hitaampi rytmi
ei sovi luonnolliselle vartalonkiertorytmille. Piti oikein keskittyä että
vartalo toimii ja rytmi on nopeampi, silloin kajakkikin liikkui paremmin.
Mielenkiinnolla huomasin myös, että koskimelontatausta pukkasi esiin
kapeiden salmien yli lossatessa: kajakki kantilleen ja pohjaa ylätuulelle.
En tiedä pitäisikö noin tehdä, mutta luonnolliselta se tuntui.
-Jyri-
Erkki Nieminen
> Pari heikkoutta/ominaisuutta/hankaluutta/kummastuksen_kohdetta huomasin
> omassa melontatekniikassani tuossa tuulessa:
> - Tosi kovaan vastatuuleen melontarytmi putoaa helposti matalaksi. Johtunee
> siitä, että normaalisti meloessa kajakki vedetään lähes paikallaan olevan
> melan ohi. Kova tuuli hidastaa kajakin vauhtia, joten siitä seuraa että
> rytmi hidastuu ja mela "sortaa" vedessä enemmän. Ja kova vastatuuli ottaa
> myös voimakkaasti ylempään melan lapaan.
> - Ylläolevasta syystä melonta menee lähes väkisin käsiin, kun hitaampi rytmi
> ei sovi luonnolliselle vartalonkiertorytmille. Piti oikein keskittyä että
> vartalo toimii ja rytmi on nopeampi, silloin kajakkikin liikkui paremmin.
>
>
malliin kuin myötäaalloissa surffiin kiihdyttävässä lähtövedossa, mutta
kun aallot tulevat vastaan lyhyinä, pysyy rytmi nopeana ja samoin melan
veto. Ja tietysti aina alamäkeen. Olen pitkään ihmetellyt, miksi
tuommoinen hassuttelu on vastatuulessa niin tehokasta: vastaus voi
löytyä tuosta kummastelustasi, että pitkä veto tosiaankin on
matkamelojalle pitkän päälle raskasta.
Erkki
Tero Ahlqvist
> netissä.
65.80 euroa vuosi.
Tuolla hintaa saan jo sen tuulimittarin, jolla voin mitata tuulen siellä,
missä melanikin heiluu.
Melon käytännössä ainoastaan järvellä, jolloin mikäli ei ole ukkospuuskia
tiedossa, tuuliolot näkee kyllä kotona järvelle lähtiessä. Tuo tuulen
nopeus kiinnostaisi ihan kuriositeettina, jotta voisi hieman vertailla
millainen aallokko missäkin tuulessa vaikka kotijärvellä muodostuu.
Yksittäisellä järvenselällä tuulen nopeus voi hyvinkin poiketa siitä, mitä
lähin sääasema sanoo.
Varmaan jos meloisin merellä (varsinkin jos meloisin yksin), tutkisin
sääpalvelut huolella.
Kun on tuota grönlantilaismelaakin tuossa testaillut, niin olisi hauska
tietää millaiset tuulet siihen tarttuu. Nyt kun olimme melomassa, vain
kerran vastatuulessa huomasin puuskan tarttuvan melaan. Muuten tuo
hammastikku oli tunnoton tuulelle.
-Tero-
Martti Pesonen
Tero Ahlqvist wrote:
> Melon käytännössä ainoastaan järvellä, jolloin mikäli ei ole ukkospuuskia
> tiedossa, tuuliolot näkee kyllä kotona järvelle lähtiessä.
Noinhan se ei aina ole. Niinkuin Olli S. aiemmin kirjoitti:
> Keskustelu tuntuu käsittelevän pelkästään merituulia. Varsin
> paljon Inarilla meloneena voin sanoa, että tuulen noustessa ei tarvita
> kuin kymmenen minuuttia siihen, kun järvi muuttuu peilityynestä
> vaahtopäiseen myllerrykseen.
Samantapaista olen kokenut sekä Koitereella että Lentualla. Eikä mistään
ukkospuuskista ole ollut kysymys. Merellä tällaista harvemmin tapaa.
Martti
jaakko
Cumuluspilvet. Aurinkoisena päivänä metsä lämpenee ja aiheuttaa nosteen
joka taas muuttuu pilven alle pyörteeksi. Pilven alle syntyy pieni
matalapaine tuulineen. Merellä tuo ilmaa lämmittävä metsän pinta-ala on
suhteessa pienempi kuin mantereella.
Jyri Heilimo
>>
>>
> Kokeile rytmittää melontaa vastatuulessa aaltojen tahtiin, vähän samaan
> malliin kuin myötäaalloissa surffiin kiihdyttävässä lähtövedossa, mutta
> kun aallot tulevat vastaan lyhyinä, pysyy rytmi nopeana ja samoin melan
> veto. Ja tietysti aina alamäkeen. Olen pitkään ihmetellyt, miksi
> tuommoinen hassuttelu on vastatuulessa niin tehokasta: vastaus voi löytyä
> tuosta kummastelustasi, että pitkä veto tosiaankin on matkamelojalle
> pitkän päälle raskasta.
>
Rytmitys auttaa normaalissa vastatuulessa paljon, varsinkin jos on aaltoja
joihin rytmittää.;-)
Lauantaina aallokko oli tuulen voimakkuuteen nähden pientä ja tuuli oli niin
kovaa, että kajakki ei yksinkertaisesti liikkunut niin paljoa, että melontaa
olisi vastaisessa pystynyt rytmittämään. Kaikki tarmo meni taaksepäin
menemisen estämiseksi. Kovatuulisimmassa kohdassa (erään niemennokan kierto)
rantaan nähden melontanopeus oli aivan mitätöntä matelemista, aaltoihin
nähden toki vauhti oli ihan kohtuullista;). Tuossa kohdassa tuulen nopeus
oli kyllä huomattavasti suurempi kuin keskituuli, johtuen maaston
aiheuttamasta ahtautumisesta ja juuri kohdalle sattuneesta puuskasta.
Sivuvastaisessa lossatessa melontaa pystyi jo jonkin verran rytmittämään.
Pahimmissa paikoissa lossauskulma tuuleen nähden oli suurinpiirtein 45
astetta, jotta pystyi etenemään suoraan sivutuuleen.
Eka kertaa muuten törmäsin tilanteeseen, että Nordkapp ei evä ylhäällä
pyrkinytkään vastatuuleen, vaan sorti sivuvastaiseen. Kajakin tasapaino
huonon pakkauksen vuoksi varmasti edesauttoi huonoa käytöstä - oma moka.
Kaverin NDK Explorer haki nätisti vastatuulen - olisko pakannut paremmin.
-Jyri-
Rauli Rautavuori
> "Erkki Nieminen" <xx_erkki.nieminen@iki_x.fi> wrote in message
> news:ImvNg.37594$Nb2.7...@news1.nokia.com...
>
>>Noista saa jotain osviittaa voiko 14 ms tuulessa oikeasti meloa.
>
> Voi meloa, mutta tosi, tosi vaikeaa on.
>
> Viime lauantaina Luvian saaristossa (Porista etelään), tuulta oli arviolta
> 12 -14m/s, puuskissa ehkä jopa vähän enemmän (
On melottu, esimerkiksi eräänä joulukuisena kertana koko matka
15 m/s vastatuulessa Skorvööseen illan pimetessä. Brändön selällä
oli jo säkkipimeää ja tiettyjä vaikeuksia oikeaan saareen osumisessa.
Lopussa ei voinut mennä sisäreitille koska Hirsalan salmet olivat jo
jäässä.
Kotivesillä 22 m/s myrskyssä kajakki- ja kanoottikoira Avalon
Melanien takaluukussa. Kerrankin kunnon surffikeli jo Seurasaaren
selällä. Ei olisi ollut tuolla miehistöllä asiaa Mäntysaareen
saakka - lastiluukuttoman kajakin eli ns avokajakin upotuskeli.
Jne, jne.
Jos vastatuulessa tuntuu ettei jaksa, on mela melojan voimiin
nähden liian pitkä ja/tai suurilapainen. Säädettäväpituuksinen
melan varsi voisi olla retkimelojalle käyttökelpoinen kapistus.
Vastaiseen säädetään kepakko tavallista lyhyemmäksi. Itse melon
kaikkia kajakkeja(ni) samalla 215 cm pituisella melalla kelistä
riippumatta. Säätövartta olen joskus harkinnut. Kaksikkoon sen
voisi sitten säätää tavallista pidemmäksi.
--
RR
Timo Korvola
> Kaverin NDK Explorer haki nätisti vastatuulen - olisko pakannut paremmin.
Johtuu kyllä varmaan kajakeistakin: varsinkin vanha Nordkapp
(erotukseksi Jubileesta) on aika terävälinjainen verrattuna
Exploreriin. Explorerin pakkaaminen liian takapainoiseksi vaatisi
luultavasti huomattavasti enemmän yritystä.
--
Timo Korvola <URL:http://www.iki.fi/tkorvola>
Erkki Nieminen
> Eka kertaa muuten törmäsin tilanteeseen, että Nordkapp ei evä ylhäällä
> pyrkinytkään vastatuuleen, vaan sorti sivuvastaiseen. Kajakin tasapaino
> huonon pakkauksen vuoksi varmasti edesauttoi huonoa käytöstä - oma moka.
> Kaverin NDK Explorer haki nätisti vastatuulen - olisko pakannut paremmin.
>
koska noin sileitä tuulisia selkiä on merellä kuitenkin aika harvakseen.
Perus Nordkapp vaikuttaa paremmalta tuonkin suhteen, mutta sortuuhan
sekin lopulta helpommin tuulen mukaan , jos aaltoa ei ole. (Pääsin
minäkin vihdoin melomaan pienempää Nordkappia, kun uuden muovikajakin
penkki oli yhteensopiva persuksiin).
NK Explorer on minustakin melkoisen tunnoton tuulille. Evää ei juuri
tarvitse säätää. Mutta surffeissa Nordkapp on parempi. Niiden
ominaisuuksia on varmasti mahdoton yhdistää. Molemmat ovat hyviä; toinen
on hauskempi kunnon aallokoissa, toinen helpompi raa'assa tuulessa.
Erkki
> -Jyri-
>
>
>