Kanootin ja kajakin nopeus tyynell
Petri Maksimainen
päästy tyynellä järvellä/merellä? Tarkoitan tässä keskinopeudella nopeutta,
jossa ei ole tauot mukana.
Petri
Pete
Riippuu kajakista/kanootista ja matkasta. Ideaalisen hyvissä olosuht.
täysin tyynessä ja sopivan "viileällä" ilmailla olen saanut seuraavat
ajat kajakkina kevlar valmisteinen pohjastaan sut. kapea WWR:
4 000m aika 23min58sek keskinop.10,014km/h
20 000m aika 2h 12min 20sek keskinop. 9,068km/h
Ja nuo siis melottu tyynessä virtaamattomassa vedessä ja
luonnollisesti taukoja ei ole joutanut pitämään. Pohjia kuluneelle
kaudelle noiden ennätysten synnyssä oli 1000km molemmin puolin.
t.Petteri
Erkki Nieminen
Merellä ja merikajakilla minulle tulee keskinopeudeksi 5 km/h. 50 km:n
päivämatka taittuu siis 10 tunnissa leiristä A leiriin B. Kesällä tosin voi
pitää enemmänkin taukoja, jos on mielenkiintoista katsottavaa, koska valoa
riittää. Ja kelit vaikuttavat tietenkin satunnaisesti jonkin verran. Mutta
5 km/h on tavallisin päivän keskinopeus taukoineen.
Lenkillä (25...55 km) keskinopeuteni taukoineen 7 km:n paikkeilla tai alle.
Seurassamme on muutama kaveri, jotka pistelevät vastaavia lenkkejä 8 km/h.
1 km/h lisäys on aika paljon, kun se tarkoittaa keskimääräisen melonopeuden
(ilman taukoja) muutosta 8-->9 km/h.
Erkki Nieminen
Erkki Nieminen
> Petri Maksimainen wrote:
>
>> Kysyisin, että minkälaisiin keskinopeuksiin kanooteilla ja kajakeillä on
>> päästy tyynellä järvellä/merellä? Tarkoitan tässä keskinopeudella
>> nopeutta, jossa ei ole tauot mukana.
>
(ai kysyitkin ilman-taukoja-nopeuksia, no:)
Jos tauot otetaan pois (mutta niitä saa kuitenkin pitää) niin meikäläisellä
retkivauhti on keskimäärin 6 km/h ja lenkkivauhti keskimäärin 7...7.5 km/h.
Huippunopeus tyynessä on n. 8.5 km/h. Nuoret menevät paljon kovempaa ja
viisaat paljon rauhallisemmin.
Erkki
Petri Maksimainen
"Erkki Nieminen" <en@iki.nä> wrote in message
news:KaFE9.20887$ZE1.4...@news1.nokia.com...
Itse olen päässyt vähäisellä melontakokemuksella ja vuokra/lainakanooteille
retkinopeuteen 5 km/h ja kun siitä otetaan tauot pois niin retkinopeudeksi
jää n. 4 km/h.
Kunhan ensi keväänä pääsen tyypittämään syksyllä hankkimaani MR Exploreria
ja melontakokemusta karttuu lisää niin 5 km/h taukojen kanssa pitäisi olla
ihan realistinen nopeus tyynessä.
Keskinopeuden lisäys 1 km/h on tosiaan iso muutos vähänkin pitemmällä
matkalla.
Petri
Martti Pesonen
> Itse olen päässyt vähäisellä melontakokemuksella ja
vuokra/lainakanooteille
> retkinopeuteen 5 km/h ja kun siitä otetaan tauot pois niin retkinopeudeksi
> jää n. 4 km/h.
>
> Kunhan ensi keväänä pääsen tyypittämään syksyllä hankkimaani MR Exploreria
> ja melontakokemusta karttuu lisää niin 5 km/h taukojen kanssa pitäisi olla
> ihan realistinen nopeus tyynessä.
Riippuu vähän siitä, melotko Exploreriasi yksin vai kaksin. Kaksikkona tuon
kokoinen inkkari kulkee n.1 km/h nopeammin kuin soolona. Tuo 5 km/h
taukoineen on ihan hyvä tavoite kaksikkonakin, kun väline kuitenkaan ei ole
kaikkein nopeimpia. Tarkoittaa marssinopeutena n. 6 km/h. Itse käytän sitä
ohjeena sooloillessani, mutta ei siinä kovin pitkiä taukoja silloin pidetä.
Minulla on isona kaksikkona Mad River Typhoon, 18,5 jalkaa. Sillä kulkee
hyvällä kelillä kevyesti 7,5-8 km/h isollakin kuormalla. 9 km/h vaatii
mahdotonta rutistusta, eikä sitä jaksa kauaa, mutta kyllä löytynee kympin
vauhtiakin melovia.
Pienempi Mad River Malecite (16,5 jalkaa) kulkee soolona n.5,5-6 km/h
marssivauhtia, tandemina n.7 km/h.
Soolo Dagger Sojourn (15 jalkaa) antaa helposti lukemiksi 6,5-7 km/h.
Kovimmillaan olen sillä päässyt kahdeksaa tunnin verran.
Nopein sooloinkkari, jota olen kokeillut, on Bell Magic.
Sillä tuntuu 8 km/h olevan kevyttä kamaa.
Martti Pesonen
Lassi Hippeläinen
Nopeuden yläraja riippuu runkonopeudesta. Siinä vaiheessa kun keula
alkaa nousta ylös, ei enää kannata yrittää enempää. Arvio saadaan
nyrkkisäännöstä 4.5km/h * sqrt(L), missä L = vesilinjan pituus.
Merikajakilla risteilynopeudet jäävät ainakin 20% sen alle.
Retkilastissa vauhti jää jonnekin 7...8km/h tienoille ilman pysähdyksiä.
Vaikka rungon pituus vaikuttaa vain neliöjuuren kautta, sillä on
pitkällä matkalla suuri merkitys. Puolen metrin ero vaikuttaa nopeuteen
5%, eli taukojen välillä syntyy eroa jopa kilometri. Siksi merikajakit
ovat pitkiä, ja ratakilpureiden pituus on säännöissä rajattu. Itse
asiassa ratamelojat pääsevät apinan raivolla jonkinverran tuon yllä
annetun nopeuden yli, kunhan matka ei ole pitkä, koska kilpurin rungon
muoto on puoliliukuva.
Toisaalta, merellä pääsee yli 20km/h, jos myötäaalto on sopiva
surffaukseen...
-- Lassi
Ilkka Haapavirta
> Kunhan ensi keväänä pääsen tyypittämään syksyllä hankkimaani MR Exploreria
> ja melontakokemusta karttuu lisää niin 5 km/h taukojen kanssa pitäisi olla
> ihan realistinen nopeus tyynessä.
Mitä materiaalia tuo Exploder on ja onko sillä merkitystä?
Ilkka
Lassi Hippeläinen
<...>Puolen metrin ero vaikuttaa nopeuteen
> 5%, eli taukojen välillä syntyy eroa jopa kilometri.
Tarkistetaanpa. Siis puoli kilomeriä. Ei sitä sentään kolmen tunnin
jaksoja vedellä. Mutta 5% hitaampi menettää käytännössä likimain sen
ajan, minkä nopeammat pitävät mehutaukoja.
-- Lassi
Ilkka Salmi
news:3DE35394...@ieee.orgies.invalid...
> asiassa ratamelojat pääsevät apinan raivolla jonkinverran tuon yllä
> annetun nopeuden yli, kunhan matka ei ole pitkä, koska kilpurin rungon
> muoto on puoliliukuva.
Jonkinverran kovempaa tosiaan pääsevät :-) Tässä on joitakin tuloksia tämän
vuoden SM-kisoista:
Luokka matka m aika s nopeus km/h
M K-1 200 36,14 19,92
N K-1 200 42,32 17,01
M C-1 200 53,07 13,57
M K-2 200 34,14 21,09
N K-2 200 42,12 17,09
Eli kajakkiyksikölläkin lähes 20 km/h.
Ilkka
Ilkka Salmi
Sarja matka m aika s nopeus km/h
M K-1 5000 1203,33 14,96
N K-1 5000 1322,25 13,61
M C-1 5000 1612,23 11,16
Petri Maksimainen
"Ilkka Haapavirta" <ilkka.ha...@nokia.com> wrote in message
news:bFIE9.21153$ws6.4...@news2.nokia.com...
Tämä Explorer on tehty Royalexista ja 16 jalkaa pitkä. Olen netistä lukenut,
että Kevlar versio olisi hieman pitempi ja myös nopeampi.
Petri
Lassi Hippeläinen
Virallisella ratakilpurin pituudella 520cm nyrkkisääntö antaa 10.3km/h,
mutta se onkin tarkoitettu pitkäaikaiseen suoritukseen. Elimistön
energiantuotantomekanismi vaihtaa rasvan polttamiseen vasta 20...30
minuutin kohdalla. Maratoonarit eivät muistaakseni pääse lähellekään
noita nopeuksia, paitsi myötävirrassa.
-- Lassi
Martti Pesonen
> Tämä Explorer on tehty Royalexista ja 16 jalkaa pitkä. Olen netistä
lukenut,
> että Kevlar versio olisi hieman pitempi ja myös nopeampi.
Kevlarista (laminaateista yleensäkin) voidaan tehdä terävämpi keulan muoto
kuin Royalexista, joka on paksuudeltaan 8 mm:n luokkaa, eikä siis taivu ihan
jyrkkiin kantteihin. Terävä keula on nopeuden kannalta tärkeä piirre,
tärkeämpi kuin pienet pituus- tai painoerot.
Martti
Anna L Lind
> > Ja 5000 m kajakkiyksiköllä vielä lähes 15 km/h:
> >
> > Sarja matka m aika s nopeus km/h
> > M K-1 5000 1203,33 14,96
> > N K-1 5000 1322,25 13,61
> > M C-1 5000 1612,23 11,16
> minuutin kohdalla. Maratoonarit eivät muistaakseni pääse lähellekään
> noita nopeuksia, paitsi myötävirrassa.
Arctic Sea Kayak Racen maratonpäivänä Västerålenilla vuonna1995
näyttivät useimmat melovan liki 10h per tunti, vaikka matkaa oli nuo
perinteiset 42 km.
Minä sen sijaan loikoilin simpukkasaarilla ja otin nokoset, ja vauhti
jäi vähän heikoksi. Se kostautui: vuorovesi oli laskenut maaliin
saavuttaessa ja jouduimme kiipeämään pari metriä niljaista
laiturinkylkeä ylös päästäksemme maihin...
ALL
Martti Pesonen
Anna L Lind wrote:
> Arctic Sea Kayak Racen maratonpäivänä Västerålenilla vuonna1995
> näyttivät useimmat melovan liki 10h per tunti, vaikka matkaa oli nuo
> perinteiset 42 km.
Kun olen kierrellyt kotimaan melontatapahtumissa, joissa numero pannaan
näkyviin, niin enimmäkseen kajakkiyksiköiden kovimmat menijät ovat
pistelleet matkat 11-12 km/h:n vauhtia. Esim Majavamelonnassa (23 km) parin
tunnin pintaan. Ja Minkkisen veljekset Winkkarilla (C-2) kahteen ja puoleen
tuntiin.
Martti
Lassi Hippeläinen
>
> Anna L Lind wrote:
>
> > Arctic Sea Kayak Racen maratonpäivänä Västerålenilla vuonna1995
> > näyttivät useimmat melovan liki 10h per tunti, vaikka matkaa oli nuo
> > perinteiset 42 km.
10 h/tunti = 10, eli menivät ihan kybällä.
> Kun olen kierrellyt kotimaan melontatapahtumissa, joissa numero pannaan
> näkyviin, niin enimmäkseen kajakkiyksiköiden kovimmat menijät ovat
> pistelleet matkat 11-12 km/h:n vauhtia. Esim Majavamelonnassa (23 km) parin
> tunnin pintaan. Ja Minkkisen veljekset Winkkarilla (C-2) kahteen ja puoleen
> tuntiin.
>
> Martti
...eli nyrkkisäännön arvio 10.3 km/h olisi oikeahko :-)
C-2:n pituutta en muista, mutta se on enemmän kuin 520cm. C:t ovatkin
hitaampia, koska yksipuolinen lapa ei ole yhtä tehokas kuin
kaksipuolinen. Mutta silti - Winkkarilla se on kovaa menoa.
-- Lassi
Anna L Lind
> > > näyttivät useimmat melovan liki 10h per tunti, vaikka matkaa oli nuo
> > > perinteiset 42 km.
>
> 10 h/tunti = 10, eli menivät ihan kybällä.
mittailu(yksikkö)virhe siis 10 kmh oli vauhti, matka oli 42 km ja
matka-aika siten neljästätunnista ylöspäin...
löperöstikertoen, all
Lill-Klas
Moi!
Keskinopeus riippu paljon kajakin/kanootin mallista, sen olen huomanut
omilla kajakeilla meloessani samat reitit (20-40km) samalla sykkeellä.
Vertailujen keli on ollut lähes tyyni.
Wilderness Systemsin Pamlico 140 monitoimikajakillani on työlästä
saada pidemmällä matkalla keskinopeuden nousemaan yli 4 km/h Mutta
siihen asti se on kevyt meloa, tulee seinä vastaan jos yrittää
lujempaa. Pamlico 140 on 420cm pitkä ja 69 cm leveä tasapohjainen
muovipulkka.
Vastaavasti VKV Seagull Oceanillani samalla sykkeellä meloessani
keskinopeus on 7-8 km/h. VKV:llä tuntuu vauhti olevan enemmänkin
voimasta kiinni. Minä en ole saavuttanut ns. lakipistettä jossa tulisi
seinä vastaan vaikka koitin kerran Wing-melalla ja mahdollisimman
oikeaoppisella melontatyylillä. Se meni todella kovaa ja minä olin
aivan puhki :-) VKV Seagull Ocean on 530 cm pitkä, 63cm leveä,
vesilinjan leveys on 57 cm ja se on pyöreäpohjainen.
VKV:n kotisivulla www.vitudden.com on nopeustaulukko heidän
valmistamille kajakeille, sivulla on myös mainita että kilpameloja saa
VKV Seagull Elitellä maksimivauhdiksi 16,67 km/h. VKV Seagull Elite on
muuten kuin Ocean, mutta leveys 60 cm ja vesilinjanleveys on vain 50
cm.
T.
Lill-Klas
Petri Maksimainen
tuon
> kokoinen inkkari kulkee n.1 km/h nopeammin kuin soolona. Tuo 5 km/h
> taukoineen on ihan hyvä tavoite kaksikkonakin, kun väline kuitenkaan ei
ole
> kaikkein nopeimpia. Tarkoittaa marssinopeutena n. 6 km/h. Itse käytän sitä
> ohjeena sooloillessani, mutta ei siinä kovin pitkiä taukoja silloin
pidetä.
>
> Minulla on isona kaksikkona Mad River Typhoon, 18,5 jalkaa. Sillä kulkee
> hyvällä kelillä kevyesti 7,5-8 km/h isollakin kuormalla. 9 km/h vaatii
> mahdotonta rutistusta, eikä sitä jaksa kauaa, mutta kyllä löytynee kympin
> vauhtiakin melovia.
>
> Pienempi Mad River Malecite (16,5 jalkaa) kulkee soolona n.5,5-6 km/h
> marssivauhtia, tandemina n.7 km/h.
Onko tietoa, miten nopeita Mad River Eclipse ja Mad River Revelation ovat
verrattuna Mad River Maceliteen? Revelationia veikkaisin ainakin
hitaammaksi.
Petri
Martti Pesonen
> Onko tietoa, miten nopeita Mad River Eclipse ja Mad River Revelation ovat
> verrattuna Mad River Maceliteen? Revelationia veikkaisin ainakin
> hitaammaksi.
Arvelen, että Malecite on näistä nopein. Eclipse on Maleciten
Royalex-versio, ja pyöristettyine muotoineen hitaampi. Revelation lienee
tämän kanssa samaa luokkaa.
Mad Riverin omassa vertailutaulukossa (luettelo 1998)nopeudet asettuvat näin
(asteikolla 1-10, ei km/h, 10 nopein):
Malecite 8, Eclipse ja Revelation 7, Explorer RX 6,5, Explorerin
laminaattiversiot 7,5.
Nopeuskin on suhteellista. Helposti saavutettava retkinopeus on mielestäni
tärkeämpi kuin mahdollinen suurella työllä saatava huippunopeus. On otettava
huomioon käytettävissä olevat voimat. Pienempi kanootti voi olla käytännössä
nopeakulkuisempi kuin iso, jolla on enemmän runkonopeutta, johon ei
kuitenkaan jaksa ylettyä.
Martti
Martti Pesonen
C:t ovatkin
> hitaampia, koska yksipuolinen lapa ei ole yhtä tehokas kuin
> kaksipuolinen. Mutta silti - Winkkarilla se on kovaa menoa.
Kyllä kai se inkkarimelan lapa yhtä tehokas on kuin kajakkimelankin, käy
vedessä ehkä vielä tehokkaammin (pystyssä). Mutta harvemmin. Ja märkäpintaa
on aluksessa enemmän.
Jonkinlainen nyrkkisääntö ratamelonnassa näyttäisi olevan, että K-1 ja C-2
ovat suunnilleen yhtä nopeita, tai kanadalainen hiukan hitaampi. Ei päde
Suomessa, sillä täällä ei ole C-kulttuuria.
Martti
Lassi Hippeläinen
>
> Lassi Hippeläinen wrote:
>
> C:t ovatkin
> > hitaampia, koska yksipuolinen lapa ei ole yhtä tehokas kuin
> > kaksipuolinen. Mutta silti - Winkkarilla se on kovaa menoa.
>
> Kyllä kai se inkkarimelan lapa yhtä tehokas on kuin kajakkimelankin, käy
> vedessä ehkä vielä tehokkaammin (pystyssä). Mutta harvemmin. Ja märkäpintaa
> on aluksessa enemmän.
Lapa on kyllä OK, mutta (etenkin yksiköllä) melan yksipuolisuus
vaikuttaa suunnan pitämisen kautta. Osa etenemistehosta menee joko
mutkitteluun, kylkimyyryyn tai J-vempautukseen. Pitäisi edes kehittää
sellainen runkomuoto, joka puoltaa melan puolelle...
> Jonkinlainen nyrkkisääntö ratamelonnassa näyttäisi olevan, että K-1 ja C-2
> ovat suunnilleen yhtä nopeita, tai kanadalainen hiukan hitaampi. Ei päde
> Suomessa, sillä täällä ei ole C-kulttuuria.
>
> Martti
Eli Suomessa K-1 on jopa nopeampi kuin C-4 ;-)
-- Lassi
Martti Pesonen
> Lapa on kyllä OK, mutta (etenkin yksiköllä) melan yksipuolisuus
> vaikuttaa suunnan pitämisen kautta. Osa etenemistehosta menee joko
> mutkitteluun, kylkimyyryyn tai J-vempautukseen.
Mutkittelu on näistä pienin paha. J-veto, kuten kaikki korjausliikkeet,
hidastaa menoa. Ensinnäkin jarruttamalla ja toisekseen hidastamalla tahtia,
sillä joka korjauksen jälkeen on pienempi tai suurempi viive, ennenkuin
kanootti palaa suuntaansa. Nopein tapa edetä inkkarilla on "sit'n
switch"-tekniikka. Siinä korjaus jätetään tekemättä, mutta vaihdetaan
vetopuolta säännöllisin välein. Kaksikolla esimerkiksi 8 vedon välein,
yksiköllä 4 vedon välein. Tällöin kanootti ehtii poiketa suunnasta
suhteellisen vähän. Vaikutus nopeuteen on hämmästyttävä. Vastaa vähän niin
kuin vapaan tyylin hiihtotekniikkaa, puristit eivät hyväksy. Korjauksena
paljon mainostettu J-veto on krouvi ja kyynärpäätä rasittava. Oma suosikkini
on "Canadian stroke", jossa korjaus tapahtuu palautuksen yhteydessä
viistämällä lavan reunalla pitkin pintaa. Paljon elegantimpi ja kevyempi
tapa.
Pitäisi edes kehittää
> sellainen runkomuoto, joka puoltaa melan puolelle...
Sitten pitäisi aina meloa samalta puolelta. Niinhän kilpamelojat tekevätkin,
mutta niiden kanootit ovat kyllä niin suoraan meneviä muutenkin, että tuskin
paljon korjausta tarvitaan., hiukan kumminkin. Nopeimmat retkikanootitikin
ovat täysin suorakölisiä eivätkä tahdo kääntyä millään.
> Eli Suomessa K-1 on jopa nopeampi kuin C-4 ;-)
Eihän Suomessa taida olla edes neljää C-kilpamelojaa!
Lassi Hippeläinen
>
> Lassi Hippeläinen wrote
> > sellainen runkomuoto, joka puoltaa melan puolelle...
>
> Sitten pitäisi aina meloa samalta puolelta. Niinhän kilpamelojat tekevätkin,
> mutta niiden kanootit ovat kyllä niin suoraan meneviä muutenkin, että tuskin
> paljon korjausta tarvitaan., hiukan kumminkin. Nopeimmat retkikanootitikin
> ovat täysin suorakölisiä eivätkä tahdo kääntyä millään.
Muistaakseni C-1 on kyllä symmetrinen.
Ajattelin lähinnä kajakin ohjauskikkaa kallistamalla. Se pitäisi saada
toimimaan toisinpäin kuin yleensä, eli runko puoltaisi sille puolelle,
jolle sitä kallistaa. Periaatteessa se olisi tehtävissä vaikka pohjan
rivoituksella, mutta niillä voisi olla liikaa jarruttavaa vaikutusta.
-- Lassi
Martti Pesonen
> Muistaakseni C-1 on kyllä symmetrinen.
>
> Ajattelin lähinnä kajakin ohjauskikkaa kallistamalla. Se pitäisi saada
> toimimaan toisinpäin kuin yleensä, eli runko puoltaisi sille puolelle,
> jolle sitä kallistaa.
Suunnanpidon hienosäätönä voi soolokanootilla kallistaa off-siden puolelle
samalla kun meloo perusvetoa on-sidelta. Silloin pääsee vähän aikaa suoraan.
Suorakölisen kaksikonkin saa toisaalta kääntymään joen mutkiin, kun
kallistaa kaarteesta pois päin.
> Periaatteessa se olisi tehtävissä vaikka pohjan
> rivoituksella, mutta niillä voisi olla liikaa jarruttavaa vaikutusta.
Älkäämme tehkö mitään, mikä jarruttaa.
Martti
Sverre Slotte
Petri Sutinen pääsi muistaakseni yli 230 km vuorokaudessa (24 h)
jossakin hullujen kisoissa. Ei ihan 10 km/h mutta lähellä.
Sverre
Erkki T. Nieminen
>
> Petri Sutinen pääsi muistaakseni yli 230 km vuorokaudessa (24 h)
> jossakin hullujen kisoissa. Ei ihan 10 km/h mutta lähellä.
Vaikuttaa vahvasti ns. huippu-urheilulta (vastasikohan jo maratonin
aikaa alle 2.10?) varsinkin jos kyseessä on todella ollut yhden
kalenterivuorokauden aikana melottu kisa, ja jota ei edetty pelkästään
hyvään myötäiseen.
Erkki
Martti Pesonen
Jos vauhdin hurmaa haetaan, niin jokeen vaan! 4 km/h virtaus, kuten
Tornionjoessa, auttaa kummasti. Tasaisen veden 6 km/h meloja pääseekin 10
km/h ja 200 km 20 tunnissa netto.
Lisäksi on hauskaa kun maisemat vaihtuvat nopeasti. Ja
nopeus/etäisyyssuhteet muuttuvat. Kun minä, tasaisella 6 km/h meloja ja
kaverini 7 km/h meloja lähdemme 4 km/h:n myötävirtaan, niin tunnin päästä
kaveri näkyy mutkassa kilometrin edellä. Minä tulen tähän mutkaan 6
minuuttia myöhemmin, kun tasaisella merellä vastaavaan pisteeseen tulo
kestäisi 10 minuuttia.
Martti
Tapio Manner
Näitä numeroitujen hullejen aikoja melottiin muistaakseni
Lahden Joutjärvessä, jossa virtaukset ovat kyllä peräti
hiljaisia ja edestakaisella radalla tuulikin tasoittuu.
TLM
Timo Forsström
normaalikelillä on n. 7,5 km/h.
Lastissa vähän vähemmän ja mukavalla kelillä vain hieman enemmän, 9 km/h
vaatii jo suhteettoman lisävaivan.
Hyvä linkki joidenkin kajakkien nopeuksista löytyy
http://yhdistykset.vlk.fi/melojat/kalusto.htm .
Testit on tehnyt Kari Paunasalo, joka meloo vuosittain yli 7000 km.
--
Posted via Mailgate.ORG Server - http://www.Mailgate.ORG