Autona alkoviauto, kattotelineet ja tikkaat löytyvät.
Kanootti tulisi mielestäni laittaa katolle oikeinpäin, koska alkoviosa on
korkeammalla (20 cm?) kuin auton takakatto, jossa ovat kattokaiteet -> jos
kanootti on väärinpäin kuten farkkuauton katolla kuljetettaessa, kanootin
yläkeula osuisi alkoviin, paitsi silloin, jos kanootti olisi luokkaa 25-30
cm korkeammalla kuin auton takaosan katto. Tämä ei ole välttämättä ongelma,
mutta äkikseltään luulisin, että oikeinpäin se kanootti olisi matkailuauton
katolle laitettava.
Etsin lähinnä sellaista ratkaisua, joka olisi hyvä monen kymmenen
nostokerran näkökulmasta, eli jonkinnäköinen vinssi & kalteva systeemi.
Googletin asiaa, mutta keskustelut koskivat lähinnä tavallisia
farkkuja/pakettiautoja, jotka ovat kuitenkin ratkaisevasti matalampia kuin
3m korkea matkailuauto.
Uskoisin, että ongelmaani on olemassa hyviä ratkaisuja, pyörää en viitsisi
uudestaan keksiä.
Tähän saakka kanootti on kulkenut farkkuauton katolla, mutta täksi kesäksi
auton koko hieman kasvoi...
Ensin kanootin asennosta: oikein päin sen ilmanvastus on isompi kuin
ylösalaisin. En tiedä paljonko on eroa, mutta varmasti on.
Oikein päin kanootti kerää vettä. Sitä voi tulla oikein kunnolla, tämä
on käytännössä koettu, kun on kuljetettu peräkärryllä kanootteja oikein
päin.
Eikö asuntovaunussakin kattokuorma saa tulla keulaa edemmäs? Jos
kanootin keula menee etuosan ohi, niin hyvinhän se siinä korotetulla
osalla matkaisi.
Kanootin saaminen katolle: edestä tai takaa kanootti oikein päin ja
työntämällä. Ja sitten kiepsautus ylösalaisin.
Katon reunassa pitää olla jokin poikkipuu, jota pitkin kanootti liukuu.
Jatkuvaan käyttöön virittäisin taljan, jolla homma hoituisi yksin.
Toinen vaihtoehto on koottava kanootti, jos olisin karavaanari, niin
vakavasti harkitsisin:
http://www.avokanootti.info/html/turkissa_melomassa.html
--
kirjoitti,
Jaakko
o~
(___/___)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
http://www.avokanootti.info/
http://www.meridianx.fi/jaakko/jaakko.html
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
kuvien kangaskanootti on yllättävän jäykän ja "oikean" näköinen. Onko
siinä haittapuolia tavalliseen kanoottiin verrattuna? Voiko pohjalla
seistä? viekö rakenteen periksiantaminen tehoja melonnasta? Se lienee
kevyempi ja herkemmin kivikossa särkyvä?
kysyypi Matti
Minulla ei ole kokemuksia muista koottavista kanooteista ja tätäkin olen
vasta melonut ilman kuormaa. En tullut mitanneeksi nopeuksia, mutta
kevytkulkuisen oloisesti se liikkui. Tyhjänä ja solona suuntavakavuus on
ok, mutta voisi tällä aloittelija vähän aikaa pyöriä paikoillaan.
Mitat ovat n. 15 ft x 34 x 16 tuumaa, Ei siinä hirveästi tuulipintaa
ole. Painaa n. 20 kg. Meloineen ja ilmasäkkeineen kuljetuspussin paino
oli 30 kg lentokentän vaa-alla. Taisi siinä olla heittoliina ja jotain
muita naruja mukana.
Ihan oikealta kanootilta se tuntuu. Alustavien koskikokeiden jälkeen
pelkään pahoin, että on hauskin omistamani koskikanootti. Runko elää
aalloissa ja meloja istuu tanakasti tapahtumien keskipisteessä.
Seisominen onnistuu hyvin. Kallistuu rauhallisesti ja on ketterä.
Pohja on kumia ja putkirakenne joustaa, valmistajan sivuilla on
vakuuttavia kertomuksia kanootilla tehdyistä retkistä. Rungon
jämäkkyyden salaisuus on kyljissä olevat 3+3 kanootin mittaista
ilmaputkea, joilla kanootin nahka kiristetään rungon ympärille.
Lisäksi ulkopinnan ja putkien välissä on pohjalla n. 10 mm:n joustava
neopren(?) matto. Kivet ei pelota, mutta vähän kuin muillakin
kumipyörillä: nauloja ja betonirautoja pitää välttää.
http://www.pakboats.com/users.htm
Tarkoitus on lähteä kesällä tuo vehje kainalossa Uralille melomaan.
Ei sinne ihan rantalelulla viitsisi lähteä.
Kerron lisää, kunhan täälläkin vedet sulaa.
Jongun Hujaukseen aion Pakboatilla kumminkin mennä.
Kara Vaanari wrote:
> > Miten inkkarikanootin saisi nostettua matkailuauton katolle?
> Ensin kanootin asennosta: oikein päin sen ilmanvastus on isompi kuin
> ylösalaisin. En tiedä paljonko on eroa, mutta varmasti on.
Ja oikein päin oleva on halukkaampi lähtemään lentoon.
>Oikein päin kanootti kerää vettä. Sitä voi tulla oikein kunnolla, tämä
> on käytännössä koettu, kun on kuljetettu peräkärryllä kanootteja oikein >
päin.
Pitäisi olla aukkopeite sokeilla istuma-aukoilla.
> Katon reunassa pitää olla jokin poikkipuu, jota pitkin kanootti liukuu.
> Jatkuvaan käyttöön virittäisin taljan, jolla homma hoituisi yksin.
Olen jossain nähnyt kattokaiteisiin kiinnitettävän taakse ulottuvan rullan
eli telan, jonka yli kanootin voisi vetää. Hankalaa sekin tehdä yksin.
Näppärä henkilöhän käden käänteessä kehittää systeemin, jossa on ramppi ja
vinssi. Kuten kysyjä ehdottikin. Mutta rullilla.
Martti
> Mitat ovat n. 15 ft x 34 x 16 tuumaa, Ei siinä hirveästi tuulipintaa
> ole. Painaa n. 20 kg. Meloineen ja ilmasäkkeineen kuljetuspussin paino
> oli 30 kg lentokentän vaa-alla. Taisi siinä olla heittoliina ja jotain
> muita naruja mukana.
Kuinkas nopea se on panna käyttökuntoon? Tarkoitan ilman turkkilaista
(lapsi)työvoimaa. Osia näyttää olevan kovasti, on kaarta ja salkoa. Ja
meneekö helposti takaisin säkkiin?
Martti
Joo - en puhuisi edes koottavasta kanootista, vaan rakennettavasta.
Toisaalta, rungon monimutkaisuus on aika suoraan verrannollinen
loputuloksen laatuun kanoottina.
Kolme varttia siihen menee. Eikä rutiini paljoa nopeuta prosessia.
Palasia vaan on sen verran paljon ja muovinippeleiden kanssa on oltava
huolellinen. Ekalla kerralla meni useampi nipsula poikki. Sormetkin
siinä rispaantuivat ekoilla kerroilla.
Pidemmälle melontareissulle muutama kohta on hyvä varmistaa
nippuliittimellä. Penkin kiinnityksiä pitää miettiä. Muuten palli on
hyvä. Polvipehmusteita pitää myös vähän miettiä.
Ja paketti pitää avata kotona kuivumaan, ettei homehdu.
Silti mielenkiintoinen vehje. Jos voittaisin lotossa, teettäisin putket
titaanista. Runko painaa varmaan puolet kanootin painosta.
Säkkiin menee kerta kerralta helpommin. Kolme kuormahihnaa pitää olla,
jotta saa tiiviin paketin ja sen pysymään kasassa säkittämisen ajan.
Toisaalta kummallakaan lennolla ei tullut heloihin tai putkiin vaurioita.