Eli kysymys kuuluukin, millaisia kokemuksia ihmisillä tuosta hienon
oloisesta kajakista on?
olen melonut ko. välineellä nyt n. 2000km kahden viime kesän aikana ... enkä
ole katunut hankintaani.
570 on iso, mutta ei sinulle (itse olen hieman sinua lyhyempi, mutta en
kevyempi).
Kajakin hyvät puolet ovat:
- isot pakkaustilat, isot luukut, alle viikon kamat voi heittää sisään.
- nopeus koska se on pitkä ja verraten kapea.
- kuiva suhteellisen korkean etukannen vuoksi.
- kulkee vähän isommassakin aallokossa nautittavasti.
Nää kyllä ylittävät ne pienet puutteet, joita ovat
- korkea takakansi tekee (ainakin minulle) eskimossa pieniä aikeuksia joskus
... mutta suurempi fyysinen pituus ja hiotumpi tekniikka varmaan auttaa ...
minun on
hiottava sitä tekniikkaa sitten.
- iso koko tietysti vaatii voimaa ja tekniikkaa kajakin hallinnassa ja
joessa ei aina oo kivaa.
- Ei sovellu aloittelijalle!!!
- suuren pituutensa vuoksi lähtee kunnon surffiin vasta kovassa tuulessa.
Sitten jotkut ovat valittaneet, että välilaipiot ovat liian ohuet (siis
ohuemmat kuin
mitä tyypillisesti) jota en oikein ymmärrä sillä välilaipioiden kuluminen
tuskin
on ongelma. Eikä tässä kajakissa ole tarvetta käyttää sitä jalkatukenakaan.
Eräässä lehtijutussa kerrottin myös, että sisaraluksen (siis 530) evän
säätövaijeri
on liian ohut ja että sisätiloissa on hankaavia ulokkeita. No, itse en ole
sitä havainnut
ja tällaisten valitusten tarkoituksena oli tietysti laittaa Nordkapp aina
ykköseksi.
Eihän asiatunteva testaaja voi muuta tehdäkään (Erä-lehti v. 1996 ja
2000)!!!!
Erä-lehti 4/96 testasi kajakin. Viime vuonna oli uusi testi 4/00, jossa 530.
Hae ne
kirjastosta käsiisi.
Mielestän nämä suomalaiset, englantilaisittain liian isokokoiset, kajakit
(570, Artisan ja
Avalon) sopivat hyvin rannikko-olosuhteisiimme.
Jos harrastaisin enemmän melontaa ulkomerellä hankkisin käytööni
polyeteenimuovisen
max. 530 pitkän leveähkön kajakin (Skerray, etc) integroidulla pumpulla.
Sillä olisi
mahdollista rantautua kivisille ulkoluodoille ilman kajakin rikkoutumisen
vaaraa.
t. Esa
PS. Vuokraa kajakki syksyn käytöön Welhonpesästä ja tilaa uusi vasta
keväällä,
jos siihen vaikka tykästyt.
"Kaj Laaksonen" <kaj.la...@kolumbus.fi> wrote in message
news:9kqppu$bb7$1...@news.kolumbus.fi...
Esa Harma wrote:
>
> Sitten jotkut ovat valittaneet, että välilaipiot ovat liian ohuet (siis
> ohuemmat kuin
> mitä tyypillisesti) jota en oikein ymmärrä sillä välilaipioiden kuluminen
> tuskin
> on ongelma. Eikä tässä kajakissa ole tarvetta käyttää sitä jalkatukenakaan.
Minä jouduin käyttämään välilaipiota jalkatukena (193 cm, 94 kg).
Minulla on huomattavasti vähemmän kokemusta kyseisestä kajakista, mutta
ihastuin siihen etenkin sen allokko-ominaisuuksiin. Harmi vain, että
kyseinen kajakki on hieman väärän kokoinen.
Tulipa tässä ahdattua itsensä myös pienille ja keskikokoisille
tarkoitettuun Arctic star 500 PE:hen, joka sekin tuntui kelvolliselta.
Siinä on välilaipio ehkä vielä sopivammalla etäisyydellä.
Tietääkö joku muuten, pystyykö jalkatukia jotenkin muuttamaan tarpeeksi
pitkälle eteenpäin tai voiko jalat tukea jollakin muulla tavalla?
Terveisin,
Jari
>
> Eräässä lehtijutussa kerrottin myös, että sisaraluksen (siis 530) evän
> säätövaijeri
> on liian ohut ja että sisätiloissa on hankaavia ulokkeita. No, itse en ole
> sitä havainnut
> ja tällaisten valitusten tarkoituksena oli tietysti laittaa Nordkapp aina
> ykköseksi.
> Eihän asiatunteva testaaja voi muuta tehdäkään (Erä-lehti v. 1996 ja
> 2000)!!!!
Vertailut ovat aika hauskoja. Esim: Toisessa kajakissa pieni etuluukku
on miinusta, koska sitä on vaikea pakata ja toisessa (Nordkapp) vielä
pienempi etuluukku on plussaa, koska kaikki tietävät, että se on niiin
hyvä etuluukku.
Eli eri ihmiset vertaavat eri kajakeista ihan eri asioita. Vertailun
perusteella - varsinkaan kärkipään - kajakkeja ei tietenkään voi pistää
paremmuusjärjestykseen. Lukijat eli asiakkaat kuitenkin haluavat, että
vertailun tuloksena löytyy voittaja.
Erkki
paras siis lukea näitä juttuja vähän varoen eikä ostaa aina sitä
testivoittajaa
vaan vuokrata kajakki viikoksi tai pariksi käytöön ennen hankintaa. Tällä
tavalla mm. Nordkapp putosi minun osatolistaltani.
Ja niistä luukuista vielä: tämä VCP:n suuri takaluukku, joka löytyy
Nordkapista ja
omistamastamani Sea Ladystä, päästää vettä sisään koska ei ole samalla
tavalla
kireä kuin erinomainen Kajaksportin ovaaliluukku, joka on käytössä monissa
suomalaisissa kajakeissa (ainakin Kajaksportin ja Welhonpesän mallit).
t. Esa
"Erkki T. Nieminen" <"en"@iki.nä> wrote in message
news:9yNc7.189$Kl....@news2.nokia.com...
Kävinpä tsekkaamassa 570:n polkimien aseman ja totesin, että käytän toiseksi
viimeistä
asetusta!!! Vaikka olen täysin keskimittainen suomalainen .... eli nää
säädöt riittää ehkä
190cm melojalle.
Mutta matkaa Keepersin tuista välilaipioon on 15cm eli mielestäni tuet on
asetettu liian
taakse. Tukien pituus on 30cm ja näillä asetuksilla melojat voivat olla noin
130cm - 190cm pitkiä.
No, käsittääksesni Welhonpesästä voi näiden standardiasetusten lisäksi
tilata pitemmille
sopivat asetukset jalketuille, esim. sinun tapauksessasi n. 5-10cm
eteenpäin. Ja laipion
paikkaa voidaan sitten muuttaa yli 220cm melojille.
Ihme että mahduit siihen PE500:seen ... meloit varmaa paljain jaloin?
t. Esa
"Jari Vuorijoki" <jvuo...@abo.fi> wrote in message
news:3B738E2C...@abo.fi...
Sehän tässä ongelmana onkin että nuo pienemmät (ja edullisemmat!) tuntuvat
ahtailta. Pitkistä ja isoista jaloista kärsii koko kroppa ja lompakko ;)
>
> Kajakin hyvät puolet ovat:
> - isot pakkaustilat, isot luukut, alle viikon kamat voi heittää sisään.
> - nopeus koska se on pitkä ja verraten kapea.
> - kuiva suhteellisen korkean etukannen vuoksi.
> - kulkee vähän isommassakin aallokossa nautittavasti.
Aallokossa käyttäytyminen on aika tärkeä asia, kun pääasiassa tulee melottua
merellä. Täällä Sipoossa kun saaristoa piisaa, mutta sopivat järvet ja joet
ovat vähän kauempana.
> - iso koko tietysti vaatii voimaa ja tekniikkaa kajakin hallinnassa ja
> joessa ei aina oo kivaa.
Voin tosiaan kuvitella ettei se joessa ole omimmillaan. Mitenkäs näppärästi
se nousee yhden miehen voimin auton katolle? Aina kun ei ole kaveria
auttamassa.
> - Ei sovellu aloittelijalle!!!
Tämä pisti miettimään. Olen melonut pari kesää lähes pelkästään merellä ja
aika monelaisilla kajakeilla (meri- ja retkikajakeilla lähinnä), mutta monen
päivän reissut ja täysin avomeren myräkkä on kokematta. Toisaalta ajattelin
että hankkisin ensimmäiseksi omaksi kajakiksi saman tien sellaisen mikä
riittää pidemmäksikin aikaa.
> Jos harrastaisin enemmän melontaa ulkomerellä hankkisin käytööni
> polyeteenimuovisen
> max. 530 pitkän leveähkön kajakin (Skerray, etc) integroidulla pumpulla.
> Sillä olisi
> mahdollista rantautua kivisille ulkoluodoille ilman kajakin rikkoutumisen
> vaaraa.
Skerraylla tuli melottua viikonlopun verran. Tykästyin ketteryyteen ja
käyttäytymiseen aallokossa, mutta jälleen kajakki oli liian ahdas.
Jalkatuissa säätövara loppui kesken, joten jouduin tukemaan laipioon,
jolloin jalkaterille oli liian vähän tilaa, eikä tukea saanut kunnolla.
Polyeteeninen saattaisi olla sikäli järkevämpi valinta etten haluaisi
rajoittaa reissuja vain laiturilta laiturille, vaan mielellään tulee
rantauduttua joskus vähän karumpiinkin paikkoihin.
> PS. Vuokraa kajakki syksyn käytöön Welhonpesästä ja tilaa uusi vasta
> keväällä,
> jos siihen vaikka tykästyt.
Järkevä ihminen tekisi juuri noin eikä hötkyilisi. Nyt vaan olisi yksi
käytetty Arctic Star 570 tarjolla aika mukavasti normaalihintaa halvemmalla,
tosin kyseinen yksilö on omistajan itse kokoama. Pitänee mennä katsomaan ja
kokeilemaan.
Kiitos vastauksesta ja hyvistä vinkeistä!
-Kaitsu-
Mielenkiintoista että noin suuri kajakki on sinulle väärän kokoinen. Pistää
miettimään miten vielä pidemmät ihmiset ylipäätään löytävät itselleen
sopivaa menopeliä.
> Tulipa tässä ahdattua itsensä myös pienille ja keskikokoisille
> tarkoitettuun Arctic star 500 PE:hen, joka sekin tuntui kelvolliselta.
> Siinä on välilaipio ehkä vielä sopivammalla etäisyydellä.
500 PE on ollut sekin kiikarissa koska muovinen olisi kuitenkin
huolettomampi. Welhossa olivat sitä mieltä että malli on meikäläiselle liian
pieni, mutta sinä sait itsesi ahdettua siihen, vaikka pituutta sinulla on
lähes kymmenen senttiä enemmän. Pääsitkö kokeilemaan ihan merellä ja miten
käyttäytyi. Luulisi nimittäin uivan aika syvällä.
-Kaitsu-
Artisan millenium ensimmäisellä lenkillä Lauttasaaren ympäri tuntui todella
kummalliselta: suuntavakavuus oli huono, ohjailu hankalaa, evällä ei
tuntunut olevan mitään loogista vaikusta ja aallokossa se keikkui vähän joka
suuntaan.
Parin päivän päästä samassa kajakissa tuntemukset olivat lähes
päinvastaiset: kulku oli vakaata, ohjailu helppoa, evä toimi hienosti ja
erityisesti aaltojen ylitys oli mielyttävän pehmeää ja vakaata.
Johtopäätös tästä oli se, että Artisanin pohjamuoto on vaan sen verran
erilainen verrattuna siihen mihin olen tottunut, että ensimmäinen lenkki
meni opetteluun.
Muita havaintoja kolmesta eri kajakista (kaikki ehdottoman subjektiivisia,
85kg/187cm ja perustuvat vähäisiin melontakilometreihin näillä kajakeilla):
Artisan millenium:
+ laadukkain (työn jälki ja yksityiskohdat)
+ paras istuin
+ hyvä runko(muoto)
+ kevein
+ parhaat luukut (ovaaliluukku)
- kolmas laipio? (saa varmaan tilaamalla myös ilman sitä)
- kallein
Star 570
+ riittävän laadukas (evävaijeri?)
+ hyvä istuin
+ parhaat luukut (KS kumiluukku)
+ kevein meloa retkivauhtia??
+ nopein?? (tasaisella)
+ hyvät lastitilat
- vähän painavampi kuin Artisan
- aallokkossa ei aivan yhtä hyvä kuin kaksi muuta??, tosin retkivarustuksen
lisääminen saattaa tasoittaa tai jopa muuttaa tilanteen, tästä ei
kokemuksia.
Avalon Melanie
+ paras runko aallokkoon
+ halvin (ainakin tällä hetkellä merkittävästi kahta muuta halvempi)
- huonommat luukut
- painavin
- huonoin istuin
- turhan pitkä aukko
- lasikuitua, tällä hetkellä myynnissä oleva erä tiettävästi kuitenkin
dioleenia?
- työn laatu??
Plussat ja miinukset (joista useimmat ovat makuasioita) nimenomaan tämän
kolmikon kesken, kaikki ovat kuitenkin erinomaisen hyviä meriretkikajakkeja!
Mitä mieltä muut ovat?
t. Ilkka
Ei lasikuituinenkaan kärsi, jollei mene töpeksimään. Minun Meridianini,
käytössä vuodesta 1987, on jonkinverran raapiutunut pohjasta, mutta on
se nähnyt aika monta rantaakin.
Oikeaan tekniikkaan kuuluu keventää lastia ennenkuin osuu rantakiviin.
Meridianissa on ns. avaimenreikäaukko, joten normaalisti ajan vain
kivien väliin ja nostan jalat ulos. Loppumatka menee kahlaten, jos
sopivaa rantautumiskiveä ei ole.
Rannasta lähdetään samoin: katsotaan sopiva poistumisreitti, kannetaan
kajakki veteen *keula* poistumissuuntaan, ja istutaan sisään kuin
potalle.
Jostain syystä useimmat näkemäni melojat lähtevät liikkeelle
peruuttamalla. Lienee joku selkäytimeen jäänyt muistuma rantautumisesta?
-- Lassi
Sillä lailla ei niin helposti saa nostoevän koteloa täyteen hiekkaa
tai muuta törkyä, jolloin evä todennäköisemmin toimii vielä rannasta
lähdön jälkeenkin.
--
Timo Korvola <URL:http://www.iki.fi/tkorvola>
Esa Harma wrote:
> Ihme että mahduit siihen PE500:seen ... meloit varmaa paljain jaloin?
Paljain jaloin ja pelkät surffisukat jalassa, etteivät jalat (kokoa 46)
kiilautuisi kiinni.
Terveisin,
Jari
Kaj Laaksonen wrote:
>
> 500 PE on ollut sekin kiikarissa koska muovinen olisi kuitenkin
> huolettomampi. Welhossa olivat sitä mieltä että malli on meikäläiselle liian
> pieni, mutta sinä sait itsesi ahdettua siihen, vaikka pituutta sinulla on
> lähes kymmenen senttiä enemmän. Pääsitkö kokeilemaan ihan merellä ja miten
> käyttäytyi. Luulisi nimittäin uivan aika syvällä.
Merellä. Ihan kivasti ja ongelmitta se aallokossa käyttäytyi. Ei se edes
täyteen pakattuna kovin syvällä uinut.
Se mikä minusta sen kanssa oli suurin ongelma oli pakkaustilat.
Isokokoisella melojalla on myös isommat kengät ja isommat vaatteet.
Niitten ahtaaminen pienehköihin pakkaustiloihin pisti taidot
koetukselle.
Terveisin,
Jari
...paitsi jos peruuttaa evän vedenalaiseen kiveen.
No jaa, minun lähtötekniikallani kajakki kelluu alusta asti, joten
hiekka ei ole ongelma.
-- Lassi
> Artisan millenium ensimmäisellä lenkillä Lauttasaaren ympäri tuntui todella
> kummalliselta: suuntavakavuus oli huono, ohjailu hankalaa, evällä ei
> tuntunut olevan mitään loogista vaikusta ja aallokossa se keikkui vähän joka
> suuntaan.
>
> Parin päivän päästä samassa kajakissa tuntemukset olivat lähes
> päinvastaiset: kulku oli vakaata, ohjailu helppoa, evä toimi hienosti ja
> erityisesti aaltojen ylitys oli mielyttävän pehmeää ja vakaata.
>
> Johtopäätös tästä oli se, että Artisanin pohjamuoto on vaan sen verran
> erilainen verrattuna siihen mihin olen tottunut, että ensimmäinen lenkki
> meni opetteluun.
Hyvä havainto. Siihen kyllä tottuu, mutta jostain syystä hämmästyn
silloin tällöin yhä vain Milleniumini käytöstä, vaikka olen melonut
Millenniumilla reilun vuoden aikana yli 4000 km.
Aallokossa se toimii yleensä mainiosti, mutta usein tuulessa peräsin on
mahtava apu. Tyypillisesti peräsintä tarvitaan rannoilla, kun tuulen
suunta ei ole sama aallon kanssa. Samoin syvässä myötä-aallossa tai
kovassa myötäisessä surffatessa. Ristiaallokoissa ja avomerellä
peräsintä ei tarvita paitsi joskus surffatessa.
Hyvin raskaassa lastissa kajakkiani on aika vaikea kammeta vastatuuleen.
Oli työn takana päästä kovassa tuulessa yhden niemen ympäri, kun olin
arvioinut sivumyötäisessä reittini väärin. Tuo ominaisuus on varmaan
aika yleinen näille pitkille kajakeille, mutta siinä tilanteessa olisi
ollut kiva vertailla, kuinka Nordkapp käyttäytyy. Luulen, että se olisi
mennyt vastaiseen nätisti niiaaten ja kumartaen. Millennium sen sijaan
meni ylväästi nokka pystyssä ja kaatui tuulessa.
Kovasti ovat omakohtaisia mutu-kokemuksia tietenkin nämäkin. Noiden
perämeren tuulten jälkeen harkitsin jo kajakin vaihtoa, mutta täällä
kotivesillä (Helsinki...Porkkala) on mieli muuttunut. Kevyemmin
pakattuna ja inhimillisissä keleissä kajakki on kuin unelma. Mutta
peräsin siihen ilman muuta kuuluu.
Erkki Nieminen
> Tuo ominaisuus on varmaan
> aika yleinen näille pitkille kajakeille, mutta siinä tilanteessa olisi
> ollut kiva vertailla, kuinka Nordkapp käyttäytyy. Luulen, että se olisi
> mennyt vastaiseen nätisti niiaaten ja kumartaen. Millennium sen sijaan
> meni ylväästi nokka pystyssä ja kaatui tuulessa.
Ähhhh. Taas päästelen sellaisia kielikuvia, että niitä ei voi olla
ymmärtämättä väärin. Ei menty nurin vaan tarkoitin, että tuuli työnsi
terävän aallon yli työntyvää kajakin nokkaa sivuttain niin, että
mäiskähti.
Erkki Nieminen
Erään kuulemani mielipiteen mukaan korkealle nouseva keula on jäänne
eskimoilta. He tarvitsivat sitä noustakseen jään päälle.
Suunnittelijaguru Derek Hutchinson on käyttänyt sitä lähes kaikissa
malleissaan.
Mutta monissa eurooppalaisissa merikajakkiklassikoissa (mm. P&H
Baidarka, Gaybo Atlantic ja Kirton Meridian) on matala keula.
-- Lassi
>
> Erään kuulemani mielipiteen mukaan korkealle nouseva keula on jäänne
> eskimoilta. He tarvitsivat sitä noustakseen jään päälle.
> Suunnittelijaguru Derek Hutchinson on käyttänyt sitä lähes kaikissa
> malleissaan.
>
> Mutta monissa eurooppalaisissa merikajakkiklassikoissa (mm. P&H
> Baidarka, Gaybo Atlantic ja Kirton Meridian) on matala keula.
Mielenkiintoista. Baidarkaa ei vissiin löydy kaupasta tai vuokraajilta
kokeiltavaksi, entä löytyykös noita muita?
Erkki Nieminen
Juu, P&H:n klassikoita (mm. Dawn Treader ja Baidarka) ei enää
valmisteta. :(
Holger L.
>
> Hyvä havainto. Siihen kyllä tottuu, mutta jostain syystä hämmästyn
> silloin tällöin yhä vain Milleniumini käytöstä, vaikka olen melonut
> Millenniumilla reilun vuoden aikana yli 4000 km.
Kiitoksia näkemyksistä, olivat erityisen mielenkiintoisia uuden kajakin
hankkimista suunnittelevalle.
> Aallokossa se toimii yleensä mainiosti, mutta usein tuulessa peräsin on
> mahtava apu. Tyypillisesti peräsintä tarvitaan rannoilla, kun tuulen
> suunta ei ole sama aallon kanssa. Samoin syvässä myötä-aallossa tai
> kovassa myötäisessä surffatessa. Ristiaallokoissa ja avomerellä
> peräsintä ei tarvita paitsi joskus surffatessa.
Tuo peräsinkommentti oli erityisen mielenkiintoinen, niitähän yksiköissä
harvemmin näkee vaikka kokeneetkin melojat tuntuvat aina välillä tuskailevan
ohjauksen kanssa, erityisesti noissa tietyissä tuuli- ja aallokko-oloissa.
t. Ilkka
Ei kai sinua tuolla parin kesän kokemuksella enää ihan aloittelijaksi voi
laskea. Ei se 570 minusta niin vaikea ole. Ja toisaalta kovempaan keliin
kannattaa nimenomaan lähteä tutulla kajakilla jonka liikkeet ovat jo jäänet
selkäytimeen.
t. Ilkka
Eipä taida :-(
Atlantic on peräisin jostain 70-luvulta ja Meridian ilmeisesti
80-luvulta. Ainakaan Meridian ei enää ole valmistuksessa. HKK:lla oli
kumpaakin mallia vielä 90-luvun alussa, mutta ne taitavat jo olla
eläkkeellä yksityiskajakkeina.
Welho muistaakseni teki joskus melkein suoran kopion Atlanticista.
HKK:lla oli yksi sellainenkin.
-- Lassi
Vertailun vuoksi olen nyt muutaman päivän ajan kokeillut Welhon Sea 505:ttä.
Se on kai se "kajakkien Toyotaksi" mainittu malli. Lauantaina tuli melottua
hieman mutkitellen Kulosaaresta Tammisalon uuden kanavan kautta Vuosaaren
ohi ja sieltä Sipoon Storöreniin. Kelit vaihtelivat matkan varrella mutta
kajakki käyttäytyi varsin lempeästi, tosin varsinkin Karhusaaren ja Granön
välisessä salmessa hieman oudoissa virtauksissa ja takaviistossa tulevassa
aallokossa se käyttäytyi oudon epävakaasti ja suunnan pitäminen oli välillä
kinkkistä. Ei lähimainkaan yhtä ketterä ja "hauska" kajakki kuin aikaisemmin
kokeiltu Skerrey.
Tänään tuli kierreltyä Simsalon tienoilla, mutta nyt kajakki käyttäytyi
mukavammin yhtä suurempaa selkää ylitettäessä. Jollain tapaa olisin voinut
kuvitella tuon olevan kevyemmin liikkuva kajakki, mutta ehkäpä lauantain
suht kovatahtinen reissu tuntui vielä hartioissa.
Jalkatilaa tuossa 505:ssä on meikäläiselle (185 cm) varsin mukavasti, tosin
tapit on pidettävä kauimmaisessa asenossa. Laipio ei sentään tule vastaan,
kuten joissain saman kokoisissa kajakeissa. Pidemmillä reissuilla
pakkaaminen saattaa tuolla kajakilla olla taito sinänsä.
Vielä pitäisi kokeilla Star 570 ja Bear'n'Waterin kauppaama Bel-Ami XL.
Jälkimmäisen saisi käytettynä sopivasti.
Mukavaahan tämä on kokeilla erilaisia malleja. Saa nähdä löytyykö sopiva,
tai sitten olen vain heittäytynyt turhan nirsoksi omiin taitoihin nähden.
Sitä vaan mielellään löytäisi sellaisen kajakin joka sopisi kuin hanska
käteen. Kai se on parempi olla tarkka tässä vaiheessa mielummin kuin
tuskailla jälkikäteen huonoa hankintaa.
Tulipas taas innostuttua raportoimaan ;)
-Kaitsu-
> Vertailun vuoksi olen nyt muutaman päivän ajan kokeillut Welhon Sea 505:ttä.
>
> Jalkatilaa tuossa 505:ssä on meikäläiselle (185 cm) varsin mukavasti, tosin
> tapit on pidettävä kauimmaisessa asenossa. Laipio ei sentään tule vastaan,
> kuten joissain saman kokoisissa kajakeissa. Pidemmillä reissuilla
> pakkaaminen saattaa tuolla kajakilla olla taito sinänsä.
Onkohan kyse samasta virolaisesta Mari-kajakista? Itse olen 185 cm ja
meloin Marilla kaksi kesää. Siinä on tilaa sekä melojalle että
retkikamoille ihan riittämiin. Jalkatukien ja laipion väliin sopiin
muistaakseni peräti iso kuitupussi eli jalkatilaa kyllä on. Harvasta sen
kokoisesta kajakista löytyykään muutenkaan niin reiluja tiloja pitkille
koiville. Jalan saa naarmuitta penkillä istuen maahan, kun
rantaudutaan.
>
> Vielä pitäisi kokeilla Star 570 ja Bear'n'Waterin kauppaama Bel-Ami XL.
> Jälkimmäisen saisi käytettynä sopivasti.
- Bel-Amin luukkujen tiiviydessä on ollut ongelmia. Rakenteissa on
joustoa kovissa keleissä. Normaalissa retkimelonnassa ja varsinkin
lenkkeilyssä kannet pitävät varmaan paremmin, niiden tiivsteitä on
paranneltu alkuperäisestä. Kaveri, jolla noita vuotoja oli tuli aika
kovissa keleissa Torniosta Vironlahdelle (jos kyseessä on sama kajakki,
on etuluukkuun lisätty omia hihnoja kiinnityksen tueksi).
Erkki Nieminen
> Harvasta sen kokoisesta kajakista löytyykään muutenkaan niin reiluja
> tiloja pitkille koiville. Jalan saa naarmuitta penkillä istuen maahan, kun
> rantaudutaan.
No ihmekös tuo, kun penkki on istuinaukossa niin helkkarin takana,
että selkä tuppaa hankaamaan takareunaan yhtenään. Kuulemma Marista
on uusi malli, jossa istuinaukko on pistetty uusiksi (vaihdettu
avaimenreikämalliin), ja jotakin muutakin saattoi olla muutettu. Enpä
ole moista tosin nähnyt.
> - Bel-Amin luukkujen tiiviydessä on ollut ongelmia.
No niin totisesti on. Rungon muotokin on vielä sellainen, että kansi
saa aikamoista huuhtelua. Sea-Catiin, joka on oleellisesti uudempi ja
leveämpi versio Bel-Amista, onkin laitettu Valleyn luukut.
Toivottavasti vielä keksivät siihen Bel-Amiinkin jotakin nerokasta,
tuo ongelma pahasti pilaa muuten hyvää kajakkia.
Bel-Ami on nopea ja käyttäytyy aallokossakin asiallisen oloisesti
(peräsin antaa hyvän kontrollin, kunhan ei kikkaile sillä liikaa),
mutta ilman vauhtia kääntäminen on vaikeaa ellei kovalla tuulella
peräti mahdotonta. Vauhdissa kajakki tottelee peräsintä ja
kallistuksiakin varsin hyvin, mutta kääntösäde on siis iso, ja
vähemmän suojaisessa rannassa saa olla tarkkana. Liikkeelle
kannattaakin mieluiten lähteä keula edellä, tai sitten on syytä
pakittaa todella pitkälle ennen kuin yrittää kääntää keulan
menosuuntaan.
Jep, tässä meikäläisellä kokeiltavana olevassa mallissa on nimenomaan
tuollainen avaimenreiän muotoinen istuinaukko.
> No niin totisesti on. Rungon muotokin on vielä sellainen, että kansi
> saa aikamoista huuhtelua. Sea-Catiin, joka on oleellisesti uudempi ja
> leveämpi versio Bel-Amista, onkin laitettu Valleyn luukut.
> Toivottavasti vielä keksivät siihen Bel-Amiinkin jotakin nerokasta,
> tuo ongelma pahasti pilaa muuten hyvää kajakkia.
Ikävää. Taisi olla käytettynä kaupan myös noita Sea-Catteja, joten täytyykin
tutkia niitä vähän tarkemmin.
> Bel-Ami on nopea ja käyttäytyy aallokossakin asiallisen oloisesti
> (peräsin antaa hyvän kontrollin, kunhan ei kikkaile sillä liikaa),
> mutta ilman vauhtia kääntäminen on vaikeaa ellei kovalla tuulella
> peräti mahdotonta. Vauhdissa kajakki tottelee peräsintä ja
> kallistuksiakin varsin hyvin, mutta kääntösäde on siis iso, ja
> vähemmän suojaisessa rannassa saa olla tarkkana. Liikkeelle
> kannattaakin mieluiten lähteä keula edellä, tai sitten on syytä
> pakittaa todella pitkälle ennen kuin yrittää kääntää keulan
> menosuuntaan.
Mielummin muutenkin haluaisin säätöevän enkä peräsintä. Jälkimmäisillä on
varmaan paikkansa kaksikoissa, mutta kyllä kajakin minusta pitäisi olla
sellainen että se kääntyy kohtuullisessa tilassa kallistamalla.
-Kaitsu-
Welhossa mainitsivat sen olevan valmistettu Eestissä, joten taitaa olla
samasta mallista kyse. Tuntuisi hinta/ominaisuudet olevan kohdallaan.
Laadusta on vielä paha sanoa. Ainakin penkin kiinnitys tuntui aavistuksen
huteralta, kun tuppasi hieman natisemaan ja jopa liikehtimään alla.
> Siinä on tilaa sekä melojalle että
> retkikamoille ihan riittämiin. Jalkatukien ja laipion väliin sopiin
> muistaakseni peräti iso kuitupussi eli jalkatilaa kyllä on. Harvasta sen
> kokoisesta kajakista löytyykään muutenkaan niin reiluja tiloja pitkille
> koiville. Jalan saa naarmuitta penkillä istuen maahan, kun
> rantaudutaan.
Siihen tosiaan pääsee kiitettävän asiallisesti sisään ja ulos. Aukkohan on
sellainen avaimenreiän muotoinen. En tiloja kovin kriittisesti tutkinut.
Takana on ovaalireikä ja edessä pieni pyöreä. Molemmissa päällä Kajaksportin
luukut, jotka ainakin tuntuivat erittäin tiiviiltä.
> - Bel-Amin luukkujen tiiviydessä on ollut ongelmia. Rakenteissa on
> joustoa kovissa keleissä. Normaalissa retkimelonnassa ja varsinkin
> lenkkeilyssä kannet pitävät varmaan paremmin, niiden tiivsteitä on
> paranneltu alkuperäisestä. Kaveri, jolla noita vuotoja oli tuli aika
> kovissa keleissa Torniosta Vironlahdelle (jos kyseessä on sama kajakki,
> on etuluukkuun lisätty omia hihnoja kiinnityksen tueksi).
Kuvassa näytti tosiaan olevan jotain hihnoja luukkujen päällä ja luukutkin
vähän oudon näköiset läpät. Täytyypä käydä paikan päällä ihmettelemässä.
Pyytävät vuokrakäytössä olleesta XL-kokoisesta Bel-Amista 6000 rahaa.
Varmasti saa skraadeja kaupan päälle ;)
Miten aukkopeite voi olla tiivis tämmösessä reiässä, jossa
kaarevuus on osittain negatiivinen?
Taitaa vaatia jonkin erikoispeitteen ja omatekemän tiivisteen aukon
reunaan ennekuin pitää vettä. Yksinkertäinen tiiviste aukkoa kiertävän
reunalistan alla vähentäisi veden sisään tuloa monessakin
kajakkimallissa.
---
Marissa ei kyllä ollut mitään avaimenreikää vaan tavallinen iso aukko,
jonka reunoista oikeastaan vain pitkäkoipinen saa jaloillaan otetta.
Erkki
No jaa, se on tietysti makuasia. On siinä peräsimessäkin puolensa.
Nostoevässä on ehkä vähemmän liikkuvia osia, mutta kiusallisen
helposti se kuitenkin jumiutuu varsinkin hiekkaisilla rannoilla.
Eväkotelo hankaloittaa pakkaamista. Surffissa (johon Bel-Ami lähtee
varsin hanakasti) peräsin on luksusta, ja muutenkin antaa aallokossa
tosi tarkan kontrollin.
> Jälkimmäisillä on varmaan paikkansa kaksikoissa, mutta kyllä kajakin
> minusta pitäisi olla sellainen että se kääntyy kohtuullisessa
> tilassa kallistamalla.
Bel-Ami on kyllä muotoilultaan sellainen, että peräsin sopii siihen
hyvin luontevasti. Tyynellä sitä ei tosin kaipaa ja tuleekin usein
melottua peräsin ylhäällä: voi oikoa koipiaan vapaammin, ja kajakki
kyllä ohjautuu perinteisinkin konstein. Se on siis nimenomaan
paikallaan kääntyminen, joka on hankalaa, liikkeessä kallistukset
kyllä tehoavat.
Enpäs muuten tiennyt, että Bel-Amista on XL-mallikin. Ei näy B&W:n
kuvastossakaan kuin S ja M. Liekö jokin prototyyppi?
Juu, noin Kajaksportin luukut mullakin on. Uutena olivatkin erittäin
tiiviit, tuntui ettei sisään mene pisaraakaan. Hiukan työläät sulkea,
mutta sen sieti mielellään hintana siitä, että onpahan tiivis.
No nyt parin vuoden jälkeen tilanne onkin jo se, että parin tunnin
aallokkomelonnan jälkeen sisällä on helposti desi vettä. En sitten
tiedä, mitä ihmiset yleensä pitävät "erittäin tiiviinä".
Saamani vaikutelma on, että lastiluukut ovat sellainen ikuisuusasia,
että jokaisesta konstruktiosta myyjät vakuuttavat, että _tämä_ nyt on
sitten se tiivis luukku. Parin vuoden kuluttua siitäkin todetaan, että
ähäpiti ei ollut.
--
Jukka....@iki.fi
* Kesäkin on kohta ja kaikki kärpäset - ei maanantaita näy!
:> Jälkimmäisillä on varmaan paikkansa kaksikoissa, mutta kyllä kajakin
:> minusta pitäisi olla sellainen että se kääntyy kohtuullisessa
:> tilassa kallistamalla.
: kyllä ohjautuu perinteisinkin konstein. Se on siis nimenomaan
: paikallaan kääntyminen, joka on hankalaa, liikkeessä kallistukset
: kyllä tehoavat.
Kertokaapas nyt viisaammat, kuinka kajakkia ohjataan kallistamalla?
Osallistuin pari viikkoa sitten Saimaan Ladun tiistai-iltamelontaan,
ja sain alleni "Sea Lion" -merkkisen, ämpärimuovisen yksikön. Oli muuten
vallan kammottava melottava, ei peräsintä eikä evää. Vehje kampesi ihan
sikana vasemmalle, pahimmoillaan kun tuuli auttoi, niin piti vetää kaksi
vetoa vasemmalta puolelta yhtä oikean puolen vetoa kohti. Yritin siirtää
melaa vasemmalle, yritin kallistaa kajakkia vuoroin puolelle tai toiselle,
mutta lopulta vehjettä piti vain voimalla ruhjoa ja kiskoa epätasaisin
vedoin, että sai sen kulkemaan minne tahtoi. Perille tultua oli vasen
hartia toivottoman kipeä...
-Tapio-
Riippuu vähän kajakista, kuinka paljon sitä kallistuksilla ohjataan.
Merikajakeissa pohjanmuoto on kuitenkin yleensä sellainen, että
kallistettuna kajakki tottelee kääntäviä melanvetoja paremmin ja
liikkeessä ollessaan pyrkii myös hieman kääntymään kallistuksen
vastaiseen suuntaan (pitää siis kallistaa "ulkokurvin" puolelle).
Kallistus leventää kajakin vesilinjaa ja tekee sen sivusuunnassa
epäsymmetriseksi.
Silikonisprayllä voi voidella, niin menevät helpommin kiinni.
Saattavat tosin tulla siitä jo liiankin liukkaiksi pysyäkseen kunnolla
paikoillaan, joten kohtuudella.
> No nyt parin vuoden jälkeen tilanne onkin jo se, että parin tunnin
> aallokkomelonnan jälkeen sisällä on helposti desi vettä. En sitten
> tiedä, mitä ihmiset yleensä pitävät "erittäin tiiviinä".
Oletko varma, että menee juuri luukuista eikä vuoda jostakin muualta?
Nostoevän liitokset, kannesta läpi vedetyt pultit, sivusaumat?
No hiukan on empiiristä evidenssiä siihen suuntaan siitä, että
luukuista menee:
1) Kun aallokkoa ei ole niin paljon, että vesi huuhtoo kannen yli,
ei vettäkään löydy sisältä.
2) Kun tungen tavaroiden päälle päällimmäiseksi, heti luukun alle,
pyyheliinan siten taiteltuna, että se juuri peittää aukon, niin
aallokkomelonnan jälkeen pyyheliinassa on vettä, mutta muualla ei.
Miten selittäisit em. ilmiöt, jos vesi tulee esimerkiksi sivusaumasta?
Jotenkin en helpolla usko sitäkään, että nostoevän liitoksesta vuotaa
vettä keulan lastitilaan ;)
(On sekin ilmiö nähty eestiläisessä -- toisessa yksilössä tosin --
että nostoevän liitoksessa todella on valuvirhe, josta liruu
vettä. Tällöin vesi lirui sisään ilmankin aallokkoa.)
KS:n kumiluukku pitää jos:
- lastiaukon kehys on saman firman muovikehys
- ei jätä hiekkaa, kansiköysiä, peräsinnaruja tmv. luukun väliin
- voitelee _koko_ luukun kerran pari vuodessa silikoniprayllä ettei kumi
pääse kovettumaan
Saman näköinen Valleyn luukku on vähemmän joustavaa materiaalia, se näyttää
olevan useimmiten vähän löysä eikä täysin tiivis.
. Ilkka
"Jukka Kohonen" <koh...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
news:9ldmb3$evu$1...@oravannahka.helsinki.fi...
"Erkki T. Nieminen" wrote:
> Timo Noko wrote:
> >
> > In article <9ld4ej$541$2...@news.kolumbus.fi>, Kaj Laaksonen wrote:
> > >Jep, tässä meikäläisellä kokeiltavana olevassa mallissa on nimenomaan
> > >tuollainen avaimenreiän muotoinen istuinaukko.
> >
> > Miten aukkopeite voi olla tiivis tämmösessä reiässä, jossa
> > kaarevuus on osittain negatiivinen?
Avaimenreikäaukossa vain sisäeikä on "avaimenreikä" ja ulkokehä koko ajan
kupera eli kuten muisssakin kajakeissa. Reisituet aukkokkauluksessa tekevät
avaimenreikämuodon. Jalat saa kajakista helposti pois siirtämällä polven
reisituen alta aukon keskelle. Oikein hyvä systeemi, jos on riittävän
jämäkkä aukkopeitto, ettei kerää syliin kalalammikkoa.
T: Pauli
Nyt kun tarkemmin kajakkeja katselin, niin kokeiltavani ei tosiaankaan ollut
Mari, vaan Welhon Sea 505. Kuulemma sekin on tehty Eestissä. Marin aukkojen
muodosta en tiedä, kun en moista ole nähnyt, mutta Sea 505:ssä tosiaan oli
tosiaan sisältä avaimenreiän ja ulkoa perinteisen muotoinen aukko.
-Kaitsu-
Jukka Kohonen wrote:
Olethan muistanut tehdä paineentasausreiät välilaipioihin. Siis hyvin
pieni reikä välilaipion yläosaan. Kun kajakki lastataan rannassa ja
tietenkin aurinngossa, lastitilaan menee lämmintä ilmaa. Vesillä ilma
supistuu ja luukut painuvat sisäänpäin lommolle. Pienikin roska luukun
välissä saa aikaan vuotokohdan, josta alipaine imee vettä lastitilaan -
matallalle kannelle tulee aina vettä. Pienen roskan sijasta käytössä
kulunut pinat ajaa saman asian.
Kun paine ajan kuluttua tasaantuu ja tullaan takaisn maihin, luuukku
pullottaa ulospäin ylipaineen takia. Onko tuttu ilmiö? Hiukan käytännön
fysiikkaa ja paineentasausreiällä homma hoituu.
T: Pauli Heikkinen
Kajakin plussia ovat
+ hyvä käsiteltävyys (perusmuodoot lienevät Pideraqista) kaienlaisessa kelissä
+ hyvät lastiluukut (KS)
+ hinta verrattuna kuitukajakkeihin
+ muovisena kestää kovempaa käsittelyä kuin kuituiset
Miinukset tyypillisisä muovisen miinuksia, joista tulee mieleen vain 1 (tai 2)
- veltomman (kuituun verratuna) materiaalin takia kuperampi pohja pituussuunnassa,
jolloin hitaampi (mutta plussaksi menee vastaavasti käytös aallokossa). Joka
tapauksessa yllättävän nopea muoviksi.
- raskaampi (tosin yllättävän kevyt muiviksi vrt. Sea Lion tai Seayak) kuin kuitu,
mutta vain nimeksi.
Kun muovin ostaa, niin nuo miinukset tietää ja hyväksyy. Star PE on toistaiseksi
paras kokeilemani muovikajakki (muut ovat Skerray, Sea Lion, Seayak ja Chinook).
Oma pituuteni on "vain" 179. Piempikin meloja kajakkiin mahtuu. Luulisi
Velhonpesän siirtävän jalkatukien kiskoja eteenpäin kysyttäessä (kajakkia
tilattaessa).
T: Pauli Heikkinen
Jari Vuorijoki wrote:
> Moi!
>
> Kaj Laaksonen wrote:
> >
> > 500 PE on ollut sekin kiikarissa koska muovinen olisi kuitenkin
> > huolettomampi. Welhossa olivat sitä mieltä että malli on meikäläiselle liian
> > pieni, mutta sinä sait itsesi ahdettua siihen, vaikka pituutta sinulla on
> > lähes kymmenen senttiä enemmän. Pääsitkö kokeilemaan ihan merellä ja miten
> > käyttäytyi. Luulisi nimittäin uivan aika syvällä.
>
> Merellä. Ihan kivasti ja ongelmitta se aallokossa käyttäytyi. Ei se edes
> täyteen pakattuna kovin syvällä uinut.
>
> Se mikä minusta sen kanssa oli suurin ongelma oli pakkaustilat.
> Isokokoisella melojalla on myös isommat kengät ja isommat vaatteet.
> Niitten ahtaaminen pienehköihin pakkaustiloihin pisti taidot
> koetukselle.
>
> Terveisin,
>
> Jari
Kyllä minunkin KS-luukut ovat ilmatiiviit siinä määrin, että ovat
vesillä lommolla, maissa auringossa pullistuvat. Ei näytä estävän
veden pääsyä.
Taisi jäädä muistamatta, kun ei minulle ole tullut mieleenkään, että
painetta pitäisi tasata. Siis, vesillä lastitilaan syntyvä alipaine on
kyllä tuttu ilmiö, sen näkee omin silmin kuinka luukku lommottaa, ja
syykin oli ilmeinen. En vain tullut ajatelleeksi, että juuri tuo
alipaine vetää vettä sisään. Ajattelin kai (jos yleensä yhtään
mitään), että sehän vain vetää kannen tiiviimmin kiinni...
Kiintoisa idea, kiitoksia. Harkitsen toteuttamista...
Jännä ilmiö sinänsä, että luukku on _ilmatiivis_ siinä määrin, että
alipaine saa kumin sentin-pari lommolle, mutta _vesi_ pääsee sisään.
Jukka Kohonen wrote:
> Kiintoisa idea, kiitoksia. Harkitsen toteuttamista...
>
> Jännä ilmiö sinänsä, että luukku on _ilmatiivis_ siinä määrin, että
> alipaine saa kumin sentin-pari lommolle, mutta _vesi_ pääsee sisään.
>
Kyllä sinne ilmaakin "vuotaa", mutta milläs sen mittaat. Tai huomaat
kyllä, kun ennen pitkää lommo alkaa tasaantua -ei pelkästä vedestä, vaan
ilmastakin.
T: Pauli
Tosiaan. Jos lastitilan sanokaamme 100 litran ilmamäärä jäähtyy
vaikkapa tunnin aikana sanokaamme 10 astetta ja hörppii siten sisään
pyöreästi 3 litraa ilmaa pienenpienestä raosta, jossa lilluu vesi,
olisihan se ihme jos ei mukaan tulisi joku desi vettäkin.
Eli ratkaisu on ilmeinen: päästetään se 3 litraa ilmaa sisään paikasta,
jossa vettä ei ole.
Ainahan kaikissa melontaoppaissa yms. muistetaan opettaa, että
kallistamalla voi ohjata. Voihan sitä, mutta se unohdetaan kertoa,
että tuo ohjausvaikutus on heikko. Toisissa kajakkimalleissa se on
aika heikko ja toisissa vielä heikompi.
Jos sivutuuli ja -aallokko pääsee kunnolla vääntämään, eikä evää tai
peräsintä ole, niin taatusti et tuota pelkällä kallistuksella
kompensoi. Kyllä siitä voi jotain apua olla, mutta melalla sen joutuu
loppujen lopuksi suunnassa pitämään.
Siten, että niitä koveria kohtia on vain aukon kauluksen sisäreunassa,
ei ulkoreunassa, jonka päälle aukkari pingoitetaan.
Kyllä ne Valleyn luukut ovat varsin tiiviitä erityisesti Valleyn
kajakeissa, joissa raamit on upotettu kanteen, ja kunhan luukun reunan
viitsii painella kunnolla paikalleen upotuksen laitaa vasten (mikä on
hiukan aikaaviepää ja saattaa olla jopa paljain käsin vaikeaa).
Kuinka tiivis on "varsin tiivis"?
(Kun en oikein tunne tätä terminologiaa. Jos vaikka kysymyksessä on
samanlainen tapa kuin se, kun kehutaan uimaveden olevan "lämmintä",
vaikka eihän se mitään lämmintä ole. Vesi on kylmää. Joskus se vaan on
vähän vähemmän kylmää.)
Niinhän se puhdas kääntävä vaikutus on. Toisaalta kallistuksen
vaikutus kääntävien melanvetojen tehokkuuteen saattaa olla isompi.
Riippunee lähinnä perän terävyydestä.
> Jos sivutuuli ja -aallokko pääsee kunnolla vääntämään, eikä evää tai
> peräsintä ole, niin taatusti et tuota pelkällä kallistuksella
> kompensoi.
Varsinkaan, kun kallistuksilla ei viitsi kuitenkaan kikkailla itseään
kuoppaisessa kelissä kumoon. Silloin on toisaalta taas muita konsteja
kuten kääntöliikkeiden ajoittaminen suhteessa aallokkoon.
> Kyllä siitä voi jotain apua olla, mutta melalla sen joutuu
> loppujen lopuksi suunnassa pitämään.
Näin on, mutta joskus saattaa tarvita kaikki konstit, jotka laki
sallii.
Erkki Nieminen
Allekirjoitan. Jotta tuulessa saa kallistuksesta mitään hyötyä,
tarvitaan oikeanlaista maininkia, johon saa kajakin puremaan kiinni.
Muuten siinä on kallitettaessa tuuli vastaan mela ja tuulella on
keulasta painaessaan aika hyvä vipuvarsi. Silloin on parempi pureutua
aaltoon evällä tai peräsimellä kuin poistaa koko vastavoima
kallistuksella.
Erkki Nieminen
"Erkki T. Nieminen" wrote:
> Oikein hyviä kommentteja. Itseäni kiinnostaa tuossa kajakissa vielä
> mittoihin liittyvät asiat, kun en ole vieläkään kokeillut sitä, koska
> epäilen sopisivatko retkikamani siihen ja uisiko se sen jälkeen liian
> syvällä (omat mitat: 185 cm, 77...82 kg). Eli millaisella
> kokonaiskuormalla olet liikkunut retkellä?
Olen melonut itse näillä muoveilla vain tyhjänä. Poikani (17 v) meloi viime kesänä Star
500 PE:llä Inarilla täydessä retkilastissa ja pärjäsi erinomaisesti niin tyynessä kuin
tuulen tuiverruksessakin. Lastattunakin poika (silloin 16 v) sai kajakin kulkemaan lähes
9 km/h normaalin matkanopeutemme ollessa 7 - 8 km/h.
Yleensä kajakit muuttuvat vakaammiksi jaa rauhallisemmiksi lastatuna. Jos pärjäät
aallokossa ilman kuormaa, niin pärjäät myös lastattuna. Oman kuormatta melonnan ja
poikani sekä muiden melontaseuralaisten lastattuna melonnan perusteella voin olettaa,
että Star PE toimii hyvin täyteen lastattunakin 50-80 kiloisella melojalla.
Itse retkeilen Vikingillä - sillä alkuperäisemmällä mallilla. Esimerkiksi Inarin
retkillä kajakin kokonaispaino putosi viikon aikana n. 20 kg, kun kaikki "urheilujuomat"
oli juotu sekä perunat ja muut "painavat" ruuat oli syöty. Kajakki käyttäytyi hyvin niin
reten alussa kuin sen lopussakin. Niin käynee mullekin kajakeille. Pääsääntöisesti voin
siis sanoa, että jos kajakki käyttäytyy hyvin tyhjänä, toimii se myös täyteen
lastattuna. Rajansa tietenkin kaikella. Jossakin vaiheessa tulee raja vastaan, jos
kajakki on hyvin pieni. Star PE riittänee hyvin jopa 80 kg melojalle.
Pauli
...
Kajkki puoltaa kallistettuna. Se ei ole varsinaisesti suunniteltu
piirre, vaan tulee mukaan väkisin sukkulamaisen muodon myötä. Kokematon
meloja huomaa sen yleensä siinä vaiheessa, kun häntä kehottaa istumaan
penkin keskellä eikä toisessa reunassa.
> Jos sivutuuli ja -aallokko pääsee kunnolla vääntämään, eikä evää tai
> peräsintä ole, niin taatusti et tuota pelkällä kallistuksella
> kompensoi. Kyllä siitä voi jotain apua olla, mutta melalla sen joutuu
> loppujen lopuksi suunnassa pitämään.
Kallistus on ohjattaessa vain tehostava keino. Melaa tarvitaan silti.
Jos kajakki puoltaa, voi kallistuksella vähentää rasitusta, mutta tuskin
koskaan eliminoida sitä. Kallistus helpottaa melalla tehtävää käännöstä
myös siksi, että keula ja perä nousevat ylemmäs vedestä.
-- Lassi
>
> Yleensä kajakit muuttuvat vakaammiksi jaa rauhallisemmiksi lastatuna. Jos pärjäät
> aallokossa ilman kuormaa, niin pärjäät myös lastattuna. Oman kuormatta melonnan ja
> poikani sekä muiden melontaseuralaisten lastattuna melonnan perusteella voin olettaa,
> että Star PE toimii hyvin täyteen lastattunakin 50-80 kiloisella melojalla.
>
En epäilekään, että lastattuna olisi ongelmia ellei tule pahasti
ylikuormaa. Nähtävästi painavammalla henkilöllä on tuon kajakin kanssa
lenkilläkin melko tukeva olo. Tyhjällä kajakilla melominen on yleensä
siinä mielessä mukavampaa, että paikat eivät puudu, kun lantio saa
enemmän liikettä.
Ainakin seuramme Star 500 PE yksilössä oli niin kapea penkki, että
lonkkani eivät sopineet ilman tuskaa. Siis pitäisi olla isompi istuin.
Erkki
Yhdessä käytetyssä Starissa jossa oli Valleyn luukut, toinen luukku niin
löysä että minusta näytti epävarmalta pysyykö se lainkaan paikoillaan jos
sattuu pyörähtämään. Tässäkin syy voi tietysti olla kehyksessä eikä
luukussa, tosin toinen luukku oli kutakuinkin ok.
Ilmeisesti kuitenkin KS-luukku täydennettynä laipiossa olevalla
paineentasausreiällä on täysin tiivis?
. Ilkka
"Timo Korvola" <tkor...@e.math.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
news:m3d75x2g...@e.math.helsinki.fi...
> Kuten tässä keskustelussa on selvinnyt, hieman löysä luukku estänee
> alipaineen muodostumisen lastitilaan ja saattaa näin pitää vettä
> paremmin kuin ilmatiivis luukku.
Vain jos luukku on onnistuttu rakentamaan niin, että sen reunalle ei
jää seisomaan vettä, jota paineen tasoittuessa hurahtaa lastitilaan.
Homma saattaa toimia noin niissä Avalonin kajakeissa, joissa on
sellainen äärimmäisen epäillyttävän näköinen muoviläpyskä kiristettynä
hihnoilla tiivisteiden päälle: se kuulemma pitää varsin hyvin, vaikkei
päältä katsoen uskoisi. En tosin ole tullut katsoneeksi, ovatko
laittaneet ne millin reiät laipioihin, enkä myöskään tiedä, kertyykö
lastitiloihin alipainetta - olen melonut Avaloneilla vain muutamia
kertoja enkä kertaakaan kummoisessakaan aallokossa.
Varsinkin Nordkappissa luukut taas nimenomaan ovat erittäin tiukat:
luukun reunan paineleminen paikalleen on varsinaista ähellystä, johon
verrattuna Kajaksportin luukut menevät kiinni melkein itsestään. Se,
että Valleyn luukut eivät painu kuopalle alipaineesta, ei tarkoita,
että alipaine olisi tasoittunut vuotamalla: luukut vain ovat jäykempää
materiaalia.
> Yhdessä käytetyssä Starissa jossa oli Valleyn luukut, toinen luukku
> niin löysä että minusta näytti epävarmalta pysyykö se lainkaan
> paikoillaan jos sattuu pyörähtämään. Tässäkin syy voi tietysti olla
> kehyksessä eikä luukussa, tosin toinen luukku oli kutakuinkin ok.
Koetitko vaihtaa luukkuja keskenään, vai olivatko eri mallia?
Viallinen osa kannattaisi tietty uusia - hankalampi homma, jos se on
kehys.
> Ilmeisesti kuitenkin KS-luukku täydennettynä laipiossa olevalla
> paineentasausreiällä on täysin tiivis?
No en pakkaisi sellaisen alle vaatteitani irrallisina. En tosin
pakkaa niin seuran kajakkeihin yleensäkään, mutta jotkut Nordkappin
omistajat näyttävät omiinsa pakkaavan.