Onko melominen Norjan vuonoissa mahdollista melojille, joiden kokemus
rajoittuu sisävesille vai kätkeytyykö niiden kauneuteen salakavalia
vaaroja? Tarkoitus olisi tehdä _päiväretkiä_ hyvällä ilmalla
neljän hengen porukalla - yksi kaksikko ja kaksi yksikköä. Yöt
matkailuautossa ja välillä patikointia.
Kuvien perusteella lapsiperheetkin näyttävät siellä meloskelevan,
joten sopivalla asenteella kai pärjää, vai miten on?
Kaikki varoitukset, kiellot, vinkit ja kohde-ehdotukset otetaan
mielellään vastaan.
Antti
En ole koskaan melonut siellä, mutta kehottaisin olemaan selvillä
vuorovesien rytmistä. Niistä voi kehittyä melkoisia virtauksia, etenkin
tulvavuoksen (täysi- tai uusikuu) aikana.
-- Lassi
Norjan ja erityisesti Pohjois-Norjan melontaa käsittelevissä jutuissa
näyttää toistuvan neljä asiaa, jos nyt olen oikein unohtuneella ja
muutenkin pelkkään kouluopetukseen perustuvalla ruotsin taidollani
ymmärtänyt.
1. Norjassa on maailman hienoimmat melontaseudut - näitä ylistyksiä
saa lukea myös englanniksi, joskin jenkit ylistävät helposti mitä
tahansa.
2. Vesi on kylmää - hypotermiasta varoitellaan.
3. Maihin voi olla vaikea päästä, koska kalliot tippuvat monin
paikoin suoraan mereen. Tämän vuoksi päivämatkat saattavat venyä
ja kelin heikentyessä suojaan ei välttämättä pääse, vaikka
meloisi rannan vieressä.
4. Merivirrat saattavat pahentaa aallokkoa ratkaisevasti.
Useamman yön kestäviä melontaretkiä järjestetään
aloittelijoillekin, joten oikealla reitinvalinnalla ja sään
lukemisella melonta lienee turvallista myös kokemattomille. Ongelmaksi
muodostuu vain se, etten noita reittejä tiedä, saati sitten osaa
arvioida olosuhteita. Voi olla, että pysyttelen Saimaalla ja tutkin
tilannetta muutaman vuoden päästä uudestaan. Jos joku maltillinen
porukka on Norjan jylhiin maisemiin lähdössä ja joukkoon sopii
kokemattomampikin, niin mielelläni osallistuisin.
Kun selailin Lofootteja käsitteleviä sivuja, silmiin sattui
kajakinvuorausta. Muutama firma ilmoitti, että kajakkia ei vuokrata,
jos ei pysty esittämään vuokrauksen yhteydessä eskimopyörähdystä
tai muuta toimivaa pelastautumistekniikkaa, joka perustuu kajakissa
mukana oleviin välineisiin. Myös toiveita todistuksista
(melontakursseista yms.) esitettiin. Lofooteilla joutuu kuitenkin
helposti avomeren syleilyyn, enkä oikein päässyt selville, miten
turvallisia päiväretket vuonoissa olisivat.
Laitan alle (ehkä monille tutun) linkin, josta voi silmäillä hienoja
melontakuvia. Noin hienoihin en itse ole aikaisemmin törmännytkään.
http://www.cs.pdx.edu/~walpole/kayaking.html
Antti
> 2. Vesi on kylmää - hypotermiasta varoitellaan.
Heinäkuun helteillä: + 6
Hellettä oli kaksi päivää. Sitten palelin kun makuupussi kastui teltan
alla kulkevassa ojassa.
> 3. Maihin voi olla vaikea päästä, koska kalliot tippuvat monin
> paikoin suoraan mereen. Tämän vuoksi päivämatkat saattavat venyä
> ja kelin heikentyessä suojaan ei välttämättä pääse, vaikka
> meloisi rannan vieressä.
Norjalaiset tuppaavat käytttämään huomattavasti jykevämpirakenteisia
kajakkeja, ettei pakkonousiuisa katkea kanootti.
> 4. Merivirrat saattavat pahentaa aallokkoa ratkaisevasti.
tuulen ja vuoroveden ollessa vastakkaisiin suuntiin, jooo.
unohfit vielä fjällvindin, eli vuorilta alas puhaltava tuuli, joka
joskus estää rannan läheisyydessä melomisen, Norjalainen tuttu kertoi
kaatuneensa puuskassa.
> tilannetta muutaman vuoden päästä uudestaan. Jos joku maltillinen
> porukka on Norjan jylhiin maisemiin lähdössä ja joukkoon sopii
> kokemattomampikin, niin mielelläni osallistuisin.
Mikset menisi arctic sea kayak raceen, mukava tapahtuma, ja saattaa
olla jopa maltillinen
> (melontakursseista yms.) esitettiin. Lofooteilla joutuu kuitenkin
> helposti avomeren syleilyyn, enkä oikein päässyt selville, miten
> turvallisia päiväretket vuonoissa olisivat.
jossain vuonoissa virtaa koskimasesti.pitäisi siis sinun ennaltra
selvittä ennen päiväretkelle lähtöä.
Etelänorjasa vuoroveden vaihteluväli on huomattavasti pienempi siispä
virratkin kohtuullisempia periaatteessa.
ALL
Tähän on tietysti pakko panna linkki Pahaan Virtaan (maelstrom), joka on
vaikuttanut jopa eurooppalaisten kielien sanastoon henkisen myllerryksen
vertauskuvana. Oikeasti kyseessä on Lofooteilla oleva vuoroveden
aiheuttama virtaus.
http://www.math.uio.no/~bjorng/moskstraumen/
Pyörre muuten esiintyy jo keskiajalla Olaus Magnuksen Pohjolan kartassa:
http://bell.lib.umn.edu/olaus/olaus.html
Yksityiskohta keskeltä ylhäältä:
http://bell.lib.umn.edu/olaus/sec2w.jpg
-- Lassi
Vanhasta Erä-lehdestä löysin jutun, jossa Petri Sutinen meloi Norjan,
Ruotsin ja Suomen rannikot kajakilla. Hän osannee kertoilla Norjan rannikon
melonnasta paljonkin.
Petri
Melontareissuun kuuluu pakostakin yleensä myös autolla ajoa, yöpymistä, yms.
Kannattaa huomioida, että Norjassa kait kannattaa asuntovaunullakin yöpyä
maksullisella tai luvallisella paikalla, siis leirintäalueella tms, tai
sitten ihan "korvessa". Ja
olla tarkkana ettei vahingossa aja yksityistiellä tms. ilman lupaa tai ilman
tiemaksua.
Kirjassa Elvepaddling, White Water Canoeing kerrotaan myös telttailusta
melontareissulla,
mutta varmaan uudempaakin tietoa löytyy.
Olen kuullut, että joidenkin vuonojen ja meren rajapintaan muodostuu
vurovedestä
sairaan isoja pyörteitä. Vesivoimaloitakin on kait upotettuna jonkin vuonon
suulle, syvälle.
antti
-Tapio-
Menenhän minä, jos vain pääsen. Jos joku tai jokin porukka on
menossa ja kyytiin mahtuu, niin mielelläni tulisin ja osallistuisin
kuluihin.
Retkisarja lukemani perusteella jaetaan kahtia. Toisessa matkavauhti on
n. 4 km/h ja päivämatkat varsin lyhyitä, kun taas toisessa mennään
vähän pitempiä päiviä, vähän kovempaa ja mahdollisesti vähän
hankalammissa olosuhteissa.
Tuo 4 km/h ja lyhyet päivämatkat eivät kuulosta ihan minun
(kunto)tasoltani, mutta toisaalta kovat olosuhteetkaan eivät ole minua
varten. Vaan eipä tuolla niin väliä. Maltillisesti aloittaen hyvä
tulee.
En löytänyt viimeistä ilmoittautumispäivää nettisivuilta. Onko
sellaista?
Antti
Olen ollut kahdesti mukana ASKR:ssa ja kerran omatoimiretkellä
Tromssan maisemissa, ja tämän vielä haluan lisätä: koeta löytää
paikallinen tietolähde kertomaan sinulle olosuhteista. Meidän
omatoimiretkemme ei olisi onnistunut ilman tällaista kontaktia. Kaksi
tärkeää asiaa tuli häneltä:
1. On paikkoja, esimerkiksi tiettyjä vuonoja, joihin paikalliset
melojat eivät ainakaan vuoroveden aikoihin mene. Niitä ei tunnista
kartalta.
2. Rantautumiskelpoiset paikat ovat harvassa ja usein huomaamattomia.
Ne pitää tietää. Jos meillä ei olisi ollut karttakopiota, johon ne oli
piirretty, homma olisi ollut vähintään epävarmaa.
ASKR on mukava ja turvallinen tapa tutustua niihin maisemiin, mutta se
ei välttämätä opeta, miten niissä liikutaan omin nokin, koska
järjestäjät ovat ottaneet huomioon monia asioita jotka eivät tule
esille. Huvittava episodi tästä:
Melottiin aamusta tunti-puolitoista ja sitten rantaudutiin saarelle.
Isännät ilmoittivat, että kolmen tunnin päästä jatketaan. Suomalaiset
nousivat kapinaan: ei tänne istuskelemaan ole tultu. Me lähdetään
menemään puolen tunnin päästä. Menkää vain sanoivat norjalaiset.
Seuraavassa etapissa porukat olivat kumminkin melkein yhtaikaa:
vuorovesi näes.
Markku