Koko haalari vai osina, minkä paksuinen...
Vesa
Toivottavasti joku inkkarimeloja osaa vastata paremmin.
Onko tarkoitus laskea koskia vai vaan varautua mahdolliseen
kaatumiseen?
Meloessa pitää käsien ja yläkropan liikkua aika vapaasti ja olon pitää
olla siedettävä silloinkin kun ei pulikoida. 10 mm sukelluspuku on
varmasti tarpeeksi lämmin, mutta kun se tekee melomisen niin
epämukavaksi että sitä ei viitsi käyttää, niin siitä ei ole paljoakaan
hyötyä kassin pohjalla.
Hihattomat haalarit lienevät hyvä kompromissi. Jotta istuminen ei
kävisi mahdottomaksi lienee fiksumpi tyytyä 3 mm paksuuteen. Itselläni
on kaverin vanha surffauspuku, jossa on 3 mm haalarit
polvivahvikkeilla. Arvioisin ne hyväksi myös inkkarimelontaan.
Vaikeissa paikoissa kai tapana on meloa polvilta eikä penkillä istuen.
Koskessa meloessa olen käyttänyt saman puvun takkia, merellä se on
liian ahdistava. Koska eskimo on hallussa melko hyvin, en ole koskessa
jäänyt veteen makaamaan vaan tullut lujaa ylös, eli kokemuksia on
vähän paha soveltaa inkkariin, jonka kaaduttua joudutaan lillumaan
koko koski alas.
Jos olisin itse lähdössä inkkarilla Lappiin keväällä, tekisin
seuraavasti:
Lumien lähdön aikaan (vesi 0-asteista) Gore-Tex -kuivapuku olisi tosi
jees. Mutta kun sellaista ei ole, ottaisin mukaan kaveriltani saaman
liian pienen Rukan purjehduskäyttöön tehdyn hengittämättömän
kuivapuvun ja vetäisin sen päälle ennen koskia (15 min operaatio). Tai
luultavammin pitäisin 3 mm hihattomia neopreenihaalareita
aluskerraston päällä ja fleece-puseroa tai avallista takkia yläosana.
Ennen koskia vaihtaisin märkäpuvun takkiin. Päässä pitäisin
kummassakin tapauksessa koskiosuuksilla 10 mm neopreenista tehtyä
huppua ja sen päällä tukevaa jääkiekkokypärää kasvoverkolla. Käteen
heittäisin koskiosuuksilla neopreenisormikkaat.
Siinäpä mielipiteitä. Pidä hauskaa äläkä tapa itseäsi.
--
Timo Kiravuo
When I am wrong, I change my mind - what do you do?
- John Maynard Keynes
Vesa Hallikainen <vesa.hal...@nls.fi> wrote in article
<01be0bef$6eb0ea90$8a9059c0@ku138>...
> Kertokaapas, millainen märkäpuku soveltuisi ( ja miksi ) retkimelontaan
> inkkarikalustolla mm. Lapin kevätkylmille vesille.
>
> Koko haalari vai osina, minkä paksuinen...
>
> Vesa
>
Inkkarimelojana en voi olla hiukan kommentoimatta tätä märkäpukuasiaa.
Kun inkkarilla melotaan Lapissa, ollaan todennäköisesti vesillä melko kauan
kerrallaan, välillä pidetään taukoja, syödään lounasta jne. Muu aika
melotaan, jolloin kehon tuottama lämpö ja kosteus on saatava haihtumaan.
Itse olen käyttänyt aluksi 3 mm:n märkäpukuhaalaria ja yläpäässä
vesitiivistä puseroa (Gore on tietysti paras). Jos ilma on lämmin, on olo
märkäpuvussa melko sietämätön. Alusvaatteet kostuvat nopeasti ja olo on
hautova. Kylmällä ilmalla olo on ollut vielä tukalampi: vihmovassa vesi-
tai räntäsateessa märkäpuku on avoimessa kanootissa todella kylmä, eikä olo
parane yhtään taukojen aikana.
Seuraavaksi hommasin Rukan hengittämättömän kuivapuvun. Kylmillä säillä (0
- + 5 C) ja uidessa on kuivapuku aivan hyvä retkeilyasuste avoimessakin
kanootissa. Em. lämpötila-alueen ulkopuolella puvulla ei juuri ole käyttöä.
Kun lämpötila on yli 5 astetta, valuu hiki noroina puvun sisällä, ja
tiivistyy mahdollisella uintireissulla vedeksi puvun sisään. Asiaa voi
hiukan helpottaa tuulettamalla pukua aina kun mahdollista: taukojen aikana
ja sileillä osuuksilla. Välillä voi myös uida joessa, ja hiukan helpotusta
antaa märkä t-paita puvun päällä. Gore.Tex-kuivapuku olisi varmasti
ihanteellinen kanoottiretkeilyvaate, jos sellaisen vain raskii hankkia.
Kuivapukuvaiheen jälkeen olin jo oppinut sen verran melomaan (ja
itseluottamukseni oli sen verran kasvanut), että jätin märkä- ja kuivapuvut
kotiin. Joskus kuljetin märkäpukua pakkausten alla pehmikkeenä, mutta eipä
sitä juuri ole tullut käytettyä. Olen pukeutunut viime vuosien retkilläni
kevyeeseen Gore-tuulipukuun, alle lämmintä fleeceä, jalassa
neopreenitossut. Kylmällä olen käyttänyt neopreenikäsineitä, joden
kämmenosa ei saa olla paksu (syyn saat selville melottuasi paksilla
käsineillä päivän). Käsineet ovat kuitenkin melko tarpeettomat niinkin
kuivassa lajissa kuin inkkarimelonta. Paksut käsineet ovat kömpelöt
varsinkin koskissa.
Uimiseen olen varautunut kelluntaliiveillä ja sulkemalla hihan- ja
lahkeensuut rannekkeilla ja tossujen varsilla (hidastaa hiukan veden
vaihtumista puvun alla). Tärkeintä on tietenkin melontakavereiden varmistus
pitkien uintireissujen estämiseksi, ja vielä ennen tätä oma arvostelukyky
reitin vaativuudesta.
Tuulipukuuni olen ollut kovin tyytyväinen, se on toiminut retkien aikana
loistavasti ja on ehdottomasti mukavin kokeilemistani vaihtoehdoista.
Uintimukavuutta en ole päässyt testaamaan, mutta varalla on aina
varavaatetta tuulipuvun alle, jos tämä tilanne joskus eteen tulee.
Tuulipuvun testaus on jatkunut viitisen vuotta jäiden seassa Itä- ja
Pohjois-Suomen koskireiteillä. Jos joskus voitan lotossa, ostan
Gore-Tex-kuivapuvun, mutta lähinnä vain kajakilla tehtäviä jääseikkailuja
varten.
T. Antila
Valmistetaanko 10mm markapukuja? Tyypillinen 'tayspaksu' sukelluspuku
on ymmartaakseni 6.5..7mm paksu, joskin seka takki etta haalarihousut
peittavat suurilta osin vartalon, jolloin nettopaksuus on vartalolla
13..14mm. Kokemuksen perusteella parjaan pintauinnissa kuvatunlaisella
puvulla villa-alusvaattein ainakin tunin 0-asteisessa vedessa
ongelmitta, mikali aallot eivat lyo suojattomalle naamalle ja kasissa
on kuivarukkaset.
> Hihattomat haalarit lienevät hyvä kompromissi. Jotta istuminen ei
> kävisi mahdottomaksi lienee fiksumpi tyytyä 3 mm paksuuteen.
Oletko kokeillut? Olen kayttanyt samaisen 6.5mm markkarin
haalarihousuja merimelonnassa, eika istuminen ole lainkaan mahdotonta.
Kovin tiukasti istuva markkari voi toki puristaa liikaa, mutta tama
on mitoituskysymys. Itse joudun pitamaan pohkeiden vetoketjuja auki
meloessa.
Em markkarin takki paalla melominen on sen sijaan aarimmaisen
raskasta. Markkarin takin pitaa olla suunniteltu kasien ja ylaruumiin
liikuttamista silmalla pitaen (melonta, uinti (triathlon)), jotta
melominen olisi kaytannossa mahdollista. Minulla ei ole sellaisista
kokemusta.
Veden varassa pelkista haalarihousuista on varmasti apua, mutta
kasivarsien ja kaulan suojattomuus seka vaistamaton runsas vuoto
rinnalle ovat pitaneet kokeiluni minimaalisina :).
Kylmanveden melonnassa hengittava kuivapuku (ns pelastus- tai
turvapuku) lienee ylivoimaisesti paras vaihtoehto, jos puku on
varmasti ehja. Pelastuspukuihin saattaa ilmestya huomaamatta
pienia ja vaikeasti katsomalla havaittavia reikia (katso valoa
vasten), jotka olisi helppo paikata. Reiat voivat lyhentaa
merikittavasti seviytymisaikaa. Kuivapukua pitaa kokeilla
vedenvarassa saannollisesti.
Markus Bjorksten
mfb@[delete this]iki.fi