Millainen kajakki purjehtimiseen?
Mika Halttu
meinaankin sillä ensi viikolla Näsijärven päästä päähän taittaa.) Nokon ja
kumppaneiden viritykset näyttää aika hauskoilta, mutta mietityttää vielä
että mitä pitäisi ottaa huomioon kun hommaa kajakkia tarkoituksena
nimenomaan purjehtia sillä.
Melominen ei jaksa pitemmän päälle viehättää, otaksun, mutta purjehtiminen
kylläkin.
Purjekin olisi siis jo olemassa, noin 2,5 - 3 neliöinen varpariki,
jokseenkin samanlainen kuin optarissa mutta puolisen metriä joka mitaltaan
pienempi. Alumiiniputkilla, mahtuu mukavasti suksipussiin. Painoa muutama
kilo.
Tavoitteena olisi joku 2 hengen menopeli kuitenkin rakentaa... Saisi olla
kestävä ja halpa (ja tietenkin soveltua purjehtimiseen). Muiden
ominaisuuksien kanssa pystyn(en) elämään.
t. Mika
Lassi Hippeläinen
>
> On tullut väsättyä soutuveneeseen purjeet, mutta sehän aika hidas.
En ihan heti keksi, kuinka kajakista tehty purjekanootti olisi
oleellisesti nopeampi kuin soutuveneestä tehty, jos purje kerta on sama.
Märkäpinta voi olla pienempi, mutta suurin jarru on silti köli. Ja
soutuveneessä voi roikkua laidalla ihan eri tavalla kuin kajakissa.
-- Lassi
Erkki Nieminen
Lassi Hippeläinen wrote:
> En ihan heti keksi, kuinka kajakista tehty purjekanootti olisi
> oleellisesti nopeampi kuin soutuveneestä tehty, jos purje kerta on sama.
> Märkäpinta voi olla pienempi, mutta suurin jarru on silti köli. Ja
> soutuveneessä voi roikkua laidalla ihan eri tavalla kuin kajakissa.
>
Purjekajakkia on ainakin kevyempi meloa. Näin toissapäivänä kaverin, joka
hyvällä menestyksellä purjehti Star 500 PE:llä. Pikkupurje oli akselilla
kiinni keulassa kumiköysien tukemana joten melonta onnistui sekä
purjehtiessa että myös, kum purje oli vedettynä kannelle.
ERrkki
>
> -- Lassi
Erkki Nieminen
Erkki Nieminen wrote:
>Purjekajakkia on ainakin kevyempi meloa. Näin toissapäivänä kaverin, joka
>hyvällä menestyksellä purjehti Star 500 PE:llä. Pikkupurje oli akselilla
... ja samalla kaverilla oli melana itsetehty eskimomela, jolla pääsin vihdoin
minäkin hieman kokeilemaan. Kokeilun jälkeen ihmettelen vaan, miksi seurat
eivät hanki muutamaa sellaista jäsentensä kokeiltavaksi. Se voisi olla
varteenotettava vaihtoehto pitkän matkan retkimelana, vaikka sillä ei
kilpailussa pärjättäisikään. Varsi mahdollistaa hyvin rennon sormiotteen ja
eskimokäännökset yms. eivät ole ongelma, sillä lavan kokonaipinta-ala ja noste
sivuttaismelonnassa on yllättävän suuri. Ko mela oli myös täysin symmetrinen.
Melan virittäminen sivuun antaa ilman melakellukettakin niin hyvän tuen, että
jopa seisominen on mahdollista.
Erkki
Timo Korvola
> ... ja samalla kaverilla oli melana itsetehty eskimomela, jolla
> pääsin vihdoin minäkin hieman kokeilemaan. Kokeilun jälkeen
> ihmettelen vaan, miksi seurat eivät hanki muutamaa sellaista
> jäsentensä kokeiltavaksi.
Tekeekö niitä jo joku muutenkin kuin omaan käyttöönsä? Joskus oli
huhua, että joku melavalmistaja saattaisi moiseen ryhtyä, mutta enpä
ole kuullut siitä sen enempää.
> Varsi mahdollistaa hyvin rennon sormiotteen ja eskimokäännökset
> yms. eivät ole ongelma,
Kyllä se harjoittelua vaatinee, euromelaan tottunut hyvä kun ei kippaa
eskimomelaa ensi kertaa kokeillessaan.
--
Timo Korvola <URL:http://www.iki.fi/tkorvola>
Erkki Nieminen
Timo Korvola wrote:
>
> Tekeekö niitä jo joku muutenkin kuin omaan käyttöönsä? Joskus oli
> huhua, että joku melavalmistaja saattaisi moiseen ryhtyä, mutta enpä
> ole kuullut siitä sen enempää.
>
Lahnakoskelta on ehkä tulossa jokin malli, joskus...
Tämä on munakana-ongelma. Tämä melojakaveri on puuseppä, joka pähkäili,
kun sarjoja ei pysty tekemään, kun ei voi arvioida hintaa eikä sitä
meneekö esim 10...20 melaa kaupaksi. Tuo ratkeaisi mielestäni helposti
juuri sillä, että seurat hankkisivat kukin muutaman kaappiinsa
kokeiltavaksi. Pidän aika todennäköisenä, että kokeilun seurauksena
useampikin retkeilijä per seura kiinnostuisi melasta.
>
> Kyllä se harjoittelua vaatinee, euromelaan tottunut hyvä kun ei kippaa
> eskimomelaa ensi kertaa kokeillessaan.
>
Oikeassa olet. Ensimmäinen veto tuottaa väkisinkin yllätyksen. Mutta
tarkkaan ensivedot piti muitaakseni ottaa euromelankin kanssa, kun Marilla
meloi. Seuroilla olisi myös mahdollisuus antaa hiukan koulutusta, koska on
siinä muutama juttu, joiden kertomiseen kuluu pari minuuttia. Sen jälkeen
kokenut meloja oppii tuon melan kun kiertää kerran Lauttasaaren. Enkä minä
tuosta vielä sokaistunut ole, etsin vaan ensikokeilun jälkeen
mahdollisuutta meloa sillä enemmän, esim Lauttasaaren ympäri. Yksittäin ei
kukaan ala noita tehdä enkä kokeilematta voi ostaa melaa, jota kukaan ei
minulle myisikään.
Erkki
Hannu
ohjeet. Ekaa värkkäillessä menee sitten kyllä hyvinkin pari päivää.. :-))
Tokaa ei ole vielä tarvinnut tehdä, kun ekasta tuli niin hyvä. Lisäksi melan
kärjet vahvistin lasikuidulla. Työn jälki on kyllä sitä luokkaa, ettei sitä
ihan myydä kehtaisi, mutta jos tuon yksittäiskappalee hintaa alkais
laskemaan, ja edes pikkupientä palkkaa itselleen siitä, niin hinta olisi
varmaan jossakin 100 - 200 e kieppeillä. Tarvikkeet (lankku,
lasikuituvärkit) yhteensä noin 15e.
Retkimelana huippuhyvä, tulee uni silmään ennenkuin voimat loppuu... :-))
Ja kyllä, ehkä se eka veto tuottaa jonkinlaisen yllätyksen, mutta ei siinä
nyt sentään nurinmeno uhkaa!
Hannu
"Erkki Nieminen" <L...@iki.fi> wrote in message
news:3F1677F0...@iki.fi...
Elias
Jos haluaa purjehtia niin....eikös maailmassa ole pilvinpimein siihen
tehtyjä purjeveneitä? Itse ymmärrän asian niin, että purjeveneellä
purjehditaan ja kajakilla melotaan. Olenko oikeassa?
JOS joku ei jaksa meloa niin purjehtikoon sitten tai ostakoon moottorin ja
veneen.
...kajakki ja purje...no joku ajelee potkulaudalla..vaikka polkupyörä on
kehittynyt potkulaudasta jne...
Näin Kolovedellä pariskunnan joka levitteli kevytpeittoa purjeeksi
kanootissa seisten. ja ilman kelluntaliivejä. rouvalla oli liivit kyllä.
Olise karmeeta katseltavaa.
...vaan tämäkin on ijäisyys kysymys joten minä en tämän enempää tähän asiaan
ota kantaa.
Eetu
"Erkki Nieminen" <L...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:3F16620A...@iki.fi...
Erkki Nieminen
Elias wrote:
> Nyt en ymmärrä lainkaan tätä juttua!
> Jos haluaa purjehtia niin....eikös maailmassa ole pilvinpimein siihen
> tehtyjä purjeveneitä? Itse ymmärrän asian niin, että purjeveneellä
> purjehditaan ja kajakilla melotaan. Olenko oikeassa?
>
Tietysti olet oikeassa. Samoin ovat oikeassa hekin, jotka virittelevät
kajakkeihinsa purjeita. En minäkään kajakkiini purjetta kaipaa, mutta seuraan
kateellisen kiinnostuneena ja arvostaen noita kokeilijoita, jotka eivät ole ihan
niin tiukkapipoisia melojia kuin meikäläinen.
Erkki Nieminen
>
> "Erkki Nieminen" <L...@iki.fi> kirjoitti viestissä
> > Lassi Hippeläinen wrote:
> >
> > > En ihan heti keksi, kuinka kajakista tehty purjekanootti olisi
> > > oleellisesti nopeampi kuin soutuveneestä tehty,
> >
JV
news:iKzSa.141$Rw2...@read3.inet.fi...
> Nyt en ymmärrä lainkaan tätä juttua!
> Jos haluaa purjehtia niin....eikös maailmassa ole pilvinpimein siihen
> tehtyjä purjeveneitä? Itse ymmärrän asian niin, että purjeveneellä
> purjehditaan ja kajakilla melotaan. Olenko oikeassa?
>
> JOS joku ei jaksa meloa niin purjehtikoon sitten tai ostakoon moottorin ja
> veneen.
>
> ...kajakki ja purje...no joku ajelee potkulaudalla..vaikka polkupyörä on
> kehittynyt potkulaudasta jne...
Tuo purjeveneellä rantautuminen on hieman ongelmallista, eikä matalat vedet
muutenkaan ole niille sopivin paikka. Kajakilla puolestaan purjehdit ja
rataudut helposti missä vain.
Jos kajakissa olis kunnon nukkumapaikat, pentry ja kulkisi auton
taakkatelineellä, välittäisikö kukaan purjevenettä hommata.
JV
Mika Halttu
"JV" <jorma....@suomi24.fi> kirjoitti
viestissä:qlUSa.215$ZJ1...@read3.inet.fi...
> Tuo purjeveneellä rantautuminen on hieman ongelmallista, eikä matalat
vedet
> muutenkaan ole niille sopivin paikka. Kajakilla puolestaan purjehdit ja
Aamen tälle. Siksi seilasimmekin (tai toivoimme seilaavamme) soutuveneellä
Nässyllä. Lisää aiheesta http://aware.uiah.fi/veneretki/. Nyt huvittaisi
tehdä vastaava retki kajakilla, mutta kun kukaan ei tunnu tietävän käykä
mikä tahansa kajakki rurjehtimiseen vai olisiko syytä huomioida joitain
erityisiä juttuja.
Mika
Lill-Klas
Grönlantilais- ja Aleutmelaa harjoittelemista ja tutustumista varten.
Puheenjohtajamme Tomppa meloi juuri kesäkuussa suomen rannikon ns. Aleut
melalla. Tompalla taitaa olla eniten kokemusta meloista. Tompan kokemuksia
meloista voi kysyä vaikka keskustelufoorumissamme
www.sipoonkanoottiklubi.net/skkbbs
Kerhomme Grand Old Man Clas Hagelstam teki yhden melan minun mittojen
mukaan, syli + kyynärvarsi ja kämmen. Mittaa sille tuli 262cm ja lavan
leveys kämmenen mukaan 9 cm. Minä meloin sillä juuri viimeviikolla 25
kilometriä Repoveden Kansallispuistossa. Alkuperäisten ohjeiden mukaan
Grönlantilais/Aleutmela tehdään aina melojan mittojen mukaan. Tämä ei
kutenkaan päde eurooppalaseen ihmiseen, sen sain todeta kun meloin melalla.
Kun melan sai menemään oikeassa kulmassa veteen, äänettömästi vähän yläreuna
eteenpäin kallistettuna, niin siinä oli mahtava pito ja vauhti oli vain
hartijavoimista kiinni. Toisiasiassa melominen oli hyvän pidon takia
raskaampaa kuin VKV Vitudden melallani.
Harjoittelin melalla ensin muutaman kilometrin, että löysin oikean rytmin ja
kulman jolla lapaan saa pitoa. Sen jälkeen aloin varovasti kallistaa melan
yläreuna eteenpäin vedon aikana. Se oli mielenkiintoinen vaihe kun melaan
tulee ns. sukellusefekti ja sitä pitää vastustaa vartalolla.
Mielenkiintoiseksi sen teki se, että kajakkini on pyöreäpohjainen ja
käytännössä ilman ensisijaista tukevuutta. Meinasi mennä ympäri vuorotellen
molemmille puolille. Kun löysin oikean rytmin melontaan ja sukellusefektin
vastustamiseen, niin alkoihan matka joutumaan ja Repoveden pohjoispää tuli
yllättäen vastaan. Ainoa haittapuoli oli, että mela tuo paljon vettä kajakin
päälle kun veto menee poikittain kajakin yli niin että oikeanpuoleinen veto
vie loppuvaiheessa vasemman käden nyrkin yli kajakin keskilinjan ja
päinvastoin. Koska lämpöä oli 32 astetta niin meinasi tukehtua jos oli
aukkopeite päällä ja kun se oli pois, niin vesi lorisi istuinaukkoon
kokoajan.
Kuten aikaisemmin mainitsin, niin mela oli liian iso ja raskas meloa hyvän
pidon takia. Mutta sanon kuitenkin, että ihastuin melaan ja
melontatekniikkaan joka on poikkeava. Melojan mukaan yksilöllisesti
mitoitettu mela ja oikea melontatekniikka, niin Grönlantilais- ja Aleutmela
on varteenotettava mela Euromelalle. Neuvoksi niille jotka aikovat tehdä
oman melan: Tehkää se ensin syli + kyynärvarsi ja kämmen mitoituksen mukaan,
jos se on raskas meloa, niin se on helpompi pienentää kuin tehdä kokonaan
uusi isompi.
Lill-Klas
"Erkki Nieminen" <L...@iki.fi> wrote in message
news:3F166518...@iki.fi...
Lassi Hippeläinen
> ... Nyt huvittaisi
> tehdä vastaava retki kajakilla, mutta kun kukaan ei tunnu tietävän käykä
> mikä tahansa kajakki rurjehtimiseen vai olisiko syytä huomioida joitain
> erityisiä juttuja.
Ihan mikä tahansa ei käy. Takilan kiinnittäminen ei onnistu, ellei
kajakkia ole alunperinkin suunniteltu sellaiseksi, että sillä voi
purjehtia. Lisäksi tarvitaan ns. hollantilainen köli, eli maston kahta
puolta olevat ylös kääntyvät levyt.
Yleensä retkikajakit, joilla voi purjehtia, ovat kokoontaitettavia ns.
faltbooteja (Klepper, Pouch, jne.). Niihin takila on helppo kiinnittää,
koska niissä on joka tapauksessa rimarunko.
-- Lassi
Anssi
kajakkipurjehduksen rajoitukset.
Tavallisimmat purjetyypit lienevät:
Kajakki varustetaan sivuponttoonilla joka mahdollistaa tuuleen nousun, mutta
hankaloittanee melomista (en ole nähnyt livenä)
http://www.fastyak.com/main3.html
Kannelle kiinnitettävä myötätuulipurje, käyttökelpoinen vielä sivutuulessa,
ei vaadi köliä, ei haittaa melontaa. Prijon tuo ko.tuotetta eurooppaan
(B&W?) Helsingissä siis ainakin yksi kappale nähty (olen kokeillut,
hauskaa).
http://www.pacificaction.co.nz/kayaksails0b.htm
Leijapurjehdus. Ei asennuksia, purjehtii ainoastaan myötätuuleen +-
45astetta? Ei haittaa toivottavasti melontaa, halpa, sopinnee vain pitkille
osuuksille. En ole kokeillut, mutta tilasin leijan, jota kokeilen
ensiviikolla Seurasaarenselällä. Varottava sähköjohtoja.
http://xray.bmc.uu.se/markh/kayak/kayak_kite.html
Avokanoottipuolella on sitten omat viritykset ja oikein viralliset
kilpailutkin (http://www.kanoottiliitto.fi/)
Ainakin kanootista kehitynyt on IC-canoe kilpaluokka:
http://www.intcanoe.org/icabout.html (kehitys alkannut n. 1860-luvulla)
Linkit ovat vain esimerkkejä, ettehän ota niitä mainoksina.
Lisäksi toivon että saan jatkossakin kutsua itseäni melojaksi, vaikka olen
kiinnostunnut moisista sekasikiöistä (vrt. potkulauta/polkupyörä) ja
kokeillut kevytpeitettä, tosin en seisten.
Anssi
"Lassi Hippeläinen" <lahi...@ieee.orgasm-research.invalid> kirjoitti
viestissä:3F1E36B6...@ieee.orgasm-research.invalid...
Janne Pyykkö
> Lähes minkä tahansa kajakin voi varustaa purjeella, mikäli ymmärtää
> kajakkipurjehduksen rajoitukset.
> Tavallisimmat purjetyypit lienevät:
>
> [...]
>
> Leijapurjehdus. Ei asennuksia, purjehtii ainoastaan myötätuuleen +-
> 45astetta? Ei haittaa toivottavasti melontaa, halpa, sopinnee vain pitkille
> osuuksille. En ole kokeillut, mutta tilasin leijan, jota kokeilen
> ensiviikolla Seurasaarenselällä. Varottava sähköjohtoja.
> http://xray.bmc.uu.se/markh/kayak/kayak_kite.html
Pari yritystä on tullut tehtyä yhdistää leija (pumpattava 10m2) ja
kumikanootti (ilman köliä). Ehkä paras paikka yrittää on Kallahden niemi
Itä-Helsingissä = paljon matalaa vettä, josta aloittaa, epäonnistua ja
yrittää taas. Balanssi helposti hajoaa ja leija tumpelolla tippuu.
Lisäksi tuulta ollut toistaiseksi keskimäärin liian vähän. Pisin
purjehdittu pätkä 200 metriä. Ohessa filmiä (kaveri ohjaa, minä lennätän
edessä):
http://www.brossco.fi/janne/image/kanoleija.mpg
Terveisin,
-Janne
Lassi Hippeläinen
>
> Lähes minkä tahansa kajakin voi varustaa purjeella, mikäli ymmärtää
> kajakkipurjehduksen rajoitukset.
> Tavallisimmat purjetyypit lienevät:
>
> Kajakki varustetaan sivuponttoonilla joka mahdollistaa tuuleen nousun, mutta
> hankaloittanee melomista (en ole nähnyt livenä)
> http://www.fastyak.com/main3.html
Ponttooni estää kaatumista. Vastatuuleen noustaan kölin ("leeboard")
avulla. Maston pystytys edellyttää etukannelle jonkinlaisia
kiinnikkeitä.
> Kannelle kiinnitettävä myötätuulipurje, käyttökelpoinen vielä sivutuulessa,
> ei vaadi köliä, ei haittaa melontaa. Prijon tuo ko.tuotetta eurooppaan
> (B&W?) Helsingissä siis ainakin yksi kappale nähty (olen kokeillut,
> hauskaa).
> http://www.pacificaction.co.nz/kayaksails0b.htm
Vaikuttaa melko rajattuun tilanteeseen sopivalta. Pinta-ala on niin
pieni, että melomaan joutuu kuitenkin.
> Leijapurjehdus. Ei asennuksia, purjehtii ainoastaan myötätuuleen +-
> 45astetta? Ei haittaa toivottavasti melontaa, halpa, sopinnee vain pitkille
> osuuksille. En ole kokeillut, mutta tilasin leijan, jota kokeilen
> ensiviikolla Seurasaarenselällä. Varottava sähköjohtoja.
> http://xray.bmc.uu.se/markh/kayak/kayak_kite.html
Jonkunverran kokeiltu Suomessakin (en minä). Avomerellä lienee OK, mutta
pulmana on huono navigoitavuus mutkaisilla saaristoreiteillä.
> Avokanoottipuolella on sitten omat viritykset ja oikein viralliset
> kilpailutkin (http://www.kanoottiliitto.fi/)
> Ainakin kanootista kehitynyt on IC-canoe kilpaluokka:
> http://www.intcanoe.org/icabout.html (kehitys alkannut n. 1860-luvulla)
IC perustuu kajakkiin. Rungon maksimimitat (pituus x leveys) taitavat
vieläkin olla samat kuin K-1:ssä. Eikä IC ole mikään retkikajakki...
-- Lassi
Erkki Nieminen
Lassi Hippeläinen wrote:
> > Kannelle kiinnitettävä myötätuulipurje, käyttökelpoinen vielä sivutuulessa,
> > ei vaadi köliä, ei haittaa melontaa. Prijon tuo ko.tuotetta eurooppaan
> > (B&W?) Helsingissä siis ainakin yksi kappale nähty (olen kokeillut,
> > hauskaa).
> > http://www.pacificaction.co.nz/kayaksails0b.htm
>
> Vaikuttaa melko rajattuun tilanteeseen sopivalta. Pinta-ala on niin
> pieni, että melomaan joutuu kuitenkin.
>
Tuollaisen pikkupurjeen tarkoitus onkin helpottaa melomista, ei korvata sitä. Sen
saa nopeasti ja helposti kannelle, jossa se ei haittaa melomista lainkaan. Kumit
vetävät sen pystyyn ja se vedetään naruilla etukannelle. Kiinnitys pitää vaan olla
ihan keulassa, jos se ei muuten sovi etukannelle. Star 500 PE:ssä se ainakin
näytti toimivan hämmästyttävän hyvin sekä sivu- että myötätuulessa. Akseli oli
ihan keulassa.
Erkki
Erkki Nieminen
Allaoleva kuvaus eskimomelan käytöstä toi mieleen, että jopa ns tavallista
Lendallin Archipelago (60 astetta) melaa olen käyttänyt matalalta melottessani
hiukan samaan tapaan: lapa veteen yläreuna eteen kallistettuna ja takaa
viistosti eteen nostettaessa negatiivinen noste tuntuu vielä selvästi. Sujuvaa
menoa ja tasapainoista, ellei jo peräti Lassin "kaunomelontaa". Viimeksi
testaamani 216 pitkä Sea-mela tuntuu myös tähän tyyliin erittäin sopivalta.
Erilaiseen tuuleen ja aaltoon löytyy kuitenkin siihen parhaiten istuva tyyli
ihan vaan melomalla. Esim raskaassa myötäaallossa on helppo keventää vetoa
kallistuskulmaa muuttamalla.
Erkki
Erkki Nieminen
kallistuskulmaa muuttamalla.
siis melan kulmaa, ei kajakin.