Tein pienen herätostoksen eilen... :)
Sain mielestäni halvalla Point 65 K1 S kajakin
http://www.point65.se/english/kayak_1s.html
(mun on jopa samanvärinen)
On ollut vedessä kerran viime syksynä, eli on ihan kun uusi.
Onko joku kokeilut kyseinen kajaki? Ruotsissa
suunniteltu, mutta valmistettu Virossa.
Tein "kuivatyypit" lumella, istumaasento ola ainakin ihan
kunnossa.
t. Patrik
http://www.point65.se/default.asp?lang=2&nav=2&kayak=K1S
tää linkki kai toimii paremmin.
Jos siinä on Kajaksportin luukut (lukee KS) ja Keepers jalkatuet niin ainoa
asia jota voi moittia
on ehkä säätöevän toiminta (jos sitä ei oo korjattu vanhoista malleista). Ja
pohjassa ei ole diolenia
joten koeta olla naarmuttamatta sitä pahasti.
Todella mukava peli melottavana. Stabiili ja yllättävän nopea. Hyvä ostos,
jonka hinta-laatusuhde on
lähellä maksimia.
Suomessa vastaavaa kajakkia myy Welhonpesä
http://koti.nettilinja.fi/~welho/fin/index.html ja nimi on
Mari-4.
Suunnitelu on kaiketi virolaista perää ja pahimmat ongelmat on korjattu
vanhoista Mareista. Artic Sea 505 on
melkein sama, mutta Marissa on isompi takaluukku?
Uuden hinta on Suomessa 750 euroo ja Tallinnasta ostettuna vähän yli 2000FIM
viime kesänä.
t . Esa
Tämä Welhonpesässä nyt myynnissä oleva (saman valmistajan?) Kap Horn taitaa
olla se kulkuväline, jolla
viron pojat ylittivät Porkkalasta Tallinnaan viime kesänä ... päätyen
enimmäkseen uimasille. Varmasti
urheilullinen kajakki, joka lastaamattomana helposti kaatuu väsyneellä
miehellä?
"Patrik Kjallman" <kjal...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:7iij8.32$PU2....@read2.inet.fi...
> Suomessa vastaavaa kajakkia myy Welhonpesä
> http://koti.nettilinja.fi/~welho/fin/index.html ja nimi on
> Mari-4.
Tarkkaan ottaen Point 65 K1 S on kaiketi sama kuin Mari-2 ja Point 65 K1
R on sama kuin Mari-3. Nämä ovat pyöreäpohjaisia ja muuten samanlaisia,
paitsi että ensimmäisessä on säätöevä (S = skeg) ja jälkimmäisessä
peräsin (R = rudder).
Point 65 K1 VR lienee sama kuin Mari-4, jossa on edellisiin verrattuna
erilainen pohjamuoto, keskeltä tasapohja ja päissä voimakas V. Kokemusta
ei ole, mutta on varmaan erilainen melontaominaisuuksiltaan kuin nuo
pyöreäpohjaiset.
> Suunnitelu on kaiketi virolaista perää ja pahimmat ongelmat on
korjattu
> vanhoista Mareista. Artic Sea 505 on
> melkein sama, mutta Marissa on isompi takaluukku?
Onkohan tuo Arctic Sea sitten sama kuin ensimmäinen Mari? Se on
kuitenkin erilainen malliltaan kuin nuo Marit 2 - 4.
> Tämä Welhonpesässä nyt myynnissä oleva (saman valmistajan?) Kap Horn
Kap Horn oli Meloja -lehden testissä viime vuonna, se on saman
valmistajan malli "Reval".
Marit muuten löytyy täältä:
http://www.hot.ee/kayaks/kayaks.htm
. Ilkka
> "Esa Harma" <esa....@nic.fi> kirjoitti viestissä
> news:_lOj8.144$3N2....@uutiset.nic.fi...
>
>
...
> > Suunnitelu on kaiketi virolaista perää ja pahimmat ongelmat on
> korjattu
> > vanhoista Mareista. Artic Sea 505 on
> > melkein sama, mutta Marissa on isompi takaluukku?
>
> Onkohan tuo Arctic Sea sitten sama kuin ensimmäinen Mari? Se on
> kuitenkin erilainen malliltaan kuin nuo Marit 2 - 4.
Käsittääkseni rungoltaan kyllä mutta varustelultaan ei.
Kävin juuri Welhonpesän sivuilla. Mikä lie Cap Horn?
Liekö sekin sukulaiskansan valmistetta, kun alkuperästä ei ollut mainintaa?
Harri
> Kävin juuri Welhonpesän sivuilla. Mikä lie Cap Horn?
> Liekö sekin sukulaiskansan valmistetta, kun alkuperästä ei ollut
mainintaa?
Aach, olisit lukenut sen kommentoimasi viestin loppuun saakka.. ;-)
Kap Horn on siis sama kuin Marien valmistajan Tuul & Rajasalu:n malli
"Reval". Eli on tehty Virossa. Ehkä muuten niiden, jotka parhaillaan
säästävät tavoitteena Nord K.:n hankinta, kannattaisi tsekata tämä Kap
H. Näyttää nimittäin kuvissa kovin saman malliselta, mitatkin ovat
identtiset. Hinnassa on pieni ero, 2400e vs. 1000e.
t. Ilkka
Uusin ISKA Buyer's Guide on pyrkinyt hieman korjaamaan tätä syntynyttä
epätietoisuutta lisäämällä juuri nuo nimiversiot/maahantuojien vaihtuvat
nimet merikajakkiyksikkölistaansa.
Listahan ei tarjoa kokemuksia, mutta mitta- ja varustelutietoa kaikista
malleista (joista tieto on ollut saatavilla).
Http://www.helsinginmelojat.fi/SK-02.htm
--
Anna Leena Lind
Tota... anteeksi nyt maalaisuuteni, mutta mitä tekemistä diolenilla elikkäs
teryleenillä on noiden naarmujen kanssa? Joa gelgoat naarmuuntuu ja hartsi
rikkoontuu, imee kuidut vettä sisäänsä, vaikka siellä sitä dioneliakin on.
Kun lasikuidun mukaan laminoidaan muita kuituja, kevlaria, aramiinia,
hiilikuitua tai vaikkapa goretexia, haetaan aivan muuta. Aina pitää olla
varovainen, ettei riko hartsipintaa ja pilaa kajakkia.
Jyrki
Kun dioleenia laitetaan pohjaan niin siitä tulee hyvin kulutusta kestävä ts.
siellä ei taida tavallista gelcoatia olla ollenkaan. Pitää kuitenkin varoa
iskuja koska
pohjan pinnoite kyllä lohkeilee jos sitä pidetään huonosti. Naarmukestävyys
on lähes PE:n luokkaa. Painoa tulee kilo - kaksi lisää.
t. Esa
Luukut on ainakin KS.
> on ehkä säätöevän toiminta (jos sitä ei oo korjattu vanhoista malleista).
Ja
Ainakin "kuivakokeilussa" säätöevä näytti toimivan hyvin.
Pitäisi muutaman viikon päästä lähteä kokeilemaan sitä, ehkä jo pääsiäisenä?
t. Patrik
Eikös dioleeni ole kangaskudos, samantapainen kuin lasikuitukangas? Vai
saako dioleeniä jonkunlaisena "gelgoat"tahnana?
Eikä kait gelgoatkaan ole kuitukajakissa mikään pakollinen?
Omassa kajakissani on ulkopintana tavallinen automaali, pohjassa kolme
kerrosta lasikuitukangasta ja yksi kerros dioleenikangasta ja hartsina
epoxi.
On yli viisimetrinen merikajakki, ja painoa 16 kg.
Iskuja pitää kuitukanootilla varoa aina. Eikös dioleenin tarkoitus ole antaa
murtolujuutta? Lasikuituhan on kovaa, ja herkkä katkeamaan taipuessaan.
Jyrki
Kyllä. Lasikuitu on lasisäikeistä kudottua kangasta. Dioleeni on
polyesteriä (niin, samasta aineesta tehdään mm. vaatteita) eli tässä
yhteydessä polyesterikuiduista tehtyä kangasta.
> Eikä kait gelgoatkaan ole kuitukajakissa mikään pakollinen?
Yllättävää kyllä, lasikuitu sinänsä _ei_ ole vesitiivistä. Siis pelkkä
matto+hartsi vaatii pinnakseen jonkin vesitiiviin kerroksen joka yleensä
on gelgoat.
>
> Iskuja pitää kuitukanootilla varoa aina. Eikös dioleenin tarkoitus ole
antaa
> murtolujuutta? Lasikuituhan on kovaa, ja herkkä katkeamaan
taipuessaan.
Juuri näin, dioleeni on lasikuituun verrattuna hyvin joustavaa ja
vahvaa, kestää nimenomaan iskuja paremmin kuin lasikuitu.
. Ilkka
Tarkennuksena: jos laminaatin tekoon käytetään epoksihartsia, niin onhan
se tiivistä. Tosin epoksikin tarvitseen jonkun UV-suojan, joka voi olla
myös lakka tai maali.
. Ilkka
Mitä etua sitten on tuosta Welhonpesän uudesta "HiTec"-pohjasta? Tasaiset
sisäpinnat .... hmm ...
t. Esa
"Jyrki" <jyrki.tu...@fennomedical.fi> wrote in message
news:ZeBl8.12208$zZ5.2...@news.kpnqwest.fi...
Onko sinun dioleenipohjainen kajakkisi valmistettu epoxiharstilla ja vanha
kajakkisi ns. styreenihartsista.
Eikös styreeni kovetu "maailmaloppuun" asti, (haihtuminen) ja epoksi
kemiallisen reaktion ansiosta saavuttaa lujuutensa/kovuutensa n. tuntien
kuluttua? (Rapid tai "tavallinen")
Luultavasti tässä se kajakkien naarmuuntumiseron syy.
En vieläkään ymmärrä miten diolenkangasvahvistus kajakin pohjassa, hartsin
sisällä, vaikuttaa naarmuntumisherkkyyteen?
Jyrki
"HiTec" taitaa tarkoittaa tätä korkealentoista teknologiaa, joka ei enää
nykyään tunnu pysyvän ilmassa ;-)
Periaatteessa tämä "vacum" -valmistustekniikka tuottaa kevyemmän ja
lujemman rungon. Siinähän laminaatti tavallaan puristetaan kasaan
alipaineen avulla. Taitaa olla oikein NASA:n kehittämää teknologiaa.
"Carbon/kevlar" taas viittaa hiili- ja kevlarkuitujen käytöön
dioleenin/lasikuidun sijaan tai lisäksi millä myös päästään kevyempään
mutta kuitenkin lujaan runkoon.
Mikä sitten on näiden merkitys käytännössä ja onko se hintaa vastaava
onkin hyvä kysymys. Koska Welhonpesä on hinnoitellut nämä optioina, niin
jokainen sieltä kajakkia ostava voi itse päättää mistä haluaa maksaa.
Lisäisiköhän esim. tuo "carbon/kevlar" -rakenne useampia vuosia
seurakajakin keskimääräiseen ikään?
t. Ilkka
eli siis polyesterihartsista.
> Luultavasti tässä se kajakkien naarmuuntumiseron syy.
Rungon uloin kerros varmaakin vaikuttaa eniten naarmuuntumisherkkyyteen.
Vanhemmssa kajakissa on saattanut olla pehmeämpi tai jopa
valmistusviallinen gelcoat. Tai jos se on puuttunut kokonaan?
Tuosta polyeteenipohjasta (PE) tuntuu myös olevan erilaisia käsityksiä.
Sehän on sitkeää ja joustavaa, kestää hyvin kolhimista ja iskuja esim.
koskessa. Toisaalta se on myös melko pehmeää jonka vuoksi se painuu
kuljetettaessa tai säilytyksessä helposti lommolle ja naarmuuntuu hyvin
herkästi jos sitä vaikka vedetään maata pitkin. Tosin PE kyllä sietää
naarmuja hyvin koska se ei ime vettä niinkuin kuitukajakit. Raja tulee
tietty vastaan kun pohja kuluu puhki...
. Ilkka
Hiili-dyneema maratonkajakki 6.5 kg, lasi-diolen merikajakki 17 kg
lasi-aramidi-hiili merikajakki 11 kg (ei retkeilyn kestävä), seuraava
tekeleeni on lasi-dioleeni-hiili merikajakki (arvio 15 kg), epoksihartsi
ja alipaineen kanssa en viitsi leikkiä, lämpökäsittely tarvitaan.
TLM
Diolen on laminaatin välissä käytetty erikoiskangas jolla on sama
venymä kuin kanootin valmistuksessa käytetyllä hartsilla, se siis
lisää kanootin joustavuutta ja kestävyyttä.
Tavallisen styreenipohjaisella hartsilla (isoftaali tai ortoftaali)
kasatun kanootin lujuuteen vaikuttavat käytetyt kankaat(kudotut) tai
matot (katkokuitua), niiden asettelu, määrä, laminoinnin väliajat sekä
käytetty hartsi jonka pitäisi venymältään olla mahd lähellä kankaiden
venymää.
Hartsin joustavuuteen taas vaikuttavat mm. kovetteen ja kiihdyttimen
määrä, lämpötila ja jopa muotin asento.
Lasikuitu itsessään imee vettä joten ulkopuolelle tarvitaan vettä
pitävä kerros eli gelcoat joka on lähinnä pigmentoitua hartsia.
Gelcoatin voi hyvin korvata epoksilla joka kestää paremmin
naarmuuntumista.
Hi-tec kanoottien kestävyys perustuu kevlarkuitujen ja epoksin samaan
venymään eli pienillä materiaalivahvuuksilla saadaan jäykkä ja luja
rakenne. Myös sidos ko aineiden välillä on lujempi kuin hartsilla ja
lasikuidulla. Hiilikuitua käytetään jäykisteenä.
Kun ne on laminoitu samaan kerrokseen niin hartsin ja lujitteen venymät
ovat vähän kuin määritelmän mukaan samat
Lasikuitu ei ime vettä yhtään, kuidun pintakäsittelyyn sitoutuu pieniä
määriä
Hiilikuitu on kyllä myös vetolujuudeltaan paras näistä aineista
Joo
TLM
> Lasikuitu ei ime vettä yhtään, kuidun pintakäsittelyyn sitoutuu pieniä
> määriä
tarkoitin tässä kohtaa lasikuitua sellaisena kuin se yleensä
ymmärretään, eli useista kuiduista koostuvana lankana joka kyllä imee
sisäänsä vettä, varsinkin jos laminattin ilmauksessa on pienikin vika
tai isku on irroittanut kuidun ja hartsin toisistaan. Itse kuituhan ei
ime sitä yhtään.
>
> Hiilikuitu on kyllä myös vetolujuudeltaan paras näistä aineista
>
jep!