Apuja kajakkiyksikön valintaan ?
JW
Haussa olisi siis merikajakkiyksikkö. Suurin osa melonnasta kuntolenkkejä,
mutta välillä pidempi retkikin (viikonloppuretki). Toisaalta, mistä sitä
tietää mihin sitä ryhtyy jos oikeen koukkuun jää.
Kokemusta löytyy melonnasta n. 10 vuoden ajalta lähinnä kaksikosta ja
inkkarista. Eli nyt tahtois päästä ihan omaan rauhaan meloskelemaan.
Kiinnostava hintaluokka on joko n. 1000 ? tai 2000? (riippuu kuinka paljon
jää ylimääräistä). Arvostan nopeutta, kevytkulkuisuutta, suuntavakavuutta ja
hyviä ominaisuuksia kelissä.
Koska itse olen kokeillut jotain vanhoja yksikkö malleja n 5 vuotta sitten,
niin haluaisin apuja mihin kannatta fokusoida em. hintaluokisssa. Silmään on
tähän mennessä osunut polyeteeni malleista: Eco bezhig, Sea Lion tai Hasle
Expedition ja Lasikuitusista: Sea Wolf, Arctic Star 570, Sea Cat.
Polyeteeni on vain tuttu inkkareista, onko hyvä matsku myös merikajakeissa ?
Suositelkaa, haukkukaa jne. Kaikki mielipiteet hyviä ja arvokkaita ja
otetetaan huomioon valintaa tehdessä.
Kiitos !
ENi
Vinkki: Uusimmassa meloja-lehdessä on testiryhmän melottavana
varteenotettava vaihtoehto, joko evällä tai pyrstöllä. Kannattaa
ehdottomasti koemeloa.
Erkki
Veli-Matti Junkkari
ENi wrote:
>
> Vinkki: Uusimmassa meloja-lehdessä on testiryhmän melottavana
> varteenotettava vaihtoehto, joko evällä tai pyrstöllä. Kannattaa
> ehdottomasti koemeloa.
>
> Erkki
Sanokaas kuka ja missä järjestää moisen koemelonnan?
Nimim. kiinnostaa ja kuola valuu... (mutta taipuuko
rahapussi..)
- wellu
Ilkka Salmi
news:c08sgt$7bd$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Silmään on
> tähän mennessä osunut polyeteeni malleista: Eco bezhig, Sea Lion tai Hasle
> Expedition ja Lasikuitusista: Sea Wolf, Arctic Star 570, Sea Cat.
Itse en ottaisi merikajakiksi polyeteenistä, jollei tarkoitus ole nimenomaan
kolistella kivillä. Se on turhan löysä materiaali merikajakkiin.
Tuosta yo. valikoimasta päätellen olet kokoa L tai XL. Hyviä kotimaisia
vaihtoehtoja ovat myös Kajak Sportin Millenium tai Viviane:
http://www.kajaksport.com/suomi/index.html
Avalonilta löytyy myös isompikokoiselle hyviä vaihtoehtoja, esim Elaine,
Melanie ja Viviane:
http://www.avalonkayaks.com/
Ilkka
ENi
Olikohan aikamuoto jotenkin hämäävä(?) Tarkoitin, että viime viikolla
ilmestyneessä Meloja-lehdessä on Mikon, Riikan ja Heikin artikkeli
testimelonnoista pyrstöllisellä Avalon Vivianella. Kajakki on hyvä ja
pyrstökin varmaan monelle sopiva ratkaisu.
Erkki
Veli-Matti Junkkari
ENi wrote:
> > Sanokaas kuka ja missä järjestää moisen koemelonnan?
> > Nimim. kiinnostaa ja kuola valuu... (mutta taipuuko
> > rahapussi..)
>
> Olikohan aikamuoto jotenkin hämäävä(?) Tarkoitin, että viime viikolla
> ilmestyneessä Meloja-lehdessä on Mikon, Riikan ja Heikin artikkeli
> testimelonnoista pyrstöllisellä Avalon Vivianella. Kajakki on hyvä ja
> pyrstökin varmaan monelle sopiva ratkaisu.
Ei aikamuoto ollut hämmentävä. Juuri tuota tarkoitin. Tuo
pehmopyrstö siinä alkoi tuntua mielenkiintoiselta. Vivianehan
noin muuten on käsittääkseni varsin mainio peli (itsellä lyhyt
melontakokemus vain Avalon Basicista). Mietin vaan, että jos
jossakin on jo tiedossa keväälle koemelontapäivä, missä on tuo
esillä niin kiinnostaa.
Toinen, nyt kun aiheeseen päästiin. Kajak-Sport vs. Avalon.
Molemmilla näyttää olevan malli nimeltä Viviane (vrt. vaikkapa
juuri tullut Ilkka Salmen viesti): onko kyseessä sama kajakki?
Kajak-Sporthan joskus(?) teki jotain Avaloneja lisenssillä.
- wellu
Ilkka Salmi
<"veli-matti.junkkari"@iki.fi-SPAM-FREE-INT...@weapons.of.m
ass.destruction.gov> kirjoitti viestissä
news:U21Wb.1618$CV2...@reader1.news.jippii.net...
>
> Toinen, nyt kun aiheeseen päästiin. Kajak-Sport vs. Avalon.
> Molemmilla näyttää olevan malli nimeltä Viviane (vrt. vaikkapa
> juuri tullut Ilkka Salmen viesti): onko kyseessä sama kajakki?
> Kajak-Sporthan joskus(?) teki jotain Avaloneja lisenssillä.
Kajak Sport tekee Avalon Vivianea Myötätuulen lisenssillä. Niissä on sama
runko, Kajak Sport on vaan laittanut kannen uusiksi.
Ilkka
Tero Ahlqvist
>
> Hei,
>
> Haussa olisi siis merikajakkiyksikkö. Suurin osa melonnasta kuntolenkkejä,
> mutta välillä pidempi retkikin (viikonloppuretki). Toisaalta, mistä sitä
> tietää mihin sitä ryhtyy jos oikeen koukkuun jää.
Vaikka puhutaan merikajakista, millä vesillä ajattelit meloa?
-Järvet
-Joet (kiviset/koskisetkin?)
-Meri
-Jotain muuta?
> Arvostan nopeutta, kevytkulkuisuutta, suuntavakavuutta ja
> hyviä ominaisuuksia kelissä.
Muovikajakki ei kuulosta vaihtoehdolta.
Itsellä on vain muovisia, mutta eniten arvostan huolettomuutta.
-Tero-
Hannu
"Tero Ahlqvist" <tero.a...@no.spam.nokia.com.invalid> wrote in message
news:4028C1C0...@no.spam.nokia.com.invalid...
> > JW wrote:
> > Arvostan nopeutta, kevytkulkuisuutta, suuntavakavuutta ja
> > hyviä ominaisuuksia kelissä.
>
> Muovikajakki ei kuulosta vaihtoehdolta.
Vaikka tosin yleensä sanotaan, että muovikajakki on hitaampi kuin vastaava
lasikuituinen (mistä en kyllä ole vielä toistaiseksi todisteita nähnyt),
mutta mitenkäs materiaali noihin muihin ominaisuuksiin vaikuttaa?
Niin, ja mulla on lasikuitu/diolen Star 570.
Hannu
Ilkka Salmi
"Hannu" <H...@NIC.N05PAM.FI> kirjoitti viestissä
news:cu3Wb.1664$E76...@reader1.news.jippii.net...
> Miten niin? Eihän se materiaalista ole kiinni, vaan rungon muodosta...
> Vaikka tosin yleensä sanotaan, että muovikajakki on hitaampi kuin vastaava
> lasikuituinen (mistä en kyllä ole vielä toistaiseksi todisteita nähnyt),
> mutta mitenkäs materiaali noihin muihin ominaisuuksiin vaikuttaa?
Polyeteenin ja Gelcoatin kitkavastuksessa ei taida olla olennaista eroa ja
aallonmuodostusvastus olisi muuten sama mutta kun se muovipaatti ei pysy
siinä muodossaan vaan notkuu :-)
> Niin, ja mulla on lasikuitu/diolen Star 570.
Oletkos muuten nähnyt 570 cm pitkää polyeteeniyksikköä? Muovikaksikotkin
taitaa olla kaikki lyhyempiä?
Ilkka
Hannu
"Ilkka Salmi" <ilkkapi...@poista-ikipistefi.invalid> wrote in message
news:CL3Wb.187$vM1...@read3.inet.fi...
>
> "Hannu" <H...@NIC.N05PAM.FI> kirjoitti viestissä
> news:cu3Wb.1664$E76...@reader1.news.jippii.net...
>
> > Miten niin? Eihän se materiaalista ole kiinni, vaan rungon muodosta...
> > Vaikka tosin yleensä sanotaan, että muovikajakki on hitaampi kuin
vastaava
> > lasikuituinen (mistä en kyllä ole vielä toistaiseksi todisteita nähnyt),
> > mutta mitenkäs materiaali noihin muihin ominaisuuksiin vaikuttaa?
>
> Polyeteenin ja Gelcoatin kitkavastuksessa ei taida olla olennaista eroa ja
> aallonmuodostusvastus olisi muuten sama mutta kun se muovipaatti ei pysy
> siinä muodossaan vaan notkuu :-)
taas aallonmuodostusvastus taitaa olla aika toissijainen
ominaisuus...Tästähän se _oletettu_ hitaus tulee, mutta onko tästä olemassa
mitään muuta kuin mutu-tietoa? Päteviä mittaustuloksia?
>>> Arvostan nopeutta, kevytkulkuisuutta, suuntavakavuutta ja
>>> hyviä ominaisuuksia kelissä.
>>Muovikajakki ei kuulosta vaihtoehdolta.
Ja mitä vaikutusta tuolla materiaalilla muka on noihin muihin
ominaisuuksiin?
Aivan turha hylätä jotakin mallia vain sen takia että se on polyeteeniä, jos
kajakki muuten on hyvä.
> > Niin, ja mulla on lasikuitu/diolen Star 570.
> Oletkos muuten nähnyt 570 cm pitkää polyeteeniyksikköä? Muovikaksikotkin
> taitaa olla kaikki lyhyempiä?
Niinhän nuo taitavat olla. Mutta miksi sen polyeteeniyksikön pitäisi olla
570 pitkä? Tosin jos jostain löytyisi tommonen vähän isomman miehen
retkikäyttöön tarkoitettu polyeteeniyksikkö, niin saattaisin hankkiakin, ja
nimenomaan sellainen, jossa tilavuutta on kasvatettu pituutta lisäämällä.
Hannu
Klasu
"Ilkka Salmi" <ilkkapi...@poista-ikipistefi.invalid> wrote in message
> Itse en ottaisi merikajakiksi polyeteenistä, jollei tarkoitus ole
nimenomaan
> kolistella kivillä. Se on turhan löysä materiaali merikajakkiin.
>
Ns. muovikajakeista erittäin kiinnostava on Wilderness Systemsin Tempest
170. Kävin koeistumassa sen viimekesänä Bear Waterissa www.bearwater.fi ,
mutta 48 numeron jaloille se oli erittäin ahdas. Muuten varmasti
mielenkiintoisin ns. muovikajakki mitä markkinoilta löytyy. Tempest on
saanut paljon positiivisia lausuntoja kun olen maailmalla olevia
kajakkifoorumeita selanut.
Prijonin Barracuda ei myöskään ole muovikajakkien huonoimmasta päästä.
[JW kirjoitti: Arvostan nopeutta, kevytkulkuisuutta, suuntavakavuutta ja
hyviä ominaisuuksia kelissä.]
Jos haluat kajakin joka täyttää kaikki em. ominaisuudet, niin kannattaa
siirtää tutkain Ruotsalaisiin VKV Seagull kajakkeihin. Lue testitulos
http://www.balticseapaddlers.com/vkvseagull.html . Testin Offshore on se
hitaampi retkiversio. VKV Seagull Elite käy kilpa, kunto ja retkikajakiksi
kaikissa keleissä.
klasu
JW
>
> Vaikka puhutaan merikajakista, millä vesillä ajattelit meloa?
> -Järvet
> -Joet (kiviset/koskisetkin?)
> -Meri
> -Jotain muuta?
Aion meloa pääasiassa merellä. On tässä asuinpaikan vierellä jokikin, mutta
enköhän käytä silloin inkkaria.
JW
> Oletkos muuten nähnyt 570 cm pitkää polyeteeniyksikköä? Muovikaksikotkin
> taitaa olla kaikki lyhyempiä?
Pisin noista ehdottamistani muovi yksiköistä (eco-behzig) on 540 cm pitkä ja
messuilla nähtynä se tuntui riittävän pitkältä.
Lisätietoja:
http://www.addh2o.com/ sieltä -> Kayaks -> Eco-Range -> Eco-Bezhig. Pituus
540cm, leveys 59cm, paino 26kg.
JW
> Polyeteenin ja Gelcoatin kitkavastuksessa ei taida olla olennaista eroa ja
> aallonmuodostusvastus olisi muuten sama mutta kun se muovipaatti ei pysy
> siinä muodossaan vaan notkuu :-)
Onko tästä kellään mitään faktaa ? Notkuuhan ns. folding eli
rättikajakitkin, mutta eikös ne ole ihan nopeita ? Ei kai muovi kajakit
sentään niin letkuja ole että alkaa hidastamaan ? Itse olen ajatellut että
vesilinjan pituus ja tottakai muoto merkitseviä. Eli samanmuotoinen,
pituinen ja painoinen lasikuitu- ja muovikajakki liikkuvat yhtä nopeasti
(eroa ei huomaa/sillä ei ole merkitystä ?)
Huolettomampihan toi muovi kajakki olisi.....
Lassi Hippeläinen
>
> "Hannu" <H...@NIC.N05PAM.FI> kirjoitti viestissä
> news:cu3Wb.1664$E76...@reader1.news.jippii.net...
>
> > Miten niin? Eihän se materiaalista ole kiinni, vaan rungon muodosta...
> > Vaikka tosin yleensä sanotaan, että muovikajakki on hitaampi kuin vastaava
> > lasikuituinen (mistä en kyllä ole vielä toistaiseksi todisteita nähnyt),
> > mutta mitenkäs materiaali noihin muihin ominaisuuksiin vaikuttaa?
>
> Polyeteenin ja Gelcoatin kitkavastuksessa ei taida olla olennaista eroa ja
> aallonmuodostusvastus olisi muuten sama mutta kun se muovipaatti ei pysy
> siinä muodossaan vaan notkuu :-)
Materiaalien kitkoissa ON eroja. Polyeteeni on pinnaltaan rasvan
kaltaista, minkä näkee jo veden pisaroinnista. Suuresta
pintajännityksestä johtuen PE:llä on suurempi kitka kuin gelcoatilla.
Siksi onkin kehitelty erilaisia PE:n pintakäsittelymenetelmiä.
Notkuminen aallokossa ei hidasta. Perinteisiin eskimokajakkeihin jopa
lisättiin varta vasten liikkumasaunoja. Isompi vaara on, että PE-rakenne
voi nurjahtaa, eli kun se alkaa taipua, se menee samantein linkkuun.
> > Niin, ja mulla on lasikuitu/diolen Star 570.
>
> Oletkos muuten nähnyt 570 cm pitkää polyeteeniyksikköä? Muovikaksikotkin
> taitaa olla kaikki lyhyempiä?
Ei taida vielä löytyä niin jäykkää PE-seosta, että se kestäisi noin
pitkän muodon. Tosin mitta on ilmoitettu kärjestä kärkeen, mikä ei
paljoa kerro. Nopeushan riippuu _vesilinjan_ pituudesta.
-- Lassi
Ilkka Salmi
news:OS5Wb.1710$fe1....@reader1.news.jippii.net...
>
> >>> Arvostan nopeutta, kevytkulkuisuutta, suuntavakavuutta ja
> >>> hyviä ominaisuuksia kelissä.
> >>Muovikajakki ei kuulosta vaihtoehdolta.
> Ja mitä vaikutusta tuolla materiaalilla muka on noihin muihin
> ominaisuuksiin?
> Aivan turha hylätä jotakin mallia vain sen takia että se on polyeteeniä,
jos
> kajakki muuten on hyvä.
Pitkät, kevyet ja kapeat kajakit ovat nopeita, kevytkulkuisia ja
suuntavakaita. Polyeteenistä sellaisia on vaikea tehdä, koska materiaalista
ei saa kohtuullisella painolla riittävän jäykkää rakennetta. Luulisin, että
käsitys polyeteenin hitaudesta perustuu juuri siihen että siitä valmistetut
kajakit ovat keskimäärin lyhyempiä ja leveämpiä kuin kuitukajakit.
Valmistustekniikan ja mallien kehittyessä kuitu- ja muovikajakkien ero tässä
suhteessa on ollut pienenemään päin, mutta on kyllä edelleen selvästi
olemassa.
Ilkka
Klasu
Prijon Barracuda ja Wilderness Systems Tempest on molemmat PE-kajakkeja
joiden leveys on vain 55cm luokkaa, niitä ei voi mitekään mainita lyhyiksi
pullukoiksi.
klasu
ENi
Lassi Hippeläinen wrote:
> Ei taida vielä löytyä niin jäykkää PE-seosta, että se kestäisi noin
> pitkän muodon. Tosin mitta on ilmoitettu kärjestä kärkeen, mikä ei
> paljoa kerro. Nopeushan riippuu _vesilinjan_ pituudesta.
Näistä jutuista tuli mieleen eskimoiden käyttämä menetelmä ylittää
runkonopeus siirtämällä painopiste keulan puolelle. Onko menetelmä
jollekin käytännössä tuttu? En nyt muista sen nimeä, mutta katsokaa
Ultima Thule Pohjoiset löytöretket -teoksesta. Samassa yhteydessä oli
aika huima tarina eskimosta joka muka oli melonut 27 tai 28 km tunnin
aikana, kun teki niin mieli tupakkaa. Aika mahdottomalta vaikuttaa,
mutta toisaalta heidän shamaaninsakin osasivat lentää saaresta toiseen
toisin kuin eurooppalaiset papit, joita piti kuljettaa kaksiaukkoisilla.
Kyseisen kirjan eskimoita käsittelevä osa on mainio. Suosittelen.
Erkki
Ilkka Salmi
From: "Klasu" <kla...@icon.fi>
>
> Prijon Barracuda ja Wilderness Systems Tempest on molemmat PE-kajakkeja
> joiden leveys on vain 55cm luokkaa, niitä ei voi mitekään mainita lyhyiksi
> pullukoiksi.
Ei niin, ja esim. Welhon Star 500 PE on vain 53 cm kapea. Itseasiassa se
muodoltaan sama kuin Pideraq, johon verrattuna se on kutistunut n. 5% joka
suunnassa. Mutta jos ajatellaan sitä keskiarvoa niin kuitupuolelta löytyy
sitten vielä paljon kapeampia ja pidempiä paatteja.
Ilkka
Hannu
"ENi" <E...@Z.kom> wrote in message news:402A05C5...@Z.kom...
> Näistä jutuista tuli mieleen eskimoiden käyttämä menetelmä ylittää
> runkonopeus siirtämällä painopiste keulan puolelle.
painopistettä eteenpäin, ja surffissahan sitten tuo runkonopeus ylittyy
helposti...
Muuta en kyllä tuohon osaa sanoa.
Hannu
Ilkka Salmi
news:c0b03k$ss6$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Pisin noista ehdottamistani muovi yksiköistä (eco-behzig) on 540 cm pitkä
ja
> messuilla nähtynä se tuntui riittävän pitkältä.
Joo, on se aivan tarpeeksi pitkä ja leveyttäkin löytyy :-) Olen pikaisesti
kokeillut tuota paattia. Jos arvostat nopeutta, kevytkulkuisuutta,
suuntavakavuutta sekä hyviä ominaisuuksia kelissä ja olet itsekin
kutakuinkin täysikokoinen niin Welhon valikoimista löytyy hyvä vaihtoehto
merelle: Star 570.
Ilkka
Hannu
"Ilkka Salmi" <ilkkapi...@poista-ikipistefi.invalid> wrote in message
> Pitkät, kevyet ja kapeat kajakit ovat nopeita, kevytkulkuisia ja
> suuntavakaita. Polyeteenistä sellaisia on vaikea tehdä, koska
materiaalista
> ei saa kohtuullisella painolla riittävän jäykkää rakennetta. Luulisin,
että
> käsitys polyeteenin hitaudesta perustuu juuri siihen että siitä
valmistetut
> kajakit ovat keskimäärin lyhyempiä ja leveämpiä kuin kuitukajakit.
niin saadaan vastaavasti runkonopeudet 5,95s, 5,43s ja 5,15s. Ja jos sitten
matkavauhtina on esim. 3s, eli n. 40-60% runkonopeudesta, niin onko se
melominen sitten ratkaisevasti kevyempää sillä pitemmällä kajakilla?
Pitemmällä kajakilla on myös suurempi märkäpinta, josta luonnollisesti
seuraa suurempi kitka.
Hannu
Ilkka Salmi
news:21oWb.1959$LC5....@reader1.news.jippii.net...
> Jos lasketaan runkonopeus kolmelle kajakille, vesilinjat 6 m, 5 m, ja 4,5
m,
> niin saadaan vastaavasti runkonopeudet 5,95s, 5,43s ja 5,15s. Ja jos
sitten
> matkavauhtina on esim. 3s, eli n. 40-60% runkonopeudesta, niin onko se
> melominen sitten ratkaisevasti kevyempää sillä pitemmällä kajakilla?
> Pitemmällä kajakilla on myös suurempi märkäpinta, josta luonnollisesti
> seuraa suurempi kitka.
Tuo on tietysti aivan totta ja usein unohdettu asia, että pitkän ja kapean
kajakin märkäpinta on suurempi kuin saman kantavuuden lyhyen ja leveän, jos
rungon poikkileikkauksen muoto suunnilleen sama. Tuo teoreettinen
runkonopeuskaava toimii taas käytännössä huonosti pitkille ja kapeille
veneille, kuten esim. kajakeille. Toisaalta, mitä leveämpi kajakki, sen
tehokkaamin runkonopeus rajoittaa maksimivauhtia.
Käytännössä retkivauhdilla runkonopeudella ei juuri ole merkitystä ja
kitkavastuksen erotkin useimmiten marginaalisia verrattuna muihin asioihin
kuten suuntavakavuuteen tai ohjailtavuuteen.
Ilkka
Klasu
One Ocean Kayaksin Cape Ann HV (high volyme) rimakajaaki jota rakennan juuri
on malliston kookkain yksikkö mutta siinä on paras kokonaishyötysuhde 4
solmun nopeuteen asti.
Meniköhän käännös oikein. Katso kaaviot
http://www.oneoceankayaks.com/kayakpro/kayakgrid.htm
klasu
"Ilkka Salmi" <ilkkapi...@poista-ikipistefi.invalid> wrote in message
news:twoWb.690$CO2...@read3.inet.fi...
Ilkka Salmi
news:21oWb.1959$LC5....@reader1.news.jippii.net...
> matkavauhtina on esim. 3s, eli n. 40-60% runkonopeudesta, niin onko se
> melominen sitten ratkaisevasti kevyempää sillä pitemmällä kajakilla?
Käytönnässä on tullut havaittua, että esim. Star 570 kulkee retkeilyvauhtia
havaittavasti pienemmällä voimalla kuin esim. lyhyempi ja leveämpi Skerray.
Siis ainakin tasaisella vedellä. Onko sillä sitten merkitystä onkin
makuasia.
Ilkka
Hannu
> "Hannu" <H...@NIC.N05PAM.FI> kirjoitti viestissä
> news:21oWb.1959$LC5....@reader1.news.jippii.net...
>
> > matkavauhtina on esim. 3s, eli n. 40-60% runkonopeudesta, niin onko se
> > melominen sitten ratkaisevasti kevyempää sillä pitemmällä kajakilla?
>
> Käytönnässä on tullut havaittua, että esim. Star 570 kulkee
retkeilyvauhtia
> havaittavasti pienemmällä voimalla kuin esim. lyhyempi ja leveämpi
Skerray.
Itselläni on Star570 ja avovaimolla Star500PE, ja kyllä mun meno on
kevyempää, mutta tässä kyllä taitaa vaikuttaa aivan muut seikat kuin kajakin
vesilinjan pituus ja materiaali :-))
Hannu
Jaakko
Kajakki tai mikä tahansa alus alkaa nousta keula-aallon päälle.
Tässä vaiheessa painopisteen siirto eteen ikäänkuin vipuaa
aluksen keula-aallon päälle ja sen etupuolen alamäkeen -
surffiin. Tätä tehdään mm. heikkotehoisella moottoriveneellä,
jotta päästäisiin liukuun. Moottoriveneessä huomaa hyvin, kuinka
plaanissa mennään pienellä voimalla lujaa.
Samalla tekniikalla surffaan inkkariyksiköllä aaltoja alas.
kirjoitti,
Jaakko
o~
(____/____)
/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Löydä itsesi inkkarista: www.avokanootti.info
http://www.meridianx.fi > Kukkotarinoita
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Ilkka Salmi
news:402A2383...@meridian2x.fi.invalid...
> ENi wrote:
> >
> > Näistä jutuista tuli mieleen eskimoiden käyttämä menetelmä ylittää
> > runkonopeus siirtämällä painopiste keulan puolelle.
> >
> > Erkki
>
> Kajakki tai mikä tahansa alus alkaa nousta keula-aallon päälle.
> Tässä vaiheessa painopisteen siirto eteen ikäänkuin vipuaa
> aluksen keula-aallon päälle ja sen etupuolen alamäkeen -
> surffiin. Tätä tehdään mm. heikkotehoisella moottoriveneellä,
> jotta päästäisiin liukuun. Moottoriveneessä huomaa hyvin, kuinka
> plaanissa mennään pienellä voimalla lujaa.
Mahtoikohan ENi kuitenkaan tarkoittaa surffiin tai liukuun pääsemistä?
Tuo eskimoiden tekniikka ehkä liittyy siihen että kapealla runkomuodolla
pääsee (ihmisvoiminkin) keula-aallon läpi, nousematta varsinaisesti liukuun.
Tätä varmaankin helpottaa painopisteen siirtäminen eteenpäin niin että perä
ei painu sinne aallon pohjaan.
Ilkka
ps. Mitenkäs sitä painopistettä siirreltiin? Ryömikö kyydissä ollut vaimo
tai lapsi vähän pidemmälle keulaan? :-)
Lassi Hippeläinen
> Käytännössä retkivauhdilla runkonopeudella ei juuri ole merkitystä ja
> kitkavastuksen erotkin useimmiten marginaalisia verrattuna muihin asioihin
> kuten suuntavakavuuteen tai ohjailtavuuteen.
Sillä on merkitystä ryhmässä melottaessa. Jos nopeudet ovat 7 ja 7.1
km/h, seitsemän kilometrin matkalla kertyy eroa sata metriä...
-- Lassi
Petri Maksimainen
> 170. Kävin koeistumassa sen viimekesänä Bear Waterissa www.bearwater.fi ,
> mutta 48 numeron jaloille se oli erittäin ahdas. Muuten varmasti
> mielenkiintoisin ns. muovikajakki mitä markkinoilta löytyy. Tempest on
> saanut paljon positiivisia lausuntoja kun olen maailmalla olevia
> kajakkifoorumeita selanut.
Avokanoottimelojana olen huomannut, että tuskin mitään muuta muovikajakkia
on kehuttu niin varauksettomasti kuin Wilderness Systemsin Tempest 170:aa.
Valleyn Skerreyn istuimesta kaikki eivät ole pitäneet ja esim. Prijonin
Seyakin pohjan muoto ei ole nopein mahdollinen eikä ilmeisesti
suuntavakauskaan paras mahdollinen (kun peräsintä tarjotaan mukaan "heti
kättelyssä").
Petri
ENi
Samaa mieltä kanssanne minäkin. Ryhmän melontanopeuden muutos juuri
välillä 6...7 km/h vaikuttaa erojen syntyyn merkittävästi. Hiukan
vahvempi meloja tai matakanopeudessa hiukan nopeampi kajakki joutuu
odottelemaan 7 km/h nopeudella. Jos retkinopeus pidetään maltillisesti
kaikille sopivana 6 km/h, ei nopeuserot pienenevät.
Tuulen suunta muuttaa hetkessä kahden kajakin nopeussuhteen ihan
päinvastaiseksi. Esim jos pieni Sirius joskus jääkin Nordkappista
myötätuulessa, se on vastatuulessa - etenkin ristiaaltoisessa - paremman
leikkaavuutensa ansiosta aika vahvoilla.
Erkki
Ilkka Salmi
viestissä news:402A5CAF...@welho.compromised.invalid...
Taitaa olla jo eri asiaa. Laskennallinen runkonopeus on käytännössä lähes
kaikilla (retki)kajakeilla selvästi enemmän kuin retkeilyvauhti. Esim. jo 4
metrin vesilinjalla runkonopeus on n. 9 km/h .
Tuo sadan metrin ero tunnin matkallahan on aika pieni kun vertaa siihen
minkälaisia eroja yleensä syntyy esim. seurojen iltaretkillä. Eihän tuo
ajassakaan ole kuin n. 30s.
Jos sitten halutaan meloa tiiviinä ryhmänä, niin silloin kaikki melovat
sitten 7 km/h, vai mitä?
Ilkka
ENi
Ilkka Salmi wrote:
>
> Mahtoikohan ENi kuitenkaan tarkoittaa surffiin tai liukuun pääsemistä?
>
> Tuo eskimoiden tekniikka ehkä liittyy siihen että kapealla runkomuodolla
> pääsee (ihmisvoiminkin) keula-aallon läpi, nousematta varsinaisesti liukuun.
> Tätä varmaankin helpottaa painopisteen siirtäminen eteenpäin niin että perä
> ei painu sinne aallon pohjaan.
>
"Kussarsarluni paarneq oli eskimoiden ilmaus tekniikalle, jolla kajakki
saatiin kulkemaan runkonopeuttaan kovempaa melomalla sitä keula perää
syvemmällä", kertoo Ultima Thule Pohjoiset löytöretket.
> ps. Mitenkäs sitä painopistettä siirreltiin? Ryömikö kyydissä ollut vaimo
> tai lapsi vähän pidemmälle keulaan? :-)
Arvaan, että huippunopeutta haettiin kevyellä kajakilla ja painopiste
muutettiin vartalon reilulla etunojalla pitkän vedon yhteydessä. Pitkä
vetohan eskimomelalla syntyy ihan luonnostaan.
Tyhjällä kajakilla max nopeutta hakiessa olen huomannut, että
huippunopeutta saa jonkin verran lisättyä painamalla vartalon
painopistetta eteen vedon lopussa, mikä tosiaan puhkaisee keula-aaltoa.
Mutta ei sillä kovin merkittävää vaikutusta ole - ainakaan Nordkappin
tapauksessa. Ehkä jollain muulla mallilla on(?)
Erkki
Patrik Kjallman
> > Käytönnässä on tullut havaittua, että esim. Star 570 kulkee
> retkeilyvauhtia
> > havaittavasti pienemmällä voimalla kuin esim. lyhyempi ja leveämpi
> Skerray.
> Oliko kajakeissa tasavertaiset melojat?
> Itselläni on Star570 ja avovaimolla Star500PE, ja kyllä mun meno on
> kevyempää, mutta tässä kyllä taitaa vaikuttaa aivan muut seikat kuin
kajakin
> vesilinjan pituus ja materiaali :-))
Minä olen taas huomannut että sininen Sealution kulkee sekä nopeammin
ja suoremmin kun keltainen.... ;)
On aika vaikeata verrata eri kajakkien nopeudet, on varmasti
aika usein niin että kokenut meloja meloo kapeammalla ja pidemmällä
kajakilla kun aloittelija -> aloittelijalla jää se harhaluulo että pidempi
ja
kapeampi on aina nopeampi. Muutama kesä sitten olin yhden kaverin
kanssa melomassa, ja hän valitti että hänen (lainattu) kajakki veti
sivuun ja oli hidas... vaidettiin kajakkeja (muutama km) ja
yllätys-yllätys, sama ongelma jatkui toisella kajakilla :)
(Kajakit olivat muovi Sealution ja lasikuitu Mari-2 aika lailla
samanmittaiset)
t. Patrik
Martti Pesonen
> Pitkät, kevyet ja kapeat kajakit ovat nopeita, kevytkulkuisia ja
> suuntavakaita. Polyeteenistä sellaisia on vaikea tehdä, koska
materiaalista
> ei saa kohtuullisella painolla riittävän jäykkää rakennetta. Luulisin,
että
> käsitys polyeteenin hitaudesta perustuu juuri siihen että siitä
valmistetut
> kajakit ovat keskimäärin lyhyempiä ja leveämpiä kuin kuitukajakit.
Avokanooteissa nopeakulkuisuus on yhteydessä paitsi pituuteen ja kapeuteen
myös keulan muotoon. Mitä terävämpi keula, sitä parempi nopeusennuste.
Lasikuidusta, kevlarista ja muista laminaateista saa rakennetuksi paljon
terävämpikeulaisia kanootteja kuin polyeteenistä tai royalexista. Sama malli
voidaan tehdä lasikuidusta tai royalexista, edellinen kulkee kovempaa. Ehkä
pätee kajakkeihinkin.
Martti
Hannu
"Martti Pesonen" <ark...@hotmail.com> wrote in message
news:c0fcg6$5jr$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Avokanooteissa nopeakulkuisuus on yhteydessä paitsi pituuteen ja kapeuteen
> myös keulan muotoon. Mitä terävämpi keula, sitä parempi nopeusennuste.
> Lasikuidusta, kevlarista ja muista laminaateista saa rakennetuksi paljon
> terävämpikeulaisia kanootteja kuin polyeteenistä tai royalexista.
> Sama malli voidaan tehdä lasikuidusta tai royalexista, edellinen kulkee
kovempaa.
Mutta jos malli on sama, niin kummassakin keula on ihan samanlainen,
materiaalista riippumatta. Jos taas lasikuidusta valmistetussa on terävämpi
keula, niin mallihan ei enää ole sama, noin tarkalleen ottaen.
Hannu
Ilkka Salmi
news:c0fcg6$5jr$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Avokanooteissa nopeakulkuisuus on yhteydessä paitsi pituuteen ja kapeuteen
> myös keulan muotoon. Mitä terävämpi keula, sitä parempi nopeusennuste.
> Lasikuidusta, kevlarista ja muista laminaateista saa rakennetuksi paljon
> terävämpikeulaisia kanootteja kuin polyeteenistä tai royalexista. Sama
malli
> voidaan tehdä lasikuidusta tai royalexista, edellinen kulkee kovempaa.
Ehkä
> pätee kajakkeihinkin.
Varmaan pätisikin muuten, mutta kajakkeja ei juuri tehdä niin
tylppäkeulaisiksi kuin inkkareita, ei edes niitä PE-paatteja. Eivät ne
yleensä ihan veitsenteräviäkään ole, pl. esim. Viviane jota on varsinkin
lastattuna ikävä nostella paljain käsin keulan terävyyden takia.
Roylex-kajakkeja ei ole juuri näkynyt. Onkos kellään muuten tietoa sen
virtausvastuksesta PE:iin tai lasikuituun verrattuna?
Ilkka
ENi
ENi wrote:
>
> "Kussarsarluni paarneq oli eskimoiden ilmaus tekniikalle, jolla kajakki
> saatiin kulkemaan runkonopeuttaan kovempaa melomalla sitä keula perää
> syvemmällä", kertoo Ultima Thule Pohjoiset löytöretket.
Löysinpä kuukkelilla lisää tietoa, mutta ikävä kyllä vierasta kieltä.
Jos joltain sujuu ja termit ovat tuttuja, niin vapaa suomennos ja
kommentit ovat erittäin tervetulleita.
Erkki
---
I talked with John Heath about this technique and he shared some
information from his upcoming book, Northern Kayaks. The name of this
technique is called kussarsarluni paarneq, which translates into "bow
down
paddling". The following text is credited to H.C. Petersen: "The paddle
is
dipped deep into the water and the stroke is performed fast with an
upward
motion so that the current hits the aft-end of the kayak from below and
lifts it upward. This makes the bow tilt down a bit. The angle of the
paddle blade is changed during the stroke by a wrist movement. The
strokes
are swift with quick intervals".
It was my understanding that this was a short-lived event but John Heath
noted that according to H.C. Petersen there are documented stories of
paddlers who maintained a 7.1 mph pace over 12 hours, using this stroke.
John also noted that there are stories of paddlers traveling at speeds
of
twice that rate, so you begin to wonder where reality leaves off and
legend
rears its head. John discussed this stroke with Maligiaq and he said
that
he could not perform it, and that only the strongest men were known to
have
used it.
Other than Kaleraq's brief demonstration, this stroke is still a mystery
to
me, and judging by what Kaleraq said, there may be no more living
Greenlanders who can perform it.
Greg Stamer
ENi
JW
news:c08sgt$7bd$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Hei,
>
> Haussa olisi siis merikajakkiyksikkö. Suurin osa melonnasta kuntolenkkejä,
> mutta välillä pidempi retkikin (viikonloppuretki). Toisaalta, mistä sitä
> tietää mihin sitä ryhtyy jos oikeen koukkuun jää.
>
> Kokemusta löytyy melonnasta n. 10 vuoden ajalta lähinnä kaksikosta ja
> inkkarista. Eli nyt tahtois päästä ihan omaan rauhaan meloskelemaan.
> Kiinnostava hintaluokka on joko n. 1000 ? tai 2000? (riippuu kuinka paljon
> jää ylimääräistä). Arvostan nopeutta, kevytkulkuisuutta, suuntavakavuutta
ja
> hyviä ominaisuuksia kelissä.
>
> Koska itse olen kokeillut jotain vanhoja yksikkö malleja n 5 vuotta
sitten,
> niin haluaisin apuja mihin kannatta fokusoida em. hintaluokisssa. Silmään
on
> tähän mennessä osunut polyeteeni malleista: Eco bezhig, Sea Lion tai Hasle
> Expedition ja Lasikuitusista: Sea Wolf, Arctic Star 570, Sea Cat.
>
> Polyeteeni on vain tuttu inkkareista, onko hyvä matsku myös merikajakeissa
?
>
> Suositelkaa, haukkukaa jne. Kaikki mielipiteet hyviä ja arvokkaita ja
> otetetaan huomioon valintaa tehdessä.
>
> Kiitos !
Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille 1 Sain hyviä vinkkejä
malleista, joita en muuten ehkä olisi ajatellut/ottanut huomioon. Lisäksi
kajakin rakenteen ja materiaalin vaikutukset melontaan tulen ottamaan tod.
näk. paremmin huomioon valintaa tehdessä.
Summa summarum: mitään jokapaikan höylää ei kajakeista (valitettavasti)
löydy, vaan on ostettava useita käyttötarkoituksen mukaan. Muussa
tapauksessa kärsittävä nahoissansa silloin kun meloo olosuhteissa joihin
hankkimaansa kajakkia ei ole tarkoitettu. Mikä on kenenkin tapauksessa
pienempi paha, on jokaisen itsensä mietittävä ennen ostopäätöstä.
Tuli vielä tämmöinen ajatus mieleen, että ostotilanteessa helpottaisi
suuresti vertailutaulukko yleisesti myynnisä olevista merkeistä. Pituuden,
painon ja leveyden lisäksi voisi olla laskennalliset arvot kitkoista ja
liikettävastustavista voimista (Friction drag vs. speed ,Wave drag vs.
speed, Total drag vs. speed Coefficient of total drag vs. volumetric Froude
number jne.), vaikkakin vielä arvokkaampi tieto olisi todelliset nopeudet
samalla ns. "referenssi" -melojalla vaikka GPS:llä mitattuna. Pulssimittari
käteen ja saisi samalla "kulutus" lukemat (montako litraa puuroa/100km !).
Lisänä voisi olla kommentit suuntavakavuudesta yms. Nythän tietoa on
hajallaan eri paikoissa ja se on vaikea prosessoida. Voisiko tälläinen
puolueeton tieto olla myös maahantuojien/valmistajien ja myyjien
intresseissä ? Ensin olisi varmasti sovittava eri kriteerit joita
sovelletaan ja standardoitava jollain tavalla kajakkien koemelonnat ?
Kuulostaako ihan dorkalta ? Ainakin muissa kulkuvälineissä kuten esim.
autoissa, mopoissa jne. on niin monet asiat standardoitu ja itsestään
selvyyksia.
Taidan itse alkaa näitä joka tapauksessa sunnittelemaan koska on niin
mielenkiintoinen aihe....
Petri Maksimainen
> > terävämpikeulaisia kanootteja kuin polyeteenistä tai royalexista.
> > Sama malli voidaan tehdä lasikuidusta tai royalexista, edellinen kulkee
> kovempaa.
> Mutta jos malli on sama, niin kummassakin keula on ihan samanlainen,
> materiaalista riippumatta. Jos taas lasikuidusta valmistetussa on
terävämpi
> keula, niin mallihan ei enää ole sama, noin tarkalleen ottaen.
Avokanooteissa on yleinen käytäntö, että komposiiteista tehty kanootti on
hieman erilainen kuin "vastaava "royalex-muovista tai polyeteenistä tehty.
Komposiittiversio on, kuten Martti sanoi, terävämpikeulainen, joskus myös
vähän pitempi ja kapeampi. Muovisissa kanooteissa voi olla myös hieman
enemmän kölilinjan kaarevuutta (rocker) kuin vastaavassa
komposiittiversiossa.
Esim. Mad Riverin Explorer. Kevlar-versio on n. 10cm pitempi ja 1cm kapeampi
ja sopii siten paremmin sileälle vedelle ja lyhempi ja tylppäkeulaisempi
royalex-versio taas sopii paremmin virtaaviin vesiin. Silti
perusluonteeltaan molemmissa kanooteissa on paljon samaa ja ne ovatkin
molemmat samannimisiä.
Onko kajakkipuolella yleistä, että tietystä kajakistä on sekä muovinen, että
komposiittiversio ja muovinen versio olisi enemmän "tunattu" jokimelontaan?
Petri
Ilkka Salmi
> paddling". The following text is credited to H.C. Petersen: "The paddle
> is
> dipped deep into the water and the stroke is performed fast with an
> upward
> motion so that the current hits the aft-end of the kayak from below and
> lifts it upward. This makes the bow tilt down a bit.
Mielenkiintoinen tekniikka. Näin äkkiseltään tuntuu siltä, että tuo olisi
nopea tapa tehdä eskimopyörähdyksen ensimmäiset 180 astetta:-)
> It was my understanding that this was a short-lived event but John Heath
> noted that according to H.C. Petersen there are documented stories of
> paddlers who maintained a 7.1 mph pace over 12 hours, using this stroke.
Reipasta menoa, taitaa olla maamaileja, eli n. 11,5 km/h. Menisihän tuolla
vauhdilla esim. Tornio - Virojoki väli paljon sukkelammin. Nykyään taitavat
maratonmelojat pystyä pitkillä matkoilla suurempaankin nopeuteen, kalustokin
on tietysti erilaista. Melontatekniikka taitaa olla kuitenkin normaali
kilpatyyli?
Olikos muuten tämä H.C. Petersen samalla alalla kuin H.C. Andersen?
:-) Ilkka
Hannu
> suuresti vertailutaulukko yleisesti myynnisä olevista merkeistä. Pituuden,
> painon ja leveyden lisäksi voisi olla laskennalliset arvot kitkoista ja
> liikettävastustavista voimista (Friction drag vs. speed ,Wave drag vs.
> speed, Total drag vs. speed Coefficient of total drag vs. volumetric
Froude
> number jne.), vaikkakin vielä arvokkaampi tieto olisi todelliset nopeudet
> samalla ns. "referenssi" -melojalla vaikka GPS:llä mitattuna.
Tuossa on joitakin kaipaamistasi tiedoista.
Hannu
ENi
> http://www.qajaqusa.org/cgi-bin/GreenlandTechniqueForum_config.pl/read/4989
>
Olisiko tässä kyse siitä, että eskimomelalla vedon lopussa lapaan
kohdisttuu kunnon paine alas päin siinä kohtaa, jossa vetoliike
käännetään paluuliikkeeksi. Jos tuo paine hyvin taka-asennossa
vapautetaan nopeasti, nostaa vastavoima tietysti jonnkin verran perää ja
nyökäyttää keulaa.
Mutta kun ei ole vapaata vettä, jossa pagaj melalla kokeilisi, eikä
paljon kielitaitoakaan, niin tähän jää minun arvailuni.
... mutta jatkuu kesällä,
Erkki
Hannu
"ENi" <E...@Z.kom> wrote in message news:402B775E...@Z.kom...
> >
> >
http://www.qajaqusa.org/cgi-bin/GreenlandTechniqueForum_config.pl/read/4989
> >
>
Tuossa linkissä mainittu "sliding stroke":
http://www.qajaqusa.org/common_images/gp_slidestroke.mpg pakko laittaa
linkki kun ei tuota ole niin helppo selittää...
Eli kun tuolla tavalla meloo, niin vauhti on kyllä kova, toinen juttu sitten
on, kuinka pitkään niin jaksaa meloa. Ja jos tuossa vielä vedon
loppuvaiheessa nostaa vettä ylös, eli siis ikään kuin vetää kajakki alas...
niin sitten kait olisi kyse suunnilleen tästä "kussarsarluni paarneq":sta.
Tuon efektin aikaansaamiseksi pitäis varmaan niin tempon kuin vedon
voimankin olla varsin kova. Mutta kovalla tempolla ei kovin pitkään
tuommoista jaksa... Ensi kesäksi jos sais GPS:n hankittua, niin sitten vois
mitata nopeuksia eri tyyleillä..
Hannu
Martti Pesonen
> Roylex-kajakkeja ei ole juuri näkynyt. Onkos kellään muuten tietoa sen
> virtausvastuksesta PE:iin tai lasikuituun verrattuna?
Virtausvastuksesta en tiedä, mutta Royalexin pintamateriaali on PVC:tä eli
vinyyliä. Ainakin se on liukasta kovalla alustalla kuten kalliolla ja
luistaa kosken kivillä hyvin.
Martti
JW
Kiitos !
Jaakko
Jo pelkästään noin pitkällä melalla saa aikaan aikamoisen
spurtin. Mutta kuten joku jo mainitsi, niin ukon pitää olla
vahva, muuten menee olkapäät.
--
Martti Pesonen
> Jätkähän vetää kuin pitkällä inkkarimelalla.
> Jo pelkästään noin pitkällä melalla saa aikaan aikamoisen
> spurtin. Mutta kuten joku jo mainitsi, niin ukon pitää olla
> vahva, muuten menee olkapäät.
Enpä tiedä, meneekö olkapäät, rennoltahan tuo näyttää. Vähän muistuttaa
sit'n switchiä, jota jaksaa vaikka koko päivän. Mela tosin on painava, mutta
sitä ei tarvitse heittää puolelta toiselle. No, sovitaan, että vahva pitää
olla, sen verran on ekstraa liikettäkin
Martti
Rauli Rautavuori
> "ENi" <E...@Z.kom> kirjoitti viestissä news:402B53DA...@Z.kom...
>
>>noted that according to H.C. Petersen there are documented stories of
>>paddlers who maintained a 7.1 mph pace over 12 hours, using this stroke.
>
>
> Reipasta menoa, taitaa olla maamaileja, eli n. 11,5 km/h. Menisihän tuolla
> vauhdilla esim. Tornio - Virojoki väli paljon sukkelammin. Nykyään taitavat
> maratonmelojat pystyä pitkillä matkoilla suurempaankin nopeuteen, kalustokin
> on tietysti erilaista. Melontatekniikka taitaa olla kuitenkin normaali
> kilpatyyli?
Pystyvät hyvinkin. 2003 SM-voittaja meloi 25,4 km aikaan 1,50,22 eli
tuostahan tulee noin 13,8 km/h. Veikkaan ettei käyttänyt tuota
eskimoiden tekniikkaa. Melovat kilpureilla, tosin.
<http://www.ratamelonta.net/tulokset/2003_maratonSM.htm>
Haluaisin kyllä nähdä kuinka joku vie vaikkapa Maria eskimomelalla
samaa vauhtia jonkun jipon avulla.
> Olikos muuten tämä H.C. Petersen samalla alalla kuin H.C. Andersen?
Sehän vain dokumentoi suullista kansanperinnettä, oman aikansa Lönnrot.
--
RR
ENi
Rauli Rautavuori wrote:
> > Reipasta menoa, taitaa olla maamaileja, eli n. 11,5 km/h. Menisihän tuolla
> > vauhdilla esim. Tornio - Virojoki väli paljon sukkelammin. Nykyään taitavat
> > maratonmelojat pystyä pitkillä matkoilla suurempaankin nopeuteen, kalustokin
> > on tietysti erilaista. Melontatekniikka taitaa olla kuitenkin normaali
> > kilpatyyli?
>
> Pystyvät hyvinkin. 2003 SM-voittaja meloi 25,4 km aikaan 1,50,22 eli
> tuostahan tulee noin 13,8 km/h. Veikkaan ettei käyttänyt tuota
> eskimoiden tekniikkaa.
Eivätkä eskimoiden melaa.
Erkki
ENi
Hannu wrote:
>
> "ENi" <E...@Z.kom> wrote in message news:402B775E...@Z.kom...
> > >
> > >
> http://www.qajaqusa.org/cgi-bin/GreenlandTechniqueForum_config.pl/read/4989
> > >
> >
> Tuossa linkissä mainittu "sliding stroke":
> http://www.qajaqusa.org/common_images/gp_slidestroke.mpg pakko laittaa
> linkki kun ei tuota ole niin helppo selittää...
>
> Eli kun tuolla tavalla meloo, niin vauhti on kyllä kova, toinen juttu sitten
> on, kuinka pitkään niin jaksaa meloa. Ja jos tuossa vielä vedon
> loppuvaiheessa nostaa vettä ylös, eli siis ikään kuin vetää kajakki alas...
Hyvä, että löytyi filmiä. Minusta tuossa vedon lopussa ei nosteta vettä
ylös vaan tavallisesta vedosta poiketen paine vapautetaan (ennen kuin
lapa on lähtenyt paluumatakalle) kääntämällä lapaa jolloin mela nousee
ja perä, seuraavaksi vartalon paino siirtyy eteen ja keula painuu hiukan
juuri seuraavan vedon alkaessa.
Erkki
ENi
> >
> > Tuossa linkissä mainittu "sliding stroke":
> > http://www.qajaqusa.org/common_images/gp_slidestroke.mpg pakko laittaa
> > linkki kun ei tuota ole niin helppo selittää...
Jaakko wrote:
>
> Jätkähän vetää kuin pitkällä inkkarimelalla.
> Jo pelkästään noin pitkällä melalla saa aikaan aikamoisen
> spurtin. Mutta kuten joku jo mainitsi, niin ukon pitää olla
> vahva, muuten menee olkapäät.
>
Niinpäs muistuttaakkin J-vetoa, kun mela vielä lopussa otetaan siististi
lappeellaan ylös. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota kuinka paljon
kaveri nojaa vastakkaiselle puolelle vedon aikana (sehän on yksi
olennainen ero verrattuna eurooppaliseen tyyliin). Nojauksen vastavoima
on lavassa alaspain. Melan kiertyessä taakse voiman vaikutus kohdistuu
enemmän perään. Kun alaspäin suuntautuva voima vapautuu vedon
loppuvaiheessa lavan käännöllä kajakin perän noste nostaa perää.
Nähtävästi ainoa tarkoitus on saada kajakki nyökkymään pituussuunnassa
melonnan tahtiin, että päästään keula-aallon läpi. Ei tuosta tietenkään
kovin pitkään iloa ole, mutta mielenkiintoista tutkiskella ja joskus
voiman tunnossa saatan kokeillakin.
Erkki N,
teoriassa (c:
ENi
> > spurtin. Mutta kuten joku jo mainitsi, niin ukon pitää olla
> > vahva, muuten menee olkapäät.
>
> Enpä tiedä, meneekö olkapäät, rennoltahan tuo näyttää. Vähän muistuttaa
> sit'n switchiä, jota jaksaa vaikka koko päivän. Mela tosin on painava, mutta
> sitä ei tarvitse heittää puolelta toiselle. No, sovitaan, että vahva pitää
> olla, sen verran on ekstraa liikettäkin
Minun mielestäni tätä ei suoraan kannata verrata perinteiseen
eurooppalaiseen melontaan. Vaikka tuossa melotaankin tavallista
pystymmällä (eskimo)tyylillä, on lapa kuitenkin riittävän viistossa
vedon aikana. Noste melan lavassa näkyy reiluna nojaamisena
vastakkaiselle puolelle ja sillä on vaikutusta monen muun lisäksi myös
rasituksen jakaantumiseen keskivartalolle. Niin että tosiaan vatsassa ja
selässä pitää olla puhtia, mutta jos sitä ei ole, ei olkapäille käy
kuinkaan, koska silloin noin ei voi meloa.
Erkki,
teoriassa (c:
Hannu
"ENi" <E...@Z.kom> wrote in message news:402C6EDA...@Z.kom...
>
>
> Hannu wrote:
> >
> > "ENi" <E...@Z.kom> wrote in message news:402B775E...@Z.kom...
> > > >
> > > >
> >
http://www.qajaqusa.org/cgi-bin/GreenlandTechniqueForum_config.pl/read/4989
> > > >
> > >
> > Tuossa linkissä mainittu "sliding stroke":
> > http://www.qajaqusa.org/common_images/gp_slidestroke.mpg pakko laittaa
> > linkki kun ei tuota ole niin helppo selittää...
> >
> > Eli kun tuolla tavalla meloo, niin vauhti on kyllä kova, toinen juttu
sitten
> > on, kuinka pitkään niin jaksaa meloa. Ja jos tuossa vielä vedon
> > loppuvaiheessa nostaa vettä ylös, eli siis ikään kuin vetää kajakki
alas...
>
> Hyvä, että löytyi filmiä. Minusta tuossa vedon lopussa ei nosteta vettä
> ylös vaan tavallisesta vedosta poiketen paine vapautetaan
vettä ylös, eli siis ikään kuin vetää kajakkia alas... tuossa filminpätkässä
on siis ainoastaan se sliding stroke näytetty, ei kussar....
Hannu
ENi
Rauli Rautavuori wrote:
> Haluaisin kyllä nähdä kuinka joku vie vaikkapa Maria eskimomelalla
> samaa vauhtia jonkun jipon avulla.
Epäilen, että unelmasi jää toteutumatta.
>
> > Olikos muuten tämä H.C. Petersen samalla alalla kuin H.C. Andersen?
>
> Sehän vain dokumentoi suullista kansanperinnettä, oman aikansa Lönnrot.
Niin tosiaan, Ultima Thulestahan tuo myös löytyy. Kyllä sellainen
tekniikka luultavasti on ollut hyötykäytössä. Meiltä se vaatii vaan
oikeat vehkeet ja oikean melojan ja kai jonkun tuhat vuotta
harjoittelua.
Erkki
Hannu
> Jaakko wrote:
>
> > Jätkähän vetää kuin pitkällä inkkarimelalla.
> > Jo pelkästään noin pitkällä melalla saa aikaan aikamoisen
> > spurtin. Mutta kuten joku jo mainitsi, niin ukon pitää olla
> > vahva, muuten menee olkapäät.
> Enpä tiedä, meneekö olkapäät, rennoltahan tuo näyttää. Vähän muistuttaa
> sit'n switchiä, jota jaksaa vaikka koko päivän. Mela tosin on painava,
mutta
> sitä ei tarvitse heittää puolelta toiselle. No, sovitaan, että vahva pitää
> olla, sen verran on ekstraa liikettäkin
En tiedä tuon videopätkän melan painosta, mutta mun n. 240cm pitkä
eskimomela painaa noin 1,2 kg. Ja tuo paino on ihan arvioitu, verrattu
avovaimon Lendallin melaan, jonka paino tiedetään. Mun mielestä tuo ei ole
painava...
Hannu
ENi
Hannu wrote:
>
> >
> > Hyvä, että löytyi filmiä. Minusta tuossa vedon lopussa ei nosteta vettä
> > ylös vaan tavallisesta vedosta poiketen paine vapautetaan
> Aivan, kuten sanoin edellä: _jos_tuossa vielä vedon loppuvaiheessa nostaa
> vettä ylös, eli siis ikään kuin vetää kajakkia alas... tuossa filminpätkässä
> on siis ainoastaan se sliding stroke näytetty, ei kussar....
Jaaha. Hyvä kun korjasit. Pitää sitten jatkaa mietiskelyjä, vaikka
luulin jo saaneeni asian valmiiksi.
Se kussarsa... keulan nyökytys tulee nähtävästi sitten siitä, että mela
palaa jotenkin hitaammin eteen, jotta perä ehtii nousta. Parempi kai
sittenkin kokeilla käytännössä. Molempia, sekä perän nosto- että perän
laskutekniikkaa.
Erkki N.
teoriassa (c:
>
> Hannu
Tero Ahlqvist
> > http://www.qajaqusa.org/cgi-bin/GreenlandTechniqueForum_config.pl/read/4989
> >
> Olisiko tässä kyse siitä, että eskimomelalla vedon lopussa lapaan
> kohdisttuu kunnon paine alas päin siinä kohtaa, jossa vetoliike
> käännetään paluuliikkeeksi. Jos tuo paine hyvin taka-asennossa
> vapautetaan nopeasti, nostaa vastavoima tietysti jonnkin verran perää ja
> nyökäyttää keulaa.
Vai onko kyse vastaavasta tekniikasta, kun huippufreestylemelojat
tekevät kärrynpyöriä tasavedellä. Muuten tekniikasta en tiedä
mitään, mutta videoita katseltuani olen havainnut, että siinä
kumarrutaan raivokkaasti eteen, ja melalla otetaan tuki vedestä
(nostaen vettä ylöspäin?) samalla kun selkälihaksilla ym. poljetaan
jalat uppeluksiin ja kajakin nokka sukeltaa.
Jos tässä olisi kyse samansukuisesta tekniikasta, mutta pitkä
kajakki ei sukeltaisi vaan ainoastaan painaisi keulaa alaspäin.
Samoin nuo kärrynpyörät on aina enemmän tai vähemmän sivuliikkeitä,
eli symmetrisessä melonnassa voimat ym. eivät suuntautuisi ihan
samalla tavalla.
Toisaalta tämä kussarsarluni paarneq kuulostaa samanlaiselta
legendalta kuin moottoripyöräpoliisien 'jalkatappikäännös'.
Eräs toimittaja oli tutustumassa MP-poliisien koulutukseen,
kun eräs kokelas jossain harjoituksessa kaatoi pyöränsä käännöstä
tehdessään. Pyörä kääntyi kulkusuunnassaan ympäri, ja kokelas
raavaana miehenä repäisi pyörän pystyyn ja jatkoi toiseen
suuntaan. Kun toimittaja tiedusteli mitä siinä oikein
tapahtui, koiranleuka kouluttaja kertoi sen olleen 'jalkatappi-
käännös' joka on nopein tapa tehdä U-käännös esim. takaa-ajoon
lähdettäessä.
Pitkään oli vallalla käsitys, että poliisit harjoittelevat
jotain 'jalkatappikäännöstä' ja että vastaan tulevaa mp-poliisia
ei pääse pakoon, kun se on kuitenkin parissa sekunnissa perässä.
Urbaani legenda pysyi pitkään ja ihmiset väittivät tuntevansa
jonkun joka tiesi jonkun taitavan ja vahvan MP-poliisin, joka
todella tämän osasi...
-Tero-
Älkääkä ampuko vaikka taas vedin mopot tähän ryhmään...
Tero Ahlqvist
>
> > Roylex-kajakkeja ei ole juuri näkynyt. Onkos kellään muuten tietoa sen
> > virtausvastuksesta PE:iin tai lasikuituun verrattuna?
Virtausvastuksesta en tiedä, mutta Royalexia pohdin muuten.
Muovikajakithan tehdään lähes poikkeuksetta rotaatiovaluna.
Poikkeuksena tietysti Prijonin HTP, joka tehdään 'muovipussista'
puhaltamalla se muotin sisään. Royalex ei välttämättä sovellu
näihin valmistustekniikoihin?????
Tehdäänköhän muovi-inkkarit pääasiassa tyhjiövetona vai miten?
Sillä tekniikalla voisi tehdä kajakeitakin, mutta kannen ja
pohjan joutuisi tekemään erikseen ja saumaamaan ne toisiinsa
lisäten työvaiheita.
Osin muovikajakkien pituutta rajoittaa rotaatiovalulaitteistot.
Jotta muovikuulat tai jauhe tai rouhe (missä muodossa se sinne
rotaatiomuottiin nyt laitetaankaan) leviäisivät tasaisesti
ympäri muotin, muottia pitää pystyä uunissa pyörittämään kaikkien
akseleiden ympäri. Keskustelin joskus Welholla Star Duosta.
Sen pituuden rajoitti juuri rotaatiovalumuotin pituus Englannissa
missä se tehdään. Siitä syystä perän muoto on aika eksoottinen
kun vesilinjan pituudesta ja aukkojen etäisyydestä -> paino-
jakautumasta ei haluttu tinkiä milliäkään.
Rotaatiovalutekniikasta johtuen muovikajakkiin ei saa koskaan
niin teräviä muotoja kuin kuiturakenteiseen. Jos kerran terävä
on parempi, ei varmaan löydy sitten aivan identtistä muotoa
muovi- ja kuitukajakeissa. Miksi ruveta tylpentämään kuitumallin
muotoja vain tehdäkseen sen identtiseksi muovisen kanssa :-P
-Tero-
Martti Pesonen
> > "ENi" kirjoitti:
> > Reipasta menoa, taitaa olla maamaileja, eli n. 11,5 km/h. Menisihän
tuolla
> > vauhdilla esim. Tornio - Virojoki väli paljon sukkelammin. Nykyään
taitavat
> > maratonmelojat pystyä pitkillä matkoilla suurempaankin nopeuteen,
kalustokin
> > on tietysti erilaista. Melontatekniikka taitaa olla kuitenkin normaali
> > kilpatyyli?
>
> Pystyvät hyvinkin. 2003 SM-voittaja meloi 25,4 km aikaan 1,50,22 eli
> tuostahan tulee noin 13,8 km/h. Veikkaan ettei käyttänyt tuota
> eskimoiden tekniikkaa. Melovat kilpureilla, tosin.
Venemessuilla on näytillä kotitekoinen baidarkan malli. Samalla osastolla
löytyy seloste, jossa mainitaan, että aleutit tuommoisilla aikoinaan pitivät
matkanopeutena kymmentä solmua! Vaikka tekstin mukaan olivat rotevatekoisia,
niin eipä kai sentään. Tai ehkä useampipaikkaisilla. Tuskin vielä niillä
kolmiaukkoisillakaan, joissa kaksi meloi ja ryssä istui keskellä kyydissä.
Martti
Jaakko
Juuri näin.
Kun kaikissa urehilulajeissa, välineellä tai ilman, koko ajan
mennään nopeammin, korkeammelle jne, niin tuntuu kummalta, että
melonta olisi tästä jotenkin poikkeus.
Hitaita, raskaita ja kömpelöitä ovat entiset vehkeet
nykykaluston rinnalla.
Oli se sitten kajakki, kanootti, postivene tai se kehuttu
poliisimoottoripyörä.
Ajanottokin oli pitkään aurinkopohjaista...
Hienoja nuo vanhat vehkeet silti on, nekin venemessuilla.
Klasu
> Venemessuilla on näytillä kotitekoinen baidarkan malli. Samalla osastolla
> löytyy seloste, jossa mainitaan, että aleutit tuommoisilla aikoinaan
pitivät
> matkanopeutena kymmentä solmua! Vaikka tekstin mukaan olivat
rotevatekoisia,
> niin eipä kai sentään. Tai ehkä useampipaikkaisilla. Tuskin vielä niillä
> kolmiaukkoisillakaan, joissa kaksi meloi ja ryssä istui keskellä kyydissä.
>
> Martti
Olen lukenut muistaakseni useasta lähteestä tästä 10 solmun matkanopeudesta
baidarkoilla, joten kai siinä jotain perää voi olla. Mutta tuskin ne Aleutit
saivat baidarkansa sileällä vedellä siihen vauhtiin. Ihanne olosuhteissa
saattoi olla että matka eteni n. 8-10 solmun vauhdilla käyttäen hyväksi
myötätuulta, merivirtoja sekä surffaamalla myötäaallokossa. Täytyy muistaa
että heidän melontavesissä n. 4-6m aallokko/maininki taitaa olla yleisempää
kuin suomenlahdessa.
Baidarka-kajakit on tunnetusti hyviä surffaamaan, josta hyvä esimerkki on
Ingvar Ankervikin lausuma VKV:n nettisivulla, että hän on surffanut VKV
Seagull Elitellä 14 solmun vauhtia kulkevan veneen perässä peräaallolla. VKV
Seagull kajakkien suunnittelussa on tunnetusti otettu oppia myös
Aleut-kajakeista ja onhan niiden rungon muoto aivan kuin baidarkassa.
Jos haluaa lisää tietoa baidarkoista, niin alla olevista linkeistä on hyvä
aloittaa.
http://www.arctickayaks.com/ http://rtpnet.org/robroy/baidarka/
klasu
Jaakko
>
> Olen lukenut muistaakseni useasta lähteestä tästä 10 solmun matkanopeudesta
> baidarkoilla, joten kai siinä jotain perää voi olla. Mutta tuskin ne Aleutit
> saivat baidarkansa sileällä vedellä siihen vauhtiin. Ihanne olosuhteissa
> saattoi olla että matka eteni n. 8-10 solmun vauhdilla käyttäen hyväksi
> myötätuulta, merivirtoja sekä surffaamalla myötäaallokossa. Täytyy muistaa
> että heidän melontavesissä n. 4-6m aallokko/maininki taitaa olla yleisempää
> kuin suomenlahdessa.
Tässä piilee yksi totuus: Grönlannin rantavesillä j asalmissa
voi hyvinkin olla 4-6 solmun vuorovesivirtoja. Tämän huomioiden
10 solmua tuntuu mahdolliselta.
Toinen asia on, miten ennen mitattiin matkoja ja nopeutta...
>
> Baidarka-kajakit on tunnetusti hyviä surffaamaan, josta hyvä esimerkki on
> Ingvar Ankervikin lausuma VKV:n nettisivulla, että hän on surffanut VKV
> Seagull Elitellä 14 solmun vauhtia kulkevan veneen perässä peräaallolla. VKV
> Seagull kajakkien suunnittelussa on tunnetusti otettu oppia myös
> Aleut-kajakeista ja onhan niiden rungon muoto aivan kuin baidarkassa.
>
>
> klasu
>
Olen itse aikoinaan antanut liftin muutamalle tanskalaiselle
melojalle uppoumarunkoisella purjeveneelläni.
Pojat tulivat peräaaltoon n. 4 solmun nopeudessa ja sen jälkeen
nostin hitaasti vauhtia 6,5 solmuun (11,7 km /h) ja pojat
surffasivat aallossa useamman meripeninkulman. En silloin
tiennyt melonnasta mitään, mutta pieniltä (lyhyiltä) poikien
kajakit vaikuttivat.
Samaa tekniikkaa käytetään purjehduskilpailuissa: hieman
hitaampi ja pienempi vene voi päästä kovassa avotuulessa isomman
peräaaltoon ratsastamaan ja pysyy isomman vauhdissa. Tämä
onnistuu parhaiten, jos pääsee heti ensimmäiseen peräaaltoon.
Tilanne näyttää hurjalta, kun perässä tulevan tonnien painoisen
veneen keula on metrin päässä peräkaiteesta.
>
--
Hannu
"Jaakko" <Jaa...@meridian2x.fi.invalid> wrote in message
news:402CEFA8...@meridian2x.fi.invalid...
> Juuri näin.
> Kun kaikissa urehilulajeissa, välineellä tai ilman, koko ajan
> mennään nopeammin, korkeammelle jne, niin tuntuu kummalta, että
> melonta olisi tästä jotenkin poikkeus.
>
> Hitaita, raskaita ja kömpelöitä ovat entiset vehkeet
> nykykaluston rinnalla.
eskimoiden vastaavankokoiset rätti&rimakajakit..tai siis nehän oli ennen
nahka&rima...
Hannu
Rauli Rautavuori
> "Jaakko" <Jaa...@meridian2x.fi.invalid> wrote in message
> news:402CEFA8...@meridian2x.fi.invalid...
>>
>>nykykaluston rinnalla.
>
> Saa olla nykyään aikamoinen hiilikuituviritys ennenkuin on kevyempi kuin
> eskimoiden vastaavankokoiset rätti&rimakajakit..tai siis nehän oli ennen
> nahka&rima...
>
Esimerkiksi kevyin Nelo Vanquish painaa noin 7,7 kg. Materiaalilla on
paljonkin tekemistä kevlarin kanssa. Lisätietoa löytynee vaikkapa
<http://www.pogies.com/nelokayaksusa/wwwhtml/contents/compt_int_k1m.htm>.
Paljonko nykypäivän eskimojakakki painaa, siis sellainen rimakehikkoinen
jossa on kai jonkinlainen maalattu kangas pinnoitteena ??
--
RR
Lassi Hippeläinen
Nahka & luu. Se ajopuu, mitä sattui löytymään, meni melan varteen.
-- Lassi
ENi
Jaakko wrote:
>
> Toinen asia on, miten ennen mitattiin matkoja ja nopeutta...
Hyvä havainto. Olettaisi, että melonta-aika paikasta toiseen - kuten
nykyretkilläkin - oli tuulen suunnan ja voiman lisäksi kiinnostava suure
ja kesäaikana jopa mitattavissa. Joissain kertomuksissa matkanopeus on
arvioitu 12 tunnin melonnasta eli ei mikään hetkellinen nopeus vaan
vaikkapa parhaissa olosuhteissa tehty kyläreissu. Tosin ajan mittaajan
piti itse olla mukana tekemässä ennätystä ja jos oltiin vaikka
kosintaretkellä, saattoi perillä tulla liioiteltuakin...
Erkki
Hannu
"Rauli Rautavuori" <rauli.ra...@ikiPISTEfi.invalid> wrote in message
news:rGEXb.3065$671....@reader1.news.jippii.net...
> Hannu wrote:
> > "Jaakko" <Jaa...@meridian2x.fi.invalid> wrote in message
> > news:402CEFA8...@meridian2x.fi.invalid...
> >>
> >>Hitaita, raskaita ja kömpelöitä ovat entiset vehkeet
> >>nykykaluston rinnalla.
> >
> > Saa olla nykyään aikamoinen hiilikuituviritys ennenkuin on kevyempi kuin
> > eskimoiden vastaavankokoiset rätti&rimakajakit..tai siis nehän oli ennen
> > nahka&rima...
> >
>
> Esimerkiksi kevyin Nelo Vanquish painaa noin 7,7 kg. Materiaalilla on
> paljonkin tekemistä kevlarin kanssa. Lisätietoa löytynee vaikkapa
> <http://www.pogies.com/nelokayaksusa/wwwhtml/contents/compt_int_k1m.htm>.
> Paljonko nykypäivän eskimojakakki painaa, siis sellainen rimakehikkoinen
> jossa on kai jonkinlainen maalattu kangas pinnoitteena ??
Tietääkseni siinä 15-20 kiloa, koosta riippuen sitten vielä enemmän tai
vähemmän...
Hannu
Hannu
"Lassi Hippeläinen" <lassi.hi...@welho.compromised.invalid> wrote in
message news:402F7FE5...@welho.compromised.invalid...
Hannu
Klasu
"Jaakko" <Jaa...@meridian2x.fi.invalid> wrote in message
> > Klasu wrote:
> > Olen lukenut muistaakseni useasta lähteestä tästä 10 solmun
matkanopeudesta
> > baidarkoilla, joten kai siinä jotain perää voi olla. Mutta tuskin ne
Aleutit
> > saivat baidarkansa sileällä vedellä siihen vauhtiin. Ihanne olosuhteissa
> > saattoi olla että matka eteni n. 8-10 solmun vauhdilla käyttäen hyväksi
> > myötätuulta, merivirtoja sekä surffaamalla myötäaallokossa. Täytyy
muistaa
> > että heidän melontavesissä n. 4-6m aallokko/maininki taitaa olla
yleisempää
> > kuin suomenlahdessa.
>
> Tässä piilee yksi totuus: Grönlannin rantavesillä j asalmissa
> voi hyvinkin olla 4-6 solmun vuorovesivirtoja. Tämän huomioiden
> 10 solmua tuntuu mahdolliselta.
Tuskin ne Aleutit tuli baidarkoillaan Pohjois-Ameriikan mantereen
länsipuolelta Beringin mereltä asti hyödyntämään Gröönlannin rannikkovesien
vuorovesivirtoja :-)
Kun vertailee Aleutien baidarkoja ja Inuitien kajakkeja, niin niiden
eroavaisuuksista voi päätellä, että käyttötarkoitus ja olosuhteet eivät ole
olleet samat/samanlaiset, vaan ne ovat muovanneet kummatkin kajakit
optimaalisiksi olosuhteisiin ja käyttötarkoitukseen.
klasu
Rauli Rautavuori
Hannu wrote:
> "Rauli Rautavuori" <rauli.ra...@ikiPISTEfi.invalid> wrote in message
> news:rGEXb.3065$671....@reader1.news.jippii.net...
>
>>
>>Esimerkiksi kevyin Nelo Vanquish painaa noin 7,7 kg. Materiaalilla on
>>paljonkin tekemistä kevlarin kanssa. Lisätietoa löytynee vaikkapa
>><http://www.pogies.com/nelokayaksusa/wwwhtml/contents/compt_int_k1m.htm>.
>
> Hehheh..siis _vastaava_
Olisikohan Inuk enemmän vastaavanlainen. Kevyin versio painaa
käsittääkseni noin 18 kg, ja valmistusmateriaali tosiaan on
kohtuullisen suurelta osin hiilikuitua.
Sillä voisi tällainen rannikkomelojakin yrittää eskimokajakin
kanssa kilpasille, tuon aiemmin mainitsemani kanssa pitäisi
todennäköisesti yrittää uimalla pysyä mukana vauhdissa :)
--
RR
Jaakko
>
-klips-->
> Tuskin ne Aleutit tuli baidarkoillaan Pohjois-Ameriikan mantereen
> länsipuolelta Beringin mereltä asti hyödyntämään Gröönlannin rannikkovesien
> vuorovesivirtoja :-)
>
> Kun vertailee Aleutien baidarkoja ja Inuitien kajakkeja, niin niiden
> eroavaisuuksista voi päätellä, että käyttötarkoitus ja olosuhteet eivät ole
> olleet samat/samanlaiset, vaan ne ovat muovanneet kummatkin kajakit
> optimaalisiksi olosuhteisiin ja käyttötarkoitukseen.
>
> klasu
>
On vuorovesivirtoja Tyynellä merelläkin.
Mitä avonaisemmat vedet, sen pitempiä vehkeitä.
Ahtojääalueilla lyhyitä ja leveitä. Joissain vehkeissä jopa
karvat ulospäin helpottamaan jäälautalle kiipeämistä.
Näistä piti muutama vuosi sitten joku antropologi (olen
pahoillani, että nimi on häipynyt mielestä) hyvän luennon
Retkimelojien illassa.
ENi
Jaakko wrote:
> Mitä avonaisemmat vedet, sen pitempiä vehkeitä.
> Ahtojääalueilla lyhyitä ja leveitä. Joissain vehkeissä jopa
> karvat ulospäin helpottamaan jäälautalle kiipeämistä.
Vaikka meillä ei karvoja tarvita ja kajakin mitta voi kullakin olla ihan
mieleinen, niin jäänaskalit kannattaa täälläkin pitää mukana jopa
Vappuun saakka. Viime keväänä joskus huhtikuussa taistelin kauan, ennen
kuin pääsin Ryssänkärjestä ylös, kun aallokko oli iltapäivän aikana
kuorruttanut, pyöristänyt ja voidellut kaikki nousupaikat (40...50 cm
jään reuna). Naskali oli tietenkin toisen kajakin taskussa ja ylös
pääsin vasta kun suostuin ottaamaan tarpeeksi suuren pulikoimisriskin
eli meni vartin verran punnertaessa. Nyt on naskali jatkuvasti kassissa.
Nyt on köysi toisessa kajakissa, kun sitä ei vielä ole tosissaan jäissä
tarvittu...
Erkki
Anssi
> Olikos muuten tämä H.C. Petersen samalla alalla kuin H.C. Andersen?
>
>
Ko. H.C. on tehnyt monta hyvää kajaakkikirjaa. Esim. kirjahyllystäni
löytyvän Qaannamik pinnguaatit kirjan, joka kertoo eri kajakilla tehtävitä
perinteisistä harjoituksista ja köysijumpasta. Valitetettavasti en ymmärrä
kirjasta sanaakaan joten edellä oleva referaatti perustuu arvaukseeni. : )
Jos läytyy Grönlannin taitoinen henkilö, niin olisi kiva kuulla enemmänkin
kirjan sisällöstä.
Anssi
ENi
>
> > Olikos muuten tämä H.C. Petersen samalla alalla kuin H.C. Andersen?
> >
> > :-) Ilkka
> >
>
> Ko. H.C. on tehnyt monta hyvää kajaakkikirjaa. Esim. kirjahyllystäni
> löytyvän Qaannamik pinnguaatit kirjan, joka kertoo eri kajakilla tehtävitä
> perinteisistä harjoituksista ja köysijumpasta. Valitetettavasti en ymmärrä
> kirjasta sanaakaan
Aha, Ilkka arvasi sittenkin oikein. Kummankin kirjat löytyvät osastolta:
"lapsille ja lapsenmielisille". Satuja, tarinoita ja leikkejä, lukija
ei yleensä selviä tekstistä omin avuin.
Erkki,
hauskaa heti aamusta (c: