On jo niin kovaa tekstiä, että on pakko ristiinpostittaa
sfnet.harrastus.mehilaishoitoon. ;-)
--
Jouko Pettersson
Vaikka tarkoitukseni ei todellakaan ole levittää hysteriaa (itsellenikin
maistuu hunaja ajoittain), niin lisätään vielä löylyä pesään faktoilla ja
mainitaan, että USA:ssa CDC (Center for Disease Control) suosittelee,
ettei hunajaa syötettäisi alle yksivuotialle lapsille botulismin
vaaraassa. Botulismi on potentiaalisesti fataali ruokamyrkytys, jonka
aiheuttaa vahvin tunnetuin myrkky, Cl.Botulinumin erittämä neurotoksiini
botuliini. Ongelmana on, että Cl.Botulinumin itiöt kestävät keittämistä
tuntikausia, vaikka toksiini tuhoutuu nopeahkosti, ja bakteeri voi erittää
toksiinia jääkaappilämpötilassa.
Edelleen mainitsen, että ilmiöt eivät ole yleisiä ja Suomessa on
(ilmeisesti) tavattu vain yliherkkyyttä.
--
AAPO HAAVISTO University of Oulu
ahaa...@student.oulu.fi Faculty of Medicine
Vuosituhat vaihtui 1.1.2001!
Olitko valmis?
ja
25 Jan 2001 13:31:19 GMT in article <94p9r7$hnr$1...@ousrvr3.oulu.fi> Aapo
Haavisto <ahaa...@student.oulu.fi> wrote:
>
>Vaikka tarkoitukseni ei todellakaan ole levittää hysteriaa (itsellenikin
>maistuu hunaja ajoittain), niin lisätään vielä löylyä pesään faktoilla ja
>mainitaan, että USA:ssa CDC (Center for Disease Control) suosittelee,
>ettei hunajaa syötettäisi alle yksivuotialle lapsille botulismin
>vaaraassa. Botulismi on potentiaalisesti fataali ruokamyrkytys, jonka
>aiheuttaa vahvin tunnetuin myrkky, Cl.Botulinumin erittämä neurotoksiini
>botuliini. Ongelmana on, että Cl.Botulinumin itiöt kestävät keittämistä
>tuntikausia, vaikka toksiini tuhoutuu nopeahkosti, ja bakteeri voi erittää
>toksiinia jääkaappilämpötilassa.
>
>Edelleen mainitsen, että ilmiöt eivät ole yleisiä ja Suomessa on
>(ilmeisesti) tavattu vain yliherkkyyttä.
Katsoin huvikseni mitä Medlinestä löytyy näistä hunajan vähemmän terveellisistä
vaikutuksista. Tässä tuloksia:
1: Upadhyay RR, Islampanah S, Davoodi A.
Presence of a tumor-promoting factor in honey.
Gann. 1980 Aug;71(4):557-9.
PMID: 7429090; UI: 81044809
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=7429090&dopt=Abstract
2: Midura TF, Snowden S, Wood RM, Arnon SS.
Isolation of Clostridium botulinum from Honey.
J Clin Microbiol. 1979 Feb;9(2):282-3.
PMID: 372229; UI: 79151487
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=372229&dopt=Abstract
3: Arnon SS, Midura TF, Damus K, Thompson B, Wood RM, Chin J.
Honey and other environmental risk factors for infant botulism.
J Pediatr. 1979 Feb;94(2):331-6.
PMID: 368301; UI: 79111377
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=368301&dopt=Abstract
4: Sutlupinar N, Mat A, Satganoglu Y.
Poisoning by toxic honey in Turkey.
Arch Toxicol. 1993;67(2):148-50.
PMID: 8481104; UI: 93243935
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=8481104&dopt=Abstract
5: Geroulanos S, Attinger B, Cakmakci M.
[Honey-induced poisoning].
Schweiz Rundsch Med Prax. 1992 Apr 21;81(17):535-40. German.
PMID: 1579779; UI: 92253912
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=1579779&dopt=Abstract
6: Onat F, Yegen BC, Lawrence R, Oktay A, Oktay S.
Site of action of grayanotoxins in mad honey in rats.
J Appl Toxicol. 1991 Jun;11(3):199-201.
PMID: 1918794; UI: 92012740
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=1918794&dopt=Abstract
7: Du SJ, Cheng CM, Lai HY, Chen LH.
[Combined methods of dialysis, cooked meat medium enrichment and laboratory
animal toxicity for screening Clostridium botulinum spores in honey and infant
food].
Chung Hua Min Kuo Wei Sheng Wu Chi Mien I Hsueh Tsa Chih. 1991 May;24(2):240-7.
Chinese.
PMID: 1855405; UI: 91309438
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=1855405&dopt=Abstract
8: Onat FY, Yegen BC, Lawrence R, Oktay A, Oktay S.
Mad honey poisoning in man and rat.
Rev Environ Health. 1991;9(1):3-9.
PMID: 1957047; UI: 92066809
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=1957047&dopt=Abstract
9: Gossinger H, Hruby K, Pohl A, Davogg S, Sutterlutti G, Mathis G.
[Poisoning with andromedotoxin-containing honey].
Dtsch Med Wochenschr. 1983 Oct 14;108(41):1555-8. German.
PMID: 6617517; UI: 84004040
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=6617517&dopt=Abstract
10: McMaster P, Piper S, Schell D, Gillis J, Chong A.
A taste of honey.
J Paediatr Child Health. 2000 Dec;36(6):596-7.
[MEDLINE record in process]
PMID: 11115040; UI: 21012649
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=11115040&dopt=Abstract
11: Schocken-Iturrino RP, Carneiro MC, Kato E, Sorbara JO, Rossi OD, Gerbasi
LE.
Study of the presence of the spores of Clostridium botulinum in honey in
Brazil.
FEMS Immunol Med Microbiol. 1999 Jul;24(3):379-82.
PMID: 10397326; UI: 99323455
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=10397326&dopt=Abstract
12: de Centorbi OP, Satorres SE, Alcaraz LE, Centorbi HJ, Fernandez R.
[Detection of Clostridium botulinum spores in honey].
Rev Argent Microbiol. 1997 Jul-Sep;29(3):147-51. Spanish.
PMID: 9411489; UI: 97480053
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=9411489&dopt=Abstract
13: Morikawa Y, Shishida N, Toshima M, Yoshioka Y, Nukina M.
[A case report of infant botulism without a history of honey ingestion].
Kansenshogaku Zasshi. 1994 Feb;68(2):259-62. Review. Japanese.
PMID: 8151154; UI: 94201605
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=8151154&dopt=Abstract
14: Fenicia L, Ferrini AM, Aureli P, Pocecco M.
A case of infant botulism associated with honey feeding in Italy.
Eur J Epidemiol. 1993 Nov;9(6):671-3.
PMID: 8150073; UI: 94200372
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=8150073&dopt=Abstract
--
Matti Narkia
> Hunaja on kuitenkin pahimmassa tapauksessa myrkyllistä, mikäli se
> on tuotettu "vääristä" kukista (mm. alppiruususta tuotettu hunaja), ja
> kuoleman tapauksiakin on todettu
Jos ostaa kotimaista hunajaa, niin mitään ongelmia ei varmaan
pitäisi olla. Katsoin läpi Matin lähettämiä viitteitä ja esim.
turkkilainen ja brasilialainen hunaja ainakin kuuluvat
vaaravyöhykkeeseen.
> Botulismi on potentiaalisesti fataali ruokamyrkytys, jonka aiheuttaa
> vahvin tunnetuin myrkky, Cl.Botulinumin erittämä neurotoksiini
> botuliini.
Löysin elintarvikeviraston sivuilta bakteerin kuvauksen:
http://www.elintarvikevirasto.fi/tietopaketti/popo/botu.html
Ilmeisesti homma menee niin, että bakteeri tarttuu sattumalta
mehiläiseen ja siitä edelleen hunajaan?
Pystytäänkö bakteeri eliminoimaan hunajan tuotantovaiheessa
vai muodostuuko ongelmaksi pitkä säilytysaika?
Joka tapauksessa todennäköisyys saada tuollainen myrkytys
lienee häviävän pieni.
T: Pekka
Yst.terv. Reijo Helli
> Lopettakaa asian epätieteellinen pohdiskelu ja arvailu tässä vaiheessa.
> Asiasta on tulossa lähiaikoina tutkittua faktatietoa ja jokatapuksessa jo
Saanko kysyä, mitä epätieteellistä tässä on ollut. Mielipiteitä on
esitetty ja asiaa on perusteltu tieteellisillä artikkeleilla. Vai onko
sinulla kenties tieteellistä tietoa siitä, että hunajasta ei voi saada
ruokamyrkytystä tai allergiareaktiota? Ja ennen kuin vastaat, lue viestit
uudelleen ja mieti onko tässä nyt ollut kysymys kotimaisesta hunajasta vai
hunajasta.
Moikka !
Sorry !
Luin vähän hätäisesti nuo jutut tuosta hunajan yhteydestä eri sairauksiin.
Kyllä ne varmaankin olivat myös tieteellisesti ihan oikeita päätelmiä, mutta
suomalaisen hunajn tuottajana (pienessä mittakaavassa) halusin jarrut-
taa vähän tuota keskustelua "Botulismista" Suomalaisen hunajan yhteydessä,
koska asiasta on parhaillaan tutkimukset käynnissä ja ne valmistunevat
kotimaisen hunajan kohdalta varmaankin tämän kevään aikana.
Kuitenkin on todettava että Clostridium botulinum
bakteeria esiintyy itiömuodossaan yleisesti lähes kaikkialla maaperässä,
vesistössä jne. ja joutuessaan (eri syistä) elintarvikkeisiin se voi
suotuisissa oloissa aiheuttaa itiöiden germanisoitumisen jolloin toksiinin
tuotto elintarvikkeissakin on mahdollista.
Kuitenkin tämä prosessi vaatii tietynlaisia yhteensattumia ja on hyvin
epätodennäköistä että
meillä Suomalaisilla on tästä mitään vaaraa kunhan pysyttelemme kotimaisissa
niin luonnon kuin muissakin tuotteissa.
Siis suositaan kaikissa elintarvikkeissa kotimaista
puhtaasti tuotettua ja käsiteltyä lähiruokaa.
yst.terveisin Reijo Helli
Vuosituhat vaihtui> olin melkein valmis Kiitos!
Reijo Helli wrote:
> Kuitenkin on todettava että Clostridium botulinum
> bakteeria esiintyy itiömuodossaan yleisesti lähes kaikkialla maaperässä,
> vesistössä jne. ja joutuessaan (eri syistä) elintarvikkeisiin se voi
> suotuisissa oloissa aiheuttaa itiöiden germanisoitumisen jolloin toksiinin
> tuotto elintarvikkeissakin on mahdollista.
Viimeisesssä (2.2.2001) Suomen Kuvalehdessä on käsitelty ruoan
vaaratekijöitä
enemmänkin. Clostridium botulinumista todetaan, että viimeinen tapaus
Suomes-
sa on vuodelta 1981 eikä sekään ollut hunajasta.
> Ilmeisesti homma menee niin, että bakteeri tarttuu sattumalta
> mehiläiseen ja siitä edelleen hunajaan?
Minä olen ymmärtänyt niin, että bakteerin itiö joutuu hunajaan (tai
hedelmiin tms) tekovaiheessa ja muuttuu bakteeriksi ja alkaa tuottaa
toksiinia suolistossa. Tästä johtuu Cl. Botulinumin ongelmallisuus, kuten
jo kirjoitin: itiö kestää kuumennusta ja käsittelyä erittäin hyvin.
> Joka tapauksessa todennäköisyys saada tuollainen myrkytys
> lienee häviävän pieni.
Korostettaneen nyt vielä kerran, että suomalainen hunaja on, as far as I
know, puhdasta. Botuliinitapauksia ei Suomessa muutenkaan juuri ole
(viimeisin taitaa olla kymmeniä vuosia vanha tapaus turistireissulta
Turkista tuodusta säilykkeestä tjsp.). Olen täällä puhunut lähinnä
yleisellä tasolla hunajan mahdollisista ongelmista, kotimaiseen hunajaan
luotan täysin.