Mehiläisten ja ampiaisten karkoitus
Jake
rakenteista? Meillä niitä on ainakin kahdessa paikassa talon vastakkaisilla
puolilla. Mehiläisten näkee kulkevan heti perustuksen yläpuolelta tiilien
väliin jätetystä aukosta, ja toisella puolella ne ryömivät terassin
seinälaudoituksen väleistä terassin katon sisään. Ampiaiset pörräävät
kolmannessa paikassa lähellä katon harjaa.
Jake
Hannu Koskenvaara
Ei kai tuossa auta, kun etsiä pesät talon rakenteista ja rikkoa ne
väkivalloin. Ampiaispesissä on vielä siedettävä määrä väkeä, mutta
mehiläispesässä voi olla _paljon_. Ellei asialla ole suunnaton kiire,
niin odota talvea niiden mehiläisten kanssa, pakkasella mehiläisillä on
huonoimmat mahdollisuudet vastarintaan.
Ampiaispesä hylätään joka tapauksessa syksyllä ja sitä ennen suuri määrä
työläisiä saattavat vaellella ympäriinsä pihalla. Ampiaispesä on
helponta hävittää mahdollisimman aikaisin keväällä, jolloin se on vielä
pieni ja työläisiä vähän. Ellei teillä ole perheessä allergisia, tai
otuksista ole muuten aivan kohtuutonta haittaa, niin mieti pitääkö
asialle tehdä ylipäätään mitään. Ei niitä pelkästä hyönteisvihasta
kannata hävittää.
Yksi keino, jonka olen nähnyt jotenkin toimivan joukkojen harvennuksessa
ampiaispesää hävitettäessä, on heiluttaa bensaan kasteltua rättiä pesän
lähellä pienen häirinnän jälkeen. Ampiaiset kävivät kiukulla kiinni
rättiin ja osuttuaan bensaan kuolivat nopeasti. Palovaara on tietenkin
ilmeinen, tuossa voi päästä rakentamaan uutta taloa puhtaalta päydältä,
jos vaikka staattinen sähkö sytyttää bensan.
Hannu Koskenvaara
patu
Pari vuotta sitten piti poistaa hieman arkaan paikkaan pesiytynyt
ampiaispesä keskellä kesää. Se oli valinnut paikan ulkohuusin istuimen alta,
joten se oli todellinen ja akuutti ongelma. Eli savustamalla tila ja sitten
virittelin pitkän varren kalastushaaviin (ylimääräinen puuvarsi jatkoksi) ja
sitten vielä verkko-osaan viriteltiin sääskiverkko ja pesä kokonaisena
haaviin.
Patu
Jake
niille nuo maassa mönkivät ampiaiset voivat olla jopa vaarallisia. Ei ole
myöskään kiva istuskella terassilla, kun pään ympärillä pörrää jatkuvasti
kiukkuisia mehiläisiä...
Minkäslainen se mehiläispesä on? Onko se siirrettävissä, vai hajoaako
tuusannuuskaksi. Mihin ne mehiläiset sitten talvella kannattaisi laittaa?
Jättää johonkin metsään paleltumaan? Roskikseen? Oikeestaan mä tykkään
mehiläisistä (kun tykkään hunajasta :), enkä niitä mitenkään innoissani ole
hävittämässä, mutta ei kai niitä hengissäkään voi siirtää, jos talvella
ryhtyy toimeen? Onnistuisko kesällä, jos suojautuis hyvin, vai tuleeko ne
takaisin ja rakentaa uuden pesän samana paikkaan?
Jake
***
"Hannu Koskenvaara" <hannu.ko...@ei.sontaa.hut.fi> wrote in message
news:3D11B5D8...@ei.sontaa.hut.fi...
Matti Haven
viestissä:aesbgs$foo$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Nuo mehiläiset ovat ihan hyödyllisiä joten
kannattaisi vain pesä siirtää toiseen paikkaan.
Joltain mehiläistarhalta käydä lainaamassa suojapuku.
Saattaisivat ottaa mehiläisetkin sinne.
Mutta ampiaiset ovat lähinnä tuholaisia,
niitä on turha sääliä.
Meillä oli kerran ampiaispesä seinän välissä
ja kulkuaukko ulkopuolella ikkunan takana.
Laitoin päiväksi pölynimurin vetämään ampiaisia
kulkuaukolta,aina kun lähtivät tai tulivat pesälle
niin joutuivat imuriin,päivän jälkeen ei enää surranneet..
--
"Pakkoruotsi pois!"
http://www.saunalahti.fi/~eiry/
Arto Määttä
> Minkäslainen se mehiläispesä on?
Jossain suojaisessa paikassa on mehiläisten kennosto, johon ne
keräävät talvea varten mettä ja jossa ne kasvattavat uudet
sukupolvet. Käytännössä sitä ei saa siirrettyä sellaisenaan
talon rakenteista, koska luultavasti talon seinät toimivat myös
pesän seininä. Pesä voi kasvaa yhdessä kesässä isoksikin.
Hoidetuissa pesissä on pääsatoaikaan, eli heinäkuun alkupuolella
jopa 80 000 mehiläistä. Hunajaa pesä kerää kymmeniä kiloja. Jos
pesä on esimerkiksi hylätyssä savupiipussa sillä voi olla
korkeutta reilusti yli metrin. Seinän väliinkin mehiläiset
rakentavat nopeasti kennostoa monta litraa.
> Mihin ne mehiläiset sitten talvella kannattaisi laittaa?
Jos mehiläisiä häiritään pahasti talvella, yhdyskunta kuolee. En
usko, että niitä saa siirrettyä talon rakenteista järkevästi
minnekään. Jos joku on näin tehnyt, olisin kiinnostunut kuulemaan,
miten siirtäminen tapahtui.
Suosittelen ottamaan yhteyttä johonkin paikalliseen mehiläishoitajaan
ja hoitamaan asian hänen kanssaan. Missään tapauksessa älä myrkytä
mehiläisiä pesäänsä. Pesä ja kerätty mesi jää rakenteisiin. Se
kosteana lähtee käymään ja pilaantumaan sekä luonnollisesti homehduttaa
rakenteet.
> Onnistuisko kesällä, jos suojautuis hyvin, vai tuleeko ne
> takaisin ja rakentaa uuden pesän samana paikkaan?
Lentomehiläiset palaavat aina vanhan pesän paikalle, jos uusi pesä
ei ole vähintään kolmen kilometrin päässä. Siten siirtäminen voi
olla vaikeaa. Tiedän yhden ilmeisesti tehokkaan konstin pesän
poistamiseksi rakenteista, mutta suosittelen vahvasti, että otat
yhteyttä alan harrastajiin, jos sellaisia tunnet.
--
Arto, http://www.iki.fi/maatta/
Seitsenaukeen Isa: http://www.iki.fi/maatta/isa.html
Jake
hirveästi houkuttele... Tämähän onkin hyödyllinen keskustelupalsta, jo monta
hyvää niksiä! En ole ennen täällä käynytkään. Lisääkin saa aiheesta
kirjoittaa.
Jake
**
"Arto Määttä" <arto....@iki.fi> wrote in message
news:m3znxqv...@localhost.localdomain...
Arto Määttä
> Oho, täytyypä tosiaan ryhtyä toimiin!
Sitä varten kaivoin www.hunaja.net:n kautta sinulle Suomen
mehiläishoitajien liiton paikallisyhdistysten yhteystiedot.
Ne löytyvät sivulta
<http://www.hunaja.net/smlkoti/yhteystiedot/paikallisyhdistykset/yhdistyksetkeskisivu.htm>
Osoitteen siis pitää olla yhdellä rivillä.
Kiinnostaisi tietää enemmän pesästä, joka talossanne on. Milloin
mehiläiset ovat rakenteisiin muuttaneet? Arvaan, että kyseessä on
tämän kesän parvi. Koska parvi ei yleensä aivan tolkuttomasti
lennä, lienee jossain lähistöllänne tarhaaja, jolta parvi on
karannut. Jos löydätte hänet, hän voisi olla ihan tyytyväinenkin,
jos saisi mehiläisensä takaisin. Muista kuitenkin, että loppujen
lopuksi on täysin mahdotonta selvittää, mistä parvi oikeasti
on tullut. Jos parvi on tältä kesältä, se ei kasvane 80 000:een
mehiläiseen. Iso pesästä voi kuitenkin tulla, koska parveilleet
mehiläiset rakentavat kovaa vauhtia.
En nyt muista alkuperäistä viestiäsi, joten kysyn, ovatko mehiläiset
vakituiseen asutussa rakennuksessa. Meinaan vaan, että mehiläisparven
kyllä erottaa silloin, kun se on liikkeellä. Osaatko yhtään arvailla,
milloin parvi on teille muuttanut?
Vastaisuuden varalle annan neuvon, että parvi on kaikkein helpoin
ottaa kiinni silloin, kun se ei ole vielä ehtinyt asettua. Siksi
ei pidä aikailla, jos näkee parven liikkeellä tai asettumassa jonnekin
epätoivottavaan paikkaan.
> Tämähän onkin hyödyllinen keskustelupalsta, jo monta
> hyvää niksiä! En ole ennen täällä käynytkään.
Ystävällinen neuvo: Nyysseissä on tapana lainata edellisestä viestistä
vain olennainen siten, että oma teksti kirjoitetaan kommentoitavan
tekstin alle.
Seppo Loisa
>Olisiko hyvää vinkkiä, miten saada mehiläiset ja ampiaiset karkotettua talon
>rakenteista?
Lähdetään nyt siitä oletuksesta että "mehiläiset" ovat kimalaisia, jos
ne olisivat kesymehiläisiä niin lähin mehiläishoitaja tulisi hakemaan
yhdyskumman mielellään.
Kimalaiset ovat harmittomia. Pienenä kilpailtiin kavereiden kanssa
siitä kuka pystyi vangitsemaan enemmän kimalaisia yhtaikaa nyrkin
sisään. Tulihan niitä pistoksiakin joskus...
Jake
> Lähdetään nyt siitä oletuksesta että "mehiläiset" ovat kimalaisia, jos
> ne olisivat kesymehiläisiä niin lähin mehiläishoitaja tulisi hakemaan
> yhdyskumman mielellään.
Hei!
Joo, ne on sellaisia isoja ja pörröisiä. En ikinä muista, että mehiläinen on
eri asia kuin kimalainen... Mulle juuri kimalaiset on aina olleet
"mehiläisiä".
Jake
***
"Seppo Loisa" <nos...@savitaipale.fi> wrote in message
news:6m04hu0qtkg660qkg...@news.inet.fi...
> "Jake" <j...@nic.fi> kirjoitti:
>
Jake
Käyttäytyvätkö/pesivätkö kimalaiset jotenkin eri tavalla kuin mehiläiset,
eli ovatko tähän mennessä saamani ohjeet käyttökelpoisia? Sori tuo
nimisekaannus. Mulle kun on lapsesta saakka ollut vain kaksi pörräävää
hyönteistä, joista toinen on "mehiläinen", toinen "ampiainen"...
Jake
George Saraiste Jr.
>
>Joo, ne on sellaisia isoja ja pörröisiä. En ikinä muista, että
>mehiläinen on eri asia kuin kimalainen... Mulle juuri kimalaiset
>on aina olleet "mehiläisiä".
Kimalaisia :
http://members.surfeu.fi/matti10/Imgdocs4/OSivu2.htm
http://koti.mbnet.fi/tinker/galleria/kimalainen.htm
http://www.hytti.uku.fi/~tpulliai/lappi/2001/06.html
http://www.uudenmaanmaaseutuopisto.com/kima1.htm (sisältää kolme sivua
joissa kuvien lisäksi mukana myös paljon asiaa)
http://kotisivu.mtv3.fi/jukka.u.honkanen/ks0837.jpg
Loiskimalainen :
http://members.surfeu.fi/matti10/Imgdocs4/OSivu3.htm
Mehiläisiä :
http://koti.mbnet.fi/tinker/galleria/mehilainen.htm
http://www.oi.phkk.fi/beeman/sivuja/honeybee.htm
http://www.lka.fi/ (kirjoita 'vapaa haku'-kenttään "mehiläinen" ja
jätä 'aihepiiri'-kenttä tyhjäksi ja klikkaa 'haku'-buttonia)
Ampiaisia :
http://www.uudenmaanmaaseutuopisto.com/amp1.htm (sisältää kahdeksan
sivua joissa kuvien lisäksi mukana myös paljon asiaa, niin
ampiaispesästä kuin sen hävittämisestäkin)
http://www.kolumbus.fi/matlai/luonto99/sivut99/siv9p16.html (erittäin
tarkkoja kuvia)
Perustuntomerkit :
http://www.koulukanava.fi/biologia/bee/
-- G.S. --
Matti Haven
viestissä:aetqa6$a70$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> http://www.uudenmaanmaaseutuopisto.com/kima1.htm (sisältää kolme sivua
> joissa kuvien lisäksi mukana myös paljon asiaa)
On muuten tosi hienot sivut!
http://www.uudenmaanmaaseutuopisto.com/galleria.htm
http://www.uudenmaanmaaseutuopisto.com/hyogall1.htm
Arto Määttä
> Käyttäytyvätkö/pesivätkö kimalaiset jotenkin eri tavalla kuin mehiläiset,
> eli ovatko tähän mennessä saamani ohjeet käyttökelpoisia?
Minun ohjeitani ei kannata noudattaa. Kimalaisyhdyskunta kasvaa
muistaakseni parhaimmillaankin muutamaan sataan yksilöön, joten
ei niistä hirveästi harmia pitäisi tehdä. Kimalaista saa myös
kokemukseni mukaan härnätä kovasti, ennen kuin pistävät, joten
niistä harvoin on vaaraa.
Anssi Junnila
mehiläiset kai harvemmin asettuvat
taloihin asumaan.
Kimalaisten ja ampiaisten yhdyskunnat muuten
kuolevat loppusyksyllä viimeistään pakkasten tullessa,
vain kuningattaret talvehtivat ja aloittavat keväällä
uusien yhdyskuntien synnyttämisen.
Jos ampiaispesä on hankalassa paikassa
niin sopivan pitkällä kepillä huitaisen
sen yleensä pois ja tuhoan; viimeksi näin
oli vesimittarin kopan puisen kannen alapinnalla!
Tämän jälkeenkin paikalle yleensä tulee jonkun aikaa maastossa
retkeilleitä pesän jäseniä. Pölynimurikikka on tällöin hyvä, jos
on sähvöä käytössä.
Maa-ampparien pesä jos on hankalassa paikassa
niin siihen voi kaataa kiehuvaa vettä.
Suojaava vaatetus em. toimenpiteitä suoritettaessa
on suotava. Jos ei ole allergiaa niin ei muutamasta
pistosta ole vaaraksi, vaikkei niin mukavalta tunnukaan.
Kimalaisten minä antaisin vaan olla, ne ei yleensä
äidy aggressiivisiksi vaikka talon laudoituksen
suojissa pesää pitäisivätkin.
// Aj
---------------------------
Anssi Junnila FK, biologi
Ratakatu 6 as 4
20100 TURKU
Kristo Kulju
"Jake" <j...@nic.fi> kirjoitti
viestissä:aetbgl$brt$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
Suomessa tavataan yli 220 lajia mesipistiäisiä. Niihin kuuluvat kimalaiset
ja loiskimalaiset (Suomessa 35 lajia), kesymehiläinen (1 laji) ja
erakkomehiläiset (loput lajeista). Kimalaiset ja kesymehiläinen sekä yksi
erakkomehiläisryhmä ovat sosiaalisia hyönteisiä eli ne perustavat
yhteiskunnan, jossa on lisääntyvä kuningatar, muut naaraat ovat työläisiä ja
lisäksi koiraat. Työläiset huolehtivat pesän huoltotöistä sekä
ravinnonhausta.Yhteiskunnat ovat yksivuotisia lukuunottamatta kesymehiläisen
ihmisen hoidossa olevia yhteiskuntia. Loput mesipistiäiset elävät yksikseen
ilman vastaavanlaista järjestelmää. Loiskimalaiset pesivät
kimalaisyhteiskuntiin ja kimalaisten työläiset huolehtivat niitten
jälkeläisistä.
Mesipistiäiset ovat kaikella tavalla hyödyllisiä myös ihmiselle ja
luonnolle. Sen lisäksi, että kesymehiläistä tarhaamalla voidaan saada ne
tuottamaan hunajaa ja muita tuotteita ja tätä kautta taloudellista tuloa, ne
huolehtivat sekä hyönteispölytteisten luonnonkasvien että ihmiselle
taloudellisesti tärkeiden kasvien (esim. omena, puutarhamarjat, metsämarjat,
rypsi jne) pölytyksestä. Ilman mesipistiäisten pölytyspalveluja sadot
jäisivät paljon pienemmiksi. On laskettu, että Euroopassa pölyttäjien tuoma
taloudellinen hyöty on 30 miljardia riihikuivaa markkaa vuodessa (voitte
itse muuntaa luvun euroiksi). Suomen osalta pelkästään kesymehiläisen
tuottama taloudellinen hyöty on vuosittain ollut noin 300 miljoonaa markkaa
(Taru Yläoutinen, HY, opinnäytetyö). Sanomattakin lienee selvää, että
mesipistiäisten ja muiden pölyttäjien osuus luonnon monimuotoisuuden
ylläpitäjinä on vertaansa vailla. Miettikääpä sitä! ;-)
Kimalaisista kartanokimalainen on yleisin rakennusten koloissa pesivä laji.
Tuntomerkit: Etelä-Suomessa ainoa laji, jolla on valkoinen perä ja oranssin
ruskea keskiruumis. Toinen mahdollinen rakennuksiin pesivä voisi olla esim.
mantukimalainen. Tuntomerkit: etuselässä (heti päästä taaksepäin) keltainen
raita, takaruumiin toisessa jaokkeessa keltainen raita ja valkoinen perä.
Muuten musta. Eli laji on se, jota ihmiset yleensä kutsuvat tavalliseksi
kimalaiseksi luullen, että kimalaisia on vain yhtä lajia! ;-> Käytännössä,
oli kumpi laji tahansa kyseessä, yhteiskuntakoko tulee olemaan enimmillään
joitakin kymmeniä työläisiä. Maksimissaan kimalaispesässä Suomessa on
tavattu 200-300 työläistä. Riippuu lajista. Yhteiskunta on yksivuotinen eli
jos samalla paikalla pesii ensi vuonna, on kyseessa uusi yhteiskunta.
Itselläni on kokemuksia kotitalossani autotallinovessa olevassa
tuuletuskolossa pesivistä kartanokimalaisista. Sekä minä että oven asukit
käyttivät ovea sulassa sovussa aivan normaalisti. Kartanokimalainen on
kokemuksieni mukaan verraten säyseä ja se pesälläkin yleensä tyytyy
lentelemään ympäriinsä hädissäänkin ollessaan. Luonnollisesti ette
tietenkään mene nyt kokeilemaan, millä tempulla saatte ne riittävän
"vihaisiksi"! ;-> Myös kartanokimalaisella, tarkemmin sanottuna
naaraspuolisilla yksilöillä, on täysin toimintakykyinen pistin. Lisäksi jos
teillä on pihallanne marjapensaita tai omenapuita, niin tuollaisen pesän
tuhoaminen olisi tomppelimainen temppu. Sama kuin menisitte katkomaan osan
pensaiden ja puiden oksista. ;-( Kimalaiset nimittäin lisäävät jonkin verran
noiden kasvien sadonantoa pölytyspalveluksillaan!
Ravinnonhakureissuillaan kimalaiset ovat, jos mahdollista, niin vieläkin
säyseämpiä kuin pesällään. Joka ruokailevalta kimalaiselta tuikun saa on
kyllä itse siihen syypää! Itse tapaan silloin tällöin silitellä niitä
selästä, kun ne paiskivat töitään kukassa. Yleensä kyllä annan niille
ruokarauhan. ;-> Jos se pesä on tosiaan aivan mahdottomassa paikassa ja
pystytte sinnittelemään tämän pesintäkauden loppuun, niin sitten pitäisi
ehkä yrittää tukkia niiden reitti seuraavaa kesää silmälläpitäen.
Suosittelen kuitenkin mieluummin edistämään kuin estelemään niiden pesimistä
edelläkin mainituista syistä johtuen!
Ehdotan tässä tapauksessa, että elätte sulassa sovussa keskenänne. Jos tuo
pesäpaikka on aivan mahdottomasti sijoitettu, niin sitten vasta rupeatte
tuhotöihin. Elävänä ette sitä pesää saa siirrettyä.
Ystävällisesti,
Jan-Peter Bäckman,
kimalaistutkija
PS Voisi kuvitella että pihallanne riittää muualtakin tulleita kimalaisia ja
muita luonnoneläimiä, jotka voisivat olla esimerkiksi koirillenne uhkana.
Aiotteko myös raivata talonne ympäriltä kaiken kasvillisuuden? ;->
(Anteeksi, oli ihan pakko hieman heittää huulta! ;-) )
PS Hyvää loppukesää, antoisia luontokokemuksia kaikille ja otetaan rennosti!
:-)
Jan-Peter Bäckman
"Kristo Kulju" <jan-pete...@helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:MleU8.207$Lb.5...@reader1.news.jippii.net...
>
Pahoittelen, että äsken lähettämässäni viestissä lähettäjän nimi oli
teknisistä syistä johtuen Kristo Kulju, eikä Jan-Peter Bäckman. Pahoittelen
myös Kuljulle aiheuttamaani henkistä kärsimystä asian johdosta! ;-> eikun
:-(
T: Jan-Peter Bäckman
Jake
news:9qeU8.208$Lb.5...@reader1.news.jippii.net...
***
Heippa!
Kiitos kaikille tosi hyvistä ja hyödyllisistä vastauksista! Kimalaisten
kanssa jatketaan siis rauhaisaa rinnakkaiseloa toistaiseksi. Syövätkö muuten
västäräkit kimalaisia/ampiaisia? Niilläkin on nimittäin pesä aika lähellä
räystäslautojen alla, ja toinen pesue näyttää olevan työn alla. Ei ainakaan
koosta pitäisi olla kiinni, koska olen kerran nähnyt västäräkin itsensä
kokoisen korennon kimpussa! (vai olikohan se päinvastoin..., ei kai nyt
sentään???)
Jake