Pistääkö kimalainen??
Arto Pietikäinen
Niin, kyseessä on tietysti erimielisyys kaverin kanssa ja nimellinen
vedonlyönti.
Olen aina luullut,että kotoiset kimalaiset pistävät takaruumiissa
olevalla "pistimellä". Kaveri väittää, että kimalainen korkeintaan
puree. Mites se on??
Netistä en löydä vastausta ja talossa olevista eläinkirjoistakaan ei ole
todisteeksi.
AOP
Niilo Paasivirta
>Olen aina luullut,että kotoiset kimalaiset pistävät takaruumiissa
>olevalla "pistimellä". Kaveri väittää, että kimalainen korkeintaan
>puree. Mites se on??
Tietääkseni ei tee kumpaakaan.
--
<A HREF="http://www.co.jyu.fi/~np/> Niilo Paasivirta (n...@co.jyu.fi) </A>
Kananoja Sami
>Arto Pietikäinen <arto.pie...@kolumbus.fi> wrote:
>>Olen aina luullut,että kotoiset kimalaiset pistävät takaruumiissa
>>olevalla "pistimellä". Kaveri väittää, että kimalainen korkeintaan
>>puree. Mites se on??
>
>Tietääkseni ei tee kumpaakaan.
Kyllä ne minun kokemuksieni mukaan pistää. Kokeilkaapa joskus ottaa
kimalainen käteen ja laittakaa käsi nyrkkiin. Johan alkaa tapahtua.
Natiaisena tuli tehtyä kaikkea päätöntä... =)
--
---
Sami Kananoja
Liisa Sarakontu
>Olen aina luullut,että kotoiset kimalaiset pistävät takaruumiissa
>olevalla "pistimellä". Kaveri väittää, että kimalainen korkeintaan
>puree. Mites se on??
Pistää se.
Liisa
Jouko Kalevi Pettersson
>Olen aina luullut,että kotoiset kimalaiset pistävät takaruumiissa
>olevalla "pistimellä". Kaveri väittää, että kimalainen korkeintaan
>puree. Mites se on??
Mun pitäisi tietää tämä, kun olen lukenut mehiläismyrkystä palsta-
metrejä. Taitaa olla kumpikin osittain oikeassa. Mehiläisellä pis-
tin on suun vaiheilla (kimalainen ei eroa tässä suhteessa mehiläi-
sestä), ei takaruumiissa niinkuin ampiaisella. Mehiläinen pistää
vasta viimeisessä hädässä, koska pistin yleensä vahingoittuu ja
sitä tarvitaan meden keräämiseen.
Mehiläismyrkkyä muuten kerätään laitteella, jossa mehiläiset sähkö-
shokin avulla ärsytetään pistämään ohuen kalvon läpi. Myrkky kerä-
tään monien pistojen jälkeen kalvon alta. Tässä mehiläinen ei va-
hingoitu ollenkaan.
Lisäsin mehiläishoidon, koska siellä luulen olevan ihmisiä, jotka
tietävät asian. Me täällä luonnossa vain arvaillaan.
--
Jouko Pettersson Internet: Jouko.Pe...@Helsinki.FI
Division of Biochemistry FAX: +358 9 191 59068
Department of Biosciences Phone: +358 9 191 59012
University of Helsinki http://www.helsinki.fi/~petterss/
Raimo Suonio
>In article <3815B2A2...@kolumbus.fi>, Arto Pietikäinen wrote:
>
>>Olen aina luullut,että kotoiset kimalaiset pistävät takaruumiissa
>>olevalla "pistimellä". Kaveri väittää, että kimalainen korkeintaan
>>puree. Mites se on??
>
>Mun pitäisi tietää tämä, kun olen lukenut mehiläismyrkystä palsta-
>metrejä. Taitaa olla kumpikin osittain oikeassa. Mehiläisellä pis-
>tin on suun vaiheilla (kimalainen ei eroa tässä suhteessa mehiläi-
>sestä), ei takaruumiissa niinkuin ampiaisella. Mehiläinen pistää
>vasta viimeisessä hädässä, koska pistin yleensä vahingoittuu ja
>sitä tarvitaan meden keräämiseen.
>
>Mehiläismyrkkyä muuten kerätään laitteella, jossa mehiläiset sähkö-
>shokin avulla ärsytetään pistämään ohuen kalvon läpi. Myrkky kerä-
>tään monien pistojen jälkeen kalvon alta. Tässä mehiläinen ei va-
>hingoitu ollenkaan.
Älkääs nyt hassuja puhuko. Myrkkypistiäisillä, joita ampiaiset,
mehiläiset ja kimalaiset ovat, on sekä leuat että takaruumiin kärjessä
oleva myrkkypistin. Myrkkypistin on muuntunut munanasetin, pistin on
siis vain naarailla. Suun vaiheilla ei ole mitään pistintä. Leukoja
ne käyttävät lajin mukaan toukille tarkoitetun liharavinnon
käsittelyyn ja pesäaineksen keruuseen. En ole kuullut, että ne
olisivat purreet ihmistä, mutta saattaahan sellainen olla sopivassa
tilanteessa mahdollista.
Kimalaiset ovat yleensä hyvin rauhallista porukkaa ja haluttomia
pistämään, mutta kyllä ne sen tekevät joutuessaan esimerkiksi
puristuksiin. Itse astuin poikasena kimalaisen päälle ja sain piikin
jalkapohjaani. Mehiläiset ja ampiaisetkin pistävät yleensä vain
pesänsä välittömässä läheisyydessä, jos ne kokevat pesänsä olevan
uhattuna. Tällaisiakin piikkejä on joskus tullut. Mutta ne myös
sopeutuvat yleensä normaaliin liikkumiseen ja oleiluun pesänsä
lähettyvillä niin, että niiden kanssa voi hyvin elää rauhanomaista
rinnakkaiseloa.
--
Raimo Suonio
Helsinki, Finland
raimo....@qdlc.fi (remove spam preventing q)
Anssi Junnila
>Kyllä ne minun kokemuksieni mukaan pistää. Kokeilkaapa joskus ottaa
>kimalainen käteen ja laittakaa käsi nyrkkiin. Johan alkaa tapahtua.
>Natiaisena tuli tehtyä kaikkea päätöntä... =)
>
Vahvistan tämän oman kokemuksen kautta. Kyllä pistävät -
eivät tosin ole niin aggressiivisia kuin ampiaiset. Mulla kerran sattui
lentämään kimalainen hupparin hihasta sisään ja ehti pariinkin kertaan pistää
ennen kuin hupparin sain päältä pois (ei siinä kauan mennyt!)
Sen sijaan kimalainen ei pure - suuosat ovat muuntuneet medenimentään
soveltuviksi.
Pääsääntöisesti kaikilla pistiäisiin kuuluvilla otuksilla on pistin;
joiltain se on surkastunut, kuten Formica -suvun muurahaisilta
(esim. kekomuurahainen) - viholaisilla (Myrmicina) se sitä vastoin on.
Sahapistiäisten (Symphyta) pistin toimii vielä sen verran erilaistumattomana
alkuperäistarkoituksessaan munanasettimena, etteivät ne sillä pistä.
--
Aj-99
____________________________
Anssi Junnila, FK - Biologi
Ratakatu 6 as 4
20100 TURKU p. 02-2316 654
(Meilatessais ota POISTA pois tunnuksestani
ja tarkista etta tunnuksen loppu on .fi eika .fii .fih tms.)
Anssi Junnila
Kimalaisen ja mehiläisen suuosat ovat muuntuneet etupäässä imeviksi,
ampiaisen mandibelit (leukaosat) ovat puremiseen soveltuvat.
Ne siis pureskelevat ravintoaan ja myös purevat puuta pesänrakennustaan
varten (kimalaiset ja mehiläiset pesivät valmiisiin koloihin). Mutta omien
havaintojeni mukaan ampiainen ei ihmisen ihoa pysty leuoillaan rikkomaan,
kyllä se on peräpää mitä pitää varoa.
Mehiläisen pistin on väkäsekäs, ja se on kertakäyttöinen esim. ihmistä
pistettäessä, mutta muita hyönteisiä vastaan se käy useamman kerran, kitiinistä
mehiläinen saa vedettyä piikkinsä irti.
Liisa Sarakontu
>Mehiläisellä pis-
>tin on suun vaiheilla (kimalainen ei eroa tässä suhteessa mehiläi-
>sestä), ei takaruumiissa niinkuin ampiaisella. Mehiläinen pistää
>vasta viimeisessä hädässä, koska pistin yleensä vahingoittuu ja
>sitä tarvitaan meden keräämiseen.
No ei varmasti suun vaiheilla, vaan ihan siellä takapäässä niinkuin
ampiaisillakin. Pistintä käytetään puolustautumiseen, ei meden
keräämiseen. Mehiläinen ei pistä kovin mielellään, koska pistäessä
pistin usein takertuu uhriin niin pahasti, että pistäjä itse kuolee.
Liisa
Jouko Kalevi Pettersson
>Mehiläisen pistin on väkäsekäs, ja se on kertakäyttöinen esim. ihmistä
>pistettäessä, mutta muita hyönteisiä vastaan se käy useamman kerran, kitiinistä
>mehiläinen saa vedettyä piikkinsä irti.
Ihmisen muisti on valikoiva ja erehtyväinen. Työpaikalla kaivoin kymmenen
vuotta sitten kokoamani kirjallisuuden esiin. Löysin vielä sen kuvankin, jo-
ka minulla oli mielessäni. Ja takapäässähän se pistin näkyy olevan...
Lähteeni mukaan (Endeavour 12, 60, 1988) mehiläisten päävihollisia ovat
hunajaa rakastavat nisäkkäät ja joukko selkärangattomia, Hymenoptera ja
Lepidoptera, mitä nuo sitten lienevätkään. Myrkky toimii tuskallisena
pelottimena nisäkkäille. Useisiin selkärangattomiin sen vaikutus on kuo-
tettava.
Mehiläistuotteita on paljon muitakin kuin hunaja. 500 tonnia mehiläisvahaa
liikkuu vuosittain teollistuneiden maiden kaupassa. Propolista (bee-glue)
mehiläiset käyttävät kennojen vesitiiviinä pitämiseen ja ihmiset eristä-
vät siitä kinnamiinihappoa, jolla on viruksia torjuvia ominaisuuksia. Sit-
ten on vielä mehiläismyrkky, jonka hinta on 50 000 kertaa kalliimpaa kuin
hunajan.
Ovatkohan luvut vielä samoja kuin kymmenen vuotta sitten? Mitähän sivutuo-
terintamalle muuten kuuluu tällä hetkellä?
(follow-upit ohjasin vain *.*.mehilaishoitoon)
Jere Kahanpaa
: In article <7v6e1b$e2i$2...@tron.sci.fi>, Anssi Junnila wrote:
:>Mehiläisen pistin on väkäsekäs, ja se on kertakäyttöinen esim. ihmistä
:>pistettäessä, mutta muita hyönteisiä vastaan se käy useamman kerran, kitiinistä
:>mehiläinen saa vedettyä piikkinsä irti.
: hunajaa rakastavat nisäkkäät ja joukko selkärangattomia, Hymenoptera ja
: Lepidoptera, mitä nuo sitten lienevätkään. Myrkky toimii tuskallisena
: pelottimena nisäkkäille. Useisiin selkärangattomiin sen vaikutus on kuo-
: tettava.
Hymenoptera = pistiäiset. Pistiäislajeja on todella paljon, joten sekaan
mahtunee myös mehiläisten pesissä osuvia lajeja. Suurin osa lienee
huitenkin petoja, joiden ruokavaliona olisi pikemminkin mehiläisten
toukat. Sama koskee kyllä kovakuoriaisiakin (Coleoptera), joista löytyy
sopeutujia jokikiseen ekologiseen lokeroon ;-).
Lepidoptera = perhoset. Suomen suurperhosissa on tasan yksi laji, joka
tunkeutuu mehläispesiin: pääkallokiitäjä. Se on kuitenkin Suomessa kovin,
kovin harvinainen (parisataa löytyä, viime vuosikymmeninä vain alle
1/vuosi). Pikkuperhosissa, joita en niin tunne, lienee enemmän
mehiläispesien asukkeja.
Suomalaisista eläisistä tulee välittömästi mieleeni
mehiläishaukka. Mehiläishoitajien tukevia pesiä se tuskin pahemmin
vainoaa, mutta luonnonvaraiset pesät voivat olla helisemässä. Itse löysin
tänä vuonna useasta paikasta kappaleiksi rikottuja kennostoja paikoista,
joissa haukka olisi hyvinkin voinnut aterioida - saattoi asialla kyllä
olla joku muukin.
Jere Kahanpää
Walter Kotiaho
> eivät tosin ole niin aggressiivisia kuin ampiaiset. Mulla kerran sattui
Oman kokemukseni mukaan kaikkein agressiivisin pistäjä Suomessa on
mehiläinen.
Muutama vuosi sitten oli Suomessa ns. ampiaiskesä,
jolloin ampiaisia tuntui olevan melkein enemmän kuin hyttysiä,
eikä silloinkaan ainakaan meikäläistä pistänyt yksikään ampiainen.
Sen sijaan mehiläiset ovat pistelleet melkein joka kesä.
Riippuu tietysti ampiais- ja mehiläisroduista...
Walter