Variksen lento
Jorma Moll
Miksi varis ei liitele lentäessään. Olen ihmetellyt asiaa aina
ajoittain. Tänään kovassa tuulessa taas varis lensi myötätuuleen,
mutta koko ajan se räpytteli siipiään.
Haukat ja monet muut linnut liitelevät tuossa tilanteessa.
Pertti Heikkinen
>
> Miksi varis ei liitele lentäessään. Olen ihmetellyt asiaa aina
> ajoittain.
Kyllä se liitelee, joskaa ei ehkä ihan niin paljon kuin vaikkapa isot
falcot.
Varis on itse asiassa varsin etevä lentäjä, kaikin puolin.
--
“On kerrassaan omituista, että samat ihmiset, jotka naureskelevat
kaikenmaailman ennustajaeukoille ja -ukoille, uskovat vakavissaan
taloustieteilijöihin.”
- tuntematon aforistikko
Tuomas Yrjövuori
> Jorma Moll wrote:
>> Miksi varis ei liitele lentäessään. Olen ihmetellyt asiaa aina
>> ajoittain.
>
> Kyllä se liitelee, joskaa ei ehkä ihan niin paljon kuin vaikkapa isot
> falcot.
>
> Varis on itse asiassa varsin etevä lentäjä, kaikin puolin.
Olen nähnyt ainakin harakan liitävän, variksesta en ole yhtä varma. Syy
siihen, että miksi petolinnut keskimäärin enemmän liitelevät, lienee se,
että liitäessään ne tarkkailevat samalla maisemaa mahdollisten saaliiden
varalta.
--
Tuomas Yrjövuori
Jorma Moll
joo ... kyllä varis ihan kelpo lentäjä on, ei siinä mitään. Harakkahan
lentää syöksymällä kuin torpeedo, aina välillä levittäen siivet
leväälleen.
Variksen lentoa ajattelin lähinnä voimien käytön kannalta. Ei pitäisi
olla mitään syytä olla liitelemättä ainakin myötätuuleen, mutta kylla
se siipiään liikuttelee melkein koko ajan.
Puakki
"Jorma Moll" <jorma...@gmail.com> kirjoitti
viestiss�:5e653aeb-1d54-49bc...@e18g2000vbe.googlegroups.com...
On 25 syys, 00:25, Tuomas Yrj�vuori <tuomas.yrjovu...@hut.fi> wrote:
> Pertti Heikkinen kirjoitti:
>
> > Jorma Moll wrote:
> >> ajoittain.
>
> > Kyll� se liitelee, joskaa ei ehk� ihan niin paljon kuin vaikkapa isot
> > falcot.
>
> > Varis on itse asiassa varsin etev� lent�j�, kaikin puolin.
>
> Olen n�hnyt ainakin harakan liit�v�n, variksesta en ole yht� varma. Syy
> siihen, ett� miksi petolinnut keskim��rin enemm�n liitelev�t, lienee se,
> ett� liit�ess��n ne tarkkailevat samalla maisemaa mahdollisten saaliiden
> varalta.
<joo ... kyll� varis ihan kelpo lent�j� on, ei siin� mit��n.
Kymmeni� vuosia sitten luin er��n asiantuntijan ihailun variksen
"taitolennosta, miten se j�tt�ytyy myrskyn riepoteltavaksi vastaan
panematta, rentona"
Ja Katso! N�in on kokonainen varisparvi saattaa nauttia myrskytuulen
riepottelusta..
>Harakkahan
<lent�� sy�ksym�ll� kuin torpeedo, aina v�lill� levitt�en siivet
<lev��lleen.
Ent�s toiminta "harakka tervatulla sillalla"?
Mist� johtuu tuo kumartelu, ja pyrst�n nostelu?
Her�� ajatus, ett� harakalla oli liskona my�s pitk� h�nt� ja se pystyyn
nostettuna saattoi py�r�ht�� heinikossa helpommin
<Variksen lentoa ajattelin l�hinn� voimien k�yt�n kannalta. Ei pit�isi
<olla mit��n syyt� olla liitelem�tt� ainakin my�t�tuuleen, mutta kylla
<se siipi��n liikuttelee melkein koko ajan.
N�ht�v�sti tuo lentotyyli sopii varikselle parhaimmin, koska varis on
eritt�in oppivainen my�s "ruoan valmistuksessa", kuten kovien p�hkin�iden
tiputtelu ajotielle risteyksiss�, ja odottaa auton murskaavan kuoren, ettei
viel� ollut valoristeys? Jolloin aterian voi sy�d� punaisen palaessa
lis�sin evoluution
Puakki
Jorma Moll
> ..... varis on
> erittäin oppivainen myös "ruoan valmistuksessa", kuten kovien pähkinöiden
> tiputtelu ajotielle risteyksissä, ja odottaa auton murskaavan kuoren, ettei
> vielä ollut valoristeys? Jolloin aterian voi syödä punaisen palaessa
> lisäsin evoluution
Onko totta?
--------
Jos jätetään variksen leikittely tuulessa, niin sen lento minusta on
rumaa, jos vartaa moniin muihin lintuihin.
Esim laivan perässä liitelevät lokit ovat mestareita. Ne ikäänkuin
roikkuvat ilmassa siivet leväällään, päätä käännellen tekemättä juuri
mitään. Silti niiden täytyy lentää 15- 20 solmun nopeudella, koska
pysyvät laivan perässä. Mestarillista energian käyttöä.
Osku
>> eritt�in oppivainen my�s "ruoan valmistuksessa", kuten kovien p�hkin�iden
>> tiputtelu ajotielle risteyksiss�, ja odottaa auton murskaavan kuoren, ettei
>> viel� ollut valoristeys? Jolloin aterian voi sy�d� punaisen palaessa
>> lis�sin evoluution
>
>
Noin kymmenen vuotta sitten meid�n kivikyl�ss� oli tappajavaris.
Puluja istui kerrostalon r�yst��ll� rivitt�in. Varis lensi samaan riviin
ja hyppelem�ll� sivuttain oli viimein niin l�hell� pulua ett� nokkasi
pulua p��h�n jolta taju meni ja putosi viidennen kerroksen korkeudelta
maahan ja varis sit� h�yhent�m��n ja sai kait siit� pulusta jotakin
sy�t�v��kin , eli oli oppinut ravinnon hakuun pulut
Osku
Pertti Heikkinen
> On 25 syys, 09:59, "Puakki" <paavo_waisa...@dnainternet.net> wrote:
>
>
>> .... koska varis on
>> tiputtelu ajotielle risteyksissä, ja odottaa auton murskaavan kuoren, ettei
>> vielä ollut valoristeys? Jolloin aterian voi syödä punaisen palaessa
>> lisäsin evoluution
>
>
> Onko totta?
On. Youtubessa on tästä videokin (näköjään ei ole linkki tallessa).
Lisäksi varis osaa varsin näppärästi avata styroksisen
hampurilaispakkauksen oikeasta kohdasta painamalla.
Varis osaa myös valmistaa työkaluja. Ällistyttävän älykäs eläin!
Pertti Heikkinen
> Jos jätetään variksen leikittely tuulessa, niin sen lento minusta on
> rumaa, jos vartaa moniin muihin lintuihin.
Se osaamistaso kun ei ole mitenkään sidoksissa ihmisen esteettisiin
näkemyksiin :)
Osku
> Jorma Moll wrote:
>
>> Jos jätetään variksen leikittely tuulessa, niin sen lento minusta on
>> rumaa, jos vartaa moniin muihin lintuihin.
>
> Se osaamistaso kun ei ole mitenkään sidoksissa ihmisen esteettisiin
> näkemyksiin :)
Naakka ilmeisti kuluu samaan onko varpuslintujen heimoon kuin on
variskin, Meidän nurkillä pesii Naakka populatio yhdessä männyssä on
noin 5 metrin korkeudella pesäkolo missä yksi naakka pariskunta pesii.
Muut ovat hieman kauvempana lahopuissa. Kesäiltoina tähän mäntyyn
tulevat lähes kaikki Naakat viettämään iltaansa. Lensivät vuoronperään
erilaisia temppuja tehdäkseen, minusta ne osasivat läntää muutaman
metrin selällään. Viihdyttivät itseään ja muita. Muut naakat jotka sitä
katsoivat olivat äänessä aivan niinkuin katsomossa kun abloodit
annetaan, Tiukkapiposimmat asukkaat hermostuivat siihen valtavaan
Naakkojen meteliin ja ukasivat ampua ne :) Minusta ne oli hauskoja
lintujen kesän leikkejä.
Osku
>
Seppo Loisa
>Noin kymmenen vuotta sitten meid�n kivikyl�ss� oli tappajavaris.
>Puluja istui kerrostalon r�yst��ll� rivitt�in. Varis lensi samaan riviin
>ja hyppelem�ll� sivuttain oli viimein niin l�hell� pulua ett� nokkasi
>pulua p��h�n jolta taju meni ja putosi viidennen kerroksen korkeudelta
>maahan ja varis sit� h�yhent�m��n ja sai kait siit� pulusta jotakin
>sy�t�v��kin , eli oli oppinut ravinnon hakuun pulut
Viime kev��n� oli muutaman viikon aikana paljon punatulkkuja pihan
lintulaudalla. Harakka lensi paikalle talon takaa jolloin tulkut
pyr�htiv�t pakoon ja melkein joka kerralla kopsahti joku tulkuista
ikkunaan ja taintui. Harakka sitten raahasi viel� el�v�n saaliin
sivuun, kyni sen js pisti poskeensa.
Muutaman kerran j�lkeen alkoi vaikuttaa silt� ett� harakka pelotteli
tulkut laudalta tarkoituksella huomattuaan saavansa siit� hyv��
sapuskaa.
Seppo Loisa
>On. Youtubessa on t�st� videokin (n�k�j��n ei ole linkki tallessa).
>Lis�ksi varis osaa varsin n�pp�r�sti avata styroksisen
>hampurilaispakkauksen oikeasta kohdasta painamalla.
>
>Varis osaa my�s valmistaa ty�kaluja. �llistytt�v�n �lyk�s el�in!
http://www.youtube.com/watch?v=TtmLVP0HvDg
New Caledonian crow. Ei liene sama kuin meill�.
Pertti Heikkinen
> http://www.youtube.com/watch?v=TtmLVP0HvDg
> New Caledonian crow. Ei liene sama kuin meillä.
Ei, mutta samaa sukua. Se on Corvus moneduloides, meidän
harmaavariksemme on Corvus corone cornix, eurooppalaisen nokivariksen
alalaji. Naakka on Corvus monedula.
Harakka (Pica pica) ei ole samaa sukua.
tapio.l...@helsinki.fi.invalid
> Jorma Moll wrote:
>> On 25 syys, 09:59, "Puakki" <paavo_waisa...@dnainternet.net> wrote:
>>
>>
>>> .... koska varis on
>>> erittäin oppivainen myös "ruoan valmistuksessa", kuten kovien pähkinöiden
>>> tiputtelu ajotielle risteyksissä, ja odottaa auton murskaavan kuoren, ettei
>>> vielä ollut valoristeys? Jolloin aterian voi syödä punaisen palaessa
>>> lisäsin evoluution
>>
>>
>> Onko totta?
> On. Youtubessa on tästä videokin (näköjään ei ole linkki tallessa).
> Lisäksi varis osaa varsin näppärästi avata styroksisen
Varikset ovat pahuksen fiksuja. Mustikkamaalla Hesassa on pari yksil��,
joptka ovat oppineet hy�dynt�m��n melojia. Jos nostat kajakin laiturille,
j�t�t ev��t vaikka istuma-aukkoon, ja k�yt hakemassa viel� yhden kassin
vajalta, niin tasan varmasti se puun latvassa istuva varis on k�ynyt
hakemassa ev��si parempaan talteen. Ja heti kun kajakin nostaa laiturille,
niin sinne se varis ilmestyy puun latvaan p�ivyst�m��n....
-T
Osku
Maalla lapsena meill� oli kesy variksen poika joka oli meid�n lasten
leikeiss� aina mukana. Sen nimi oli Mikko. Kun huusi mikko tule t�nne
niin jostakin se tuli. Kun olimme paljainjaloin ja Mikko hyppeli
nurmikolla ja jos sit� ei huomionut se tuli ja nokkasi isoon varpaaseen
ja seh�n sattui. Kun se oli vieress� sit� oli puhuteltava tai nokalla
varpaaseen ly�tiin. Py�r�ll� ajaessa se istui olkap��ll�.Syksyn tullen
se jonnekkin h�visi
Osku
Puakki
"Jorma Moll" <jorma...@gmail.com> kirjoitti
viestiss�:36721fa6-c978-46f1...@m20g2000vbp.googlegroups.com...
On 25 syys, 09:59, "Puakki" <paavo_waisa...@dnainternet.net> wrote:
>.... koska varis on
> eritt�in oppivainen my�s "ruoan valmistuksessa", kuten kovien p�hkin�iden
> tiputtelu ajotielle risteyksiss�, ja odottaa auton murskaavan kuoren,
> ettei
> viel� ollut valoristeys? Jolloin aterian voi sy�d� punaisen palaessa
> lis�sin evoluution
>Onko totta?
Paikka ei liene t�rke�? mutta varis lensi johdolle risteyksess� ja pudotti
s�rjett�v�n ruokansa tielle.
Suomessa on harvemmin johtoja risteysten yll�?
Joten n�yt�s lienee tapahtunut ulukomailla...
Radiossa: Siipirikko-varis(-lintu) oli invalidi miehen el�ttin�, oppi
matkimaan jonkin virkkeen, my�s k�hi, ja yski tupakkaysk��..
Kun el�tt�j� muutti hoitolaitokseen lintu haettiin el�intarhaan,
Puakki
"Seppo Loisa" <seppo...@savitaipale.fi> kirjoitti
viestiss�:39krb5p8oc732o4es...@4ax.com...
Samaa taktiikkaa k�ytt�� "mestarihiipij�" Pantteri joskus h�m�r�n aikaan, se
t�mistelee maata ja meluaa koettaen saada antilooppilauman kauhun valtaan,
joku saattaa juosta hyppyet�isyydelle
Puakki
"Jorma Moll" <jorma...@gmail.com> kirjoitti
viestiss�:20d6bb21-0f4e-404b...@z28g2000vbl.googlegroups.com...
On 25 syys, 09:59, "Puakki" <paavo_waisa...@dnainternet.net> wrote:
> ..... varis on
> eritt�in oppivainen my�s "ruoan valmistuksessa", kuten kovien p�hkin�iden
> tiputtelu ajotielle risteyksiss�, ja odottaa auton murskaavan kuoren,
> ettei
> viel� ollut valoristeys? Jolloin aterian voi sy�d� punaisen palaessa
> lis�sin evoluution
Onko totta?
--------
Jos j�tet��n variksen leikittely tuulessa, niin sen lento minusta on
rumaa, jos vartaa moniin muihin lintuihin.
Esim laivan per�ss� liitelev�t lokit ovat mestareita. Ne ik��nkuin
roikkuvat ilmassa siivet lev��ll��n, p��t� k��nnellen tekem�tt� juuri
mit��n. Silti niiden t�ytyy lent�� 15- 20 solmun nopeudella, koska
pysyv�t laivan per�ss�. Mestarillista energian k�ytt��.
Kuitenkin nuo mestariliit�j�t lokit ja tiirat joutuvat usein oksentamaan
sy�nn�ksens� ry�st�j�linnuille pes�lle palatessa.
Mestariliit�ji� on albatrossit, jotka saattavat liit�� merenyll�
pes�luodolta l�hdetty��n kolmevuotta, palaten t�ysi-ik�isin� sukukypsin�
lis��ntym��n.
Tervap��sky my�s kuuluu noihin "ilmassa el�jiin", jotka laskeutuvat vain
pes�koloon
Puakki
"Osku" <os...@ei-osoitetta.teille.fi> kirjoitti
viestissä:KO5vm.20600$La7....@uutiset.elisa.fi...
eronneita", ne pesii linnassa, ja Ruissalon ontoissa puunrotteloissa
Puakki
Timo Pietilä
>
> "Jorma Moll" <jorma...@gmail.com> kirjoitti
> viestiss�:36721fa6-c978-46f1...@m20g2000vbp.googlegroups.com...
>
> On 25 syys, 09:59, "Puakki" <paavo_waisa...@dnainternet.net> wrote:
>
>> .... koska varis on
>> eritt�in oppivainen my�s "ruoan valmistuksessa", kuten kovien p�hkin�iden
>> tiputtelu ajotielle risteyksiss�, ja odottaa auton murskaavan kuoren,
>> ettei
>> viel� ollut valoristeys? Jolloin aterian voi sy�d� punaisen palaessa
>> lis�sin evoluution
>
>> Onko totta?
>
> Paikka ei liene t�rke�? mutta varis lensi johdolle risteyksess� ja
> pudotti s�rjett�v�n ruokansa tielle.
> Suomessa on harvemmin johtoja risteysten yll�?
L�ytyy noita Suomesta Helsingist� hyvin monesta risteyksest�. Meinaan
raitiovaunujen ajolinjat ja monessa paikassa on katuvalot ripustettu
lankojen varaan talojen v�lille. T��ll� ei my�sk��n linnut pelk��
ihmisi� ollenkaan: mm. minulla k�vi pari pikkulintua torilla ry�st�m�ss�
sy�t�v�� lihapiirakan sis�lt� minun ollessa sy�m�ss� sit� (piirakka
k�dess� menossa kohti suuta tuli sel�n takaa olan yli joku peipponen
piirakkaan sis�lle ja samantien ulos, ja minun sit� huitoessa teki
toinen saman tempun. tulivat semmoisesta kulmasta ett� minun oli
mahdoton n�hd� sit�. Lienev�t tehneet sen muillekkin), ja Kauppatorin ja
Korkeasaaren lokit k�yv�t k�yt�nn�ss� p��lle saadakseen sen mit�
ihmisell� on k�dess� sill� hetkell�. Pulut ja naakat ei v�ist� kuin sen
verran etteiv�t jalan alle j��. Jos sit�k��n.
> Joten n�yt�s lienee tapahtunut ulukomailla...
> Radiossa: Siipirikko-varis(-lintu) oli invalidi miehen el�ttin�, oppi
> matkimaan jonkin virkkeen, my�s k�hi, ja yski tupakkaysk��..
> Kun el�tt�j� muutti hoitolaitokseen lintu haettiin el�intarhaan,
Minun siskoni tuttavalla oli aikoinaan (saattaa olla viel�kin)
kotiel�intarha ja kesy korppi. Se osasi puhua muutaman sanan ja oli
v�hint��nkin yht� �lyk�s kuin fiksu koira.
Linnut ovat yll�tt�v�n �lykk�it�, eiv�t vain varislinnut vaan monet
muutkin. Kaverin vuokrais�nn�n matkijalintu (saattoi olla maina-lintu,
sen matkinta oli ihan t�ydellist�) karjui sen koirille is�nn�n ��nell�
ett� "TURPA KIINNI" aina kun koirat rupesivat haukkumaan. Her�tti hilpeytt�.
Timo Pietil�
Timo Pietilä
> On 25 syys, 09:59, "Puakki" <paavo_waisa...@dnainternet.net> wrote:
>
>
>> ..... varis on
>> viel� ollut valoristeys? Jolloin aterian voi sy�d� punaisen palaessa
>
> Onko totta?
>
> --------
> Jos j�tet��n variksen leikittely tuulessa, niin sen lento minusta on
> rumaa, jos vartaa moniin muihin lintuihin.
> roikkuvat ilmassa siivet lev��ll��n, p��t� k��nnellen tekem�tt� juuri
> mit��n. Silti niiden t�ytyy lent�� 15- 20 solmun nopeudella, koska
> pysyv�t laivan per�ss�. Mestarillista energian k�ytt��.
Olen kerran n�hnyt korpin lent�v�n tien viert� l�hes kahdeksaakymppi�
vain laiskasti silloin t�ll�in siipi� heiluttamalla, enimm�kseen
liit�en. Min� ajoin kahdeksaakymppi� ja menin pikkuhiljaa siit� ohi. Se
kai haki auton alle j��neit� el�imi�. Oli hienon n�k�ist� lentoa.
Timo Pietil�
Seppo Loisa
>Linnut ovat yll�tt�v�n �lykk�it�, eiv�t vain varislinnut vaan monet
>muutkin. Kaverin vuokrais�nn�n matkijalintu (saattoi olla maina-lintu,
>sen matkinta oli ihan t�ydellist�) karjui sen koirille is�nn�n ��nell�
>ett� "TURPA KIINNI" aina kun koirat rupesivat haukkumaan. Her�tti hilpeytt�.
Edesmennyt Alex-papukaija oli jo v�h�n toista:
Puakki
"Timo Pietil�" <timo.p...@helsinki.fi> kirjoitti
viestiss�:7i729nF...@mid.individual.net...
Kyl�mme napatalossa oli ollut sellainen 20-luvun lopulla, jos pihapiiriss�
ilmeni liikett� korppi "klonkkasi" heti.
Sitten naapurikyl�st� is�nt�mies etsi lohdutusta talon piiasta, (vaimo
sairasti keuhko-tubia) talonv�ki tiesi aina koska y�vieras meni piian
aittaan.
Piika otti korpilta nirrin pois, ja romanssi sai kukoistaa rauhassa loppuun
saakka, em�nn�n kuoltua avioliittoon
Puakki
JH
"Osku" <os...@ei-osoitetta.teille.fi> wrote in message
news:wXpvm.21177$La7....@uutiset.elisa.fi...
Meid�n serkuilla oli kans kesy varis (Aaro) joka me opetettiin lent�m��. Se
tuli usein naapuriin mummon torpalle raakkumaan, josta mummo suivaantui ja
heitti sit� aina hein�seip��n tapeilla. Aaro oppi pian nappaamaan kepit
lennosta kiinni ja kuljetti tuntemattomaksi j��neeseeen paikkaan. Ja palasi
sitten aitan katolle mekastamaan, selke�sti kiusantekomieless�.
Hein�ntekoajan tultua jouduttiin sitten lainaamaan tappeja naapureista kun
mummo oli k�ytt�nyt kaikki 'ilmapuolustukseen'.
JH
Puakki
"JH" <jukka.hayrinen@poista_uku.fi> kirjoitti
viestiss�:h9q8sm$ek3o$1...@luotsi.uku.fi...
taskussa noin 8 vuotiaasta saakka. Sill� tein lis�� hein�seip��n tappeja kun
tarve vaati, koska teimme niit� yleens� pajuista, ne lahoivat parissa
vuodessa
Puakki
Jorma Moll
> "JH" <jukka.hayrinen@poista_uku.fi> kirjoitti
> viestissä:h9q8sm$ek3...@luotsi.uku.fi...
>
>
>
>
>
> > "Osku" <o...@ei-osoitetta.teille.fi> wrote in message
> >news:wXpvm.21177$La7....@uutiset.elisa.fi...
> >> tapio.linkos...@helsinki.fi.invalid kirjoitti:
> >>> In sfnet.keskustelu.evoluutio Pertti Heikkinen <p...@iki.fi> wrote:
> >>>> Jorma Moll wrote:
> >>>>> On 25 syys, 09:59, "Puakki" <paavo_waisa...@dnainternet.net> wrote:
>
> >>>>>> .... koska varis on
> >>>>>> pähkinöiden
> >>>>>> tiputtelu ajotielle risteyksissä, ja odottaa auton murskaavan
> >>>>>> kuoren, ettei
> >>>>>> vielä ollut valoristeys? Jolloin aterian voi syödä punaisen
> >>>>>> palaessa
> >>>>>> lisäsin evoluution
>
> >>>>> Onko totta?
>
> >>>> On. Youtubessa on tästä videokin (näköjään ei ole linkki
> >>>> tallessa).
> >>>> Lisäksi varis osaa varsin näppärästi avata styroksisen
>
> >>> Varikset ovat pahuksen fiksuja. Mustikkamaalla Hesassa on pari yksilöä,
> >>> joptka ovat oppineet hyödyntämään melojia. Jos nostat kajakin
> >>> laiturille,
> >>> jätät eväät vaikka istuma-aukkoon, ja käyt hakemassa vielä yhden kassin
> >>> vajalta, niin tasan varmasti se puun latvassa istuva varis on käynyt
> >>> hakemassa evääsi parempaan talteen. Ja heti kun kajakin nostaa
> >>> laiturille,
> >>> niin sinne se varis ilmestyy puun latvaan päivystämään....
>
> >> Maalla lapsena meillä oli kesy variksen poika joka oli meidän lasten
> >> leikeissä aina mukana. Sen nimi oli Mikko. Kun huusi mikko tule tänne
> >> niin jostakin se tuli. Kun olimme paljainjaloin ja Mikko hyppeli
> >> ja sehän sattui. Kun se oli vieressä sitä oli puhuteltava tai nokalla
> >> varpaaseen lyötiin. Pyörällä ajaessa se istui olkapäällä.Syksyn tullen se
> >> jonnekkin hävisi
>
> > Meidän serkuilla oli kans kesy varis (Aaro) joka me opetettiin lentämää.
> > Se tuli usein naapuriin mummon torpalle raakkumaan, josta mummo suivaantui
> > lennosta kiinni ja kuljetti tuntemattomaksi jääneeseeen paikkaan. Ja
> > palasi sitten aitan katolle mekastamaan, selkeästi kiusantekomielessä.
> > Heinäntekoajan tultua jouduttiin sitten lainaamaan tappeja naapureista kun
> > mummo oli käyttänyt kaikki 'ilmapuolustukseen'.
>
> Miksi ette tehneet itse lisää seipään tappeja? Minulla oli linkkuveitsi
> taskussa noin 8 vuotiaasta saakka. Sillä tein lisää heinäseipään tappeja kun
> tarve vaati, koska teimme niitä yleensä pajuista, ne lahoivat parissa
> vuodessa
>
> Puakki- Piilota siteerattu teksti -
>
> - Näytä siteerattu teksti -
Minkäs kokoisia tappeja teilläpäin oli? Punkalaitumellä oli monessa
talossa puolen metrin mittaisia, n. 3-4 cm läpimitaltaan.
Sen takia vähän epäilyttää miten linnut tappeja kanniskelisivat.
JH
news:29daead4-1d04-438c...@c3g2000yqd.googlegroups.com...
>On 29 syys, 05:37, "Puakki" <paavo_waisa...@dnainternet.net> wrote:
>> Miksi ette tehneet itse lis�� seip��n tappeja? Minulla oli linkkuveitsi
>> taskussa noin 8 vuotiaasta saakka. Sill� tein lis�� hein�seip��n tappeja
>> kun
>> tarve vaati, koska teimme niit� yleens� pajuista, ne lahoivat parissa
>> vuodessa
Kai me yleens� tehtiinkin (olin sillon n.6-8 v) vaan muistini mukaan mummo
huomas h�vikin v�h�n my�h�ss�, elikk�s kun oltiin jo hein��n l�hd�ss�.
>Mink�s kokoisia tappeja teill�p�in oli? Punkalaitumell� oli monessa
>talossa puolen metrin mittaisia, n. 3-4 cm l�pimitaltaan.
>Sen takia v�h�n ep�ilytt�� miten linnut tappeja kanniskelisivat.
Noon kait ollu siell� varakkaammas l�nsisuomees tommottisia halkoja. Meill�
k�yh�ss� Savossa oli pihahein�ntekoon pienempi�; ehk� n. 40 cm x 2 cm
kelokuivia keppej�. Hyvin jakso varis kantaa.
Epp�ill� tok soppii meit� 'kieroja' savolaesia, vuan ei iliman valehtelijaks
syyttee. ;-)
JH
Puakki
"Jorma Moll" <jorma...@gmail.com> kirjoitti
viestiss�:29daead4-1d04-438c...@c3g2000yqd.googlegroups.com...
On 29 syys, 05:37, "Puakki" <paavo_waisa...@dnainternet.net> wrote:
> "JH" <jukka.hayrinen@poista_uku.fi> kirjoitti
>
....
ja seh�n sattui. Kun se oli vieress� sit� oli puhuteltava tai nokalla
> >> varpaaseen ly�tiin. Py�r�ll� ajaessa se istui olkap��ll�.Syksyn tullen
> >> se
> >> jonnekkin h�visi
>
> > Se tuli usein naapuriin mummon torpalle raakkumaan, josta mummo
> > suivaantui
> > kepit
> > lennosta kiinni ja kuljetti tuntemattomaksi j��neeseeen paikkaan. Ja
> > palasi sitten aitan katolle mekastamaan, selke�sti kiusantekomieless�.
> > kun
> > mummo oli k�ytt�nyt kaikki 'ilmapuolustukseen'.
>
> Miksi ette tehneet itse lis�� seip��n tappeja? Minulla oli linkkuveitsi
> taskussa noin 8 vuotiaasta saakka. Sill� tein lis�� hein�seip��n tappeja
> kun
> tarve vaati, koska teimme niit� yleens� pajuista, ne lahoivat parissa
> vuodessa
>
> Puakki- Piilota siteerattu teksti -
Joku kammoksuu siteerauksia?
>
> - N�yt� siteerattu teksti -
<Mink�s kokoisia tappeja teill�p�in oli? Punkalaitumell� oli monessa
<talossa puolen metrin mittaisia, n. 3-4 cm l�pimitaltaan.
<Sen takia v�h�n ep�ilytt�� miten linnut tappeja kanniskelisivat.
Tuollaiset seip��n tapit ovat turhan j�meri�, lienev�t muistona,
haasia-kuivatuksesta jolloin tappien oli kannatettava my�s riu'ut joille
hein�t asetettiin. (Tuolla menetelm�ll� saadaan parhaat hein�t!)
Meill�, set�ni ansiosta oli hein�seip��t 2-tappisia, ja tapit vain reilun
vaaksan mittaisia, ala-tappi oli noin 50 sm maasta, toinen siit� yl�s my�s
50 sm, siit� seip��n k�rkeen reilu metri.
Kun ihmettelimme pitk�� v�li� ylh��ll�, set�mme selitti: "Kyll� se siin�
kuivaa, t�rke�� on ett� alatapin p��lle luodaan hein�t p�yheiksi, eik�
m�tkit� raskaalla k�dell�".
Viel�kin Suomi-filmej� katsellessa etoo, kun n�en m�tkitt�v�n voimalla
heini� seip��lle..
Puakki
P.S. Kerran kootessamme hein�seip�it� niityll�, n�in k�en istuvan
seip��ntapilla ja kerj��v�n sy�t�v��, "emmuu", pienilintu koetti tyydytt��
lapsukaisen n�l�n parhaansa mukaan