Tarkoitus olisi kerätä sitä 20- 30 litraa ja pakastaa vaikkapa 0,5
litran pulloissa ja juoda se sitten sulatettuna sellaisenaan
myöhemmin.
Onko muita mahlan kerääjiä?
<Muutaman viikon kuluttua voi parhaimmillaan alkaa valuttamaan mahlaa.
<Lueskelin netistä erilaisia ohjeita. Yksinkertaisin taitaa olla se kun
katkaisee oksan, laittaa siihen letkun ja toisen pään vaikkapa 5
<litran pulloon. Kyllä kait se näin onnistuu?
Tuo on hyvä ajatus!
Minä kokeilin mökillämme v. 1997? poraamalla reiän koivuun, "mahalaa" sain
tarpeeksi mutta koivu lahoi pystyyn...
>pakastaa vaikkapa 0,5
litran pulloissa.
Minä säilytin jääkaapissa "liiankauan", närästi muutaman päivän ja yön..,
huomasin miten kuntoni oli "romahtanut",_siitä päättelin närästyksen olleen
lievä sydän kohtaus.
Johon mahalalla ei tietenkään ollut mitään syytä.
Lapsuudessa, kaadetusta vastaskoivusta kaavittiin lastulla jälttää..
MR
Näitä mahlankerääjiä on jotka keräävät koivunmahlaa myyntiin omasta
koivikostaan. Poraavat reiän koivun kylkeen ja siihen muoviputki mistä
mahla valuu astiaan. Lopuksi puutappi reikään ja koivu ei kärsi tästä
mahlan otosta se mahlantuotanto on niin runsasta tuotantoa. Kun lehdet
ovat puhjenneet koivuun loppuu mahlan tuotanto.
Osku
Miten ihmeessä ja millä logiikalla se koivu ei tuosta kärsi?
eero
--
Soittakaa Paranoid!
Siitä mahlasta vain osa valuu siitä poratusta reijästä. Mikäli se
valuisi kaikki ei koivuun lehtiä tulisi. Se porausreikä ei vahingoita
puuta. Seuraappa keväällä koivuja mistä on vesomalla katkottu oksia.
Mahlavaluu näistä kohdista mutta ei koivu siitä kärsi. Esim männyn
vuosikasvua seurataan poraamalla noin 10mm poralla reikä ja vedetään se
poransisälle kertynyt puuaines tutkimuksiin. Tappi reikään ja puu jatkaa
kasvuaan.
Osku
Lueskelin monesta lähteestä mahlanotosta. Siitä syntyneen reiän
vaikutuksista sanottiin, että parasta koivuvaneria siitä ei enää
synny. Polttopuuksi ja varmaan noneen muuhunkin käyttöön tällainen
koivu kelpaa hyvin.
Luonnossa näkee ajoittain pahasti vioittuneita koivuja ja ne jatkavat
kasvuaan suuriakaan välittämättä siitä. Joskus on iskenyt salama ja
rungossa saattaa olla pitkä viilto, kasvu jatkuu kuitenkin. Iso oksa
voi olla revennyt eikä sekään haittaa suuremmin jne..
Jossakin neuvottiin myös sellainen yksinkertainen keino, että jos on
tarve muuten kaataa koko koivu, saa kohtaisen puun kannostakin
vähintäänkin kymmeniä litroja mahlaa.
Toisaalla sanottiin myös, että tapin laittaminen porattuun reikään ei
olisi välttämätöntä, koska mahlasta tuleva sokeri täyttää pian
reiän.
Yksi suhteelisen yksinertainen konsti on suojata runkoa on
yksikertaisesti katkaista oksan pää ja laittaa se pää purkkiin
ja tukkia vieretä, niin ettei ötökät ja roskat pääse purkkiin.
Usein näkee kun keväällä, kun oksa on vahingoittunut, niin
siitä suoraan juoksee mahlaa. Oksan pää kuivuu aikanaan ja ei
vahigoita runkoa.
--
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä
itsesi naurettavaksi
Mikäli se reikä tehdään alarunkoon mahdollisimmän alas niin se koivun
yläosa kelpaa vaneriksi tai huonekalupuuksi. Siitä reijänkohdalta puu
mustuu ja jättää arven runkoon.
Osku
Osku
Ei tarvitse kaataa, tehtiin V-muotoinen viilto koivuntuoheen,_ pieni "lippa"
alle, siihen tikku, jonka halkaistupää lippaan ohjaamaan mahlan juoksua.
Setäni ja isäni olivat pojankoltiasina tehneet kaksi V:tä komeaan
pihakoivuumme. "Selkäänsä saivat!" kertoi mummo
Koivu oli vielä "kasvanut" noin 5 sm paksuutta mutta sydän lahoi, kaadettiin
60-luvulla
>>
>> Toisaalla sanottiin myös, että tapin laittaminen porattuun reikään ei
>> olisi välttämätöntä, koska mahlasta tuleva sokeri täyttää pian
>> reiän.
Mahla alkaa käydä, ja muuttuu haisevaksi punertavaksi massaksi
>
> Mikäli se reikä tehdään alarunkoon mahdollisimmän alas niin se koivun
> yläosa kelpaa vaneriksi tai huonekalupuuksi. Siitä reijänkohdalta puu
> mustuu ja jättää arven runkoon.
Kuten kirjoitin 10mm reikä aiheutti minun mahlakoivuni kuoleman muutamassa
vuodessa
Puakki
> Kuten kirjoitin 10mm reikä aiheutti minun mahlakoivuni kuoleman muutamassa
> vuodessa
Kykkä, kyllä.... mutta eihän se tarkoita, että 10 mm:n reikä kaikissa
koivuissa aiheuttaisi koivun kuoleman.
Joskus aiemmin lehdessä oli kirjoitus, jossa mainittiin, että mahlan
juoksutus koivusta olisi suurin piirtein sama kuin veren luovutus
ihmiselle, eli ei haittaa ollenkaan. No, en nyt tuohonkaan oikein usko.
Kyllä mahlan juoksutus kiusaa koivua, sen tähden, että siitä
pääsee helposti sienikasvustoa ja muita tuholaisia runkoon.
Siksi on tärkeä laittaa tiivis ja puhdas tappi siihen, eikä
vain törkätä maasta poimittua oksanpätkää. Kun sitten taas
otetaan oksan päästä mahlaa, niin yleensä se oksan tappi
kuivuu ja näin estää lahon pääsemästä puun runkoon, ei
ainakaan heti vaan vuosien päästä ja koivn runko on näin myös
siisti ja kelpaa kokonaisuudessa tehtailta.
Onkohan oravat oppineet käyttämään tuota? Joskus olen ihmetellyt mitä
orava keikkuu koivun oksalla ja näyttäisi, että se nuolisi siitä jotain.
Nehän käyttävät kait nykysin siinä reijässä jotakin vahaa millä reikä
tukitaan.
Osku
Juu voi hyvinkin käyttää, jos sitä on hakenut kaupasta ;D
Sovitaan että se kiusaa. Veikkaisin että se ei esim vaikuta juurikaan
sen elinikään.
Jos Suomen miljoonista koivuista muutamasta sadasta otetaan muutama
litra mahlaa, haitta kokonaisuudelle, kansantaloudelle tai koivun
kiputuskalle on olematon.
Tulen huomioimaan nämä, täällä esitetyt ajatukset kun lähestyn koivua
katalissa ajatuksissa. Pyydän anteeksi koivulta ennen mahlan
valuttamista.
Eikös ne elämäntapaintiaanitkin lukeneet loitsuja enne kuin kattoivat
suurin piirtein käsin, ilmantyökaluja, kaivamalla juuret esiin ja
työntämällä puun sitten nurin. Näin isot pojat takapihalla kertoivat.
Eihän tuosta muuta haitta ole, kuin se pieni kiusa koivulle.
Jos ajatellaan ihan realisesti, niin yksi kevätmyrsky saa
tuhasia kertoja suurempia mahlanjuoksuja aikaseksi, kuin koko
suomen kansa saisi kymmenessä vuodesa.
Ei minusta ole mikään synti ottaa mahlaa koivusta, kun edes
yritän estää sienirihmaston pääsyn koivuun. Ja jos tiedän,
että puu on menossa lahtiin, niin ei muuta kuin mahlaämpärit
juureeen ja aarteen metsästykseen. Aarteen hyväksikäyttö
sitten on kokonaa toinen juttu, sillä harva osaa
jatkojalostuksen, eli siirapin teon! ja jos ei tee siirappia,
niin ainoa mahdollisuus on pakastaa tuote, sillä mahla ei
säily kuin muutaman päivän käyttökelpoisen, sillä sen jälkeen
se alkaa käymään...
Eihän tästä ole kuin parivuosikymmentä kun koivu oli roskapuu metsässä
joita vesottiin harvennushakkuissa pois.
Osku
> Kuten kirjoitin 10mm reikä aiheutti minun mahlakoivuni kuoleman muutamassa
> vuodessa
<Kykkä, kyllä.... mutta eihän se tarkoita, että 10 mm:n reikä kaikissa
<koivuissa aiheuttaisi koivun kuoleman.
Kuten jo kerroin Väisälän (ent. Kiukonmäen) pihakoivu eli vielä noin 50
vuotta kun sen kylkeen viillettiin kaksi V:n muotoista viiltoa( Toimi
astinlautana kiivetessäni koivuun 5 sm syvä kolo, sitten ylsin koivun
haaraan, ja pitkille etelään sojottaville oksille, yhtä pitkin saatoin
kävellä 5 metriä, kahta puolta oli oksat kaiteena)
1 metrin korkuinen kanto toimi useita vuosia tiaisen pesäkolona, saattoi
laskea 8 keltaista nokkaa odottamassa ruokaa, nyt koivusta on muistona
ruohomätäs
<Joskus aiemmin lehdessä oli kirjoitus, jossa mainittiin, että mahlan
<juoksutus koivusta olisi suurin piirtein sama kuin veren luovutus
<ihmiselle, eli ei haittaa ollenkaan. No, en nyt tuohonkaan oikein usko.
Luovutin vertani 25 kertaa, ja sama kohtalo odottaa 50 vuoden sisällä
viimeisestä luovutuksesta.
(Eräs terv.hoitaja kielsi minua luovuttamasta, syytä hän ei kertonut?/Itse
oletin luovutuksen aktivoivan elimistöä tuottamaan lisää verta...)
Hieno homma kun olet ollut verenluovuittaja. Minä olen luovuttanut kait
yli 30 kertaa. Kerran veripalvelusta soitettiin minulle töihin ja
pyydettiin aamulla klo 7.00 tulla luovuttamaan verta oli joku suuri
avosydän leikkaus. Totesin että minullahan on se yleisveri, niin
sanoivat että leikattavan potilaan veressä on samoja pieniä
yhtäläisyyksiä. Eli analysoivat tarkkaan verenkuvan
Sain eläkkeellä ollessani vyöruusun jota kävin näyttämässä
Terveysasemaklla seinällä oli juliste "Vyöruusupotilas tee lahjoitus
leukemiaa sairastaville ja luovuta verta" Soitin veripalveluun ja kysyin
kelpaako ikää oli yli 65v . Ei kelvannut olisi pitänyt olla alle 60v
Osku
Minulla O + RH, eli "inkkariveri", veriryhmä lienee "helppo" tunnistaa?
Hoituri hämmensi veritilkkaa levyllä ja ilmoitti:"Sanokaa seuraavalla
kerralla O -veri",_tuli ajanmyötä korttikin
Kerran kuulin vieressä luovuttavan "tulleen kutsuttuna", hänellä taisi olla
A-B -RH ?
Puakki
Eniten yleisverihän on O - , jossa miinus indikoi reesustekihän
puuttumista, jolloin se ei aiheuta vastareaktiota kellään. Ja O-verikin
alunalkaen tarkoittaa "nollaverta", siinä ei ole kumpaakaan veritekijää
A tai B. Se on sitten vaan niitten vaikutuksesta muuttunut kirjaimeksi.
Mutta tarvituinta verta on, ehkä yllätys jollekulle, A+ eli Suomessa
kaikkein tavallisin. Ja juuri siksi: yleensä aina pyritään antamaan
tarvitsijalle juuri hänen omaa veriryhmäänsä jos ja kun se tiedetään.
O-vertakin tarvitaan tietysti, kun tulee tilanteita jos ei ehditä
selvittää mitä verta. Erikoisveren eli AB- tapauksessa tarvitaan joko
juuri sitä - tai oomiinusta.
Kutsu voi tulla juuri jonkin suuren sydänleikkauksen alla
A+-ryhmäläisellekin, koska tuolloin tarvitaan mielellään tuoretta verta
ja sitä voi helposti kulua paljonkin. Kerran kysyivät minultakin että
oliko kutsuttu, kun tilanne oli juuri tämä, mutta satuin vaan ihan itse
poikkeamaan. On tullut kyllä tavaksi ravata niin usein etteivät ehdi
kutsua..!
A+ :)
MR
Minun työpaikalla oli yksi kaveri jolla oli niin erikoinen verirymä
joita suomessa oli kait muutama kymmenen. Kävivät luovuttamassa verta
ennakkoon veripankkiin "pahanpäivän" varalle .
Osku
Lääketieteen historian alkuaikoina kun ei veriryhmistä tiedetty ja
annettiin potilaale verta. Ihmeteltiin kun jotkut toipuivat ja jotkut
kuolivat verensiirtoon. Eli veri on ensimmäinen "elinsiirto" jota on tehty
Osku
> Minun työpaikalla oli yksi kaveri jolla oli niin erikoinen verirymä
> joita suomessa oli kait muutama kymmenen. Kävivät luovuttamassa verta
> ennakkoon veripankkiin "pahanpäivän" varalle .
Onhan niitä sitten vielä harvinaisempia veriryhmätekijöitä tuon ABO
(+/-) lisäksi, ja ne onkin sitten todella erikoistapauksia.
> alakanttiin, että hänelle piti antaa verta. Sellikaverin puolesta kiitän
> tuollaisia ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti luovuttavat verta.
Olen paljon pohtinut asiaa, enkä ole oikein löytänyt vastaavaa asiaa,
missä voi olla niin pyyteettömästi konkreettisesti avuksi ja hyödyksi
lähimmäisilleen. Saahan siinä kahvit ja kolmioleivät päälle (ja kesäisin
jätskipuikon!), mutta itsellenikin vahvin motiivi on, ettei ole mitään
syytä olla luovuttamatta kun kerran on terve, hyvät ja helpot suonet ja
sellainen kropanrakenne ettei luovutuksesta koskaan ole tullut edes
heikotuksen tunnetta tai muutakaan ongelmaa.
Samasta syystä aikanaan liityin luuydinrekisteriin, kun veripalvelussa
luin brosyyrin: en kyennyt keksimään (teko!)syytä olla liittymättä. Se
nakki voi sitten napsahtaa joskus, tai sitten ei. Mutta valmiina ollaan.
Aj
A+ 88x
80-luvulla olin työsuojeluvaltuutettu , hommasin SPR:n liikkuvan
Veripalvelun työpaikalleeni ne tulevat jos on noin 50 luovuttajaa.
"puolipakolla" puhuin arimmatkin verta luovuttamaan. Isossa
koulutushuoneessa pöydillä maaten luovutettiin verta noin viisi
kerrallaan. Sitten se ihme. Ensimmäinen kun pyörtyi niin se "pakokauhu"
iski niihin arkoihin ja pyörtyneitä tuli neljä. Nämä kipusiskot sanoivat
nouskaa hitaasti ylös ja istukaa hetki ennen kuin lähdette kävelemään
jotta verenpaine tasottuu. Yksi nuori esimies näytti mallia totesi "ei
tässä maata aleta" ja pyörtyi pöytien väliin.
Osku
Täytyy kiitellä olet ihmisenä parasta A-luokkaa. Minun hyvän ystäväni
poika 25v opiskelija sairastui leukemiaan hänelle tehtiin luuydin siirto
jonka hän sai siskoltaan. No hänelle se ei auttanut kun lääkärit
sanoivat että hänen leukemia on geeneissä muutti muotoon kun oltiin
voitolla sairaudesta. Silloin tuli puheeksi nämä luuydinrekisteriin
liittymiset , miten tarpeellisia ne ovat. Täysin kivuton ja vaaraton
toimenpide luovuttajalle
Osku
Tervettä ajattelua!
Toivotaan että tätä tervettä ajattelua riittää kun veripalvelukin pyörii
ilman rahallista korvausta. Meille on kasvamassa sukupolvi joka on niin
kyyninen että mitään en anna joka on minulta pois. eivät käy edes
äänestämässä kun siinä joutuu antamaan oman äänensä jollekkin toiselle.
Sehän on minulta pois.
Osku
> Toivotaan että tätä tervettä ajattelua riittää kun veripalvelukin pyörii
> ilman rahallista korvausta. Meille on kasvamassa sukupolvi joka on niin
> kyyninen että mitään en anna joka on minulta pois. eivät käy edes
> äänestämässä kun siinä joutuu antamaan oman äänensä jollekkin toiselle.
> Sehän on minulta pois.
Mutta muistan lukeneeni ihan äskettäin uutisen, että uusien
verenluovuttajien määrä olisi noususuunnassa. Tunnen kyllä nuoren polven
luovuttajia ja niissä piireissä missä liikun niin asia on kyllä
arvostettu ja tiedostettu.
Pitäiskin mennä itse tän vuoden ekaa kertaa luovuttamaan, mutta sitkeä
jälkiflunssa vaivaa sen verran että täytyy vielä odottaa.
Minut kutsuttiin esikoisen, syntymää odottaessa, ja tuntui olo "kuin
teuraalta" hoitajien inventoidessa minua kuinka paljon juoksutetaan: "Onhan
hänessä kokoa, jos otetaan koe-putkilo ja....?"
"Pahinta" oli se näpsäys sormenpäähän, hermoja jossa on tuhottomasti!
V. 1973 oli tarjolla prosyyri Veriryhmistä, ja siitä näin mistä on kyse.
Noiden yleisten lisäksi on vielä "kiinalainen kyytipoika", jota lienee
Kiinan lisäksi Suomessa (Löydettiin Lontoossa)
(Kiinalainen ei maksa varastetuista patsaista! Hyvä)
Joskus 50 vuotta sitten "pyydettiin Valtoihin Ahvenanmaalta verta, sitä ei
oltu ennen tavattu".
Sisaruksilta tavattiin samanlaista...
Tyttärillämme on O + RH!?
Istukallisen nisäkkään lisääntymisessä on melkoisia mutkia, sikiöllä on eri
veriryhmä kuin emollaan, jos istukka falskaa viimeisinä päivinään päästäen
sikiön verta emon vereen, siellä alkaa kehittyä vasta-aineita, jotka voivat
olla kohtalokkaita seuraavassa raskaudessa
Lukiessani Croninin Romaania: "Ja freesiat kukkii" ihmettelin kuinka lääkäri
muittamutkitta tutkimatta laski omaa vertaan kuumeisen heilansa suoneen?
Hän oli "yleisluovuttaja ryhmään kuuluva", kuten minäkin ....
>mutta itsellenikin vahvin motiivi on, ettei ole mitään syytä olla
>luovuttamatta kun kerran on terve, hyvät ja helpot suonet ja sellainen
>kropanrakenne ettei luovutuksesta koskaan ole tullut edes heikotuksen
>tunnetta tai muutakaan ongelmaa.
Suunnilleen noin ajattelin minäkin
Mutta SPR:n antaessa lopputilejä työntekijöilleen "Liiketaloudellisistä
syistä", siirtäessään veren separoinnin Hollantiin, raivostuin tuollaisesta
"keinottelusta"!
Ilmaiseksi saadulla tarvikkeella alettiin keinotella, on ihme JOS
Hollantilaiset ei "keinottele puhtaalla suomalaisella verellä, joka on vielä
luovutettu ilmaiseksi"
Maailmalla jo oli saatu esimerkkejä mihin saattaa johtaa veren ja sen
tuotteiden kuljetukset maasta toiseen.
Filippiineilla rikkaat hemofiilikot "käyttivät hyvää amerikkalaista plasmaa"
hoidossaan, siinä olikin HIV:iin sairastuneiden verta käytetty.
Ranskassa oli vastaava skandaali, tiedettiin erän olevan HIV-saastunut,
silti se myytiin eteenpäin
Silloin kun aktiiviseti luovutin niin neljännesvuosittan kävin
veripalvelussa. Menimme työkavereitten kanssa (työaikaan) . Ekakertaa
kun menin pelkäsin sitä niin että olin jäykkä kuin rautakanki.:)
Osku