Tunnnistaisitteko hämähäkkilajin ynnä puutiaiskysmyksiä
Timo Autiokari
tunnistaisiko joku mikä on lajiltaan pieni hämähäkkieläin,
halkaisijaltaan luokkaa 1mm, väriltään vaaleanpunainen (ei paloauton
punainen) tai lähempänä oranssia, elelee ainakin kalloilla
sammalmättäissä, aika vikkelä kun huomaa tulleensa jahdatuksi ja
piiloutuu sitten jonkin lehden, risun tms alle. Se ei liene puutiainen?
Saako puutiaiset hengiltä esim pitämällä vaatteita/tektiileitä/tms
kuumassa saunassa jonkin aikaa? Siis jos epäilyttää että olisiko
piknik-laukussa tms puutiaisia. Tai mahtaisivatko kuolla
pakkasessa/pakastimessa?
Entä miten puutiaiset suhtautuvat etanoliin? Netistä löysin että punkin
poistamiseksi sitä ei tule voidella koska tukehtuessaan se yökkää
bakteeria ja/tai virusta. Ja löysin poisto-ohjeen jossa ensin
pyyhkäistään etanolilla ko alue, puutiaisen yli, luulisi että se
siitäkin saa hepulin ja yökkää?
Voiko Lymen borrelioosin, puutiaisaivokuumeen, jänisruton tai
ehrlichioosin saada mistä tahansa punkkilajista vai vain puutiaisesta?
http://www.punkki.net/artikkelit/punkit_maailmalla.html sanotaan että:
"Suomessa esiintyy kaikkiaan ainakin kahdeksaa eri punkkilajia, mutta
vain I. ricinus -ryhmän punkit ovat ihmiselle olennaisia infektioiden
saamisen kannalta." Mutta ei kerrota että mitä ja millaisia ne ovat
(kooltaan, väriltään jne). Löytyisikö täältä tähän lisätietoa?
Timo Autiokari
aj
> piiloutuu sitten jonkin lehden, risun tms alle. Se ei liene puutiainen?
Ei ole. Samettipunkkien nymfit ne käyttäytyvät tuolla tavalla.
> Saako puutiaiset hengiltä esim pitämällä vaatteita/tektiileitä/tms
> kuumassa saunassa jonkin aikaa? Siis jos epäilyttää että olisiko
> piknik-laukussa tms puutiaisia. Tai mahtaisivatko kuolla
> pakkasessa/pakastimessa?
Kummassakin kuolevat, kuivuudelle ne ovat erittäin alttiita. En usko
että niitä pikniklaukkuun hakeutuu, mutta vaatteisiin niitä voi kyllä
olla tarrautuneena.
> Entä miten puutiaiset suhtautuvat etanoliin? Netistä löysin että punkin
> poistamiseksi sitä ei tule voidella koska tukehtuessaan se yökkää
> bakteeria ja/tai virusta. Ja löysin poisto-ohjeen jossa ensin
> pyyhkäistään etanolilla ko alue, puutiaisen yli, luulisi että se
> siitäkin saa hepulin ja yökkää?
Etanoli lie tarkoitettu purema-alueen puhdistukseen minä sipaisisin sitä
tai muuta desinfiointiainetta pistoskohtaan vasta irrotuksen jälkeen.
Puutiainen ei yökkää tukehtumisen vuoksi, koska sen hengitys ei tapahdu
kärsän kautta. MUTTA bakteerit ja virukset kyllä siirtyvät sen
pumpatessa nestettä välillä takaisinpäin: se kuuluu sen normaaliin
ruokailutoimiintaan.
Rasvalla voitelua en suosittele siksi että se on perin tehoton
irrotuskeino. Irrotukseen on saatavilla apteekeissa nykyisin erilaisia
viritelmiä, itse suosin jousella varustettuja kaarevakärkisiä
puutiaispinsettejä. Mikä tahansa väline jolla kunnon otteen saa käy, jos
ei erikoisvälinettä ole saatavilla. Mikäli kärsän väkäsekäs pää katkeaa,
ei se ole kovin vaarallista: sen voi neulankärjellä irrottaa kuin tikun
sormesta. Ja desinfiointi päälle.
> Voiko Lymen borrelioosin, puutiaisaivokuumeen, jänisruton tai
> ehrlichioosin saada mistä tahansa punkkilajista vai vain puutiaisesta?
Puutiainen on Suomessa vastuussa borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen
levittämisestä. Huom: jälkimmäinen on varsin harvinainen tauti vaikka se
on viime vuosina saanut ylisuurta huomiota. Sitä on lounaissaaristossa
ja Ahvenanmaalla, Keski-Pohjanmaan saaristossa, paikoin itärajan
tuntumassa ja jokin löytö Helsingistä. Borrelioosia taas on kaikkialla
missä puutiaisiakin. Huom: rokote suojaa vain puutiaisaivokuumeelta,
borrelioosia vastaan ei rokotetta ole saatu vielä kehitettyä.
Ehrlichioosia levittävät muutkin niveljalkaiset, mutta sen ihmiseen
tarttuvaa muotoa ei meillä vielä liene juuri todettu, ks.
Jänisruttoa eli tularemiaa levittävät Suomessa yleisimmin mäkärät,
hyttyset ja paarmat, joskohta puutiaisetkin.
> http://www.punkki.net/artikkelit/punkit_maailmalla.html sanotaan että:
> "Suomessa esiintyy kaikkiaan ainakin kahdeksaa eri punkkilajia, mutta
> vain I. ricinus -ryhmän punkit ovat ihmiselle olennaisia infektioiden
> saamisen kannalta." Mutta ei kerrota että mitä ja millaisia ne ovat
> (kooltaan, väriltään jne). Löytyisikö täältä tähän lisätietoa?
Tuossa on kyllä hieman virheellinen lause, pitäisi olla "kahdeksaa eri
puutiaislajia". Punkit on laajempi käsite, lahko, johon Suomessakin
kuuluu toistatuhatta eri lajia. Käytännössä Suomessa on ihmisen kannalta
merkityksellinen oikeastaan vain yksi laji eli tavallinen puutiainen,
Ixodes ricinus. Sitä tietysti useimmin tarkoitetaan kun puhutaan "punkista".
Siellä missä niitä tavataan on jokapäiväinen/iltainen puutiaistarkastus
ehdottoman suositeltava.
Anssi Junnila
timo.au...@aim-dtp.net
Paljon kiitoksia hyvin informatiivisesta vastauksesta!
Vielä kaipaisin tietää miten tunnistan puutiaisen (Ixodes ricinus)?
Netistä löysin ettei sitä maallikko helposti kykene erottamaan
joistakin muista punkeista mutta riittäisi että voisin tunnistaa siten
että: Tässä on mahdollisesti kyseessä puutiainen tai sitten niin päin
että tämä ei varmaankaan ole puutiainen.
Kaikki netissä esitetyt suojautumiskeinot lähtevät siitä että keho/iho
peitetään vaatteilla, mistään en ole löytänyt ohjeita siihen kun
ollaan koko päivä luonnonhelmassa maahan levitetyllä viltillä aurinkoa
palvomassa jolloin vaatteiden antamaa suojaa ei käytännöllisesti
katsoen ole lainkaan. Tuossa sunnuntaina aloin jo harjoittelemaan
balettitanssia kun kaikenlaista ötökkää vilisteli viltillä. Onko
mitään kemikaaleja tai mieluimmin luomu-tuotteita, tms, joilla voisi
karkoittaa puutiaisia?
Timo Autiokari
Osku
punkin saaminen iholle tai vaatteisiin tapahtuu pitkässä
heinikossa,rantakaislikossa Punkki kiipeää pitkää heinää ylösasti ja
odottaa siinä mahdollisia ohikulkijoita hirviä, kettuja, koiria,
ihmisiä jne ja pääsee tarttumaan ohikulkijaan. Punkki tiettävästi
laskeutuu yöksi heinän juurelle. Eli punkkivaaraa ei ole jos
aluskasvillisuus on nurmikkoa. Hyvin vanhaan aikan luultiin että punkki
elää leppässä, kun sen sai sieltä lepikosta iholleen. Tämä oli väärä
oletus. Lepikossa yleensä kasvaa pitkää heinää.
Osku
> Timo Autiokari
>
timo.au...@aim-dtp.net
> näin kait se punkki elää. Sen punkin saaminen iholle tai vaatteisiin
> tapahtuu pitkässä heinikossa,rantakaislikossa Punkki kiipeää pitkää
> heinää ylösasti ja odottaa siinä mahdollisia ohikulkijoita hirviä, kettuja,
> koiria, ihmisiä jne ja pääsee tarttumaan ohikulkijaan.
Onko todella noin? Siis, maastossa vilistää koko ajan varsin
monenlaista hämähäkkieläintä, tiedetäänko todella että puutiainen
käyttäytyy erilailla?
Timo Autiokari
Osku
ymmärtää väärin. Se on selvää että pitkissä heinikoissa sen punkin
itselleen saa. Punkkihan tarvitsee tuoretta verta pystyäkseen lisääntymään
Osku
§¤FET
"aj" <a...@net.invalid> kirjoitti viestissä
news:t_A5k.19164$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
>> sammalmättäissä, aika vikkelä kun huomaa tulleensa jahdatuksi ja
>> piiloutuu sitten jonkin lehden, risun tms alle. Se ei liene puutiainen?
>
> Ei ole. Samettipunkkien nymfit ne käyttäytyvät tuolla tavalla.
>
>> Saako puutiaiset hengiltä esim pitämällä vaatteita/tektiileitä/tms
>> kuumassa saunassa jonkin aikaa? Siis jos epäilyttää että olisiko
>> piknik-laukussa tms puutiaisia. Tai mahtaisivatko kuolla
>> pakkasessa/pakastimessa?
>
> Kummassakin kuolevat, kuivuudelle ne ovat erittäin alttiita. En usko että
> niitä pikniklaukkuun hakeutuu, mutta vaatteisiin niitä voi kyllä olla
> tarrautuneena.
>
>> Entä miten puutiaiset suhtautuvat etanoliin? Netistä löysin että punkin
>> poistamiseksi sitä ei tule voidella koska tukehtuessaan se yökkää
>> bakteeria ja/tai virusta. Ja löysin poisto-ohjeen jossa ensin
>> pyyhkäistään etanolilla ko alue, puutiaisen yli, luulisi että se siitäkin
>> saa hepulin ja yökkää?
>
> Etanoli lie tarkoitettu purema-alueen puhdistukseen minä sipaisisin sitä
> tai muuta desinfiointiainetta pistoskohtaan vasta irrotuksen jälkeen.
>
> Puutiainen ei yökkää tukehtumisen vuoksi, koska sen hengitys ei tapahdu
> kärsän kautta.
*Tapahtuu siis perän kautta!
§¤FET
"Osku" <Os...@no.address> kirjoitti viestissä
news:g37kqf$ose$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> timo.au...@aim-dtp.net kirjoitti:
>> On Jun 17, 12:33 am, aj <a...@net.invalid> wrote:
>>
>> Paljon kiitoksia hyvin informatiivisesta vastauksesta!
>>
>> Vielä kaipaisin tietää miten tunnistan puutiaisen (Ixodes ricinus)?
>> Netistä löysin ettei sitä maallikko helposti kykene erottamaan
>> joistakin muista punkeista mutta riittäisi että voisin tunnistaa siten
>> että: Tässä on mahdollisesti kyseessä puutiainen tai sitten niin päin
>> että tämä ei varmaankaan ole puutiainen.
>>
>> Kaikki netissä esitetyt suojautumiskeinot lähtevät siitä että keho/iho
>> peitetään vaatteilla, mistään en ole löytänyt ohjeita siihen kun
>> ollaan koko päivä luonnonhelmassa maahan levitetyllä viltillä aurinkoa
>> palvomassa jolloin vaatteiden antamaa suojaa ei käytännöllisesti
>> katsoen ole lainkaan. Tuossa sunnuntaina aloin jo harjoittelemaan
>> balettitanssia kun kaikenlaista ötökkää vilisteli viltillä. Onko
>> mitään kemikaaleja tai mieluimmin luomu-tuotteita, tms, joilla voisi
>> karkoittaa puutiaisia?
>>
> Olen toki maallikko vastaamaan,
*Toki ja VARSIN vähän ymmärrät politiikasta, ydinmörskistä ja osaat
oikeastaan aika monesta vähän, eikö!?)
mutta näin kait se punkki elää. Sen
> punkin saaminen iholle tai vaatteisiin tapahtuu pitkässä
> heinikossa,rantakaislikossa Punkki kiipeää pitkää heinää ylösasti ja
> odottaa siinä mahdollisia ohikulkijoita hirviä, kettuja, koiria,
*Siiseleitä, sampia, siiroja?))
> ihmisiä jne ja pääsee tarttumaan ohikulkijaan. Punkki tiettävästi
> laskeutuu yöksi heinän juurelle. Eli punkkivaaraa ei ole jos
> aluskasvillisuus on nurmikkoa. Hyvin vanhaan aikan luultiin että punkki
> elää leppässä, kun sen sai sieltä lepikosta iholleen. Tämä oli väärä
> oletus. Lepikossa yleensä kasvaa pitkää heinää.
*Ja hei Osku, "leppiä"! .. .
> Osku
>> Timo Autiokari
>>
Timo Autiokari
> Kuuntelin kerran Radiota missä joku punkkitutkija tästä kertoi
Siten kerrotaan monella weppisaitillakin. Mutta silti ounastelen koska
niin monenkaltaista 8-jalkaista vipeltää kaikkialla metsässä,
kallioilla. Miksi puutiainen olisi poikkeus, kököttäisi vain
odottelemassa jossain heinänkorressa?
> Se on selvää että pitkissä heinikoissa sen punkin itselleen saa.
OK, kierrämme sellaiset paikat. Mutta minkä perusteella se on selvää?
>Punkkihan tarvitsee tuoretta verta pystyäkseen lisääntymään
Miten tuo liittyy pitkään heinikkoon?
Hiekkarannalla ei liene paljoa ötököitä koskaan, ei ainakaan näinä
aikoina kun siellä lienee kylmä myös ötötöiden mielestä ja ehkä niiden
on hankalampi edetä hiekalla. Metsän siimeksessä, kallioisilla
rinteillä, on mukava viettää piknikkiä ja palvoa aurinkoa, sieltä löytyy
helposti paikkoja jossa ei tuule lainkaan, siellä jopa 14C tuntuu
erittäin lämpimältä kun aurinko paistaa ...mutta ötököitä siellä on
julmetusti ...eikä sitä puutiaista osaa tunnistaa.
Olemme nyt kyllä varustautuneet... mukana on suurennuslasi, kahdet
erilaiset punkkipihdit, kolmea erilaista desinfektioainetta, ja OFF:n
punkin karkoitetta. Sekä mikro-torch laajempimittaisen invaasion varalta.
Timo Autiokari
Osku
> Osku wrote:
>
> > Kuuntelin kerran Radiota missä joku punkkitutkija tästä kertoi
>
> Siten kerrotaan monella weppisaitillakin. Mutta silti ounastelen koska
> niin monenkaltaista 8-jalkaista vipeltää kaikkialla metsässä,
> kallioilla. Miksi puutiainen olisi poikkeus, kököttäisi vain
> odottelemassa jossain heinänkorressa?
heinien latvoista Metsässä on jäniksiä, kettuja jne
>
> > Se on selvää että pitkissä heinikoissa sen punkin itselleen saa.
>
> OK, kierrämme sellaiset paikat. Mutta minkä perusteella se on selvää?
>
> >Punkkihan tarvitsee tuoretta verta pystyäkseen lisääntymään
>
> Miten tuo liittyy pitkään heinikkoon?
>
> Hiekkarannalla ei liene paljoa ötököitä koskaan, ei ainakaan näinä
> aikoina kun siellä lienee kylmä myös ötötöiden mielestä ja ehkä niiden
> on hankalampi edetä hiekalla. Metsän siimeksessä, kallioisilla
> rinteillä, on mukava viettää piknikkiä ja palvoa aurinkoa, sieltä
> löytyy helposti paikkoja jossa ei tuule lainkaan, siellä jopa 14C
> tuntuu erittäin lämpimältä kun aurinko paistaa ...mutta ötököitä
> siellä on julmetusti ...eikä sitä puutiaista osaa tunnistaa.
>
> Olemme nyt kyllä varustautuneet... mukana on suurennuslasi, kahdet
> erilaiset punkkipihdit, kolmea erilaista desinfektioainetta, ja OFF:n
> punkin karkoitetta. Sekä mikro-torch laajempimittaisen invaasion varalta.
rantakaislikossa kun olin virvelöimässä. Viime kesänä vaimolta löytyi
vuorokauden jälkeen kun olimme marjastamassa sipoonkorvessa lapaluun
kohdalta. Myös Sipoonkorvessa missä kuljimme oli noin polvenkorkusta
heinikkoa. Otin pois sormillani vaimon lapaluussa olevan punkin kävi
näyttämässä Terveyskeskuksessa Ei tarvinnut lääkitystä
En ole koskaan kuullut että kallioisella kuivalla maalla olisi punkkeja
jotenkin ne ovat pitkissä kosteissa heinissä. Ei pihanurmillakaan ole
punkkeja kun nuremet ovat leikatut. Katselin kerran TV:stä kun
punkkitutkija haavin kanssa kulki polvitaipeeseen asti kasvavassa
heinikossa ja "haravoi" haaviin punkkeja.
Osku
>
aj
>> Puutiainen ei yökkää tukehtumisen vuoksi, koska sen hengitys ei
>> tapahdu kärsän kautta.
>
> *Tapahtuu siis perän kautta!
No ei vaan ilmaputkien kautta, jotka aukeavat eri puolille kehoa.
Timo Autiokari
> Yhdenkerran olen saanut punkin vyötärölle
> vaimolta löytyi vuorokauden jälkeen kun olimme marjastamassa
Miten löysitte ko puutiaiset? Kutittiko, raavituttiko, tms, vai olivatko
löydykset puutiaistarkastuksen tuloksia?
Miltä ne löydettäessä näyttivät, siis kooltaan, väriltään?
Ihan kaikki ensikädentieto, ja etenkin se mitä ei osata edes kysyä,
otetaan vastaan suurella kiitollisuudella!
Timo Autiokari
aj
samannäköisiä ja hankalia erottaa, mutta Suomessa käytännössä ainoa joka
on ihmisen kiusana on juuri mainittu tavallinen puutiainen. Mainitsemasi
punkki.netin kuvat ovat aika hyviä, puutiainen on aika itsensä näköinen
kun sen oppii tuntemaan. Hankalin on nymfivaihe, joka on kokonsa vuoksi
varsin huomaamaton; puremaahan ei tunne koska puutiaisen sylki puuduttaa
pistokohdan. Toukkavaiheen puutiaiset eivät yleensä vielä hakeudu
ihmisiin, eivätkä ne kanna vielä taudinaiheuttajiakaan. Aikuisen taas
yleensä huomaa helpommin.
Ja kyllä, tämä tiedetään: meikäläinen puutiainen todellakin odottelee
potentiaalista saalistajaa suhteellisen matalalla aluskasvillisuudessa
etujalat harallaan eikä aktiivisesti kuljeskele ympäriinsä. Puutiaiselle
otollisen paikan kasvillisuuden laatu voi olla mitä vain heinikosta
mustikkametsään, kunhan pohjakerros on riittävän paksu ja auringolta on
suojaa. Ihmiseen päästyään ne voivat sitten kuljeskella sopivaa kohtaa
etsiessään pidempään; taivealueet, nivuset ym. tuntuvat olevan
suosiossa, lapsilla ne ovat usein päässä tai korvan takana. Mutta oman
kokemukseni mukaan ne voivat kyllä kiinnittyä melkein mihin tahansa.
Suurin osa viltillä vilistävistä otuksista on siis tässä suhteessa
harmittomia. Puutiainenkin toki voi siihen eksyä, mutta se on kyllä
suhteellisen hidasliikkeinen. Vilkkaat kahdeksanjalkaiset ovat
todennäköisimmin hämähäkkejä. Tosin muutkin ötökät voivat kyllä kokeilla
kärsäänsä ihmiseen, erityisesti nokkalude (Anthocoris), sukkulanmallinen
mustavalkea pieni otus ja jotkin muutkin. Siitä ei kuitenkaan ole
kutinaa suurempaa kiusaa.
Jos nyt tässä yhteydessä sallitaan asian tärkeyden vuoksi pieni mainos
(josta en itse kostu mitään): suosittelen tilaamaan Arkipelagia-seuralta
viime vuonna ilmestyneen uusintapainoksen suomalaisesta
puutiaisoppaasta: http://arkipelagia.fi/suomi/index.html ,
Siinä on hyvä ja varsin tuore rautaisannos aiheesta.
t Anssi Junnila, puutiaistutkijanakin työskennellyt
(- anekdootti: puutiaisen esiintymistä jollain paikalla selvitetään
parhaiten ei niinkään haavin kuin lakanan kanssa! - sopivaa vaaleaa
filttiä vedetään aluskasvillisuuden yli, ja jos paikalla puutiaisia on,
ne tarttuvat siihen hanakasti!)
aj
> Osku wrote:
>
> > Yhdenkerran olen saanut punkin vyötärölle
> > vaimolta löytyi vuorokauden jälkeen kun olimme marjastamassa
>
> Miten löysitte ko puutiaiset? Kutittiko, raavituttiko, tms, vai olivatko
> löydykset puutiaistarkastuksen tuloksia?
Kaikkiin hyönteisten pistoihin ja puremiin reagoiminenhan on
yksilöllistä, mutta puutiaista ei juuri huomaa, kerrattakoon se vielä
tässä, että sen sylki paikallisesti puuduttaa pistokohdan. Aikuisen
puutiaisen voi tuntea kulkemassa ihollaan, mutta nymfi on tässä
suhteessa aika mahdoton, pieni, huomaamaton ja litteä.
Itselläni olleet puutiaiset ovat löytyneet juuri kehoa tarkistellessa,
ja se on ollut yleensä helppoa: mulle nousee pieni tarkkarajainen
punoitus (ärsytyksestä, ei taudinoire), ja siinä on sitten pieni musta
piste keskellä, joka pistää silmään. Ruumiin katvealueet ja selkäpuoli
on tietysti hankalampi tarkistaa itse, joten kannattaa perheenjäsenten
auttaa tässä hommassa toisiaan.
Vaan eräs tuttava ei viime kesänä huomannut puutiaista ollenkaan, mutta
borrelioosin alkuvaiheen oireet sitten kyllä: selkeä laajeneva punoitus
yhdistyneenä pieneen kuumeeseen ja huonoon oloon. Siinä vaiheessa
onneksi riittää yksi antibioottikuuri.
Aj
timo.au...@aim-dtp.net
Entä missä puutiaiset yöpyvät, tai menevätkö ne yöksi jonnekin? Mihin
puutiaiset pukkaavat ne 2000 jälkeläistään, mihin pesivät? Mitä ne
syövät ja mistä ateriansa saavat? Siis, arvelen että tarvitsevat
jotain ravintoa siihen asti kunnes pääsevät veriaterialle.
Edelleenkään en siis ymmärrä sitä että puutiainen vain jotenkin
ilmestyisi heinänkorteen tms ja siinä sitten kököttäisi odottamassa
kunnes jokin uhri ilmestyy riittävän lähelle. Jostakinhan se sinne
heinänkorteenkin on vaeltanut. Eli kyllä ne varmaankin liikuskelevat
maastossa jonkin verran, sekin olisi hyvä tietää että mihin
aurinkoaikaan ovat aktiivimmin liikkeellä ja milloin vähiten ja
millaisessa maastossa liikuskelevat. Kallio vaikuttaa olevan monen
erilaisen 8-jalkaisen mieleen, niiden on varmaan helppo kuljeskella
pääosin kovalla pinnalla.
Timo Autiokari
Osku
> Osku wrote:
>
> > Yhdenkerran olen saanut punkin vyötärölle
> > vaimolta löytyi vuorokauden jälkeen kun olimme marjastamassa
>
> Miten löysitte ko puutiaiset? Kutittiko, raavituttiko, tms, vai
> olivatko löydykset puutiaistarkastuksen tuloksia?
herneenkokoinen musta kohouma. Iho ärtyy siitä imemiskohtaa ja turpoaa
jolloin siitä punkista näkyy vain pullea takapuoli, Siinä vaiheessa sen
löytää "sokeakin" Sehän on niin pieni ilman veriannosta että huomaamatta
taitaa jäädä. Ei irtoa esim suihkussa käydessä. Kyllä se on käsin
irroitettava . Apteekit ilmeisesti myyvät punkinpoistopihtejä,
60-luvulla kun olimme mummolassa hämeessä niin silloin minun noin
viisivuotiaseen tyttööni iski lepikossa punkki. Huomattiin ilmeiseti
monen päivän kuluttua oli korvanlehden takana. Turvonnut "näppylä"
Silloin ei tiedetty niiden levittävän mitään tauteja. Eivätkä
levittäneetkään Voita punkin niskaan niin lähti itse pois. Silloin
tapasin ekakertaa punkin josta en mitään tietänyt mutta maalla tiesivät,
että niitä on lepikossa.
>
> Miltä ne löydettäessä näyttivät, siis kooltaan, väriltään?
>
> Ihan kaikki ensikädentieto, ja etenkin se mitä ei osata edes kysyä,
> otetaan vastaan suurella kiitollisuudella!
Ilmeiseti alkuaan kait aika mitättömän näköinen kasvaa kun imee verta
on mielestäni musta tai hyvin tummanvärinen Koirissa kesäisin on paljon
punkkeja jos juoksevat vapaasti korkeassa heinikossa. Radion
luontoillassa sanottiin, kun niitä poistetaan koirista niin punkki pitää
tappaa eikä heittää pihanurmelle koska kohta on muutama sata uutta
punkkia pihanurmella. Eli punkki kait voi "synnyttää" kerralla satoja
jälkeläisiään
Mikäli haluaa suojautua vaatteilla ja liikkuu pitkissä nurmikoissa, niin
kumisaappaat jalkaan ja housunlahkeet saappaisiin (sisäpuolelle)
samaten paita housunvyötärön sisäpuolelle. Se tautiakantava punkkivaara
on lähinnä lounas-ja etelärannikolla ja saaristossa. Raja on liikkunut
kohti sisämaata.
Osku
>
>
Osku
>
> t Anssi Junnila, puutiaistutkijanakin työskennellyt
> (- anekdootti: puutiaisen esiintymistä jollain paikalla selvitetään
> parhaiten ei niinkään haavin kuin lakanan kanssa! - sopivaa vaaleaa
> filttiä vedetään aluskasvillisuuden yli, ja jos paikalla puutiaisia
> on, ne tarttuvat siihen hanakasti!)
punkkiasioissa ja monessa muussakin .
Ilmeisesti punkki kestää pieniä yöpakkasia joten sen punkkivaara on aina
lokakuulle asti?
Missä menee nyksin se maantiettellinen raja missä esiintyy bakteeria
kantavia punkkeja?
Missä punkki luuraa talvet tai miten se selviää talvesta.
Silloin kun hirvikärpäset levisivät kaakosta suomeen oli muutama hyvin
leuto talvi, arveltiin että Hirvikärpänen ei kestä kovia pakkasia
toukkavaiheessa. Hyvin on kestänyt ja Hirvikärpästä esiintyy etelälappia
myöten Sen koko Suomen valloitus kait on kestänyt noin 40 vuotta.
Ilmestyivät suomeen 70-luvun lämpöisinä talvina pohjois-Karjalaan .
Miten pitkä aika kestää punkeilla, kun tautivaara on etelälapin seutuvilla.?
Osku
aj
> Entä missä puutiaiset yöpyvät, tai menevätkö ne yöksi jonnekin?
Eivät varsinaisesti mihinkään. Jos sää on riittävän kostea ja lämmin, ne
ovat aktiivisia yölläkin. Valo ei juuri vaikuta, kun meikäläisellä
puutiaisella ei ole silmiä. Kuivemman sään tullen ne painuvat niin
syvälle pohjakerrokseen kuin mahdollista, ja myös talvehtivat siten.
Näin ollen niitten esiintyminen on aina jossain määrin laikuttaista, kun
jollain ne kuivuuden tai talviolosuhteiden vuoksi eivät kykene
muodostamaan pysyvää populaatiota. Tietysti isäntäeläinten
esiintyminenkin vaikuttaa, mutta tavallisella puutiaisella on mistä
valita, se ei ole erikoistunut kuten jotkin puutiaiset. Tästä jäljempänä...
> Mihin puutiaiset pukkaavat ne 2000 jälkeläistään, mihin pesivät?
Eivät ne varsinaisesti pesi missään. Kun naaras on ahtanut itsensä
täyteen verta - siis semmoiseksi isoksi pallukaksi, mihin menee arviolta
viikon päivät (harvemmin ihmisellä ehtivät sitä tehdä, useimminhan niitä
löytyy koirilta ja kissoilta), niin se pudottautuu siihen missä on, ja
jonkin ajan päästä alkaa munia. Ei sillä ole valinnanvaraa, sattuma
ratkaisee onko se sellaisessa paikassa missä on hyvät olosuhteet.
> Mitä ne syövät ja mistä ateriansa saavat? Siis, arvelen että tarvitsevat
> jotain ravintoa siihen asti kunnes pääsevät veriaterialle.
Puutiaisen ravintona on veri alusta pitäen! Munasta kuoriutuu ensiksi
toukka - tämä on käytetty termi, vaikkei se olekaan "toukannäköinen",
vaan alusta lähtien puutiaisennäköinen, vaikka hyvin pieni. Jännänä
poikkeuksena sillä on vain kolme jalkaparia. Se imee yleensä ensimmäisen
ateriansa myyrästä tai muusta pikkunisäkkäästä tai linnusta - tai jopa
sisiliskosta! Pienen sulattelun jälkeen se nahkoo ja kehittyy nymfiksi,
jolla on kahdeksan jalkaa, joka on hiukan isompi, mutta ihmisen kannalta
harmittavan pieni ja huomaamattomuudessaan kaikkein hankalin. Nymfejä
saa ihmisestä useimmin poimia on minun kokemukseni.
Veriaterian jälkeen nymfistä tulee sitten aikuinen, ja tähän kiertoon
voi mennä vaihteleva aika, riippuen tuurista. Jos olosuhteet ovat
otolliset ja saalista tarjolla, kierto munasta aikuiseksi voi mennä
puolessatoista vuodessa, mutta yleensä kestää pidempään. Puutiainen voi
paastota aika kauan odotellessaan ateriaa. Mutta isäntäeläimeksi kelpaa
siis laaja joukko, ihminen muiden muassa. Peurat ja kauriit ovat
valitettavasti hyvin otollisia, joten niitten lisääntyminen edesauttaa
myös puutiaisen lisääntymistä!
Aikuinen koiras ei ilmeisesti enää tarvitse verta, ne hakeutuvat vain
parittelemaan naaraitten kanssa. Niitäkin voi tietysti olla iholla,
mutta lähinnä naaraita etsimässä.
> Edelleenkään en siis ymmärrä sitä että puutiainen vain jotenkin
> ilmestyisi heinänkorteen tms ja siinä sitten kököttäisi odottamassa
> kunnes jokin uhri ilmestyy riittävän lähelle.
Näin se vaan on!!! :) Yksittäinen puutiainen ei vaeltele vaan liikkuu
lähinnä ylös/alas paikallaan. Kuten sanottu, kuivuudelle ne ovat
erittäin alttiita, joten esiintymispaikat valikoituvat tämän mukaan:
suojaisia, varjoisia aluskasvillisuudeltaan reheviä ja kosteita.
Kaikilla tällaisilla paikoilla niitä ei kuitenkaan ole, mikä joskus
suorastaan ihmetyttää.
Paljaalla kalliolla puutiaisia ei näin ollen kyllä pitäisi olla, ellei
täysin sattumalta sellaisella alueella missä niitä lähelläkin on paljon.
Siinä se kyllä menehtyy hyvin pian. Kalliolla vipeltää todennäköisemmin
samettipunkkeja (niitä oransseja) ja hämähäkkejä, isompia ja pienempiä.
Pieni hämähäkki voi olla puutiaisenoloinen, mutta nyrkkisääntönä: jos on
vilkas vipeltäjä, se ei silloin ole puutiainen. Sen liikkuminen on aika
hidasta (mutta kärsivällistä).
Okei, jää siis kutkuttamaan kysymys niitten leviämisestä, jos ne eivät
itse laajalti liiku. Se tapahtuu niitten ollessa kiinni verta imemässä
jossain isäntäeläimessä. Tämähän ei ole niin nopea prosessi kuin esim.
hyttysillä, vaan nymfikin on kiinni pari kolme päivää ennen kuin on
kylläinen, ja aikuinen naaras viikonkin päivät. Tänä aikana isäntäeläin
tietysti liikkuu jonkin verran, tilanteesta riippuen lähelle tai
kauemmas. Oma arvioni on, että kaikkein tehokkainta puutiaisten
levittäytyminen on keväällä lintujen muuttoaikaan. Esim. rastasparvi
aterioi jossain, saa puutiaisia mukaansa, lennähtää uuteen paikkaan, ja
sinne sitten aterioineet puutiaiset tiputtautuvat ja jos paikka on
suotuisa, jatkavat elämäänsä. Seilissä (Nauvo) näin kerran seinääpäin
kuolleen laulurastaan silmän alla ainakin puoli tusinaa puutiaisen
toukkia ja nymfejä aterialla!
Vielä esiintymisajasta: puutiainen ei tarvitse kovin lämmintä säätä,
vaan muutama plusastekin riittää. Tämän takia ne voivat etenkin
lounaissaaristossa olla nykyisin kiusana myöhään syksyynkin. Viime
lokakuussa Jungfruskärissä porukka sai retken jälkeen nyppiä muutaman
itsestään, ja tiedän varmoja havaintoja marraskuulta. Jos talvet jatkaa
tätä menoa, niitä saa kohta varoa vuoden ympäri, valitettavasti.
Aj
aj
> lokakuulle asti?
Tähän tuossa jo äskeisessä pidemmässä kommentoinkin: pienet yöpakkaset
eivät niitä haittaa, ja etenkin lounaissaaristossa niitä tosiaan voi
olla niin kauan kun plusasteita riittää...!
> Missä menee nyksin se maantiettellinen raja missä esiintyy bakteeria
> kantavia punkkeja?
Joka paikassa missä on puutiaisia, on borrelioosiriski olemassa, vaikka
jokainen sitä ei kannakaan. Esiintymisraja kulkee pohjoisessa
Hailuodon-Suomussalmen tasalla, ja viime kesänä kuulin että Torniostakin
olisi havaintoja. Voi siis sanoa, että toistaiseksi vain Lappi on
puutiaisvapaa alue! Paikoittaistahan se esiintyminen on, mutta paikoin
niitä on runsaasti Keski- ja Kaakkois-Suomessakin, ihan sisämaassa.
Pelkästään rannikoiden ja saariston riesa se ei ole kuten joku voi luulla.
Tuo mitä totesit taudeista on oikein etenkin borrelioosin suhteen: sehän
niinsanotusti löydettiin vasta 70-luvulla Amerikassa, ja sen jälkeen
ymmärrettiin Euroopassakin. Mutta se on ollut täälläkin vanhastaan,
eipähän monimutkaisia oireita oltu osattu yhdistää. Puutiaisaivokuume
(eli kumlingentauti, tai TBE) on tunnettu täälläkin jo pidempään. Mutta
sen esiintymisalue on yhä rajallinen.
> Missä punkki luuraa talvet tai miten se selviää talvesta.
Kasvillisuuden pohjakerroksen suojissa.
Aj
@dnainternet.net ¤§FET
"aj" <a...@net.invalid> kirjoitti viestissä
news:UBS5k.19613$_03....@reader1.news.saunalahti.fi...
*AHAA! Siis samantyyppinen systeemi, kuin hyönteisillä. "Puolipassiivinen
tuuletuskanavisto". Tämä selittää siis myös sen miksi IHMEESSÄ tuo rasvaan
tukehduttaminen ei ota onnistuakseen edes teoriassa. Kerrankin opin jotain
uutta, joka mulle on harvinaista "herkkua"!)