Suosittele hyvää lintukirjaa
Petteri Kvist
Onkohan olemassa tällaiselle tavalliselle tallaajalle The Lintukirjaa,
kun vaatimukset ovat suurin piirtein:
a) Suomen linnusto riittää
b) Hyvät värikuvat, joiden avulla helppo tunnistaa
c) Sen verran kevyt, että tulee mukaan viikon, parin vaellukselle
d) Muut tärkeät ominaisuudet, jotka sinulla tulevat mieleen...
Tuosta c-kohdasta voin tietenkin joustaa. Jos on olemassa hyvä
matkamalli niin kotona voi käyttää vähän isompaakin teosta.
Lähinnä tämä kysymys heräsi, kun selailin nykyistä kirjaani (Olikohan
nimi Suomen linnut; Kannessa on punaista ja valkoista sekä muutaman
linnun kuvat...) sen jälkeen kun pihaltani löytynyt lintu oli teidän
toimestanne tunnistettu pyyksi. Kirja vastaa aika hyvin tarpeitani
mutta juuri pyy oli niitä lintuja, joista oli vain muutaman rivin
tekstipätkä ja pieni mustavalkoinen piirros. Eipä sitten ollut osunut
silmään kirjan muiden kuvien joukosta, kun kirjaa selasin. Olihan
siinä teksissä kyllä mainittu hyvät tuntomerkit pyylle mutta kuvia
tuli vain selattua kun ei ollut mitään hajua, mikä lintu on kyseessä.
Tuo mainittu kirja tuntuu kyllä muuten ihan pätevältä.
Mitä mieltä olet Suomen linnut CD-Factasta? Onkohan hintansa veroinen?
Ei tosin täytä tuota c-kohdan ehtoa...
Muita vinkkejä / linkkejä, joista on apua kun yrittää tunnistaa
lintuja?
Petteri
Rane Olsen
-Kovakantinen, sopivasti lajeja. Hyvät kuvat, joiden kanssa aloittelija /
tavallinen tallaaja ei mene niin helposti sekaisin. Piirroskuvitus.
Rane
Liisa Sarakontu
news:087u7vg81j9e269md...@4ax.com:
> Onkohan olemassa tällaiselle tavalliselle tallaajalle The Lintukirjaa,
> kun vaatimukset ovat suurin piirtein:
Mullarney ja kumppanit: Lintuopas.
Aivan liikaa lintuja jos ei koskaan aio Suomen rajojen ulkopuolella
liikkua, mutta koko Suomen lajisto löytyy seasta täydellisen kattavasti.
Mainio piirroskuvitus, ja ennenkaikkea joka lajista enemmän kuin yksi kuva:
koiras, naaras, nuori, talvipukuinen tai muita asiaankuuluvia kuvia.
Suunnilleen yhtä hyvä mutta painavampi on Jonssonin ja kumppaneiden kirja
(mitä se on suomeksi? mulla on vain enkunkielinen laitos, Euroopan linnut?)
Liisa
Keijo T. Seppälä
"Petteri Kvist" <jkv...@turkuamk.fi> wrote in message
news:087u7vg81j9e269md...@4ax.com...
> Heipä hei!
>
> Onkohan olemassa tällaiselle tavalliselle tallaajalle The Lintukirjaa,
> kun vaatimukset ovat suurin piirtein:
Tervehdys!
Liisa Sarakontu ehti jo suosittelemaan Mullarney x kumppanit kirjaa
"Lintuopas", Euroopan ja Välimeren alueen linnut.
Hyvä teos myös aloittelijalle siksi, että kuvia on kaikista puvuista.
Aloittelijaa se saattaa aluksi vähän hämätä, mutta kun tekstikin on hyvää,
on siitä helpompi löytää kuvien perusteella oikea laji. Monissa Suomen
linnustoa käsittelevissä teoksissa on kuva vain juhlapukuisesta koiraasta ja
se ei aina riitä. Eräs hyvä ja edullinen valokuvin kuvitettu on myös Lasse
J. Laineen "Suomalainen lintuopas", aiemmin mainituilla puutteilla tosin
varustettuna.
Suomen Linnut 2 CD-Fakta on hyvä ostos, eli se romppu jossa on kuikkapari
kannessa.
Siitä se lähtee, eikä kannata arkailla laittaa viestiä tänne, täällä on
asiantuntevia henkilöitä kyllä ollut hyvin kuulolla ja asiallisia vastauksia
saatavilla.
Terveisin Keijo T. Seppälä
Erkki Lampén
Keijo T. Seppälä wrote:
> Liisa Sarakontu ehti jo suosittelemaan Mullarney x kumppanit kirjaa
> "Lintuopas", Euroopan ja Välimeren alueen linnut.
Miten korkealle ranking-listalla pääsee Euroopan lintuopas,
Bruun-Singer? Olen pärjäillyt sen varassa vuodesta 1975.
Erkki
nilsha
> euroa. Olen samaa mieltä muiden kanssa. Mullarney´n & kumpp. opus on
> kärkipäästä. Ehkä vähemmälläkin lajimäärällä pärjäisi, mutta toisaalta
tämä
> riittää myöskin pidemmälle. Jossain vaiheessa harrastustasi tulet
huomaamaan
> suppeampien teosten riittämättömyyden.
> Minulla on molemmat Suomen linnut -romput. Ihan mukavia teoksia molemmat.
> Lisäksi pino erilaisia linnunlaulu-tallenteita, joista, olen huomannut, on
> ollut ehkä eniten hyötyä laululintujen tunnistamisessa. Voi sanoa, että
> metsässä ääneen perustuva tunnistaminen tapahtuu paljon useammin, kuin
> visuaalinen tunnistaminen.
> -HN-
"Petteri Kvist" <jkv...@turkuamk.fi> kirjoitti
viestissä:087u7vg81j9e269md...@4ax.com...
Anssi Junnila
>Miten korkealle ranking-listalla pääsee Euroopan lintuopas,
>Bruun-Singer? Olen pärjäillyt sen varassa vuodesta 1975.
>
Minä jo vuodesta 1973 :)
Mainio kirja!
On kyllä ollut muitakin käytössä,
mutta jollain lailla tuo on napannut
meikäläiselle paraiten.
/ Anssi
Harry Nyström
> Bruun-Singer? Olen pärjäillyt sen varassa vuodesta 1975.
>
> Erkki
No minulla se lähinnä pölyttyy hyllyssä. Piirrokset ovat tasoltaan
yllättävän heikkoja ja paikoin jopa surkeita. Lintuopas on parempi joka
osa-alueella ja selvästi. Jonssonin Euroopan Linnut menee myös tämän edelle.
Lintuopasta pidän tällä hetkellä selvästi parhaimpana yleismääritysteoksena.
-Harry
Liisa Sarakontu
news:b5nlf3$prq$1...@nyytiset.pp.htv.fi:
> Miten korkealle ranking-listalla pääsee Euroopan lintuopas,
> Bruun-Singer? Olen pärjäillyt sen varassa vuodesta 1975.
Oman aikansa ehdoton huippu, parempi kuin mikään sitä ennen ilmestynyt
kenttäopas. Tuolla pärjäili loistavasti aina jonnekin 80-luvulle, jolloin
näitä vielä parempia alkoi ilmestyä. Euroopan lintuopasta tuskin saa enää
mistään (muualta kuin divareista), joten sitä ei kannata suositella
henkilölle, joka on juuri nyt kirjaostoksilla.
Liisa
Harri Mäkinen
"Keijo T. Seppälä" wrote:
>
> "Petteri Kvist" <jkv...@turkuamk.fi> wrote in message
> news:087u7vg81j9e269md...@4ax.com...
> > Heipä hei!
> >
> > Onkohan olemassa tällaiselle tavalliselle tallaajalle The Lintukirjaa,
> > kun vaatimukset ovat suurin piirtein:
>
> Tervehdys!
>
> Liisa Sarakontu ehti jo suosittelemaan Mullarney x kumppanit kirjaa
> "Lintuopas", Euroopan ja Välimeren alueen linnut.
> Hyvä teos myös aloittelijalle siksi, että kuvia on kaikista puvuista.
> Aloittelijaa se saattaa aluksi vähän hämätä, mutta kun tekstikin on hyvää,
> on siitä helpompi löytää kuvien perusteella oikea laji. Monissa Suomen
> linnustoa käsittelevissä teoksissa on kuva vain juhlapukuisesta koiraasta ja
> se ei aina riitä. Eräs hyvä ja edullinen valokuvin kuvitettu on myös Lasse
> J. Laineen "Suomalainen lintuopas", aiemmin mainituilla puutteilla tosin
> varustettuna.
> Suomen Linnut 2 CD-Fakta on hyvä ostos, eli se romppu jossa on kuikkapari
> kannessa.
Moi,
Ostin tuon alesta, kun sitä kehuttiin.
En ymmärrä kehujen perusteita. Pettymys se oli.
Vertaan sitä cd fakta 1:een ja Lampelan veljesten 4-osaiseen romppuun.
Tosin siinä on muistaakseni joitakin toimintoja, kuten
lintujen tunnistus annettujen tuntomerkkien mukaan, jotka
saattavat olla joillekin hyödyllisiä mutta niitä en oo kokeillut.
Äänityksetkin ovat kummallisen huonoja. Mun koneella kuuluu
joku kummallinen häiriöääni kaikissa äänityksissä.
Lisäksi odotin "hyvältä" rompulta, että olisi varoitusääniä ym.
Eipä niitä juuri ole.
Ääni myös minulta Välimeren linnuille.
Harri
Rane Olsen
Lintuopas EI ole kirja tavalliselle tallaajalle. Siinä on aivan liikaa
lajeja, jotka tosiasiallisesti vain sotkevat perustunnistamista. Ei
tavalliselle luontoihmiselle ole mitään merkitystä tiltaltin
tristis -alalajilla, taikka ziljoonalla lokkilajituksella. Fyllarit menevät
samoin yli hilseen.
Kaikilla meillä lienee harrastusvuosia niin paljon, että alku on unholassa
=) Jos homma kiinnostaa enemmän, niin sitten Lintuopas on PARAS!
Ilman sarvia ja hampaita,
Rane
Keijo T. Seppälä
"Rane Olsen" <rane....@pp.inet.fi> wrote in message
news:UaUfa.70$tv2...@read3.inet.fi...
Tervehdys!
Osin totta tuo yllämainittu, myönnän kyllä. Hyvän lintutuntemuksen
saavuttaminen on joka tapauksessa aikaa vaativa tapahtuma. Mutta jos kirja
on kovin puutteellinen, eivätkä asiat ala selvitä kohtuuvaivalla, voi koko
homma lopahtaa siihen.
Sanotaanhan, että aloittelijan ei kannata huonoja vehkeitä hankkia,
asiantuntija saa huonommillakin pakon vaatiessa tehtyä jotakin. Paras tapa
on päästä retkeilemään asiallisen lintutuntijan (ei huippubongari) kaverina.
Silloin ne kirjatiedotkin parhaiten avautuvat. Olen vetänyt aloittelijoille
tarkoitettuja lintukursseja ja huomannut kyllä oppimisen kulun ja vaikeudet.
Yritin edellisessä viestissä lyhyesti vastata kysymykseen ja haksahdin
yleistykseen.
Suomen Linnut Facta CD-romput 1 ja 2 ovat käytössäni, samoin Hanhelan
veljesten romppu. Vaikea niitä on paremmuusjärjestykseen laittaa, kaikissa
on hyvät puolensa.
H. Mäkinen on oikeassa äänien suhteen, peitteisessä maastossa äänien
tuntemus on ensiarvoisen tärkeää.
Aikoinaan itsekin odotin rompuissa olevan monipuolisemmat ääninäytteet
lajeista. Myös harvinaisempien lajien ääniä olisi saanut olla reilummin.
Kyllähän erillisiä cd-levyjä löytyy maailmalta vino pino kunhan osaa etsiä,
mutta vaivattomintahan olisi ollut kuunnella niitä rompun yhteydessä.
Terveisin Keijo T. Seppälä
Anssi Junnila
>No minulla se lähinnä pölyttyy hyllyssä. Piirrokset ovat tasoltaan
>yllättävän heikkoja ja paikoin jopa surkeita.
No nää ehkä lienee makuasioita.
Mutta otetaan käytännön esimerkki
omasta näkökulmastani. Onko tuo Jonssonin
Euroopan linnut se huikean taiteellinen opus
(ei oo hyllyssä, olen lainannut sitä joskus).
Hienoja kuvia - mutta vähän liiankin hienoja!
Esimerkiksi mustakurkku-uikusta on maalattu
upeat lähikuvat, mutta lintua harvoin näkee
noin läheltä hyvässä valossa. Sen sijaan
vanhan Bruun-Singerin "haipakka" kuva vastaa täsmälleen
sitä, miltä mustakulkku etäämmältä tiiraillen näyttää.
Viime vuonna totesin tämän moneen kertaan.
Makuasioista voidaan aina kiistellä ;)
Pääasia tosiaan on, että kuvitus on riittävän
monipuolinen, ja että on tarvittaessa sopivia
kaaviopiirroksia. Kuten esim. metsäkirvisen laululento;
nöösiornina opin tuntemaan linnun justiinsa Bruun-Singerin
kuvan perusteella: "toihan on justiinsa se lintu
mitä kesällä tarkkailin ja ihmettelin" - ja kirja
siirtyi kaupasta omaan hyllyyn.
Tässä tuli samalla mun mielestä oleellinen juttu:
lintuja ei todellakaan opi pelkästään kirjoista,
vaan niitä täytyy ahkerasti tarkkailla, niin että
oppii erottelemaan lajeja toisistaan jo ennen kuin
tietää mitä ne ovat; kiinnittämään huomion tärkeimpiin
maastotuntomerkkeihin (kirjoja pitää kyllä ahkerasti lukea ;)
ja kuuntelemaan ääniä. Hernekerttuhan esim. on sellainen,
että sitä ei helpolla pääse näkemään, mutta kun laulusta
ei voi erehtyä. Se on muuten vaikea hahmottaa tekstistä;
pikkuveljen kanssa ahaa-elämys tuli kun kuunneltiin
legendaarista "Laulavaa lintukirjaa" talvella, ja tajuttiin
että tuossa on se viime kesän mysteerilintu jota ihmeteltiin.
Semmoinen käsitys mullakin on, että vaikka nuo
CD-faktat ovat muutoin aika hyviä niin ääninäytteet
ovat hiukan liian suppeita. Hanhelan veljeksillä on kai
kattavimmat? Aina kannattaa huomata, että nauhoittu
laulu/ääni ei täysin vastaa luonnossa kuultua; ne kuulostavat
helposti liian teräviltä ja "kaksiulotteisilta".
Monipuolisuus on valttia, ja iso avu on aina jos voi retkeillä
jonkun kokeneemman kanssa. Oma innostus on kuitenkin
ensiarvoisen tärkeää!
/ Anssi
Rane Olsen
Erinäisiä multimediateoksia vaivaavat monenlaiset lastentaudit, mutta
kyllähän niistä paljon hyötyäkin on. Hanhelan veljesten videopätkiltä saa
kivasti käsityksen lintujen yleisestä olemuksesta ja niiden
liikkumistavoista. Kaikki se vie eteenpäin tuntemuksessa.
Minulla on ollut suuri kunnia saada oppia lintuharrastuksen alkeet hyvässä
seurassa: Koulun luontokerhossa yläasteella. (Hieman aikaa jo =D) Kerhoa
veti vuosikymmenet lintuja tarkkaillut ja havainnoinut innokas retkeilijä ja
rengastaja. Harrastukseni sai terveet lähtökohdat, mistä olen kiitollinen.
Hyvä vinkki aloitteleville: Kaikkia lintuja ei tarvitse määrittää ;-)
Nauttikaa keväästä ja linnuista!
Rane