Kirjosiepon pesä vaarassa?
Suvi Sevilä
Pienen metsän laidassa olevalla tontillamme on koivussa
kirjosieppo/talitiainen -kokoluokkaa oleva pönttö. Viime kesänä pöntöstä
lähti kirjosieppopesue onnistuneesti maailmalle, ja tänä vuonna on uusi
yritys. Kuinka suurella todennäköisyydellä kysessä muuten on sama pesivä
pari?
Pöntön puhdistuksen aikaan syystalvella huomasin, että itse pesä oli
yllättävän korkea. Tänä vuonna pesä on luultavasti vielä kahta
korkeampi, sillä pöntössä olevan linnun pään voi nähdä lentoaukosta!
Tämä johtaa hieman suurempaan ongelmaan: orava on ollut hyvin
kiinnostunut pöntöstä ja sen sisällöstä. Vaikka lentoaukon ympärillä on
peltiä, saanee orava suupalan halutessaan ihan lentoaukosta onkimalla.
Orava on nähty pesällä pariin otteeseen, toisella kerralla se tosin sai
peräänsä hurjistuneen sieppokoiraan. Tällä hetkellä ei ole täyttä
varmuutta, onko pöntössä enää ketään, saattaahan orava olla syönyt jo
munat/poikaset tms. Jos siepoilla kuitenkin olisi vielä toivoa muutaman
poikasen suhteen, niin voisiko vaikka puun ympärille kietoa kanaverkkoa
(tai muuta, josta linnut itse pääsevät läpi ja orava ei) niin, että
pönttö ja osa runkoa jäävät verkon sisälle, jolloin orava ei pääse edes
lentoaukon luokse? Kuinka helposti mahdollinen pesintä häiriintyy?
Ensinhän pitäisi tietää, onko pöntössä ylipäänsä enää ketään, joten
voiko pönttöön katsoa (katto aukeaa)? Ja kuinka paljon linnut itse
sitten vierastaisivat moista hökötystä? Kannattaako projekti toteuttaa
ainakin tulevien asukkaiden varalta? Neuvoja, kokemuksia yms
vastaanotetaan ilomielin :)
Suvi Sevilä
Matti
Älä muuta olosuhteita olennaisesti kesken pesinnän, ei orava mikään pelti
leikkuri ole jos se pelti on kunnollinen, onko siinä pellissä nyt jälkiä
suurentamisesta. Se että kuinka tottuneita lintusi ovat ihmisen liikkeisiin
jos olet käytnyt pesällä katselemassa ja sitä ei ole hylätty niin ei
todennäköisesti ei seuraavallakaan katsomis kerralla käy näin.
Orava on kova muna rosvo mutta nopeasti ne linnun poikaset kasvavat nopeasti
isommiksi ja moistuvat sen menulta. Kanaverkko on vaikea laittaa niin että
orava ei löytäisi sisään ja sitä pienempi lintu ajaa yleensä sen pois
ulostamalla niin että turkki likastuu, se saa oravan melkoiseen vauhtiin ja
joutuu tuossa kauas pesästä, kanaverkossahan se kiertäisi ympyrää kuin
surman-ajaja ikään.
Jos laitat pähkinöitä ja auringonkukkaa tontin toiseen kulmaan, saattaa se
vetää oravat muuhin osaan syömään ja jää sieppo rauhaan.
Matti
Antti Tolonen
useimmat pönttölinnut eivät tyhjennä pönttöä (poikk. kottarainen ja
käenpiika), joten pönttö täyttyy.
"Suvi Sevilä" <suvi....@iki.fi> wrote in message
news:3B16B9FF...@iki.fi...
Suvi Sevilä
Antti Tolonen wrote:
>
> Tyhjennäpä seksyllä pönttö, jotta seuravana kesänä on tilaa uudelle pesälle
> useimmat pönttölinnut eivät tyhjennä pönttöä (poikk. kottarainen ja
> käenpiika), joten pönttö täyttyy.
Näin siis tosiaan viime syksynä tein, ja siinä samalla totesin
(poisheittämäni) pesän olleen n. kaksi kertaa "normaalia" korkeampi (eli
heinää yms. oli käytetty rutkasti). Pönttö siis oli tämän kevään alussa
tyhjä, mutta nyt siepot kasasivat vieläkin suuremman rakennelman ;)
Suvi Sevilä
Matti wrote:
> Älä muuta olosuhteita olennaisesti kesken pesinnän, ei orava mikään pelti
> leikkuri ole jos se pelti on kunnollinen, onko siinä pellissä nyt jälkiä
> suurentamisesta.
Itse pöntön sisällä oleva pesä on siis rakennettu jostain syystä niin
korkeaksi, ettei oravan periaatteessa tarvitse suurentaa sukkoa
ollenkaan; se pääsee poikasiin/muniin käsiksi ihan normaalikokoisen
lentoaukon kautta (oravat kun ovat vielä kaiken lisäksi erittäin
taitavia etukäpälistään).
> Se että kuinka tottuneita lintusi ovat ihmisen liikkeisiin
> jos olet käytnyt pesällä katselemassa ja sitä ei ole hylätty niin ei
> todennäköisesti ei seuraavallakaan katsomis kerralla käy näin.
Niin, en siis tosiaan tiedä pesän tämänhetkistä tilannetta, eli onko
pesässä enää eloa vai ei. Tuntuu vain siltä, että jos äskeinen pesintä
epäonnistui tuon oravan takia, niin samalla tavalla epäonnistuu
seuraavakin, ellei pönttöä tyhjennä tässä välissä (saattaahan ko.
sieppopari tai jokin muu vielä pesiä siihen tänä kesänä). Juuri tätä
pohdinkin; voiko pönttöön katsoa nähdäkseen, että onko se "tyhjä" vai
ei? Puun lähistöllä seuraaminen ei tähän asti ole tuottanut tulosta;
pöntössä ei näy liikettä. Toisaalta kirjosiepot näkyvät pihallamme monta
kertaa päivässä.
Ymmällään,
Suvi
Antti Tolonen
pönttö on normaalin syvyinen. Kai ne karsiutuvat luonnossa sellaiset siepot.news:3B1791BF...@iki.fi...
Antti Tolonen
vähemmän. Sinne voi kurkistaa emon hautoessa. Sitä on joskus vaikea saada
pois munien päältä, jos haluaa laska munat. Täytyy siirtää ensin toiselle
puolelle ja sitten toiselle.news:3B1793EC...@iki.fi...
Raimo Suonio
>
>Pienen metsän laidassa olevalla tontillamme on koivussa
>kirjosieppo/talitiainen -kokoluokkaa oleva pönttö. Viime kesänä
pöntöstä
>lähti kirjosieppopesue onnistuneesti maailmalle, ja tänä vuonna on uusi
>yritys. Kuinka suurella todennäköisyydellä kysessä muuten on sama
pesivä
>pari?
Olet jo saanut kysymyksiisi joitakin vastauksia. Yritän täydentää
joitakin seikkoja.
Kirjosieppo lienee yksi tarkimmin rengastuksin ja muutenkin tutkituista
lintulajeista pelkästään sen vuoksi, että sen tutkiminen on niin
helppoa. Minä en kuitenkaan tiedä sen paikkauskollisuudesta, mutta
olettaisin sen yleisten käyttäytymistapojen vuoksi, että ei ole
ollenkaan varmaa, että kyseessä olisivat samat linnut.
>Pöntön puhdistuksen aikaan syystalvella huomasin, että itse pesä oli
>yllättävän korkea. Tänä vuonna pesä on luultavasti vielä kahta
>korkeampi, sillä pöntössä olevan linnun pään voi nähdä lentoaukosta!
Tämä ei varmastikaan johdu kirjosiepon epänormaalista käyttäytymisestä
vaan pikemminkin päinvastoin. Useimmat pönttöihin pesivät varpuslinnut
tekevät vaiston ohjaamana oman pesän riippumatta siitä, mitä pesässä
mahdollisesti on aiemmin. Jotkut, kuten västäräkki, kantavat kyllä
ainakin symbolisesti vanhaa pesäainesta pois. Niinpä kirjosieppokin
rakentaa oman pesämaljansa, vaikka pönttö olisi jo puolillaan.
Miksi se sitten olisi puolillaan, jos olet syystalvella tyhjentänyt sen?
Jos olet hiukankaan seurannut kirjosiepon käyttäytymistä, olet huomannut
sen olevan aika aggressiivinen otus. Se ei ainoastaan röyhkeästi häädä
pesän mahdollista asukasta pois, vaan se kokeilee pihan kaikkia pönttöjä
ja rakentelee niihin ainakin alustavasti pesää. Näin ollen, koska
kirjosieppo tulee muutolta vasta tiaisten pesintäkauden jo alettua,
pöntössäsi on ehkä ehtinyt jo pesiä kevään aikana yksi tai kaksikin
tiaislajia. Toisella saattaa olla munapesäkin, joka kirjosieppo
kylmästi ottaa haltuunsa ja rakentaa oman pesänsä niiden tiaisen munien
päälle.
Lisäksi, jos pesän aukko on hieman suurempaa kokoa kuin tiaiset ja
kirjosieppo oikeastaan tarvitsisivat, siellä on saattanut talvella
varpuspöllö pitää talvivarastoaan, jolloin pohjimmaisena olisi vielä
myyrien, päästäisten ja lintujen raatoja.
>- - voisiko vaikka puun ympärille kietoa kanaverkkoa
>(tai muuta, josta linnut itse pääsevät läpi ja orava ei) niin, että
>pönttö ja osa runkoa jäävät verkon sisälle, jolloin orava ei pääse edes
>lentoaukon luokse?
Kyllä voi, ja kun sen hyvin tekee, siitä voi olla apuakin.
>Kuinka helposti mahdollinen pesintä häiriintyy?
>Ensinhän pitäisi tietää, onko pöntössä ylipäänsä enää ketään, joten
>voiko pönttöön katsoa (katto aukeaa)? Ja kuinka paljon linnut itse
>sitten vierastaisivat moista hökötystä? Kannattaako projekti toteuttaa
>ainakin tulevien asukkaiden varalta? Neuvoja, kokemuksia yms
>vastaanotetaan ilomielin :)
Kuten Tolonen jo sanoikin, kyllä kirjosieppo kestää hyvin pöntöllä
käynnin.
-- (A would-be signature delimiter of OE)
Raimo Suonio, Helsinki, Finland
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/
Jouko Pettersson
> voisiko vaikka puun ympärille kietoa kanaverkkoa
> (tai muuta, josta linnut itse pääsevät läpi ja orava ei) niin, että
> pönttö ja osa runkoa jäävät verkon sisälle, jolloin orava ei pääse edes
> lentoaukon luokse?
Amerikassa näin lintulautojen varteen laitettuja peltisiä suppiloita.
Kun kysyin, mitä nuo ovat, niin minulle vastattiin, että oravaesteitä.
Voisikohan tätä ideaa soveltaa puunrunkoonkin? Pöntön kummallekin
puolelle alassuin olevat peltiset suppilot.
--
Jouko Pettersson
Patu
estävillä lieriöillä minkkien takia.
Patu
Jouko Pettersson <pett...@cc.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:slrn9hn7i5....@sirppi.helsinki.fi...
A.R
Suvi Sevilä <suvi....@iki.fi> kirjoitti
viestissä:3B16B9FF...@iki.fi...
>
> Pienen metsän laidassa olevalla tontillamme on koivussa
> kirjosieppo/talitiainen -kokoluokkaa oleva pönttö. Viime kesänä pöntöstä
> lähti kirjosieppopesue onnistuneesti maailmalle, ja tänä vuonna on uusi
> yritys. Kuinka suurella todennäköisyydellä kysessä muuten on sama pesivä
> pari?
Se on hyvin paljon mahdollista.....AR
--
Askon Kotisivu: http://www.geocities.com/karppa70/
Susi: http://personal.inet.fi/koti/sherlock/Susi/
Linkit: http://personal.inet.fi/koti/sherlock/Linkit/
Ilves: http://personal.inet.fi/koti/sherlock/Ilves/