Merja Nurmi <perhe...@kolumbus.fi> wrote in article
<772s1n$66d$1...@news.kolumbus.fi>...
Luin eräästä koirakirjasta, että luut eivät ole ollenkaan koiran ruokaa, ne
eivät sovi koiran vatsalle. Joskus ne ovat vaarallisia, koska terävät sirut
voivat aiheuttaa vahinkoa ruokatorvessa ja vatsassa. Terv.
Eija K.
Tämän voi lukea monestakin lähteestä, joten kyllä jutussa on perää oltava.
Itse en kuitenkaan allekirjoita sitä noin jyrkästi. Isälläni on viides
(tai siis neljäs ja viides) koira tällä hetkellä menossa, ja hän on antanut
koirilleen aina luita. Luut ovat olleet ainakin hirven, naudan ja villi-
sian luita. Niiden lisäksi muistelisin, että koirille on annettu sian ja
broilerin luita (sekä mahdollisesti majavan). Metsälintujen luita ei ole
annettu koskaan. Yhtäkään kertaa ei ole sattunut mitään hälyttävää.
Metsälinnut on jätetty antamatta siksi, että luut ovat onttoja ja erittäin
kovia. Siksi niihin syntyy helposti teräviä särmiä. Olen kuullut puhutta-
van, että luonnollista ravintoa syötäessä (=lintu kokonaisena) luut kää-
riytyvät vatsalaukussa höyheniin ja menevät siksi turvallisesti suolistos-
sa. En tosin tiedä, kuinka paljon tuossa on perää. Totuus on kuitenkin se,
että luonnossa koirat syövät lintuja, eivätkä varmasti erittele luita syö-
dessään.
Ostin oman koirani (nyt n. 1½-vuotias), kun se oli 4-kuinen. Aloitin luiden
antamisen lähes heti. Alussa koirani oksensi aina luiden syöttämisen jälkeen,
mutta nyt sekin on jäänyt pois. Näytti siltä, että se nielaisi palat liian
isoina, joten ne tulivat bumerangina.
Jos annatte luita koirallenne, tehkää sitä heti pienestä pitäen. Siten koira
oppii syömään niitä oikein (=ei ahmi). Luiden vaarallisuus tuntuu minusta
oudolta sitä taustaa vasten, että koirat syövät niitä luonnossakin.
Arto
--
A10, Ujot ihmiset ks. http://www.students.tut.fi/%7Em116180/
"Never pass up a good thing."
- Jean Rasczak in 'Starship Troopers'
Naudanluita mielellään. Sian- ja kananluita ei koskaan. Kyse on
luun kovuudesta. Jälkimmäiset murtuvat teräviksi liuskoiksi, joista
voi olla monenlaista vahinkoa. Naudanluu ei pirstotu pieniksi paloiksi
vaan kuluu pikkuhiljaa järsiessä ja on oikein hyväksi koiran hampaille.
Helpoimmalla pääsee kun käy lihatiskiltä pyytämässä kattilaan sopivan
naudanluun, keittää sen kotona, antaa jäähtyä ja antaa koiralle:
iloa pitkäksi aikaa aikalailla koiran koosta riippumatta.
--
______________________________________________________
Susanna-Sofia Sasha Keskinarkaus +358-40-5124864,
sca...@cc.tut.fi, http://www.students.tut.fi/~scarlet
______________________________________________________
Aina kun pystymme tekemään ihmisiin vaikutuksen,
saamme vihamiehiä. Suosiossa pysyäkseen ihmisen
pitää olla keskinkertainen. Oscar Wilde
______________________________________________________
t. Janina :) ja Hani :o)
Mitä syö susi?? mitä syö kettu?? mitä syö dingo?? mitä syö
shakaali?? ym koiraeläimet??
Luut menee siinä kuin muutkin sapuskat. Toki ruuan määrä ratkaisee
syödäänkö enempi tai vähempi herkkupaloja tms. Ja luuhan on
monasti myös se herkkupala.
Ja kaikki luut syödään RAAKOINA. Keitettäessä luut kovenevat!
Jolloin ne sälöytyvät helpommin teräviksi "piikeiksi" ja voivat
aiheuttaa ongelmia.
Kesykoirilla monilla roduilla on mahat muuttuneet herkemmiksi kuin
esi-isillään, mutta minusta suurimmalle osalle sopii luut (nauta,
sika, hirvieläimet), jos ne pienesta pitäen oppivat syömään niitä
ja ne saavat niitä sen verran usein, etteivät ala hotkimaan isoina
palasina. Rustot yms. ovat oikein hyviä. Hotkivalle koiralle en
luita antaisi.
Kanojen tai muiden lintujen luita en antaisi koirille, vaikka enpä
ole kuullut yhdenkään ketun kuolleen kanatarhavierailun jälkeen
syömiinsä kananluihin. Vai onkos joku muu?
Ai, että luuhun voi tukehtua??? Toki, kuten lego-palikoihin tms,
mutta...
Kyllä meidän koira on yökännyt paljon useammin noiden nahkaisten
"luiden" viimeisten sitkeiden palojen kanssa, kuin oikeiden luiden
loppujen kanssa, jotka murtuvat pientenkin leukojen hirmuisten
puruvoimien alla aika pieniksi palasiksi. Olen jopa muutaman
kerran todella säikähtänyt, että nytkö "Ressu" veti viimeisen
henkäyksen, kun on "nahkaremmin" palaa yrittänyt vuoroin yökätä ja
oksentaa ulos, vuoroin niellä alas. Viimeiset luun palasetkin on
ollut aina helpompi niellä, kuin jopa 7 senttiä pitkää nahkaista
roikaletta, jota ei saa pienemmäksi puremalla, kun sitä ei voi
enää REPIÄ, kun ei saa enää tassun alla pidettyä (imeskellen ehkä
menisi, mutta kenenkäs piskillä on intoa ja pitkäjänteisyyttä
moiseen?).
Siis järki käteen. Ei turhia rajoituksia, jos koira nätisti syö
hotkimatta tarjotut rustot ja luut, niin siitä vaan...
Tuumii: Mollukka
Just joo. Ihan varmaan ne syökin luita, mutta IHAN varmaan joku niistä
kuolee terävien kappaleiden aiheuttamiin suolistovammoihin! Jos vaikka susi
syö teeren (en tiedä onko normaali ruoka, mutta se ei ole olennaista), niin
toki se pureskelee luut mennessään. Kyllä sillä sudellakin on suurin
piirtein samanlainen maha kuin koirilla, ja koirilla on todettu luiden
aiheuttavan suolisto-ongelmia. Minkä takia tästä keskusteltaisiin jos näin
ei olisi!???
Suurin ero villieläimillä ja lemmikkikoirilla (tässä luuasiassa) on se, että
lemmikeistä pitää huolta ihminen ja rajoittaa niiden ottamia riskejä. Ei
varmaankaan joka koira kuole saman tien maistaessaan luuta, mutta onhan
siinä aina se riski. Minä en ainakaan ota tätä riskiä, vallankin kun on
niinkin hyviä vaihtoehtoja kuin puruluut, siankorvat ym.
Toinen syy miksi meillä ei koirat syö luita: niistä menee maha sekaisin!
Toisilla on ripulia, toisilla on vatsa kovalla. Nyt kun taas sanotaan, että
"mutta onko niillä villieläimilläkin aina maha sekaisin!" niin sanonpa
siihen, että on niiden syömä ravinto muutenkin aikas erilaista. Ja
"syömäkulttuuri" myös, nehän yleensä syö vatsansa täyteen yhtenä päivänä ja
lepää sen päälle yhden tai pari päivää. Kotikoiralla usein kaksi
ateriaa/päivä.
terveisin,
Mia Johnsson
cant...@kolumbus.fi
http://www.kolumbus.fi/cantabile
Mollukka <nohe...@nowhere.com> kirjoitti artikkelissa
<775iid$7ue$1...@news.kolumbus.fi>...
> OTTAKAAPAS HYVÄT IMMEISET JÄRKI KÄTEEN JA TUUMIKAA KOIRIA MYÖS
> ENTISINÄ VILLIELÄIMINÄ.
>
Ei ainakaan sian ja linnun luita, koska koira saa ne rikki ja terävät
sirut ovat vaarallisia. Naudanluita voi antaa, mutta kaikkien koirien
vatsa ei kestä niitä, ainakaan keittämättöminä. Lisäksi ne haisevat
ihmisen nenään varsin epämielyttäviltä:( Meillä oli sellaisia
savustettuja tai jotain, joissa oli ihan miellyttävä tuoksu.
Toisaalta luut voivat laukaista joissain koirissa
aggressiivisuusreaktioita. Ainakin meillä niistä tapeltiin joskus minun
mielestäni täysin turhaa. Nahkaluut eivät koskaan aiheuttaneet vastaavia
reaktioita.
--
Riitta Schoultz
riitta....@d-works.inet.fi
http://www.verkkotie.fi/
Helsingin Sanomien Tieto&Kone
Timo Tuominen
>.. annan omalle kultaiselle noutajalleni lehmän potkaluita ...
Kaikki koirat nauttivat luista ja lisäksi niillä on hampaisiin hoitava
vaikutus.
Lisäksi kun antaa luuta raakana niin ne ovat koiralla kaikin puolin parhaat
ja kunhan luupiippu ei ole liian pitkä koira saa ravitsevan luuytimen, itse
annan sahauttaa luut pituussuuntaan halki ja tietysti myös pätkittyinä
>Linnun luita ei saa antaa, ne voi juuttua kurkkuun,
ei sianluita oe suositeltavaa antaa, pirstoutuu liikaa
> jos koiran vatsa kestää, luut ovat mukava ajanviete
kunhan riittävän nuorena saa luita ym niin kyllä vatsa tottuu, ellei . . .
>> Ei luita koirille! (vai?)
Kuka vahtii ettei luonnonvaraiset syövät luita ? :-)
Hencca
> >Linnun luita ei saa antaa, ne voi juuttua kurkkuun,
> ei sianluita oe suositeltavaa antaa, pirstoutuu liikaa
> > jos koiran vatsa kestää, luut ovat mukava ajanviete
> kunhan riittävän nuorena saa luita ym niin kyllä vatsa tottuu, ellei . . .
Voihan sitä totuttaa koiransa lasisirpaleilla, eikö?
Linnun- ja sianluiden antaminen koiralle on venäläistä rulettia.
> >> Ei luita koirille! (vai?)
> Kuka vahtii ettei luonnonvaraiset syövät luita ? :-)
Ei kukaan. Eikä kukaan ole itkemässä, kun luonnonvaraisena elävä koira kuolee
sisäiseen verenvuotoon.
<Mika>
> Mika Mela wrote in message <36C7DD15...@posti.fi>...
> >Hencca wrote:
> >> >Linnun luita ei saa antaa, ne voi juuttua kurkkuun,
> >> ei sianluita oe suositeltavaa antaa, pirstoutuu liikaa
> >> > jos koiran vatsa kestää, luut ovat mukava ajanviete
> >> kunhan riittävän nuorena saa luita ym niin kyllä vatsa tottuu, ellei . .
> >Voihan sitä totuttaa koiransa lasisirpaleilla, eikö?
> >Linnun- ja sianluiden antaminen koiralle on venäläistä rulettia.
> >> Kuka vahtii ettei luonnonvaraiset syövät luita ? :-)
> >Ei kukaan. Eikä kukaan ole itkemässä, kun luonnonvaraisena elävä koira
> kuolee
> >sisäiseen verenvuotoon.
> Höpöhöö. Koira on lihansyöjä, ja syö myös luita.
Mahtava argumentti!
Ihminen on sekasyöjä. Ihminen syö myös sieniä. Kaikkia sieniä ei kuitenkaan
pidä syödä.
Toisekseen: koirahan on lihan- eikä luunsyöjä, joten argumentti on heikko
senkin takia.
> Minusta pahinta
> eläinrääkkäystä (A. Eerikäinenkin jopa on samaa mieltä) on antaa koiralle
> aina vain kuivamuonaa, ihmisten hyväksi toteamaa muonaa, tms.
Ahaa? Pahinta jopa? Oudot prioriteetit sullakin.
Kukaan ei kai kuitenkaan sanonut, ettei koiralle saisi antaa monipuolista
ruokaa? Mistäs niin luit?
> Koira tykkää
> kaluta luita, sisälmyksiä, petohan se perkele on ;)
Jep. Ja ydinluita on hyvä antaakin, muun muassa hammaskiven torjumiseksi. Tosin
rustot ovat tähän tarkoitukseen myös hyviä. Ja vaarattomampia.
Eli: kyse oli linnun- ja sianluista. Ei muista.
<Mika>
Minulla on ollut 4 koiraa, jotka kaikki ovat eläneet yli 15 - vuotiaiksi.
Jokaisella on kuollessaan ollut hampaat, joita nuorempikin koira olisi
voinut kadehtia - täyttä terästä juuresta hieman madaltuneeseen kärkeen
saakka ja tiukasti kiinni terveissä ikenissä. Luita on ollut - ja paljon!
Niitä on kaluttu sisällä ja ulkona. Suurista raaoista reisi- ja sääriluista
pureskeltiin tarkkaan kaikki irtilähtevä liha ja rusto. Koirat ovat
nauttineet ja viihtyneet ja hampaat pysyivät terveinä. Ei ole tarvinnut
raaputella hammaskiviä. Pieniä luita koirille ei tule antaa; kas kun ei
vielä viskata hiekkaa perään, jos kerran halutaan silkkaa betonia
suolistoon.
Manki