Olisko jollain antaa vinkkejä, millä saisi koiran kurkussa tai henkitorvessa
olevan karvan pois? Ainakin luulen, että siellä on vain karva, koska koirani
yskii, kakostelee ja yrittää oksentaa, mutta mitään ei tule. Olen katsonut
kurkkuun niin kauas kun näen enkä erota siellä olevan mitään ylimääräistä.
Koirani syö ja juo ihan normaalisti, mutta yskiminen ei vain lopu. Yskimistä
on nyt jatkunut pari päivää.
-tomi-
Lucian
Joo, yhdyn :) edelliseen... Yhdellä kasvatillani oli vastaavat oireet,
ikävä kyllä diaknoosi oli sydänvika... Joten kipin kapin eläinlääkäriin
tutkituttamaan yskimisen syy...
--
Pia
En totisesti halua maalata piruja seinälle,
mutta kyseinen koira täytyisi tosiaan viedä pikimiten
lääkärille.
Sydänvika diagnoosina yskimiseen
on tullut vuoden sisällä kolmen tutun koiralle,
ja joskus vuosia sitten omalle koiralleni,
joka sittemmin menehtyi ko. vikaan.
Toivottavasti tässä on kysymys jostain muusta...
M-S.
t. Liisa
Meillä selvittiin onneksi säikähdyksellä... Koira syö nyt sydänlääkkeitä
ja on jälleen kuin pieni pentu! Päällepäin ei uskoisi että siinä on
jotakin vikaa. Mutta vika havaittiinkin ajoissa ja saatiin siis
hallintaan. Kiitos omistajan tarkkaavaisuuden!
--
Pia, jonka mielestä eläinlääkärikulut ovat AINA väärä säästökohde...
Voi olla matojakin, varsinkin yskivällä pennulla. Madot kuulemma voivat
kiivetä ruokatorvea ylöspäin ja saada aikaan kutinaa kurkussa.
Kuulostaa aika kammottavalta, tiedän...
Katri
Matoja oli meidänkin koiralla. Matokuuri auttoi, ja yskinä loppui. Kuurin
saa apteekista, se mitä me käytimme oli nimeltään Axilur.
Katri Alakuijala <k...@iki.remove_this.fi> wrote in message
news:8d5169$g0p$1...@tron.sci.fi...
Pienenä lisäyksenä edelliseen... Meidänkin Santtua tosiaan luultiin pennuksi
vielä viimeisenä viikkonaan, joten vauhti ei ehtinyt onneksi pahemmin
hidastumaan. Ja koira kyllä vietiin lääkäriin heti kun oireet havaittiin,
sydän vaan oli niin lopussa, etteivät lääkkeet enää auttaneet mitään. Joskus
voi se loppu tulla nopeasti ja yllättäenkin. :(
t. Liisa, joka yhä ,kolmatta kuukautta, yrittää tottua elämään ilman
koirakaveria...
> Hei,
>
> Olisko jollain antaa vinkkejä, millä saisi koiran kurkussa tai henkitorvessa
> olevan karvan pois? Ainakin luulen, että siellä on vain karva, koska koirani
> yskii, kakostelee ja yrittää oksentaa, mutta mitään ei tule. Olen katsonut
> kurkkuun niin kauas kun näen enkä erota siellä olevan mitään ylimääräistä.
> Koirani syö ja juo ihan normaalisti, mutta yskiminen ei vain lopu. Yskimistä
> on nyt jatkunut pari päivää.
>
> -tomi-
>
>
Olet saanut jo useita vastauksia mutta tässä taas yks. Meidän koirakin
yski, ensimmäinen huoli oli tosiaa se sydänvika. Vietiin eläinlääkäriin
jossa se nukutettiin. Eläinlääkäri löysi tulehtuneet nielurisat joita ei
päällepäin näe. Ne desinfioitiin ja viikon antibioottikuuri ja sillä
selvä.
_______________________________________
Jukka Martama
Puh. 050-344 7081
sah6...@kyamk.fi
http://www.kyamk.fi/~sah6juma
_______________________________________
Soitin samana päivänä eläinlääkärille, joka kohoitti antamaan
Axilur-matokuurin. Tein madotuksen ohjeiden mukaisesti ja nyt koirani ei
enää "yski" eikä nikottele. Onneksi nyt oli kysymys vain madoista eikä
mistään vakavammasta sairaudesta. Kiitokset kaikille keskusteluun
osallistuneille!
-tomi-
> Joo, yhdyn :) edelliseen... Yhdellä kasvatillani oli vastaavat oireet,
> ikävä kyllä diaknoosi oli sydänvika... Joten kipin kapin eläinlääkäriin
> tutkituttamaan yskimisen syy...
Kuten minunkin koirallani.
riku
> Sama vika tosiaan oli meilläkin... Koira alkoi yskimään keskiviikkona ja
> jouduttiin lopettamaan sunnuntaina. Ei tosiaan mikään hauska yllätys. :(
Ik{v{ tapaus. Oma koirani on selvinnyt syd{nvikansa kanssa
jo 10 vuotta. Vuosi sitten piti aloittaa syd{nl{{kkeiden sy|nti.
riku
Hyv{ ettei ollut mist{{n vakavammasta kyse. Kauanko oli edellisest{
madotuksesta kulunut? Itse olen ymm{rt{nyt, ett{ madotus pit{isi
suorittaa kaksi kertaa vuodessa? Mutta voivatko madot aiheuttaa
ongelmia tuon puolen vuoden aikana? Itse olen madottanut koirani
Canestanilla.
riku
Olen aina madottanut koirani ohjeiden mukaan eli 2 kertaa vuodessa eli keväisin ja syksyisin. Viimeisin madotus oli siis viime syksynä, mutta silti madot olivat päässeet lisääntymään vaivaksi asti. Eläinlääkärini ainakin nimenomaan suositteli tuota Axilur-matokuuria.
-tomi-
> Olen aina madottanut koirani ohjeiden mukaan eli 2 kertaa vuodessa
> eli keväisin ja syksyisin. Viimeisin madotus oli siis viime syksynä,
> mutta silti madot olivat päässeet lisääntymään vaivaksi asti.
> Eläinlääkärini ainakin nimenomaan suositteli tuota Axilur-matokuuria.
Tätä vähän epäilinkin. Annoitko koirillesi aiemmin Canestania kuten
minä? Pitää ilmeisesti madottaa koirat seuraavan kerran varmuuden
vuoksi Axilurilla?
riku
On Mon, 17 Apr 2000, Tomi wrote:
>
> > Hyv{ ettei ollut mist{{n vakavammasta kyse. Kauanko oli
> llisest{
> > madotuksesta kulunut? Itse olen ymm{rt{nyt, ett{ madotus pit{isi
> > suorittaa kaksi kertaa vuodessa? Mutta voivatko madot aiheuttaa
> > ongelmia tuon puolen vuoden aikana? Itse olen madottanut koirani
> > Canestanilla.
> >
> > riku
>
> Olen aina madottanut koirani ohjeiden mukaan eli 2 kertaa vuodessa eli
> keväisin ja syksyisin. Viimeisin madotus oli siis viime syksynä, mutta
> silti madot olivat päässeet lisääntymään vaivaksi asti. Eläinlääkärini
> ainakin nimenomaan suositteli tuota Axilur-matokuuria.
Meillä tuli myös ikävä yllätys, kun koira alkoi oksentaa
suolinkaisia: madotusten väliä oli vain 2 kuukautta ja käytimme
edeltävässä madotuksessa Axiluria. Annoimme sitten Lopatolin ja perään
(3vkon päästä) Axilurin. Tartunta tuli varmaan koirapuistosta :( muutakaan
syytä en keksi.
Johanna
-tomi-
RIKU +358-8-5652611 ja +358-40-5561982 <lem...@tnclus.tele.nokia.fi>
kirjoitti viestissä:2000Apr17.182406.1@tnclus...
> In article <DSEK4.399$EM1....@uutiset.nic.fi>, "Tomi"
<tomi.ke...@tutka.net> writes:
>
> > Olen aina madottanut koirani ohjeiden mukaan eli 2 kertaa vuodessa
> > eli keväisin ja syksyisin. Viimeisin madotus oli siis viime syksynä,
> > mutta silti madot olivat päässeet lisääntymään vaivaksi asti.
> > Eläinlääkärini ainakin nimenomaan suositteli tuota Axilur-matokuuria.
>
> Olikos tuo Canestan sitä tahnaa vai ei? En muista varmasti, mutta muistan
> sen etten ole koskaan madottanut tahnalla vaan aina tableteilla.
Canestan on juuri sitä tahnaa. Itse olen päättänyt kokeilla
varmuuden vuoksi välillä tuota Axiluria.
riku
Meidän vauvallamme oli matoja pentuna (n. 4-5 kk ikäisenä). Kasvattajan luona oli madotettu
Canexilla (tahna) ties moneenko kertaan ja itse madotimme ennen rokotuksia Axilurilla (jonka
pitäisi tietojeni mukaan tehota laajakirjoisimmin kaikkiin erilaisiin matomuotoihin). Madot
ilmestyivät näkösälle ulosteen mukana Axilurin jälkeen ja olivat ihan eläviä matoja. Madotimme
lisää Axilurilla muistaakseni kolmena peräkkäisenä päivänä ilman tulosta, madot luikertelivat
edelleen hyvävoimaisen näköisinä... Yäks. Soittelin eläinlääkärille, joka kehotti kokeilemaan
Lopatolia ja sillä madot hoituivat.
Tuon kokemuksen jälkeen en ole Axiluriin kauheasti luottanut ja normaaleihin
"määräaikaismadotuksiin" olen käyttänyt muita valmisteita.
Tahnan muodossa myydään myös Flubenolia, joka sopii pienemmille koirille, suurille ei
pakkauskokonsa vuoksi sovellu (pitäisi syöttää tuubikaupalla ja käy varsin arvokkaaksi).
Satu
> Tuon kokemuksen jälkeen en ole Axiluriin kauheasti luottanut ja normaaleihin
> "määräaikaismadotuksiin" olen käyttänyt muita valmisteita.
> Tahnan muodossa myydään myös Flubenolia, joka sopii pienemmille koirille,
> suurille ei pakkauskokonsa vuoksi sovellu (pitäisi syöttää tuubikaupalla
> ja käy varsin arvokkaaksi).
Siispä mikä olisi oikea lääke määräaikaismadotuksiin: Canestan, Axilur,
Flubenol...? Vai pitäisikö eri valmisteita käyttää vuoronperään?
Omalla koirallani on yskiminen lisääntynyt viime aikoina mutta
oletan sen johtuvan jo pentuna todetusta sydänviasta mutta eihän
sitä koskaan tiedä? Ulosteessa en tosin matoja ole nähnyt.
riku
Minulle ainakin on pari eläinlääkäriä sanonut vaihtelun olevan hyvä asia, siis ei
samaa tavaraa alvariinsa. Siihen olen luottanut kun parempaakaan tietoa ei
itselläni ole. Ollaan kirjattu mitä matolääkettä käytetään, jotta muistetaan
seuraavalla kerralla ostaa eri ainetta.
Satu
RIKU +358-8-5652611 ja +358-40-5561982 wrote:
> Siispä mikä olisi oikea lääke määräaikaismadotuksiin: Canestan, Axilur,
> Flubenol...? Vai pitäisikö eri valmisteita käyttää vuoronperään?
>
> riku
Juuri näin muistelen erään eläinlääkärin sanoneen minulle, siis että eri
valmisteita olisi hyvä vaihdella. Tehokkuus eri sisäloisiin vaihtelee. Olenpa
kyllä törmännyt mielipiteeseen, että "määräaikaismadotuksia" ei saisi tehdä, vaan
jos epäilee matoja, pitää tutkituttaa näyte ja sitten täsmälääkitä (tuohon en ole
kyllä itse mennyt, sitäpaitsi joka kakkakikkareesta ei löydy matoja, vaikka niitä
koirassa olisi).
Sanna
Mitäpä mieltä tästä, eläinlääkärin
lausumasta "Koiralla on _aina_ matoja, eikä
niistä koskaan päästä kokonaan eroon. Säännöllisen
madotuksen tarkoituksena on vain pitää matojen
määrä jotenkuten kurissa"
Mulle ainakin uus juttu, mutta niin tämä
eläinlääkäri vakuutti asian olevan ja kertoi, että
jos alettaisiin tekemään yleiseen käyttöön valmisteita, joilla
madot varmasti kuolisivat, kuolisi entistä useampi koirakin
madotukseen.
Ennen aikaanhan matolääkkeet olivat sellaisia,
että sai jännätä kuoleeko koira vai madot.
Ovatko nämä nykyiset koiralle turvallisemmat, ei siis
täysin turvalliset nämäkään, matolääkkeet myös tehottomampia?
M.S.
Tapahtui loka-marraskuussa 1998 joten tiedä nyt sitten onko kyseessä ollut
vanhempi vai uudempi Axilurin koostumus. Muistelen kyllä että silloin olisi jo
pillerien määrä ollut pienempi suuremmallekkin pennulle (meillä siis
bernhardinkoira). Tiedätkö tarkemmin/saatko selville koostumuksen
muutosajankohtaa?
Satu
Itse asiassa käytettävää matolääkettä kannattaa vaihdella. Keskustelin
asiasta eläinlääkärin kanssa ja hän kertoi, että syynä on se, että eri
matolääkkeillä on erilainen vaikutuskirjo sisäloisiin. Myös mikäli
käyttää yhtä ja samaa matolääkettä jatkuvasti, on mahdollista, että
sisäloiset saattavat kehittää vastustuskykyisen kannan ko.
matolääkkeelle.
> Tahnan muodossa myydään myös Flubenolia, joka sopii pienemmille koirille, suurille ei
> pakkauskokonsa vuoksi sovellu (pitäisi syöttää tuubikaupalla ja käy varsin arvokkaaksi).
Itse madotan koirani joka toinen kerta Flubenolilla ja joka toinen kerta
jollain mulla. Flubenolia saa myös jauheena ja koska paukkauskoko on
todella iso, on tämä jauhe riittoisaa... Purkki on kai varsinaisesti
tarkoitettu maataluskäyttöön hyötyeläimille, koska annostusohjeet purkin
kyljessä ovat sioille :) Olen saanut sitten erikseen ohjeet paljonko
ainetta annetaan koiralle. Jauhe on myös mielestäni ollut huomattavasti
helpompi antaa kuin tahnat. Jauheen saa liotettua pieneen tilkkaan vettä
ja sitten sekoitettua vaikka maksamakkaraan, jolloin ainakin omat
koirani ovat syöneet lääkkeen mielellään.
--
- Minna -
http://www.pcuf.fi/~mpiippo/
> Mitäpä mieltä tästä, eläinlääkärin
> lausumasta "Koiralla on _aina_ matoja, eikä
> niistä koskaan päästä kokonaan eroon. Säännöllisen
> madotuksen tarkoituksena on vain pitää matojen
> määrä jotenkuten kurissa"
Näin olen minäkin kuullut. Madot piileksivät koteloituneina kudoksissa (jopa
aivoissa - yök), ja aktivoituvat koiran yleiskunnon muuttuessa, esim
nartulla tiineysaikana, jolloin madot vaeltavat istukan läpi pentuihin.
Kaikki eläinlääkärit eivät tosiaan suosittele toistuvaa madotusta, vaan
nimenomaan tuota täsmälääketeoriaa. Matolääkkeet ovat kuin antibiootteja
siinä suhteessa, että madot, kuten bakteeritkin, kehittävät pikkuhiljaa
vastustuskykyä lääkkeitä vastaan. Useissa maissa matolääkkeitä saa vain
reseptillä.
Kaikista jännin teoria tuli eräältä eläinlääkäriltä: hän ei suositellut
pennun madotusta moneen kertaan, niin kuin kaikissa ohjeissa suositellaan.
Hän itse asiassa uskoi, että koirien ja matojen "symbioosi" on kestänyt niin
monta sataa tuhatta vuotta, että pennulle voi olla hyväksikin taistella
hiukan vieraita olioita vastaan. Näin saa pidettyä allergiat poissa. Olisi
kiva nähdä aiheesta tutkittua tietoa... jos sitä ylipäätään on. (Ainakin
immunologiakonferensseissa saa aina vain lisää kysymyksiä allergioista, ja
vain hyvin vähän vastauksia...)
Katri Alakuijala
> Hän itse asiassa uskoi, että koirien ja matojen "symbioosi" on
kestänyt niin
> monta sataa tuhatta vuotta, että pennulle voi olla hyväksikin
taistella
> hiukan vieraita olioita vastaan. Näin saa pidettyä allergiat poissa.
Olisi
> kiva nähdä aiheesta tutkittua tietoa... jos sitä ylipäätään on.
Juu niin olisi. Eliköhän meidänkin vanhamme siksi niin terveenä koko
elämänsä (16 vuotta, piti lopettaa kasvaimen vuoksi), koska ikinä sitä
ei madotettu?
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
> LHk<zdhkjhsdhdfiufb
On olemassa ryhmä sfnet.testi, missä tällaisia testiviestejä katsotaan vähän
suopeammin silmin. Ole ystävällinen ja testaa siellä.
Tia
--
The suespammers.org mail server is located in California; do not send
unsolicited bulk e-mail or unsolicited commercial e-mail to my
suespammers.org address.