vedin itseni solmuun.
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
Subject: Re: Kissan "aivastuskohtaukset" ???
In article <44AEDBF1...@welho.compura> you wrote:
> Juha Lehtinen wrote:
>> Eipä ole pitkiin aikoihin (=ainakaan pariin kolmeen vuoteen). Kissat
ovat
>> sisäkissoja, mikä ei tietenkään estä matojen tarttumista.
Oksennuksissa
en
>> ole kuitenkaan nähnyt matoja. Ihmettelen myös, voisivatko madot
aiheuttaa
>> tuollaisia "aivastuksia" tai hengitysoireita??
> Keuhkomadot aiheuttavat yskää.
a) keuhkomato?
b) Auttaako matokuuri kaikkiin matoihin?
(ei jaksa googlata juuri nyt)
Kovaa aivastelua, ei toki kohtauksia, löytyy täältäkin.
Wanha herra (>17v?, löytökissa) oli jo menossa lääkärille mutta
yht-äkkiä ruokahalu tuli takaisin (kommenteineen/vaatimuksineen),
päivittäinen oksentelu poistui ja silmä rupesi taas loistamaan
(toinen silmä poistettu kolme vuotta sitten syövän takia,
tutkimuksineen 700euroa, hrmph..). Yhdelläkin silmällä voi antaa
henkilökunnalle ihan kunnon ohjeita kunhan jaksaa.
Nuoruuttaan kukaan ei saa takaisin, ja liikkeissä sen kyllä huomaa
(puhun kissasta). Mutta nautiskelu ja elämänhalu on tallella
vaikka ikää kertyykin (puhun edelleenkin kissasta).
Huoltoväli on tällä hetkellä 6kk ellei mitään erikoista ilmene ja
ainakin minä tiedän miten kauan kissat keskimäärin elävät. Snif.
Olenko kamala butleri kun toivon että kun aika koittaa olisi
jotain ihan selkeätä eikä vaan lisääntyneitä pikkuvaivoja joihin pitää
ottaa taloudellista kantaa yksitellen ja epämääräisesti lopuksi
päättää?
--
Kaj (Autokin on vm -83)
Kare Pietilä
> a) keuhkomato?
Keuhkossa elävä mato. Myös kiertävillä loisilla toukat siirtyvät
verenkirrosta keuhkoihin, jossa kasvavat aikuisiksi, ennekuin
siirtyvät keuhkoputken kautta vatsaan, jossa lisääntyvät (ks.
suolinkaiset). Varsinaiset keuhkomadot ovat hyvin harvinaisia,
mutta suolinkainen on vastaavasti ehkä se kaikkein yleisin sisä-
loinen.
> b) Auttaako matokuuri kaikkiin matoihin?
Matokuuri auttaa myös kiertoloisiin, voi toki olle, että osa
kiertoloiskannasta selviää kertalaakista, jolloin tarvitaan
toinen kierros.
Meidän talouden loisista sitkein oli jostain syystä hakamato.
Vasta kolmannen tai neljännen "suolauksen" jälkeen oksennuksis-
sa ei esiintynyt matoja. Kissa oli aika piipussa tuon ruljanssin
jälkeen, mutta toipui sitten nopeasti.
Liitän tonne loppuun esihistoriallisen matofaqin, jonka kirjoitin
yli kymmenen vuotta sitten silloiseen kissaryhmään. Aivan ajanta-
salla se ei välttämättä enää ole ainakaan noiden lääkkeiden osal-
ta (uusia tuotteita n varmaan tullut markkinoille), mutta antanee
edelleen kohtalaisen yleiskuvan kissan loismaailmasta.
> Huoltoväli on tällä hetkellä 6kk ellei mitään erikoista ilmene ja
> ainakin minä tiedän miten kauan kissat keskimäärin elävät. Snif.
Perässä tullaan; Vömpykkä on nyt jotain 15 ja vanhuus ei näytä
tulevan yksin. Tosin kissa vaikuttaa nyt pirun huonokuntoiselta
kun se vaan makaa vesikupin edessä ja läähättää. Toisaalta en
jaksa huolestua siitä yhtään; puolipitkäkarvainen kaveri on aina
reagoinut helteisiin juuri tuolla tavalla. Jääkylmän veden pitä-
minen kupissa tuntuu helpottavan helleoireita.
> Olenko kamala butleri kun toivon että kun aika koittaa olisi
> jotain ihan selkeätä eikä vaan lisääntyneitä pikkuvaivoja joihin pitää
> ottaa taloudellista kantaa yksitellen ja epämääräisesti lopuksi
> päättää?
En mä tiedä. Edellinen kissa lähti muutamassa hetkessä kun se sai
15 vuoden iässä yskänkohtauksen, vähän kouristeluja jolloin keuh-
koon repsahti ödeema. Tuli puun takaa, mutta tuntui tavallaan hel-
polta kun lääkäri sanoi heti, että se on menoa nyt.
---8<---(leikkaa tästä)---8<---(fiskars här)---8<---
SISÄLLYSLUETTELO v1.0
1 JOHDANTO: YLEISTÄ MATOTARTUNNOISTA JA MADOTUKSESTA
2 MATOTARTUNNAN HAVAITSEMINEN
2.1 Matotartunnan tyypillisiä oireita
2.2 Matolääkkeet ja niiden antaminen kissalle
3 KISSOJEN YLEISIMMÄT SISÄLOISET
3.1 Sukkulamadot (Pyörömadot):
3.2 Vertaimevät sisäloiset
3.2.1 Piiskamato
3.2.2 Hakamato
3.2.3 Maksamato
3.3 Heisimadot
3.3.1 Tavallinen heisimato eli lapamato
3.3.2 Leveä heisimato
3.4 Muut sisäelinloiset
4 MATOLÄÄKKEIDEN KUVAUS VALMISTAJAN ESITTEEN MUKAAN:
*****
En voi luonnollisestikaan kantaa vastuuta sieltä täältä kokoamieni
tietojen oikeellisuudesta. Kaikki kissan kotilääkinnässä huomion
arvoiset korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita, etenkin
tarkennukset eri matojen lajijakoon, latinan kielisiin nimiin ja
tuntomerkkeihin (leveä heisimato!). Kiitos kaikille, joilta sain
postia tätä pakettia kootessani. Vastaan tämän paketin herättämiin
kysymyksiin mielelläni tietämykseni puitteissa.
Kommentit ja kysymykset ryhmään sfnet.harrastus.lemmikit.kissat
*****
1 JOHDANTO: YLEISTÄ MATOTARTUNNOISTA JA MADOTUKSESTA
Kissan loistartuntoja koskeviin kysymyksiin on vaikea löytää hyviä
vastauksia ainakaan nopeasti. Niin loisten kuin lääkkeidenkin
tunteminen on hyödyllistä, silla lääkkeet on yleensä tarkoitettu
tietyille loisille. Tässä lyhyessä selvityksessä on lueteltu vain
kissan sisäloiset (ts. madot), ei ulkoloisia tai mikrobiloisia.
Kissakirjojen loistartuntoja koskeviin osioihin tulee suhtautua
vähintäänkin epäilevästi; suuri osa markkinoilla olevista kirjoista
on käännetty suoraan ulkomaalaisista alkuteoksista ja ne saattavat
jättää käsittelemättä meillä hyvin yleisiä loisia.
Kissa tulisi madottaa pari kertaa vuodessa vaikkei havaintoja
tartunnasta olisikaan. Käsitys, jonka mukaan sisäkissa ei voi saada
loistartuntaa on auttamattomasti väärä. Sisällä kissa voi saada
loistartunnan esimerkiksi kiinnisaamastaan kärpäsestä tai ulkoa
kantautuneesta "sattumasta". Myös vanha tartunta tai heikentynyt
loiskanta voi elpyä elinvoimaiseksi pitkienkin aikojen kuluttua.
Selvästi huonovointista kissaa ei tule madottaa, ellei olla varmoja
siitä, että kissan huono kunto todella on loistartunnan aiheuttama.
Osa kissoista ottaa matolääkityksen suhteellisen raskaasti jo
terveenäkin ja esim. vakavaa tulehdusta sairastava kissa ei
välttämättä kesta madotusta. Matolääkitys voi myös hävittää kiillon
kissan turkista, joten madotusta ei kannata suorittaa välittömästi
ennen näyttelyä. Vaikeissa tapauksissa kannattaa aina edelleen kääntyä
eläinlääkärin puoleen ja ottaa se mahdollisesti löytynyt mato mukaan.
2 MATOTARTUNNAN HAVAITSEMINEN
Kissa voi oksentaa nielemiään karvapalloja, heinän korsia ja muita
vatsaa ärsyttäviä esineitä. Pitkälle edennyt matotartuntakin aiheuttaa
näin ollen usein oksentelua. Oksennus tulisi aina tarkastaa
loistartunnan varalta. Loisia tai niiden jaokkeita voi löytyä myös
kissan nukkumapaikasta, peräaukon ympäristöstä ja turkista. Sylissä
istahtanut kissa voi jättää jälkeensä loisen tai jaokkeen. Elävä loinen
tai jaoke muistuttaa yleisesti pientä keitettyä makaronin palaa ja
tarkemmin katsottaessa se yleensä supistelee tai väreilee hitaasti.
Loiset ovat poikkeuksetta kelmeän valkoisia.
Matotilannetta kannattaa seurata siitäkin syystä, että osa
sukkulamadoista, sekä ainakin haka- ja heisimato voivat tarttua
ihmiseen.
2.1 MATOTARTUNNAN TYYPILLISIÄ OIREITA
- Kissan ruokahalu kasvaa huomattavasti. Omien havaintojeni mukaan
ruoan kulutus voi jopa kaksinkertaistua.
- Kissan turkista katoaa kiilto, karvaa irtoaa tai turkista tulee
nuhjuisen näköinen. Karvanvaihto keväällä ja syksyllä kuuluu kissan
normaaliin elämänrytmin, joten siitä ei tule huolestua.
- Kissan yleiskunto laskee. Kissa on väsynyt, ärtyisä tai agressiivi-
nen. Vertaimevät madot voivat aiheuttaa kissalle anemian. Kissa voi
reagoida sisäiseen kipuun tulemalla hyvin ärtyisäksi ja agressiivi-
seksi.
- Kissalla on ripulia, verta ulosteessa, ulostusvaikeuksia tai uloste
on koostumukseltaan normaalista poikkeavaa. Ruoansulatus- ja ulostus-
ongelmien takana on toki hyvin usein jotakin muuta.
- Etenkin pennuilla vatsan turvotus. Pitkälle edennyt loistartunta voi
aiheuttaa turvotusta myös täysikasvuiselle kissalle.
2.2 MATOLÄÄKKEET JA NIIDEN ANTAMINEN KISSALLE
Matolääkkeitä saa apteekista ilman reseptia. Lääkkeet myydään joko
pillereina (Axilur, Droncit) tai tahnoina (Flubenol, Mirrix).
Kokeilemalla selviää kumpi olomuoto sopii omaan käyttöön paremmin.
Tahnat voivat tuntua helpommilta ainakin aluksi, mutta pillerit ovat
toisaalta nopeita, mikäli yhteistyö kissan kanssa sujuu mutkattomasti.
Eläinlääkäreillä on käytössään myös muita matolääkkeitä joista osa on
ruiskulla annettavina liuoksina.
Tahna on tarkoitus annostella sylissä selällään makaavan kissan suuhun.
Pillerit annetaan kissalle sellaisenaan (suuret toki puolitettuina).
Pilleri on helpoin asettaa kielen päälle, mahdollisimman lähelle kissan
nielua esim. poskihampaiden välistä ujuttamalla. Tämän jälkeen
painetaan kissan suu kiinni ja odotetaan, että kissa nielaisee. Monet
kissat nielevät nopeammin jos leuan alustaa hierotaan. Kannattaa myös
tarkistaa, että se pilleri todella nielaistiin, silla osa kissoista
yrittää piilottaa pillerin suuhunsa ellei saa sitä suoraan syljettyä
ulos. Pillerin voi painaa myös suoraan nieluun, jolloin kissa nielaisee
sen välittömästi. Vastarinnan voi helpoimmin lannistaa käärimällä
kissan tiukasti suureen froteepyyhkeeseen.
Lääkkeet voi toki piilottaa myös ruokaan, mutta osa kissoista ei
tällaista ruokaa suostu syömään, vaikka kyseessä olisi suurikin
herkku. Ensimmäinen kerat voi onnistua hyvinkin, mutta toisella
kerralla kissa usein jo tietää, että "yäk en syö, nämä on taas
niitä katkarapuja missä oli se hassu jälkimaku". Mikäli talossa
on useampia kissoja täytyy tällöin toisaalta seurata, että kukin
kissa syö sille tarkoitetun ruoka-annoksen. Muista aina madottaa
talouden kaikki kissat saman aikaisesti.
3 KISSOJEN YLEISIMMÄT SISÄLOISET
3.1 Sukkulamadot (Pyörömadot):
Kihomadot - Nematodes: Pinworms, Threadworms, Roundworms
Suolinkainen - Roundworm (Ascaris Toxocara, Ascaris Toxascaris)
Sukkulamatoihin kuuluvat jaokkeettomat normaalirakenteiset suolisto-
madot. Yleensä ne ovat nimensä mukaisesti kohtuullisen pieniä vaaleita
"lieroja".
Suolinkaiset elävät ruoansulatuskanavassa käyttäen kissan syömää
ravintoa. Niiden munia esiintyy kissan ulosteessa. Suolinkainen voi
tarttua myös hiirten ja hyönteisten välityksellä. Ainakin osa suolin-
kaisista kiertää toukka-asteella verenkierron välityksellä keuhkoihin,
josta ne palaavat keuhkoputkea pitkin ruoansulatuskanavan alkuun.
Toukka-asteet voivat siirtyä myös istukan läpi sikiöihin. (Vaeltava
toukkamuoto?)
Kiertävien lajien torjunnassa matokuurin uusinta parin viikon kuluttua
ensimmäisestä käsittelystä joko samalla tai toisella samaan lajiin
tehoavalla valmisteella voi olla perusteltua, sillä kiertävällä
kannalla on taipumus elpyä toukkien palatessa vähitellen verenkier-
rosta takaisin ruoansulatusjärjestelmään.
Yleisesti suhteellisen vaarattomia, pennulle tartunta voi olla
vaarallinen, sillä istukan kautta saatu toukka voi vaeltaessaan
vaurioittaa sisäelimiä.
Etenkin pennuilla näkyvinä oireina: Ripuli, ummetus, anemia, vatsan
turvotus ja huono yleiskunto. Aikuisilla näkyviä oireita ei välttä-
mättä esiinny.
3.2 Vertaimevät sisäloiset:
Verimatoihin kuuluvat madot kiinnittyvät suolen seinämiin ja elävät
syömällä isäntäeläimen verta. Verimadot voivat aiheuttaa näin ollen
anemiaa ja verenvuotoa, joka näkyy ulosteessa. Anemian seurauksena
kissasta tulee heikko ja passiivinen. Tarkkanottaen nämäkin loiset
kuuluvat sukkulamatoihin.
3.2.1 Piiskamato
Piiskamato - Whipworm (Trichuris)
Piiskamainen verimato; mato on toisesta päästä paksu ja se ohenee
suhteellisen tasaisesti ohueksi "piiskaksi". Piiskamadot elävät
paksusuolessa.
3.2.2 Hakamato
Haka- eli koukkumato - Hookworm (Ancylostoma Duodenale, Necator
Americanus)
Hyvin ohut vaalea, tyypillisesti n. 3-4 cm mittainen mato, jonka
toisessa päässä on hyvin pieni koukku.
Siirtyvät kissaan joko ruoassa tai kaivautuvat suoraan nahan läpi
hakeutuen ohutsuoleen. Voivat siirtyä sikiöön istukan välityksellä.
Kiinnittyvät suolen seinämään koukkumaisella päällään.
3.2.3 Maksamato
Maksamato - Fluke (Trematoda)
Pieni mato, jossa yksi tai useampi veren imemiseen tarkoitettu väkänen.
Leviää ohutsuolen lisäksi helposti sisäelimiin, jolloin tavanomaisten
oireiden lisäksi saattaa esiintyä ihon keltaisuutta. Tarttuvat mm.
etanoiden ja järvikalojen välityksellä.
3.3 Heisimadot
Heisimato - Tapeworm (Taenia)
3.3.1 Tavallinen heisimato eli lapamato
Litteä, noin 5-8 mm pitkistä jaokkeista koostuva mato. Kissallakin voi
kasvaa kymmenien senttien pituiseksi. "Muistuttaa pureskeltua nauhama-
karonia". Irtonaisia jaokkeita saattaa esiintyä ulosteessa. Riisinjyviä
muistuttavia munia saattaa esiintyä kissan peräaukon ympärillä.
Suhteellisen vaaraton yleinen loinen, joka elää ruoansulatuskanavassa
kuluttaen kissan syömää ravintoa. Voivat aiheuttaa kissalle
ilmavaivoja ja ärtymystä. Munat tarvitsevat väli-isännän (hiiret, kalat
ja hyönteiset), jossa kehittyminen toukka-asteelle tapahtuu. Jaokkeista
tartunta voi tapahtua ilman väli-isäntää. Joillakin lajikkeilla väli-
isäntänä toimivat kirput, joten lapamatotartunnan yhteydessä tulee
aina tarkistaa kissa myös kirppujen varalta.
3.3.2 Leveä heisimato
? Lapamatoa lyhyempijaokkeinen ja leveämpi heisimato, joka on myös
? huomattavan vastustuskykyinen yleisille matolääkkeille. Ilmeises-
? ti hyvin harvinainen.
3.4 Muut sisäelinloiset
Kissoilla voi esiintyä myös nk. varsinaisia keuhkomatoja ja sydän-
matoja. Nämä tartunnat ovat meillä hyvin harvinaisia ja voivat olla
hyvin vaikeita havaittavia. Keuhkomatotartunnassa kissalle voi
kehittyä kuiva yskä, jonka seurauksena se voi jopa täysin vapautua
loisistaan.
4 MATOLÄÄKKEIDEN KUVAUS VALMISTAJAN ESITTEEN MUKAAN:
Flubenol (pasta):
- Suolinkaiset, haka- ja piiskamadot. Yleisimmät heisimadot (tulkintani
mukaan ei tehoa ainakaan leveään heisimatoon).
- Toisen esitteen mukaan kissojen sukkula- ja hakamatotartuntojen
hoitoon.
- Erään epäilyn mukaan ei välttämättä ole kovin tehokas heisimatoja
vastaan ensinkään. Tätä tukee toinen lausuma, jonka mukaan eläin-
lääkäri on kehottanut antamaan Droncit-kuurin kahden viikon kuluttua
edeltäneestä Flubenol-kuurista.
- Erään arvion mukaan ei imeytyisi suolistosta kovin voimakkaasti,
eikä näin aiheuttaisi pahoja sivuvaikutuksia. Saattaisi näin ollen
olla erityisen sopiva pennuille ja huonokuntoisille kissoille.
- Toisen arvion mukaan tehoton, ja edellisen valossa voikin olla,
ettei tapa kiertäviä loisia suoliston ulkopuolella.
- Monien kasvattajien käyttämä. Pennuilla ei toisaalta voi olla
pitkälle kehittynyttä kiertoloiskantaa, joten suolistomyrkytyksen
voi ajatella riittävän loiskannan tukahduttamiseen.
- Kuurin kesto 2 vrk (suolinkaiset ja piiskamadot) tai 3 vrk
(piiska- ja lapamadot, ulkokissojen kaikki madotukset)
Axilur (tabletti ja rakeita sisältävä annospussi ilmeisesti koiria
varten):
- Suolistoloiset (mm. suolinkainen, hakamato, piiskamato ja heisimato)
ja vaeltavat toukkamuodot ja keuhkomadot.
- 1 tabl./ 5 painokiloa 3 peräkkäisenä päivänä 2-3 kertaa vuodessa.
- Yleisesti hyvänä pidetty matolääke, jota pidetään erityisen tehok-
kaana sitkeiden kiertävien loisten häädössä.
- Ilmeisesti voimakas tehoaine aiheuttaa osalle kissoista sivuvaiku-
tuksena uupumusta kuurin aikana ja jälkeen.
Droncit (tabletit 7.5mg ja 50mg):
- Heisimadot, myös leveä heisimato (joka vaatii 8-kertaisen annos-
tuksen!)
- Kerta-annos tuhoaa kaikki heisimadon kehitysvaiheet.
- Miedomman tablettiversion mukana tulee tablettiruisku, jonka pitäisi
helpottaa useiden tablettien antamista kissalle.
- Vahvempia ei sitten toisaalta tarvitse antaa kuin puolikas tai yksi
kokonainen
- Pidetään erittäin varmana heisimatolääkkeenä.
Drontal (tabletti):
- Sukkulamadot ja heisimadot.
- Kerta-annos.
- Ilmeisesti suhteellisen uusi valmiste.
Mirrix (pasta):
- Suolinkainen ja hakamato (seka toukkavaiheessa, että aikuisena).
- Annostelu tuubista kerta-annoksena.
- Ei riitä ainoaksi matolääkkeeksi jatkuvassa käytössä.
- Erittäin hyvänä suolinkaislääkkeenä pidetty.
--
Bh-wrr.
Erkki Aalto
: Perässä tullaan; Vömpykkä on nyt jotain 15 ja vanhuus ei näytä
: tulevan yksin. Tosin kissa vaikuttaa nyt pirun huonokuntoiselta
: kun se vaan makaa vesikupin edessä ja läähättää. Toisaalta en
: jaksa huolestua siitä yhtään; puolipitkäkarvainen kaveri on aina
: reagoinut helteisiin juuri tuolla tavalla. Jääkylmän veden pitä-
: minen kupissa tuntuu helpottavan helleoireita.
Tässä vieressä on ainakin 17-vuotias puolipitkäkarva, joka helteelläkin
jaksaa vielä osallistua tietokoneen käyttöön.
Mutta varsinaisesti piti kertoa aivastuskohtauksiin liittyvä todella
outo tarina. Olin huhtikuun lopulla mökillä, ja Aa halusi yöllä ulos.
Jonkun tunnin kuluttua se rupesi pyrkimään oven läpi sisään ja kävin
päästämässä sen. Sitten se alkoi aivastella ihan hillittömästi, en
ole koskaan kuullut kissan aivastelevan yhtä paljon. Sitten seurasi
oudoin osa: minä itse sain aivan hillittömän yskänkohtauksen.
Mitähän xittua ilmassa oli? Ainoa arvaus olisi Venäjän metsäpalojen
savu, jota siihen aikaan leijui Etelä-Suomessa, mutta lähempänäkään
olleet metsäpalot eivät ole aiheuttaneet sen enempää ihmisissä kuin
kissoissakaan.
--
Erkki 'Örkki' Aalto "Life is divided up into
Internet: Erkki...@Helsinki.FI the horrible and the miserable"
Snail: P.O. Box 64
FI-00014 University of Helsinki, Finland