rotukuvauksista + muuta....
Anne Kontula
kommentti:
>(Tuula M.)
>Jos joku haluaa rotukissan joka tulee toimeen koiran ja kotinsa kanssa niin
>parasta kai sitten neuvoa, että kyllä kissa tulee toimeen koiran ja kotisi
>kanssa, koska ne kaikki ovat vain kissoja, älä huoli, hanki ihan millaisen
>vain haluat.
Aivan niin juuri! Paitsi korvaisin tuon käyttämäsi vähättelevän sanamuodon
"vain kissoja" muotoon: "mahtavan ihania kissoja". En edelleenkään pysty
keksimään sellaista kesykissarotua, joka _ei_ soveltuisi lemmikiksi.
Tuula, olet viestiesi perusteella ollut joskus -70 luvulla
rotukissaharrastuksessa mukana. Ainakin jostain viestistä sen käsityksen
sain. Jos olen käsittänyt väärin, unohda koko juttu, mutta siis jos olen
käsittänyt oikein, kerropa vähän harrastuksestasi lisää. Mitä kissoja
sinulla oli? Näyttelytikö tai kasvatitko? Onko sinulla kenties
kasvattajanimikin? (tai siis jos kasvatit, on tietysti :-))
Rupesi vain kiinnostamaan, kun itse olen ko. harrastuksessa ollut mukana
vasta niin vähän aikaa...
-annek
--
anne.k...@finlandrelocation.com
Jari Vuoksenranta
> Onko sinulla kenties kasvattajanimikin?
Näyttäs olevan, mikä on sama henkilö:
of Stella Maris Tuula Maisonlahti 01.01.1969
--
Jari Vuoksenranta
janism
Anne Kontula <anne.k...@finlandrelocation.com> kirjoitti
viestissä:Ey6wa.219$a03...@read3.inet.fi...
> Piti käydä googlettamassa kun en OE:llä näe kaikkia viestejä, ja tähän
> kommentti:
>
> >(Tuula M.)
> >Jos joku haluaa rotukissan joka tulee toimeen koiran ja kotinsa kanssa
niin
> >parasta kai sitten neuvoa, että kyllä kissa tulee toimeen koiran ja
kotisi
> >kanssa, koska ne kaikki ovat vain kissoja, älä huoli, hanki ihan
millaisen
> >vain haluat.
>
> Aivan niin juuri! Paitsi korvaisin tuon käyttämäsi vähättelevän sanamuodon
> "vain kissoja" muotoon: "mahtavan ihania kissoja". En edelleenkään pysty
> keksimään sellaista kesykissarotua, joka _ei_ soveltuisi lemmikiksi.
Jätetään pois se sana "vain" ja puhutaan kissoista: "...koska ne kaikki ovat
kissoja, älä huoli, hanki ihan millaisen vain haluat ". Minusta tämä ei
todellakan pidä paikkaansa ja rodulliset erot ovat usein huomattavat ja
kissaa hankkiessa niitä kannattaa ajatella ja tarkastella huolella ettei
tule tehtyä väärää valintaa. Itselleni kuna ikoinaan kävi juuri niin
> Tuula, olet viestiesi perusteella ollut joskus -70 luvulla
> rotukissaharrastuksessa mukana. Ainakin jostain viestistä sen käsityksen
> sain. Jos olen käsittänyt väärin, unohda koko juttu, mutta siis jos olen
> käsittänyt oikein, kerropa vähän harrastuksestasi lisää. Mitä kissoja
> sinulla oli? Näyttelytikö tai kasvatitko? Onko sinulla kenties
> kasvattajanimikin? (tai siis jos kasvatit, on tietysti :-))
> Rupesi vain kiinnostamaan, kun itse olen ko. harrastuksessa ollut mukana
> vasta niin vähän aikaa...
Kiitos kiinnostuksesta! Vastaan miellläni mutta tästä tuleekin sitten
pidempi stoori.
Ensimmäinen kissani jonka ihan itse omasta päätäksestäni otin 8-vuotiaana
oli kilpikonnanvärinen maatiainen Niksu ja toinen kissani tuli sille
kaveriksi äitini työkaverin, Eeva Tainion, joka oli siamilaiskasvattaja
nimellä Menninkäinen, kautta ja vuonna 1966 siitä tuli Suomen ensimmäinen
rekisteröity musta eurooppalaisnaaras nimeltä Wilma Rudolph,
rekisterinumerolla 789.
Wilma eli Mimmu sai yhdet pennut silloisen aivan upean mustan
eurooppalaisuroksen, kansainvälisen championin kanssa nimeltään Negro Tripp
ja kaksi neljästä pennusta rekisteröitiin, toinen mustaksi eurooppalaiseksi,
jonka pidin itse ja jonka nimi oli Kit-Neekeri Nef eli tuttavallisemmin
Neekeri (ei vielä kasvattajanimeä silloin) ja toinen siniseksi
kartusiaaniksi Kit-Mijanou. Kit-alkuliite nimissä herätti muissa
kasvattajissa närää, koska en ollut sitä rekisteröinyt.
Mimmu, valtavan kaunis ja fiksu kissa, maalla syntynyt, ehti saada vain
yhdet pennut ja yhden CAC´n kunnes valitettavasti jäi auton alle
Mimmun mukana näyttelyissä seuraneitinä ollut kissani Niksu oli kerran
kotikissaluokassa Paras Kotikissa, koska muita kilpailijoita ei ollut, hehe
;D Niksu-parka katosi, eikä siitä ole sen koommin kuultu.
Näiden kahden kissan menetyksen jälkeen kissani muuttuivat kertaheitolla
sisäkissoiksi.
Liityin siis SUROK´iin, joka silloin oli ainut kissaharrastajien yhdistys
Suomessa, hyvin nuorena, noin 10v ikäisenä ja paljolti Tainion Eevan ja
Mimmun innostamana ja heidän kanssaan näyttelyihin osallistuen.
Eeva Tainio toimikin pitkään kissaharrastukseni innoittajana ja
alkuunpanijana. Hänen siamilaisensa Kiti ( Sirikit van Dyft) , Kaitsu
(Rangoon Blue Darchy) ja heidän yhteinen tyttärensä Menninkäisen Tiina
olivat kuuluisimpia suomalaisia siamilaisia siihen aikaan ja kansainvälisiä
muotovalioita. Kaitsu oli Suomen ensimmäinen (ulkomailta tuotu) sininaamio
ja siihen aikaan niitä alettiin täälläkin kasvattaa.
Erilaisia rotuja ja värimuunnoksia oli silloin vielä kovin vähän jos vertaa
nykypäivään ja kissojakin rekisterissä vasta muutama tuhat.
SUROK´n rotukirjanpitäjänä oli tuolloin pitkään legendaarinen Ebba Tarho
kasvattajanimi Entetement) , ja muita tunnetuimpia kasvattajia ja
tuomareita Kate Palmgren (kasvattajanimi Mount Badger) , Irma ja Aarre
Nenonen (sihteeri ja puh.joht, kasvattajanimeä en muista), Liisa Waittinen
(Chaparral) , Eila Tiuri (Paipoint, Suomen ensimmäiset
colourpoint-persialaiset, kantaäitinä Bjury von Vogelsberg)
Hauskinta toiminnassa oli se, että aina ennen vuotuisia näyttelyitä, jotka
pidettiin vain syksyisin ja keväisin, Eila Tiuri piti ruusuketalkoot, joissa
istuimme ompeluseuran tavoin käsin ompelemassa kaikki näyttelyyn tulevat
palkintoruusukkeet.
Rotukissapiirit olivat tosi pienet ja lähes kaikki niissä tunsivat toisensa.
Se kissarotu johon heti kättelyssä ensimmäisessä näyttelyssäni pelkän
ulkonäön perusteella ihastuin oli colourpoint-persialainen ja
chinchilla-persialainen, jotka olivat usein yleisön suosikkeja.
Muistaako joku legendaarisen Gyldenlund Prins Sabun, chinchillan, joka AINA
osallistuessaan voitti Yleisön Suosikki- tittelin, koska oli kertakaikkiaan
aivan jumalaisen kaunis kissa ja varmasti kaunein mitä ikinä olen
nähnyt -vielä tänäkin päivänä? Sabu oli kertakaikkiaan ylivoimainen ja sen
osallistuessa sitä ei kerta kaikkiaan koskaan voittanut kukaan ja se oli
yleisön suosikki-tittelin lisäksi aina koko näyttelyn paras, numero ykkönen.
Koska chinchillat olivat kalliita ja vaikeammin saatavia, päädyin hankkimaan
Eila Tiurilta hänen silloisen pentueensa pahnan pohjimmaisen, rääpäleen
(hieman helvempi kuin muut) Paipoint Mignonin eli Krishnan, joka
hindu-jumalan nimestään huolimatta oli tyttö, hehe, ja jonka avulla kasvatin
yhden colourpoint-persialaispentueen kasvattajanimellä Stella Maris.
Pentujen isä oli Morg´n Scooter ja pentujen nimet olivat Stella Maris
Abigail, -Aisa, -Abraxas ja -Aquarius.
Mitään ihmeellistä ei Krishnasta tai muista pennuista
näyttelysaavutuksiltaan tietääkseni koskaan tullut, mutta Stella Maris
Aquarius oli Värinsä Paras Tampereen näyttelyssä syksyllä 1972.
Kerran meillä vieraili myös koditon burmalainen Saramati Viggolina,oikea
kissojen kuningatar, jonka sopeuttamisesta muihin kissoihin ei tullut kerta
kaikkiaan yhtään mitään. Tästä kokemuksestani kannattaa burmalaisesta
haaveilevan todella ottaa vaarin, sillä rotu on juuri tällainen eli erittäin
itsekäs ja itsellinen.
Krishna sai vielä parit sekarotuiset pitkäkarvaiset pennut parin
epämääräisemmän kosijan kanssa muutettuamme omakotitaloon, jossa kissani
saivat taas olla ulkona.
Itse lähdin jo nuorena ulkomaille v 73 ja kissani jäivät silloin kokonaan
vanhemmilleni. Ulkomailla minulla oli myös kissoja, mutta vain maatiaisia.
Ulkomailla ollessani minusta tuli intohimoinen eläinoikeusaktivisti ynnä
muuta mukavaa.
Niin, että kokemusta on aika monesta kissarodusta ja kyllä ne kaikki ovat
olleet hirveän erilaisia. Itse en enää mistään hinnasta ottaisi persialaista
tyhmää lylleröä, yäk, sillä colourpoint oli aikoinaan lällyydessään
todellinen pettymys.
Nyt minulla onkin tämä Tino, Arcticats Valentino, champion, sinitabbynaamio
leikattu balineesi uros, joka on kyllä kerta kaikkisen upea ja ihana! Se on
oikea lellivauva, seurallinen, eläväinen ja vilkas kissa, varsinainen
atleetti ja akrobaatti ja sillä on _aivan_ upea_ ääni_ -aaaaahhhh,
mmmmm!Musikaalisena ihmisenä olen tietenkin aivan hullaantunut!
Maatiaisista olen myös pitänyt aina ja nykyinen, vuosi sitten Hesyltä
hakemani kamalan iso,14-vuotias mustavalko-frakkiherra Oula Ernesto Che
Fidel Sylvester Castro on hänkin aivan ihana ja todella fiksu kissa! Kaikki
on sujunut vuoden aikan paremmin kuin hyvin ja yhteiselämässämme ei ole
paljon säröjä ollut.
Minun luonteelleni sopii fiksu, älykäs maatiainen ja vilkas, älykäs
itämainen. Näin se on ja se on parasta lopulta uskoa!
Näiden kahden toisiinsa totuttelu on ollut roduille tyypillistä sekin:
Maatiainen sähiseen, murisee ja räppää tassulla ja balineesi ei ole
päästänyt sihaustakaan, vain hiljaa ihmettelee ja olisi innokkaasti jo
maatiaisen kaveri.
Että silleen :)
Kokemuksen syvällä rintaäänellä: MMMIIIIIIIIIAAAAAAUUUUUUUU!
Tuula Maisonlahti ja kissat
janism
Jari Vuoksenranta <ja...@nic.fi> kirjoitti
viestissä:Xns937AD03E72...@195.197.54.116...
> 13 touko 2003 Anne Kontula kirjoitti:
>
> > Onko sinulla kenties kasvattajanimikin?
>
> Näyttäs olevan, mikä on sama henkilö:
> of Stella Maris Tuula Maisonlahti 01.01.1969
MISTÄ IHMEESTÄ TÄMÄN LÖYSIT? Olenko minä vieläkin jossain kirjoilla?
> Jari Vuoksenranta
Kuka sinä olet?????
Anne Kontula
"janism" <jan...@luukku.com> kirjoitti viestissä
news:ba2bsl$nci$2...@news1.songnet.fi...
>
> Anne Kontula <anne.k...@finlandrelocation.com> kirjoitti
> > En edelleenkään pysty
> > keksimään sellaista kesykissarotua, joka _ei_ soveltuisi lemmikiksi.
>
> kissaa hankkiessa niitä kannattaa ajatella ja tarkastella huolella ettei
> tule tehtyä väärää valintaa. Itselleni kuna ikoinaan kävi juuri niin
Ensinnäkin, kissoilla _yksilöiden väliset_ erot ovat suuremmat kuin _rotujen
väliset_. Eli kyllä se kissan perusluonne on kaikilla sama rodusta
riippumatta. Mutta onhan itsestään selvää, että temperamenttieroja
rotujenkin välillä on, rauhallisemmat ja vilkkaammat, niinkuin jo
aikaisemminkin olen todennut. Tuskin kukaan britti- tai persialaiskasvattaja
(yleistys!!) sanoo että nämä ovat aivan kaameita riehumaan :-). Toisaalta
rex-kasvattaja niin saattaa sanoakin. Itse sanon aivan varmasti niin
pennunkyselijöille, eivätpähän sitten voi sanoa etteikö olisi varotettu ;-)
> tuomareita Kate Palmgren
Stierncreutz??
> persialaista
> tyhmää lylleröä, yäk, sillä colourpoint oli aikoinaan lällyydessään
> todellinen pettymys.
En ole samaa mieltä, että yksikään kissa on tyhmä lyllerö, aika omituisesti
sanottu ihmiseltä joka sanoo olevansa kissojen ystävä. Ja juu, kokemusta on
noista ykkösen kissoistakin tuttavieni kissojen kautta. Ovat pääsääntöisesti
hieman rauhallisempia temperamentiltaan (tosin kaverini 2 perskiä ovat aika
erilaisia, toinen kauhean seurallinen ja leikkisä, toinen pidättyväisempi)
Samoin tuttavapiirissä on paljon brittejä, ovat aivan tasan varmasti
huomattavasti rauhallisempia kun omat aby-apinat, mutta eivät ne(kään) silti
mielestäni tyhmiä lylleröitä ole. Burmia, cornish rexejä, norskeja, ja
simskuja on myös lähipiirissä, ja kaikki ovat oikein kivoja kissoja! Eli
mulla tuo rodun valinta usean "ihmisorientoituneen ja vilkkaan" rodun
välillä perustui sitten viimekädessä ihan vain ulkönäköön.
Jos jollekin sopii hieman rauhallisempi eikä jatkuvasti kimpussa pyörivä
kissa, ei se sitä tarkoita että se olisi jotenkin muita huonompi rotuna
vaikka se itselle ei olekaan se mieluisin. Mikään kissa ei ole huono
lemmikki!
-annek
Jari Vuoksenranta
> Olenko minä vieläkin jossain kirjoilla?
http://www.kissaliitto.fi/kasvatus/nimet.htm
> Kuka sinä olet?????
Mitä tarkoitat?
Jari Vuoksenranta
> Olenko minä vieläkin jossain kirjoilla?
http://www.kissaliitto.fi/kasvatus/nimet.htm
> Kuka sinä olet?????
obB5: Mitä sinä haluat?
Jari Vuoksenranta
> [persialainen]
Oliko muuten jo 70-luvulla perkkujen nenät "silmien välissä"
vai milloin se tapahtui? Ei pahalla rotua kohtaan, mutta...
Jari Vuoksenranta
> [persialainen]
Oliko muuten jo 70-luvulla perkkujen sieraimet silmien välissä
Vivi Monto
"Anne Kontula" <anne.k...@finlandrelocation.com> wrote in message
news:Je4xa.190$f4....@read3.inet.fi...
>
> Ensinnäkin, kissoilla _yksilöiden väliset_ erot ovat suuremmat kuin
_rotujen
> väliset_. Eli kyllä se kissan perusluonne on kaikilla sama rodusta
Onko olemassa rauhallista siiamilaista, siis
yksilönä? En tiedä, siksi kysyn. Jotenkin näkisin
niin, että esim. kotikissa voi olla kovinkin aktiivinen
tai sitten hyvin rauhallinen, mutta noissa luonteensa
puolesta ääripäissä näin ei olisi. Ja kysyn vielä,
että voiko persialainen olla yhtä aktiivinen kuin
siiamilainen tyypillisesti on? Kuvittelisin ettei,
mutta valaiskaa minua :D
Vivi
Kare Pietilä
> Onko olemassa rauhallista siiamilaista, siis
> yksilönä?
Ei rauhallista Burmaakaan varmaan ollut, ennen kuin Daiduna (Daidalos
Birmin?) tunnetun huippu-uroksen ilmeisesti lampaalta tai jänikseltä
siirtyneet geenit "pilasivat" koko rodun.
Erityisen hassu yhdistelmä oli taloudessani 10 vuotta mellastanut
yhistelmä pupujussimainen burma ja apinan tavalla käyttäytyvä yli-
aktiivinen somali; rotukuvauksen mukaan somalin kun pitäisi olla
arka ja seurallinen.
Aiheen vierestä, tiedetään, mutta haitanneeko tuo mittään...
--
Oynu oynu oynu...
janism
viestissä:Xns937DA264C4...@195.197.54.116...
> 16 touko 2003 janism kirjoitti:
>
>
> > Olenko minä vieläkin jossain kirjoilla?
>
> http://www.kissaliitto.fi/kasvatus/nimet.htm
No nyt selvisi! Kiitos tästä!
> > Kuka sinä olet?????
>
> obB5: Mitä sinä haluat?
Selvittää ettet ole Supon palkkalistoilla ;)
Itseasiassa oletin sinun olevan kissaharrastaja samoilta vuosikymmeniltä kun
tietojen löytyminen kävi noin helposti ja ehkäpä olisit joskus tuntenutkin
minut :D
Mutta taidatkin lähinnä olla kunnon nörtti :)
TM
janism
Anne Kontula <anne.k...@finlandrelocation.com> kirjoitti
> Ensinnäkin, kissoilla _yksilöiden väliset_ erot ovat suuremmat kuin
_rotujen
> väliset_. Eli kyllä se kissan perusluonne on kaikilla sama rodusta
> riippumatta.
En ole samaa mieltä, eikä minun tarvitse olla, eikä asiasta myöskään kannata
jankata.
> > tuomareita Kate Palmgren
>
> Stierncreutz??
Aivan, sama henkilö. Nimi muuttui kun meni naimisiin. Mitähän hänelle
nykyään kuuluu? Onko enää elossa?
> En ole samaa mieltä, että yksikään kissa on tyhmä lyllerö, aika
omituisesti
> sanottu ihmiseltä joka sanoo olevansa kissojen ystävä.
Ja sellainen joka sanoo vilpittömäst rakastavansa kaikkea ja kaikkia aina ja
kaikkialla oli miten oli, on joko neuroottinen tai valehtelija. Tai sitten
periaatteeton humanisti. Mutta minähän olenkin rehellinen kommunisti ja
lähetän ikävät tyypit Siperiaan ;D
> Jos jollekin sopii hieman rauhallisempi eikä jatkuvasti kimpussa pyörivä
> kissa, ei se sitä tarkoita että se olisi jotenkin muita huonompi rotuna
> vaikka se itselle ei olekaan se mieluisin. Mikään kissa ei ole huono
> lemmikki!
Oletko sinä aivan hurahtanut? Vaarallisin ihminen maailmassa muille ja
itselleen on sellainen joka ei ole löytänyt aitoja mieltymyksiään ja
rehellisiä rajojaan ja ymmärtää ja hyväksyy kaiken.
Onko kissaharrastus sinulle kenties jokin uusi uskonto?
Tuula Maisonlahti
yksilö, ihminen ja siksi 100% puolueellinen
janism
Kare Pietilä <kare.p...@welho.com> kirjoitti
viestissä:3EC60DEC...@cc.hut.fi...
> Ei rauhallista Burmaakaan varmaan ollut, ennen kuin Daiduna (Daidalos
> Birmin?) tunnetun huippu-uroksen ilmeisesti lampaalta tai jänikseltä
> siirtyneet geenit "pilasivat" koko rodun.
VOI EI! BYÄÄÄÄÄÄÄ, NYYH, NYYH, NYYH ;(
Kissafani-lehden numerossa 1/2003 oli muuten loistava ja informatiivinen
juttu Burmasta, sen ominaisuuksista kissana ja osuvat kuvaukset
taipumuksista ja luonteesta, jotka kyllä heti kerran Burman omistaneena
hyvin tunnistin. Kannattaa lukea!
> Erityisen hassu yhdistelmä oli taloudessani 10 vuotta mellastanut
> yhistelmä pupujussimainen burma ja apinan tavalla käyttäytyvä yli-
> aktiivinen somali; rotukuvauksen mukaan somalin kun pitäisi olla
> arka ja seurallinen.
Anna se burma mulle niin palautan sen normaaliksi ja se somali kans niin mä
rauhoitan sen taas araksi ja seuralliseksi. Mitä sä sille teit että niistä
tuli tommosia?
TM- kissapsykologi
janism
Jari Vuoksenranta <ja...@nic.fi> kirjoitti
viestissä:Xns937DA88C9E...@195.197.54.116...
> 16 touko 2003 janism kirjoitti:
>
> > [persialainen]
>
> Oliko muuten jo 70-luvulla perkkujen sieraimet silmien välissä
> vai milloin se tapahtui? Ei pahalla rotua kohtaan, mutta...
Kannattaisi myöntää suoraan jos nykyinen persialaisen nenä kummastuttaa,
oudoksuttaa ja suututtaa.
Kysymyksesi osuu sellaiseen kohtaan aivoissani ja tietoisuudessani missä
vilkkuu valo "eläinrääkkäys".
Koska olen koulutettu eläinoikeusaktivisti niin en hyväksy eläimille tehtyä
väkivaltaa minkään ja kaikkein vähiten ns rodunjalostuksen nimissä, sillä
sehän on eläimen itsensä ja sen edustaman rodun tuhoamista.
Mielestäni nykyiset persialaiset ja niiden jalostus tulisi lailla kieltää.
Vastaus kysymykseesi: Ei, ei ollut. Persialaiset olivat 70-luvulla vielä
terveitä ja kauniita.
Mistä löytyisi netistä kuva Gyldenlund Prins Sabusta? Se saisi monen
ymmärtämään mistä puhun. Minulla on vanhassa näyttelyluettelossa tämän
kissan kuva mutta ei skanneria.
Tuula Maisonlahti
janism
janism <jan...@luukku.com> kirjoitti
> Eeva Tainio toimikin pitkään kissaharrastukseni innoittajana ja
> alkuunpanijana. Hänen siamilaisensa Kiti ( Sirikit van Dyft) , Kaitsu
> (Rangoon Blue Darchy) ja heidän yhteinen tyttärensä Menninkäisen Tiina
> olivat kuuluisimpia suomalaisia siamilaisia siihen aikaan ja
kansainvälisiä
> muotovalioita.
Korjaan: Tiinan oikea nimi oli Menninkäisen Afrodite.
janism
> > http://www.kissaliitto.fi/kasvatus/nimet.htm
En saanut tätä listaa omalla koneellani auki. Nörtti kiltti, voisitko ehkä
pistää sen mulle sähköpostina ja valmiiksi aukaistuna, kiitos. Olisi mukavaa
muistella menneitä sen avulla :)
Tuula-täti
Kare Pietilä
> Anna se burma mulle niin palautan sen normaaliksi ja se somali kans niin mä
> rauhoitan sen taas araksi ja seuralliseksi. Mitä sä sille teit että niistä
> tuli tommosia?
Aika paljon luvattu, burma kun kuoli vanhuuteen toissa jouluna. Somalin
menokin alkaa rauhoittua iän karttuessa.
--
Oynu oynu oynu...
Tabby
"janism" <jan...@luukku.com> kirjoitti
viestissä:ba7uu7$p7q$4...@news1.songnet.fi...
>
> Kannattaisi myöntää suoraan jos nykyinen persialaisen nenä kummastuttaa,
> oudoksuttaa ja suututtaa.
> Kysymyksesi osuu sellaiseen kohtaan aivoissani ja tietoisuudessani missä
> vilkkuu valo "eläinrääkkäys".
> Koska olen koulutettu eläinoikeusaktivisti niin en hyväksy eläimille
tehtyä
> väkivaltaa minkään ja kaikkein vähiten ns rodunjalostuksen nimissä, sillä
> sehän on eläimen itsensä ja sen edustaman rodun tuhoamista.
> Mielestäni nykyiset persialaiset ja niiden jalostus tulisi lailla kieltää.
> Vastaus kysymykseesi: Ei, ei ollut. Persialaiset olivat 70-luvulla vielä
> terveitä ja kauniita.
> Mistä löytyisi netistä kuva Gyldenlund Prins Sabusta? Se saisi monen
> ymmärtämään mistä puhun. Minulla on vanhassa näyttelyluettelossa tämän
> kissan kuva mutta ei skanneria.
>
> Tuula Maisonlahti
>
>
Mä ainakin löysin jostakin 70-luvulta olevasta sairaan paksusta ja isosta
(hyvä että jaksoin kirjastosta himaan raahata) kissatietokirjasta varsin
kauniita persialaisia, ei sellaisia seinää päin juosseen näköisiä kuin
nykyiset. Miks ihmeessä kissasta (tai muustakaan eläimestä) pitää jalostaa
sellanen, että siitä on haittaa eläimen terveydelle? Näkeehän sen monien
nykyisten persialaisten koko ajan vuotavista silmistä ja kuulee kyseisen
rodun edustajien armottomasta puhinasta, ettei kaikki voi olla hyvin. Tosin
olen tavannut ihan vähän aikaa sitten kauniita persialaisia, joilla nenää ei
oltu "isketty nyrkillä syvälle naamaan" =). Noh, ehkäpä hieman väritetty
termi, mutta mielestäni kuvaa joidenkin persialaisten ulkonäköä varsin
hyvin.
Kaunis kissahan persialainen on, ei siinä mitään, mutta tuo liian lyhyt
kuono hieman pilaa kissan ulkonäköä.
Laura
Jari Vuoksenranta
>> > http://www.kissaliitto.fi/kasvatus/nimet.htm
> En saanut tätä listaa omalla koneellani auki. Nörtti kiltti,
> voisitko ehkä pistää sen mulle sähköpostina ja valmiiksi
> aukaistuna, kiitos. Olisi mukavaa muistella menneitä sen avulla :)
Hörhö on hyvä ja kirjoittaa
http://www.kissaliitto.fi/nimet/nimet050403.pdf
tälle sivulle:
http://www.adobe.com/products/acrobat/access_simple_form.html
Anne Kontula
"Vivi Monto" <vi...@pp.nic.fi> kirjoitti viestissä
news:%Qixa.3045$g4.6...@news1.nokia.com...
> _rotujen
> > väliset_. Eli kyllä se kissan perusluonne on kaikilla sama rodusta
Tämän muistan lukeneeni jostain jo ajat sitten, ja nyt taas tuosta uudesta
ja mielestäni erittäin pätevästä "matka kissan mieleen"-kirjasta.
Perusteluineen. Pysyn siis mielipiteessäni :-)
> Onko olemassa rauhallista siiamilaista, siis
> yksilönä? En tiedä, siksi kysyn.
Tiedän pari :-) Toinen on punanaamio ja toinen punainen itämainen lyhytkarva
(eli siis periaatteessa siamilainen joka ei ole naamiovärinen). Oikein
lussukoita ja vielä ihmeen hiljaisiakin, samassa perheessä on toinenkin
punanaamio simsku, joka on sitten jo hieman rätväkkäämpi, ovat alle
5vuotiaita vielä kaikki, joten "mummoutumisesta" ei vielä ole kyse.
> Ja kysyn vielä,
> että voiko persialainen olla yhtä aktiivinen kuin
> siiamilainen tyypillisesti on? Kuvittelisin ettei,
No olisin kyllä vähän sitä mieltä että tietysti _voi_ olla, mutta ei ole
kyllä kovin tavallista. Pääsääntöisesti tosiaan itämaiset ovat aktiivisia ja
persialaiset ja exot sitten rauhallisempia. Paljon tuosta kissan
leikkisyydestä, aktiivisuudesta ja ihmishakuisuudesta varmaan riippuu
kasvatuskodistakin, ja sitten siitä myöhemmästä kodista. Omien kissojeni
vanhemmat eivät ole kovinkaan puheliaita, mutta minä kun noille puhua
pälätän ja selostan jotain koko ajan, on tuloksena todella puheliaita
kissoja ;-) Kotikissakin, jonka vanhemmista ei ole tietoa, on aikamoinen
kommentaattori.
-annek
Anne Kontula
"janism" <jan...@luukku.com> kirjoitti viestissä
news:ba7uu6$p7q$2...@news1.songnet.fi...
>
> Anne Kontula <anne.k...@finlandrelocation.com> kirjoitti
>
> > Ensinnäkin, kissoilla _yksilöiden väliset_ erot ovat suuremmat kuin
> _rotujen
> > väliset_. Eli kyllä se kissan perusluonne on kaikilla sama rodusta
> > riippumatta.
>
> En ole samaa mieltä, eikä minun tarvitse olla, eikä asiasta myöskään
kannata
> jankata.
Joo ei tarvitse, ei. Luepa kuitenkin sinäkin tuo Helena Telkänrannan Matka
kissan mieleen. Hän sentään tuntuisi tietävän mistä puhuu, pystyy
käsityksensä perustelemaankin, eikä vain esitä mutua.
> > > tuomareita Kate Palmgren
> > Stierncreutz??
>
> Aivan, sama henkilö. Nimi muuttui kun meni naimisiin. Mitähän hänelle
> nykyään kuuluu? Onko enää elossa?
Juu onhan hän! Viime vuonna vasta jäi "eläkkeelle" tuomarinhommista :-)
Mutta edelleen kyllä vierailee näyttelyissä "turistina".
> > En ole samaa mieltä, että yksikään kissa on tyhmä lyllerö, aika
> omituisesti
> > sanottu ihmiseltä joka sanoo olevansa kissojen ystävä.
> Ja sellainen joka sanoo vilpittömäst rakastavansa kaikkea ja kaikkia aina
ja
> kaikkialla oli miten oli, on joko neuroottinen tai valehtelija.
Kiitos nimittelystä. Täällä netissä se onkin helpompaa kuin naamatusten.
Mutta en kyllä sanonut missään kohdassa "rakastavani vilpittömästi kaikkia
aina ja kaikkialla". Sanoinko??? Älä vääristele asioita. Sanoin pitäväni
kaikista kissoista ulkonäköön ja "karvoihin" katsomatta. Sinä Tuula näköjään
oletkin vain tietynlaisten kissojen ystävä. No, asia selvä, siihen sinulla
on tietysti täysi oikeus.
Mitä minuun tulee, olen kyllä löytänyt itselleni sopivan kissarodun, joka
minusta on "maailman paras". En vain yritäkään väittää, että ne toisten
valitsemat "maailman parhaat" rodut olisivat huonompia kuin se mistä itse
pidän eniten. Enkä myöskään yritä omaani tyrkyttää muille ainoana parhaana
ja sopivampana vaihtoehtona. Kissojen asemaa ja kissaharrastusta ei toisten
kissarotujen mollaaminen ja haukkuminen myöskään pitkässä juoksussa edistä,
eikä anna kovinkaan hyvää kuvaa ulospäin.
Olen kyllä nykypersialaisten ulkomuodosta samaa mieltä Tuulan kanssa. En
tykkää ylityypitetyistä "peke-face"-kissoista. "Vanhanaikaiset" ovat
mielestäni paljon kauniimpia. Terveysnäkökohdista olen kuullut näitä juttuja
ja huhuja, ja näkemäni perusteella voisin olla samaa mieltä, mutta en väitä
tietäväni miten asia _varmasti_ on. Sen voi tehdä persialaisiin perehtynyt
henkilö. Mutta totuus on, että ennen ylivoimaisesti suurin ykköskategoria
(persialaiset, exot) on nykyään kutistunut kovasti ja menettänyt suosiotaan.
Mistäköhän tämä johtuu? Ylityypityksestä ja äärimmilleen viedystä
ulkonäöstä, joka ei enää ekstriiminä miellytä moniakaan?? Paitsi en kyllä
tykkää ylityypitetyistä itämaisistakaan ulkonäkönsä osalta, silmät ovat
pikkuiset viirut vain ja korvat roikkuvat poskilla (hieman
karrikoidusti...). Javaneesilla ja balineeseilla on vielä toistaiseksi
mielestäni kauniimpi tyyppi, sellainen kuin simskuilla ja itämaisilla oli
vielä tuossa 5 vuotta sitten.... Musta itämainen olisikin yksi
lempparikissoistani, mutta kun kaikkea ei voi saada...
-annek, se kaikista kissoista pitävä, eli siis neuroottinen tai
valehtelija...
A.K.Arsniva
"Anne Kontula" <anne.k...@finlandrelocation.com> wrote:
> Kiitos nimittelystä. Täällä netissä se onkin helpompaa kuin naamatusten.
Ignore, ignore, ignore. Siis ei "ignore" nimittely, vaan nimenomaan
kirjoittaja. Google varmaan kertoo edelleen, miksi.
--
A.K.Arsniva
"Minun characterini on ongelmaton: hyvin
määritelty ja 100% täynnä itseään!"
- J.Kokkonen 12.5.03 s.huuhaa
Anne Kontula
"A.K.Arsniva" <ars...@iki.fix.me.invalid> kirjoitti viestissä
news:arsniva-0A6FA7...@newsread.funet.fi...
> Ignore, ignore, ignore. Siis ei "ignore" nimittely, vaan nimenomaan
> kirjoittaja. Google varmaan kertoo edelleen, miksi.
Jeespä, enkä edes voi sanoa etteikö olisi varotettu, mutta jotenkin vain
lipsahti *potkiskelee itseään persiille*
-annek
janism
> Ignore, ignore, ignore. Siis ei "ignore" nimittely, vaan nimenomaan
> kirjoittaja. Google varmaan kertoo edelleen, miksi.
Tällä ohjeellasi googlesta ilmaisit vain oman sivistyneisyytesi tason.
Erittäin raukkamaista, halpamaista, epäasiallista ja loukkaavaa, kiitos!
Olisin odottanut sinulta jotain hieman asiallisempaa ja parempaa.
Tuula Maisonlahti
janism
viestissä:zA2ya.133$lF1...@read3.inet.fi...
> Sanoin pitäväni
> kaikista kissoista ulkonäköön ja "karvoihin" katsomatta. Sinä Tuula
näköjään
> oletkin vain tietynlaisten kissojen ystävä. No, asia selvä, siihen sinulla
> on tietysti täysi oikeus.
Minä en todellakaan pidä kaikista maailman asioista, ruokalajeista,
kissoista, kaikista kissaroduista, vaikka olen kissojen ystävä. Ja vaikka
olen eläin- ja luontoystävä en pidä niistäkään kaikista ja vaikka olen
ihmisystävä en pidä heistäkään kaikista.
Mitä ihmeen kummallista siinä on?
Jos joku on mielestäni kertakaikkisen tyhmä lyllerö, patalaiska mäntti niin
myös sanon sen, oli se kissa, eläin tai ihminen ja jos se loukkaa sitä
kissaa, eläintä tai ihmistä, niin entä sitten?
Kissalta en vaadi ominaisuuksiensa parantamista, vaan hankkiudun siitä
eroon, varsinkin jos on kyseessä rotuominaisuus, mutta ihmiseltä saatan jopa
vaatia, jos hänellä on paranemiseen ja kehittymiseen ihan oikea realistinen
mahdollisuus.
Suomessa on siis mielipiteen- ja sananvapaus ja aion sitä edelleenkin
käyttää, kiitos :)
Mitä rotuominaisuuksiin kissoilla, koirilla, eläimillä ja ihmisillä tulee,
niin rodulla kuin rodulla on joitain selkeitä perusominaisuuksia niin
ulkomuodon, käytöksen, taipumusten ym osalta, ellei niitä ole täysin
tuhottu. Se, että rotujen sisällä on olemassa yksilöiden välisiä eroja on
vain luonnollista diversiteettiä sekin, mutta ei poista joitakin tiettyjä ja
selkeitä laji- tai rotuominaisuuksia vai poistaako?
Kerropa minulle miksi yksinäiset suomalaiset naiset kävivat 60-70-luvuilla
ahkerasti etelänmatkoilla? Miksi ja miten jotkut naiset addiktoituvat ns
"mustaan munaan"? Paljonko tällainen johtuu rotuominaisuuksista ja paljonko
siinä on mukana yksilöiden välisiä eroja? Esimerkkinä tämä tietenkin on aika
kömpelö, mutta pakko ottaa esille, koska on omakohtaista empiiristä
kokemusta ja siksi mahdollisuutta asiaa myös perustella :D
No niin, nyt sitten joku sanoo, että olen rasisti kun kerron tästäkin
totuuden. Hohhoijaa.
> Mitä minuun tulee, olen kyllä löytänyt itselleni sopivan kissarodun, joka
> minusta on "maailman paras". En vain yritäkään väittää, että ne toisten
> valitsemat "maailman parhaat" rodut olisivat huonompia kuin se mistä itse
> pidän eniten.
Minun mielestäni jotkut kissarodut ovat huonompia kuin toiset, mutta se on
minun mielipiteeni. Se mikä sopii minulle ei sovi toiselle ja päinvastoin ja
se on ihan normaalia.
> Enkä myöskään yritä omaani tyrkyttää muille ainoana parhaana
> ja sopivampana vaihtoehtona.
En minäkään, sillä se olisi järjetöntä. Mikä sopii toiselle, ei välttämättä
sovi toiselle.
> Kissojen asemaa ja kissaharrastusta ei toisten
> kissarotujen mollaaminen ja haukkuminen myöskään pitkässä juoksussa
edistä,
> eikä anna kovinkaan hyvää kuvaa ulospäin.
Herranjumala kun olet herkkähipiäinen! Lopeta jo!
Kaikki kunnioitus kissaharrastuksellesi kunhan se sinulla ja muilla pysyy
suhteellisuudentajuisena ja terveenä, siitä ei tule henki ja elämä ja
uskonto niin että sokeutuu tosiasioille. Ota iisisti.
En aio pitää suutani kiinni jatkossakaan, vaikka kuinka haluaisit, sillä
minulla on oikeus mielipiteisiini.
NIIN KAUAN KUIN KISSOJA YLIJALOSTETAAN SAIRAIKSI EN MYÖSKÄÄN PIDÄ
KISSAHARRASTUSTA KOVIN HYVÄMAINEISENA JA AION SANOA SENKIN ÄÄNEEN.
Toistaiseksi ainakaan emme elä totalitärismissä, joten minulla on oikeus
arvostella asioita. Jokainen omalla kohdalla päättäköön, mistä hänen
kissaharrastuksessaan on kysymys.
Ei kissaharrastusta edistä sekään jos siitä tulee turhautuneitten
porvarisrouvien rodunjalostushulluutta ja sokeata
kaikki-kissat-upeita-ja -fiksuja-fanatismia vai edistääkö? Terveen järjen
käyttö kun pitäisi olla suotavaa!
> Olen kyllä nykypersialaisten ulkomuodosta samaa mieltä Tuulan kanssa. En
> tykkää ylityypitetyistä "peke-face"-kissoista. "Vanhanaikaiset" ovat
> mielestäni paljon kauniimpia. Terveysnäkökohdista olen kuullut näitä
juttuja
> ja huhuja, ja näkemäni perusteella voisin olla samaa mieltä, mutta en
väitä
> tietäväni miten asia _varmasti_ on. Sen voi tehdä persialaisiin perehtynyt
> henkilö.
Eräässä tv-ohjelmassa erään persialaisen omistaja näytti kissaansa ja sanoi
että siltä oli poistettu alakulmahampaat, koska ne olivat menneet kitalaesta
läpi ja kissa ei ollut pystynyt puremaan ja syömään ruokaansa. Samainen
kissa tuhisi, sen nenä ja silmät vuosivat jatkuvasti vettä ja suusta valui
sylkeä koko ajan.
Minusta tästä kissarodusta on tehty todella hirveä ja samalla myös huono. Se
ei enää ole edes kissa, eikä se ole kissan syy vaan HUONOJEN ja täysin
osaamattomien jalostajien.
On myös mahdollista että ulkonäköön kohdistuva jalostus tuhoaa kissan
henkisiä ominaisuuksia, jolloin siitä tulee zombie tms vastaavaa kuten oma
colourpoint-persialaiseni aika pitkälle oli ja joka oli jonkin heikkoutensa
vuoksi myös syntynyt pahnan pohjimmaisena.
(Kaiken lisäksi kissan kasvattaja Eila Tiuri myi kissan minulle puoliksi
huijaten ja jättäen kertomatta totuuden, mikä oli tosi väärin)
Näinhän on myös käynyt joidenkin koirarotujen suhteen. Joidenkin
koirarotujen henkisiä kykyjä ja viettiominaisuuksia on myös jalostettu yli
äyräiden jolloin niistä on tullut jopa vaarallisia, kuten varmaan kaikki
tiedämme. Tällaisiin ominaisuuksiin voidaan toki jonkin verran hyvällä ja
kärsivällisellä kotikasvatuksella vaikuttaa, mutta vain rajoitetusti ja se
vaatii
kasvattajalta todella paljon. Väärään perheeseen tai huonolle omistajalle
jouduttuaan koiralle voi lopulta käydä tosi huonosti ja se voidaan joutua
lopettamaan.
> Mutta totuus on, että ennen ylivoimaisesti suurin ykköskategoria
> (persialaiset, exot) on nykyään kutistunut kovasti ja menettänyt
suosiotaan.
> Mistäköhän tämä johtuu? Ylityypityksestä ja äärimmilleen viedystä
> ulkonäöstä, joka ei enää ekstriiminä miellytä moniakaan??
Niinpä. Kissa näyttää sairaalta ja kamalalta. Kuka tahansa voi nähdä että
sillä ei enää ole nenää ja siitä on tehty vammainen :(
> Paitsi en kyllä
> tykkää ylityypitetyistä itämaisistakaan ulkonäkönsä osalta, silmät ovat
> pikkuiset viirut vain ja korvat roikkuvat poskilla (hieman
> karrikoidusti...). Javaneesilla ja balineeseilla on vielä toistaiseksi
> mielestäni kauniimpi tyyppi, sellainen kuin simskuilla ja itämaisilla oli
> vielä tuossa 5 vuotta sitten....
Jos kissaharrastus on muuttunut tällaiseksi järjettömäksi eläinrääkkäykseksi
niin se pitäisi lailla kieltää vai mitä? Kenen etua tällainen toiminta
palvelee?
> -annek, se kaikista kissoista pitävä, eli siis neuroottinen tai
> valehtelija...
Jos sinä lopetat minun oikeuksieni polkemisen ja minuun kohdistuvan täysin
asiattoman arvostelemiseni ja kohtelet minua ihmisenä, inhimillisesti ja
oikein niin minä lopetan vihjailuni. Vain sillä ehdolla, kiitos.
Jos ei onnistu niin pane minut kill-filtteriin, ole hyvä.
Olen myös henk.koht tavannut Kari Tykkyläisen ja hänen perheensä
90-luvun alussa ja pitänyt heistä kovasti. Ja se on minun mielipiteeni ja
sellaiseksi jää.
Se, että maalla tilanne on kissojen suhteen sitä mitä on, on valitettavaa,
mutta sille en tosiaankaan mahda mitään koska en ole jumala.
Olen silti sitä mieltä että moni ulkona käyvä kissa saattaa lyhyenkin
elämänsä aikana olla onnellisempi, psyykkisesti ja fyysisesti terveempi ja
tyytyväisempi kuin sisään suljettu leikattu ja markettipaskaravinnolla
elävä, jatkuvasti sairasteleva, ylipainoinen, liikkumaton sisäkissa.
Elämä on raakaa ja julmaa ja paratiisia ei ole ja muutoksen pyörä pyörii
tahdoimme tai emme, mutta se voi silti olla laadukasta, jos se toteutuu
oikein.
Täydellisyyttä emme voi saavuttaa koskaan missään vai voimmeko?
Kukin päättäköön missä ja miten hänen kissansa voi parhaiten vai mitä?
Se toki on kaikkein demokraattisnta vai mitä mitä olette mieltä?
Tuula Maisonlahti
Tabby
"janism" <jan...@luukku.com> kirjoitti
viestissä:bacnis$js0$3...@news1.songnet.fi...
> Minä en todellakaan pidä kaikista maailman asioista, ruokalajeista,
> kissoista, kaikista kissaroduista, vaikka olen kissojen ystävä. Ja vaikka
> olen eläin- ja luontoystävä en pidä niistäkään kaikista ja vaikka olen
> ihmisystävä en pidä heistäkään kaikista.
> Mitä ihmeen kummallista siinä on?
> Jos joku on mielestäni kertakaikkisen tyhmä lyllerö, patalaiska mäntti
niin
> myös sanon sen, oli se kissa, eläin tai ihminen ja jos se loukkaa sitä
> kissaa, eläintä tai ihmistä, niin entä sitten?
> Kissalta en vaadi ominaisuuksiensa parantamista, vaan hankkiudun siitä
> eroon, varsinkin jos on kyseessä rotuominaisuus, mutta ihmiseltä saatan
jopa
> vaatia, jos hänellä on paranemiseen ja kehittymiseen ihan oikea
realistinen
> mahdollisuus.
> Suomessa on siis mielipiteen- ja sananvapaus ja aion sitä edelleenkin
> käyttää, kiitos :)
>
Hehee, ei sitten pidä ihmetellä, miksi yhtäkkiä onkin yksin, kun muut
ihmiset eivät välttämättä tykkää "kivasta tädistä joka aukoo päätään
kaikille vain ilmaisten omat mielipiteensä" =). Tällaisia ihmisiä tuntuu
maailmassa jo olevan, pitääkö niitä aina tulla lisää?
> Olen silti sitä mieltä että moni ulkona käyvä kissa saattaa lyhyenkin
> elämänsä aikana olla onnellisempi, psyykkisesti ja fyysisesti terveempi ja
> tyytyväisempi kuin sisään suljettu leikattu ja markettipaskaravinnolla
> elävä, jatkuvasti sairasteleva, ylipainoinen, liikkumaton sisäkissa.
Luojan kiitos kaikki sisäkissat ei ole tollasia =). Tietysti kissa voi olla
onnellinen juostessaan rekan alle, jäädessään supiloukkuun ja tullessaan
kiltin naapurinsedän ampumaksi. Onneton se voi sitten taas olla
turvallisessa ja virikkeellisessä ympäristössä eläessään siitä välittävien
ihmisten sisäkissana lajitovereidensa seurassa. Miten kukakin asian näkee.
Meillä kumpikaan kissa ei todellakaan ole liikkumaton, ylipainoinen,
jatkuvasti sairasteleva tai markettipaskalla elävä, ei todellakaan =).
Leikattuja kyllä ovat, enhän halua tuottaa maailmaan enää yhtää enempää
sellaisia kissoja, jotka eivät mahdollisesti pääsisikään hyvään kotiin
(tosin minä hankkisin pennuille hyvät kodit). Mutta jos pentuja tulee koko
ajan, se on ensinnäkin naaraskissalle karmeaa rääkkäystä ja toisekseen,
hylättyjä kissoja tulee silloin väkisinkin.
Oletko koskaan käynyt löytöeläinkodissa hoitamassa hylättyjä kissoja? Ehkä
kannattaisi ilmoittautua vapaaehtoistyöntekijäksi, silloin asenne tuohon
leikkauttamiseenkin voisi hieman muuttua =).
Laura, ei enää yhtään enempää kodittomia kissoja tahtova
Anne Kontula
"Tabby" <laura.b...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:F2rya.235$ZS2...@read3.inet.fi...
>
> "janism" <jan...@luukku.com> kirjoitti
>
> > Minä en todellakaan pidä kaikista maailman asioista, ruokalajeista,
> > kissoista, kaikista kissaroduista, vaikka olen kissojen ystävä.
Joo en minäkään pidä läheskään kaikista maailman asioista, joitain asioita
suorastaan inhoan tai peräti vihaan, mutta yksikään kissa ei kuulu näihin.
Oli sitten minkälainen tahansa.
> > Kissalta en vaadi ominaisuuksiensa parantamista, vaan hankkiudun siitä
> > eroon,
Tämä "eroonhankkiutuminen" kuulostaa varmaan pahemmalta kuin onkaan. Kissa
kiertoon jos ei miellytä?
> Hehee, ei sitten pidä ihmetellä, miksi yhtäkkiä onkin yksin, kun muut
> ihmiset eivät välttämättä tykkää "kivasta tädistä joka aukoo päätään
> kaikille vain ilmaisten omat mielipiteensä" =). Tällaisia ihmisiä tuntuu
> maailmassa jo olevan, pitääkö niitä aina tulla lisää?
LOL! 8-D Jos on lusikalla annettu, ei pitäne kauhalla vaatia... ehkä
meikäläisenkin paksuun kalloon alkaa pikkuhiljaa painumaan että jotkut nyt
sitten ovat "beyond all the help", eikä uutta tietoa enää pystytä omaksumaan
tai haluta omaksua.
> > tyytyväisempi kuin sisään suljettu leikattu ja markettipaskaravinnolla
> > elävä, jatkuvasti sairasteleva, ylipainoinen, liikkumaton sisäkissa.
> Luojan kiitos kaikki sisäkissat ei ole tollasia =). Tietysti kissa voi
olla
> onnellinen juostessaan rekan alle, jäädessään supiloukkuun ja tullessaan
> kiltin naapurinsedän ampumaksi.
Niinpä! Ja tuo leikatun kissan pitäminen jotenkin onnettomana on juuri sitä
erittäin tuhoisaa eläimen inhimillistämistä. Eihän nyt hitto soikoon eläin
ajattele että "voi voi kun ennen oli pallit niin oli se niin mahtavaa
kollinelämää, mutta nyt olen vain tällainen eunukkiparka..." Ristus miten
typerää. Eläin elää nykyhetkeä, ja on täysin tietämätön suvunjatkamiskykynsä
puuttumisesta.
-annek
janism
viestissä:b%kya.60$ZS2...@read3.inet.fi...
> Jeespä, enkä edes voi sanoa etteikö olisi varotettu, mutta jotenkin vain
> lipsahti *potkiskelee itseään persiille*
>
> -annek
Kylläpä kehräät nyt tyytyväisyydestä kun sait tukijoita.
Säälittävää!
Kaksinaismoraalistasi vielä sen verran että minä nimittelen netissä yhtä
paljon kuin livenäkin, kasvoista kasvoihin, jos on aihetta, joten en voi
sanoa olevani yhtä kahtia jakautunut kuten eräät, joille sellainen käytös
taitaa olla tuiki tavallinen käyttäytymisen muoto, ts. itsetunnottomuuden ja
pelkuruuden osoitus, koska he myös itse siitä huomauttavat.
Hyvä Anne Kontula! Jos haluat tutustua Tuula Maisonlahden tämän hetkiseen ja
todelliseen habitukseen ilman vääristeleviä huhupuheita tai liian vanhoja,
jo aikansa eläneitä nettikirjoituksia, niin suosittelen etsimään googlesta
sfnet.keskustelu.yhteiskunta ja sfnet.keskustelu.politiikka ja lukemaan
sieltä mitä eräs jan...@luukku.com nimimerkillä Kuokkavieras kirjoittaa,
niin saat oikeamman kuvan minusta. Se kannattaa, silläs en jälkeen olet
paljon vapaampi päättämään luetko kirjoituksiani enää tulevaisuudessa.
Muutenkin voin kertoa, että minua kiinnostaa täällä teidän kanssanne lähinnä
kissat ja niiden hyvinvointi, eikä ihmiset tai heidän elämäntarinansa. Se
mitä joku on joskus ollut tai jossain muualla kirjoitelluty, ei kiinnosta
minua pätkääkään, sillä sellaisen asian tonkiminen kielii järkyttävästä
typeryydestä ja pikkusieluisuudesta.
Joten palataanpa nyt asiaan eli KISSOIHIN ja jätetään henkilökohtaisuudet
sikseen. Jos jonkun kirjoitukset aiheuttaa ravanheittotunnelmia teissä
itsessänne niin kill-filtteriin vain, sillä mitään ei ole pakko lukea.
Vapaalla foorumilla moderoija olet aina sinä itse ja saat päättää kenen
viestejä luet.
Itse sfnet.harrastus.lemmikit.kissat on saava minulta paljon kiitosta siitä,
että olen tätä kautta saanut paljon hyvää ja nopeata informaatiota
nyky-kissojen elämästä. Minulla ei ole ollut kissaa 20 vuoteen ja nyt kun
viime kesänä Oulan sain niin on täytynyt totuttautua aivan toiseen
aikakauteen kissamaailmassa. Joten lämmin kiitos kaikille siitä että olette
ajoittaisiin kysymyksiini vaivautuneet vastaamaan!
Toivon foorumille kissa-muodin nykyiisn selkeästi lisääntyessä enemmän
osallistujia, sillä nyt meitä on aika vähän! Toivon myös että tämä foorumi
on yhtä informatiivinen meille kaikille myös tulevaisuudessa kuten se on
ollut nyt ja saamme yhdessä sen kautta mahdollisimman paljon jaettua tietoa
kissojemme parhaaksi!
Tuula Maisonlahti
A.K.Arsniva
"Anne Kontula" <anne.k...@finlandrelocation.com> wrote:
> Eläin elää nykyhetkeä,
Mersun ja mun yhteiseen nykyhetkeen (jo toinen päivä menossa,
kääkkistä-kääk!) kuuluu hurja määrä erittäin taitavaa pingispallon
kuljetusta, muihin leluihin ja ympäristöön tutustumista. Syötykin on
vähän ja hiekkistä testattu tositoimissa; yönukkujaiset vierekkäisillä
tyynyillä, mutta sylissäpito on silti yäk ja likkojen hommaa. Vähän
ikävä on välillä sisaruksia ja äitikissaa, mutta onneksi siihen on
olemassa läheisyyslääkettä aina käden ulottuvilla.
Televisio oli eilen hyvin mielenkiintoinen (Rimis - pojalla on hyvä
maku, tykkää brittisarjoista) ja eilen myös kehrättiin jo eka kerran,
kun äidin kieltä kivasti muistuttava hammasharja harjasi turkkia.
Phew, nyt on taas normaali oli kun on kissa perheessä!
--
A.K.Arsniva
<http://www.mlab.uiah.fi/~arsniva/mersu.html>
Anne Kontula
"A.K.Arsniva" <ars...@iki.fix.me.invalid> kirjoitti viestissä
news:arsniva-11D288...@news.jippii.fi...
> (jo toinen päivä menossa,
> kääkkistä-kääk!)
JEEEE!!! *tunkee mikrovoonia nenänalle* "no miltä nyt tuntuu!?!?!"
> Phew, nyt on taas normaali oli kun on kissa perheessä!
Hö. Eihän yksi kissa mihinkään riitä, käys samantien hakees toinen ;-)
-annek
janism
> Tämä "eroonhankkiutuminen" kuulostaa varmaan pahemmalta kuin onkaan. Kissa
> kiertoon jos ei miellytä?
Kuten myös huono miesystävä, aivan ;).
Minulle kissa ei ole Jumala vaan kissa.
Miksi kiusata itseään ja kissaa jos kemiat ei pelaa? Meillä kaikilla on
oikeus onneen, eikö totta?
Kun panin ilmon Apulaan itämaisesta, minulle tarjottiin useita kissoja ties
mistä syystä. Eräs rouva ei pitänyt hienosta britistään koska se ei ollut
hänen toivomansa sylikissa, vaan halusi siitä eroon. Vaikka itse pidin asiaa
aikamoisena hiustenhalkomisena, niin varmasti kissalle kuin omistajalle on
parempi että kissa saa uuden kodin jostain muualta ja molemmat tulevat
onnellisiksi tahoillaan, kissa uudessa kodissa ja entinen omistaja kenties
toisen kissan, hänelle sopivamman kanssa.
Jos on ongelmia niin on parempi että haetaan ratkaisu, kuin että kärsitään,
vai mitä? Kannatan ihan puhdasta maalaisjärkeä.
tykkää "kivasta tädistä joka aukoo päätään
> > kaikille vain ilmaisten omat mielipiteensä" =). Tällaisia ihmisiä tuntuu
> > maailmassa jo olevan, pitääkö niitä aina tulla lisää?
Tämä viesti ei ole tullut koneelleni, joten tähän en voi kommentoida.
loon alkaa pikkuhiljaa painumaan että jotkut nyt
> sitten ovat "beyond all the help", eikä uutta tietoa enää pystytä
omaksumaan
> tai haluta omaksua.
Samat sanat ja mieluummin suomeksi sillä en ole amerikkalainen.
> > Luojan kiitos kaikki sisäkissat ei ole tollasia =).
Ei tietenkään. On sellaisiakin, jotka syövät vain paistia ja pysyvät sen
takia erittäin laihoina, kun kerta kaikkiaan mikään muu ei enää kelpaa ja
jos hiiri tulee eteen, niin juoksevat karkuun :D
> Tietysti kissa voi
> olla
> > onnellinen juostessaan rekan alle, jäädessään supiloukkuun ja tullessaan
> > kiltin naapurinsedän ampumaksi.
Elämä on vaarallista! Voi kamalaa! Mieluummin jokainen kissa tahtoo asua
kultaisessa häkissä kultaisella tyynyllä vai mitä?
Eiköhän kunnon kissanomistajat tiedä mitkä ne vaarat ovat jos kissa juoksee
vapaana ja osaa arvioida tilanteen kissan parhaaksi. Suomessa on varmasti
paljon vapaana ulkoilevia kissoja omakotitaloissa, jotka elävät terveinä
vanhoiksi, eivätkä koskaan päädy rekan allle.
JÄNK! JÄNK!
Jo on yksinkertaista jänkkäämistä, hohhoijaa.
Tuula Maisonlahti
-Varokaa vihaista vanhaa naista! Se on hirviö ja se puree!
janism
> Ja tuo leikatun kissan pitäminen jotenkin onnettomana on juuri sitä
> erittäin tuhoisaa eläimen inhimillistämistä.
Paljon vaarallisempaa on tehdä kissasta Jumala, jota mikään maallinen paha
ei voi koskettaa ja samalla viedä siltä oikeus optimaaliseen elämään, joka
sille kuuluu.
> Eihän nyt hitto soikoon eläin
> ajattele että "voi voi kun ennen oli pallit niin oli se niin mahtavaa
> kollinelämää, mutta nyt olen vain tällainen eunukkiparka..." Ristus miten
> typerää.
Sitten varmaan suurin osa suomalaismiehistä on mielestäsi hirvittävän
typeriä?
> Eläin elää nykyhetkeä, ja on täysin tietämätön suvunjatkamiskykynsä
> puuttumisesta.
Leikattujen kissojen reviirit ovat pienemmät kuin leikkaamattomien ja
laumassa ne joutuvat alistumaan leikkaamattomille ja jäävät arvoasteikossa
aina hännille, muitten poljettavaksi.
Näin tietenkään ei käy silloin kun kissa on sisäkissa tai elää vain toisten
leikattujen kissojen kanssa.
Ihmiseunukkeja on toki historiassa ollut paljonkin ja heitä on käytetty
laulajina eli heistä on tehty toisten ihmisten viihdyttäjiä samaan tapaan
kuin meidän leikatut kissamme ovat nyt meidän viihdyttäjiämme.
Kummallista ja hieman typerää on myös se, jos henkilö ei tajua, että eläin
henkisesti lajilleen tyypillisen aktiviteetin puutteessa pikku hiljaa
degeneroituu ja näivettyy.
Onneksi kuitenkin on olemassa leikattujen kissojen omistajia, jotka
huolehtivat monipuolisesti kissojensa vaihtoehtoisesta aktivoimisesta. Se
toki auttaa jonkin verran.
TM
-tylsä darwinisti
Tanja Suominen
> Koska olen koulutettu eläinoikeusaktivisti niin en hyväksy eläimille tehtyä
> väkivaltaa minkään ja kaikkein vähiten ns rodunjalostuksen nimissä, sillä
> sehän on eläimen itsensä ja sen edustaman rodun tuhoamista.
Missä koulutetaan eläinoikeusaktivisteja? Ihan uteliaisuudesta olisi
kiva tutustua kyseiseen opinahjoon (yksityinen, maksullinen?),
kurssitarjontaan ja perehtyä siihen ovatko "aktivistit" luonnostaan
fanaattisia vai koulutetaanko heidät siihen.
-Tanja
janism
viestissä:baprnv$1th$1...@bowmore.utu.fi...
> ovatko "aktivistit" luonnostaan
> fanaattisia vai koulutetaanko heidät siihen.
Kiitos sinullekin tietämättömästä ja asiattomasta vittuilusta.
Sfnet.harrastus.lemmikit.kissat on taas jälleen kerran todistanut
sivistyksensä tason.
Asiattomiin kysymyksiin en kovin tarkkaan vastaa, mutat säälistä on hieman
pakko:
Koulutusta eläinoikeusaktivismiin sain USA´ssa, järjestössä nimeltä FARM.
Voi teitä tietäämättömiä parkoja...
TM
Tanja Suominen
> Kiitos sinullekin tietämättömästä ja asiattomasta vittuilusta.
> Sfnet.harrastus.lemmikit.kissat on taas jälleen kerran todistanut
> sivistyksensä tason.
> Asiattomiin kysymyksiin en kovin tarkkaan vastaa, mutat säälistä on hieman
> pakko:
> Koulutusta eläinoikeusaktivismiin sain USA´ssa, järjestössä nimeltä FARM.
> Voi teitä tietäämättömiä parkoja...
Enpä voi väittää yllättyneeni siitä, että tämän(kin) kaltaista
koulutusta annetaan jenkkilässä. Vast'ikään katsoin dokumentin Bowling for
Columbine, eikä kyseinen dokkari kovin hyvää kuvaa siitä kansakunnasta
antanut. Lähinnä koin huvittavaksi tuon koulutus sanan käytön tässä
yhteydessä (ilman parempaa tietoa, kuten tuli osoitetuksi),
ja sen takia pitääkin vielä kysyä, jos se vain suinkin sopii,
että minkätyyppisestä materiaalista ko. koulutusta järjestettiin? Väkisinkin
on syntynyt mielikuva hurjasta propagandasodasta näissä asioissa vrt.
ydinvoimanvastustajat, turkistarhaus yms. Olen positiivisesti yllättynyt,
jos asia on toisin ja
ehkä jopa annan hetken ajatuksistani tälle asialle mikäli löytyy
tieteellistä tms. luotettavaa lähdemateriaalia. Minähän olen vain typerä
yliopistoihminen, kuten TM joskus yleisesti totesi lukijakunnasta.
Fanaattisuus-kommenttini ei ollut suoraan TM:a vastaan suunnattu,
sillä ystäväpiiriini kuuluu jos jonkinlaista "aktivistia", jotka ovat niin
omaan asiaansa uppoutuneita ja sen suhteen ehdottomia, että moni muu
epäkohta jää huomaamatta. Myös he ovat vakuuttuneita omasta
pätevyydestään aktivisteiksi ja siksi kysyin onko tälle alalle joku
koulutuspiste olemassa, jonka avulla voidaan määritellä kuka on aktivisti ja
kuka on muuten vain kiinnostunut/huolestunut ympäristöstään.
-Tanja