Hassuja makumieltymyksiä
Vippe
ja Mörköllä? Meinaan, että monesti on pitänyt kummastella kun on löytynyt
kissojen mieleinen herkku, jonka ei luulisi kissoille maistuvan ollenkaan.
Elikäs Mörkö ei voi jättää rauhaan pöydälle jääneitä rusinoita,
vaahtokarkkeja, eikä oliiveja(varsinkaan mustia). Lisäksi kaikki
jugurttipäällysteiset karkit on ihan ykkösiä, varsinkin
jugurttirusinat(kaksi herkkua yhdessä!!) Lisäksi viinirypäleitä täytyy
järsiä ja pyöritellä ympäri kämppää, mutta nehän on kyllä tulevia
rusinoita...
Sanni puolestaan on ihan hulluna tulisesti maustettuihin ruokiin, jopa lihan
marinadi kelpaisi vaikka se olisi todella "hot". Kaiken näköisiä sipsejä ja
varsinkin juustonaksuja Sanni himoitsee yli kaiken, niitä on ihan pakko
kerjätä ja varastaa jos silmä välttää.
Että näin meillä, mites muilla?
Vippe
Jari Laaksonen
>
> Onko muiden kissoilla yhtä kummallisia mieltymyksiä,
Pringles :-)
--
Jari Laaksonen
Jani Savolainen
> Onko muiden kissoilla yhtä kummallisia mieltymyksiä, kuin meidän Sannilla
> ja Mörköllä? Meinaan, että monesti on pitänyt kummastella kun on löytynyt
> kissojen mieleinen herkku, jonka ei luulisi kissoille maistuvan ollenkaan.
Juu meilla Jedi popsii kans sipseja oikein innoissaan, Pringlesit
varsinkin uppoaa erittain hyvin. Ja eihan sipseja ilman dippia voi
syoda, tosin vahvasti maustettuja ei olla annettu... :)=
Muita mieltymyksia ovat herkkusienet, mainitsemasi jugurttirusinat,
suolakurkku (!), vaahtokarkit (tosin lahinna leluksi) jne. Tosin melkein
kaikkea lattialta loytyvaa pitaa kokeilla...
--
Jani Savolainen
Technical Support jani.sa...@infosto.fi
Infosto ETC Oy http://www.infosto.fi
Jukka Kivimäenpää
> Onko muiden kissoilla yhtä kummallisia mieltymyksiä, kuin meidän Sannilla
> ja Mörköllä? Meinaan, että monesti on pitänyt kummastella kun on löytynyt
> kissojen mieleinen herkku, jonka ei luulisi kissoille maistuvan ollenkaan.
Meidän gourmet-kissa Tilli tykkää syödä sellaisia herkkuja kuten sinihome-
ja fetajuustoa. Kun tölkkiherkkusienetkin näkyivät maistuvan, niin oletimme
niin juustojen kuin herkkusienten suolaisuuden olevan se himottava juttu.
Teimme sitten kokeen metsäsienillä, joita tarjosimme suolaamattomina, omassa
liemessään paistettuina. Näistä kelpasivat miedommat sienet, kuten
herkkutatti ja kehnäsieni, mutta voimakkaammat punikkitatti ja
suppilovahvero jäivät syömättä. Eli ei se välttämättä tarvitse olla
suolaistakaan, kun maistuu.
Suppilovahvero on sikäli omituinen sieni, että kuivattuna se tuoksuu aivan
samalle kuin meidän kissojen niskakarvat toisinaan.
Sipsit ja popcornit eivät maistu, testattu on. Oliiveja ei ole huomattu
testata.
Tillin loistavan kuuloistin ansiosta muovisen kinkkupakkauksen ottaminen
jääkaapista on mahdotonta, siten ettei tämä olisi jaloissa pyörimässä ja
palvikinkkua kerjäämässä, eli kaikista herkuin herkku on palvikinkku, mutta
se taitaakin olla ihan normaalia. Ylettömiä määriä näitä suolaisempia
herkkuja ei anneta juuri suolan vuoksi.
Tillin lyhytkarvaisempi sisko Purjo taas ei ymmärrä tällaisten päälle
mitään, vaan suosikit löytyvät ihan kissanraksuista. Näistäkin mitä
voimakkaamman hajuiset, aina paremmat.
Jottei terveellisyyttä ei unohdeta, niin molemmille kelpaa kiinankaali tai
sitten jokin salaatti.
Jukka
JN
Säilykeananas ja -persikka, perunalastut, (sitruuna)lakritsa kelpaavat, ja
jopa mikä tahansa hillo täytekakun sisällä. Ei tarvitse edes olla paljon
kermavaahtoa.
Jii
Anne Kontula
Vippe <vi...@virpi.com> kirjoitti
viestissä:qewN5.15014$oL4.3...@news2.nokia.com...
> Onko muiden kissoilla yhtä kummallisia mieltymyksiä, kuin meidän Sannilla
> ja Mörköllä? Meinaan, että monesti on pitänyt kummastella kun on löytynyt
Hei noi oliivit kummallisesti kolahtaa meilläkin! Mulla oli jäänyt pöydälle
pala talouspaperia, johon oli ollut käärittynä pussillinen mustia oliiveja
(kaverini lähettämiä Italiasta)... ihmettelin aikani mitä ne killit niin
kiinnostuneita siitä paperista ovat, kunnes muistin missä se oli ollut.
Oliiveja menisi vaikka kuinka paljon, olen toistaiseksi vain antanut ihan
pikku palasia (neljännes tl). Sama juttu sipseillä ja suolapähkinöillä. Ja
Kessi syö ihan ranskanleipääkin, kun Melli on ensin vohkinut makkarat päältä
8-). Pizzanreunus menee kanssa. Kovasti yritän välttää noitten suolaisten
antamista, mutta pikku palanen aina silloin tällöin ei varmaan haittaa?
-Anne
Marjo
Vippe :
> Onko muiden kissoilla yhtä kummallisia mieltymyksiä
Priglesit on in, samoin suklaajäätelö. Kaikkea pitää maistaa ja lautaselle
ängetä, vaikka omaa ruokaa olisi yllinkyllin omassa kupissa.
Mutta coca-colalla pysyy kissa aisoissa! :) Kokista lasiin ja lasi
pöydälle. Ei tuu katti kahta metriä lähemmäksi! Mikään muu virvoitusjuoma ei
Anterolle samaa efektiä tee. Kumma juttu? :)
Marjo
Nina Siirilä
maustekurkkuja ja vaseliinia.
Vaseliinin nuoleminen kuuluu iltarutiineihin ennen nukkumaan menoa ja jos
tämä rutiini jää väliin eli vassu on loppu, katsotaan tosi loukkaantuneena
ja mennään olohuoneeseen nukkumaan (yleensä nukutaan samalla tyynyllä).
Vaseliinin nuolemisen jälkeen alkaa iltapesu, jolloin naama pestään oikein
tarkkaan.Olenkin miettinyt, onko vaseliinin antaminen haitallista kissalle,
mutta toisaalta se ehkä helpottaa suoliston toimintaa...
Nina
Vivi Monto
Vippe wrote in message ...
> Onko muiden kissoilla yhtä kummallisia mieltymyksiä, kuin meidän Sannilla
>ja Mörköllä? Meinaan, että monesti on pitänyt kummastella kun on löytynyt
Meidän Tipissä on selvästi kasvissyöjän vikaa: kalleimmatkaan
(halvoista puhumattakaan) kinkut tai katkaravut eivät kelpaa mutta
esim. kaikenlaiset sipsit, suolakeksit, maissi ja muu kasvissapuska
ovat sen suurta herkkua, tulppaaninlehdistä nyt puhumattakaan.
Vivi
Otto J. Makela
> Kovasti yritän välttää noitten suolaisten antamista, mutta pikku
> palanen aina silloin tällöin ei varmaan haittaa?
Joskus eläinlääkärini kysyessä sanoi että kohtuullinen suolamäärä ei
aiheuttane muuta kuin lisääntynyttä juomista; kuten lähes kaikki
eläimet, kissat pystyvät erittämään ylenpalttiset suolat virtsaan.
Tietysti verenpaine nousee hieman kuten ihmiselläkin natriumia
saataessa, mutta harvoinpa kissoilla verenpaineongelmia on.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 2040 64652, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FIN-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Milla Laaksonen
lehtisalaattia, käy Viivi ihan kuumana ja ahtautuu mielellään kassiin sitä
syömään. Muut salaattilajit eivät kelpaa, kiinankaalia päin ei esimerkiksi
edes katsota.
Toinen kissa ei salaateista perusta, mutta kaikki jäätelö- ym.
maitopohjainen menee salamannopeasti.
Milla
Jouni Vikman
Abril yrittää silloin tällöin aamiaispöydässä käydä myslikupillani
vaikka en olisikaan vielä kaatanut siihen jugurttia.
Tuli mieleen eräs ilta, kun menin kesken TV:n ääressä nautitun iltapalan
vastaamaan puhelimeen. Palatessani kissa istuu keskellä olohuoneen
pöytää ja kastaa keskittyneesti tassuaan syvään lasiin, johon oli jäänyt
piimää pohjalle. Sitten tassu nuoltiin huolellisesti puhtaasti ja ei kun
taas tarkasti tähdäten kastamaan sitä. Olisi kai periaatteessa pitänyt
suuttua, koska kisulla ei todellakaan ole lupa norkoilla ruokaa
lautasilta, mutta ei siinä voinut kuin nauraa.
Siirrytään välillä mauista (oliko tuossa nyt tarpeeksi vokaaleja?)
hajuihin. Meillä käy pari ihmistä, joihin Abril on aivan ihastunut
verrattuna sen normaaliin melko välinpitämättömään suhtautumiseen
vieraita kohtaan. Se tunkee syliin, ja jos ei se onnistu, pitää mennä
makaamaan vaatteiden tai muiden heille kuuluvien tavaroiden päälle. En
keksi mitään muuta selitystä tälle kuin jokin tuoksu. Yleensä nämä
ihmiset ovat tupakoitsijoita, voisiko siinä olla jutun juoni? Tosin kisu
ei osoita mitään mielenkiintoa parvekkeelle jääviä tuhkakuppeja kohtaan.
Jouni
Jari J. Laaksonen
> Siirrytään välillä mauista (oliko tuossa nyt tarpeeksi vokaaleja?)
> hajuihin.
Otto haistelee erityisellä mielenkiinnolla kenkiä, kun olen ollut
kävelylenkillä tai mökillä puutarhahommissa. Ilmeisesti mullan haju on
kiinnostava. Silloin, kun olen ollut patikkaretkellä ja vaatteissa on savun
hajua, myös se kiinnostaa. Samoin maalla asuvien vanhempieni kengät, kassit
ym. silloin kun he ovat meillä käymässä. Tässä tapauksessa mukana saattaa
olla myös syntymäkodin haju, vai voisiko sillä olla merkitystä?
--
Jari Laaksonen
Kinde
tomaatti esiin niin jo rynnätään kulman takaa.
Jari J. Laaksonen <jari.j.l...@nokia.com> kirjoitti
viestissä:3A092D1F...@nokia.com...
Vippe
Esimerkiksi autoremontissa käytetyt vaatteet saavat kissat ihan
kummallisiksi.
Ei olla saatu selville onko se öljyn haju vai joku muu, mutta molemmat
kissat ovat todella yliystävällisiä sylikissoja miehille joilla on
remppavaatteet päällä.
Eikä ole väliä vaikka olisi ihan vieras ihminen. Eräs moottoripyörällä ajava
ystävämme on myös kissojemme suuri ystävä...
Eräänä keväänä renkaiden vaihdossa olleet housut saivat tuttaviemme kissan
aivan sekopääksi! Heti mieheni tullessa sisälle oli kissa hyökännyt reiteen
kiinni ja roikkunut siinä kynsillään korvat villisti takana, eikä
puhettakkaan että irti pitäisi päästää. Koko vierailun ajan kissa oli
säntäillyt ympäriinsä ja käynyt välillä imppaamassa housuja. Onneksi ei
kyseessä ollut kenenkään ensivierailu,
olisi voinut pelästyttää jonkun lopullisesti...
Omien kissojen lempparihajuja ovat tietysti myös likavaatekorissa olevien
vaatteiden hajut. Mörkö on aivan ihastunut käytettyjen alkkareiden hajuun,
Sanni taas pitää hikisien sukkin hajusta (mitä voimakkaampi haju sen
parempi!!)
Täytyy vaan toivoa, ettei kissa tule esittelemään löytämiään alkkareita
vieraille...
Vippe
Pia Rantanen
parhaimmat tulevat isännän paidoista ja kengistä.
T. Pia
Rasse
> ja Mörköllä? Meinaan, että monesti on pitänyt kummastella kun on löytynyt
Tervehdys
On hauska lukea mitä kummallisemmista makumieltymyksistä kissojen
keskuudessa mutta panee samalla ajattelemaan että oma lemmikkini se
ilmeisesti vasta outo ilmestys onkin.
Ei maistu maito, jäätelö, kala (paistettu tai keitetty) tai mikään makea
lukuunottamatta sokeripäällysteisiä kuivattuja banaanilastuja.
Juomaksi kelpaa vain ja ainoastaan vesi mikä omalta osaltaan helpotaa esim
. pidempiaikaisia yksinoloja kun ei tarvitse pelätä maidon happanemista
lautaselle.
Kuivaruoka menee jos se ei ole kalaa tai naudanlihaa, kun taas mikään muiden
kissojen herkkuna pitämiä "märkä" purkkiruokia ei hra. Takiainen hyväksy.
Ikävää asiassa on tietenkin se ettei kovin monipuolista ruokaa helpolla
pysty järjestämään kun en kuitenkaan ole raaskinut kiduttaa hra. Takiaista
nälällä.
On pari "märkä" ruokaa joka herrallekkin kelpaa nimittäin savustettu
kirjolohi ja valmiista kanankoivista nahka.
Savustettua kirjolohta hra. Takiainen syökin sitten kehräten desipelit
täysillä kun taas nahat menee pienin erin pikkuhiljaa.
Syykin nirsoon ruokailu tottumuksiin saattaa tietysti olla se että hra
Takiainen on aito Indonesialainen kulkukissan pentu joka tuotiin Suomeen
noin kolme vuotta sitten ja on nyt jo viisi vuotias.
Eihän kulkukissat nyt tietenkään ole tottuneet tuoreeseen maitoon tai
kala-aterioihin joka omalta osaltaan selittää nirson käyttäytymisen ja sen
ettei juomaksi kelpaa kuin vesi mutta kaiken kaikkiaan taas huomataan se
että jokainen kissa on oma persoona jonka ymmärtää vain kissan omistajat
itse.
Rasse
JN
> ei osoita mitään mielenkiintoa parvekkeelle jääviä tuhkakuppeja kohtaan.
Meidän Killi syö mielellään tupakantumpit, jos vain sattuu löytämään, ja
hankautuu tuhkassa. Ikävä pesuoperaatio tulee, kun kissa löytää keväällä
talvisen nuotion pohjan.
Jii
Emmi
> makaamaan vaatteiden tai muiden heille kuuluvien tavaroiden päälle. En
> keksi mitään muuta selitystä tälle kuin jokin tuoksu. Yleensä nämä
> ihmiset ovat tupakoitsijoita, voisiko siinä olla jutun juoni? Tosin kisu
> ei osoita mitään mielenkiintoa parvekkeelle jääviä tuhkakuppeja kohtaan.
Olenkin ihmetellyt Saaran intoa nuuhkia takkeja ja kenkiä sieraimet
levällään kun tullaan ravintelista. Jokin kumma siinä kiehtoo - runsaat
erilaiset hajut kenties?
Vieraat jotka tupakoivat eivät välttämättä aiheuta samaa reaktiota.
Tosin kassit on toki tutkittava - eikä silloin ole väliä kuka vieraista
sen omistaa - tupakoiva tai ei, kaikki on käytävä läpi.
Vasta sen jälkeen neiti tassuttaa keskelle lattiaa katsellen ympärilleen
ja miettien kenelle nyt tämän kerran osoittaisi suosiotaan.
Siitä tulisi hyvä tullikissa ; )
-Emmi-
Jaana Huovinen
Moikka!
Iitu rakastaa myös tomaattia. Kun omat loppuu, lisää saa pöydän päällä
olevilta lautasilta. Kunhan napsii vaan ne tarkasti pois salaatin joukosta!
-Jaana ja Iitu
Jari Heinänen
Meidän Riku on myös melko nirso sapuskansa suhteen, mutta kyseessä lienee
joku psykologinen tekijä... Joskus esim. silakat ei kelpaa ollenkaan ja taas
toisinaan ne ovat kuin parastakin herkkua.
Salmiakkiakin hän on joskus mutustellut, uteliaisuuttaan kai.
Juustosuikeroita on kiva nuoleskella, mutta ei niitä sentään syömään viitsi
alkaa...
Jari
Joana
kantaa korteni kekoon:
Meidän Tyty on vähän nirso eikä hänellä ole havaittu mitään "omituista"
herkkua, viili on tosin kova sana kunhan ottaa sen pinnan ensin pois. Niin
ja kaikki kukat maistuu, varsinkin leikko-sellaiset. Mutta Syltti on toista
maata, melkein mikä vaan käy. Juustonaksut ja muut sellaiset ovatkin ihan
tavallista syötävää, olen täältä huomannut! Lisäksi Syltti tykkää raa'asta
valkosipulista, jäätelöstä, karamellista (siis sellaisesta perinteisestä),
jugurtista, munkkien täytteistä ja muista kreemeistä, kaikenlaisesta
kinkusta, parafiiniöljystä, vitamiineista ja mistähän muusta,eipä tule nyt
mieleen. Sitten mun ja Syltin yhteinen herkku on savolainen muikkukukko.
Kuori menee myös, kunhan kukko on kunnolla paistettu ja haudutettu. Samoin
pizza käy hyvin. Että sellaista meillä!