Pariskunta akvaarioon
Mikko Järvikivi
kalapariskunnan hankkisin altaaseen 'pikkukalojen' kaveriksi. Taustaa
tämänhetkisestä tankin asujaimistosta ja sen hoidosta:
-Akvaario 310l, jossa mattosuodin (43x44cm, 5cm paksu, pienet huokoset) ja
Compact 1000 pumppu. Suodatustehon lisääminen ja virtauksen kasvattaminen
suunnitelmissa. Nyt pintavesi kuitenkin hyvin liikkeessä. Valoina kaksi 70W
monimetallia noin 50cm veden pinnan yläpuolella.
-Lämppärin ja tuulettimien avulla lämpötila tasapainoilee siinä 25,5-26,5
asteen haarukassa
-Vettä vaihdan noin 130-150 litraa viikossa
-Pohja puhallushiekkaa, alle 0,2mm seulalla
-Kasveina perusrehuja, vedensuosikkia, keihäslehteä ja jotain
pienempikasvuista, jonka nimeä nyt en saa päähäni. Vesisaniaisen vaimo
juurrutti kiveen. Lisäksi kiviä ja juurakko partista varten.
-Viimeksi mitatut vesiarvot pH 7.2 , KH 2, GH 3, NO2 <0.1, NO3 15, CO2 4.5
-Hiilidioksidilevitin lisätty vesiarvojen mittauksen jälkeen (ollut nyt noin
kolmisen viikkoa), joten CO2 pitoisuuden voisi olettaa olevan nyt korkeampi
ja tätä myötä pH:n voisi myös olettaa heilahtaneen seiskan oikealle puolelle
näitä kaloja ajatellen. En omista vielä omaa vesitestisarjaa, joten täytyy
viikonloppuna taas hyödyntää kaverin tai akvaarioliikkeen :)
-Tankin vedestä mitattu raskasmetallipitoisuudet ja anionien pitoisuudet.
Vesi näytti olevan kaikin puolin kunnossa näiltä osin.
-Kaloina tällä hetkellä 9 timanttitetraa, 8 sirppitetraa, 1 partis 4
leväbarbia ja 3294 kierteissarvikotiloa ;), tulossa pohjaa putsaamaan vielä
kuuden katinkultamonnin joukko. Tilaa pitäisi lukemani perusteella vielä
olla hyvin yhdelle hieman suurikokoisemmalle pariskunnalle.
-Kalojen päivä on tällä hetkellä ajastettu noin 11 tuntiseksi. Kesähelteillä
päivää piti lyhentää ja tuulettimia lisätä, koska kämpän lämpötila nousi yli
30 asteen ja akvaario yllättäen halusi tehdä sen saman perässä.
-En käytä akvaariossa kansilaseja ja toivoisin että voisin tehdä näin myös
jatkossa. Vasta yksi partamonni on yöllä syöksynyt kuolemaansa laidan yli...
Eli minkälaisia kaloja nykyiseen tankkiin voisi harkita. Voisivat olla
selvästi nykyasukkeja kookkaampia, hyväkäytöksisiä (jättää pienemmät
rauhaan). Vinkkejä ja ehdotuksia? Myös kaikki vinkit ja korjaukset nykyiseen
hoitorutiiniin ja järjestelyihin kiinnostaa.
PS. Edelleen on varattuna yksi seepraripsimonni odottamassa pH:n
tasaantumista ja virtauksen lisäystä, miltä tämä kuulostaisi
edellämainittuun yhtälöön?
Mikko Järvikivi
mikko.j...@hut.fi
Liisa Sarakontu
news:gf93b.821$n62...@read3.inet.fi:
> Eli minkälaisia kaloja nykyiseen tankkiin voisi harkita. Voisivat olla
> selvästi nykyasukkeja kookkaampia, hyväkäytöksisiä (jättää pienemmät
> rauhaan). Vinkkejä ja ehdotuksia?
Mites olisi pieni haaremi (1+2 tai 1+3) helmirihmakaloja? Kauniita, melko
kookkaita, eivät kiusaisi nykyisiä kalojasi, lämpötila sopisi näille.
> Myös kaikki vinkit ja korjaukset
> nykyiseen hoitorutiiniin ja järjestelyihin kiinnostaa.
Tunnutpa hoitavan pyttyäsi ja jopa tietävän vesikemiasta aika lailla
enemmän kuin valtaosa itseään "kokeneina" pitävistä.
Liisa
Petri
> enemmän kuin valtaosa itseään "kokeneina" pitävistä.
>
> Liisa
>
** Okei, nyt kiusaus voitti ja kommentoin Liisalle: missä vaiheessa
vesiarvojen yms seuraaminen ja vesikemian kanssa puljaaminen menee
"överiksi" ja ylittää tarkoituksessaan itse akvaarioharrastuksen ? Tietysti
tästä nyt voi papattaa maailman ääriin, että mitä akvaarioharrastus
sisältää, mitä se on ja mitä se antaa...tajuan toki sen, että kukin taaplaa
tyylillään. Joskus vaan vähän tökkää, kun täälläkin puhutaan
sähkönjohtavuuksista etc jonkin miljoonakalan kohdalla ;-)
Ihan vaan sillä, että itse olen harrastellut akvaarioita yli 10v, enkä
nykyään enää juurikaan jaksa edes PH:ta mittailla. Kokemus kai tuonut
näppituntuman vedenlaadusta tai jotain, mutta jokatapauksessa: kalat ja
kasvit lisääntyy ja voi hyvin. Pienenä lisämausteena mainittakoon, että
noiden vuosien aikana en ole omissa eväkkäissäni ikinä havainnut taudin
tautia. Kop kop *omaa päätään koputtaen*
Olen aikoinani kudettanut myös vähän kinkkisempiä lajeja, joten kaipa
vesiarvot ovat kunnossa olleet. Okei, tuolloin kyllä mittasin sen PH:n ;-D
Eikä tämä ole parjausta, etenkään Liisalle, joka tuntuu olevan todellinen
asiantuntija varsinkin akvaarioissa. Ihan vaan sellainen heitto-kommentti
tai jotain: kaikissa asioissa voi mennä liiallisuuksiin mielestäni.
Petri the affena
- Keskittyy nykyään E-Amerikan fisuihin, pääasiassa kirjoahveniin
Liisa Sarakontu
news:bik2md$fmc$1...@phys-news1.kolumbus.fi:
> ** Okei, nyt kiusaus voitti ja kommentoin Liisalle: missä vaiheessa
> vesiarvojen yms seuraaminen ja vesikemian kanssa puljaaminen menee
> "överiksi" ja ylittää tarkoituksessaan itse akvaarioharrastuksen ?
Kukin tosiaan taaplaa tyylillään ja joillekin akvaariotekniikan jatkuva
viilaaminen on todella olennainen osa harrastusta. Ja etenkin
tosissaan oleville kasvienkasvattajille vesikemia ja muukin kemia on syytä
tuntea melkoisella tarkkuudella. Näiden harrastajien ansiosta akvaarion
toiminnasta opitaan koko ajan uutta, ja vanhojakin oppeja tulee käytyä läpi
ihan suomeksi netissä ja akvaariolehdissä.
Perusharrastajalle jokaisen nippelin toiminnan ja alkuaineen pitoisuuden
tunteminen ei ole välttämätöntä. Mutta joku perustatsi ihan perusasioista
pitäisi kaikilla olla. Niin kauan kun kaikki on hyvin, pärjää ilman mitään
tietoja mutta kun ongelmia tulee vastaan, niistä ei tahdo selvitä jos
tietää akvaarionsa laitteistosta vain sen, että siellä on "putsari" tai
"pumppu", ja vesiarvoista että "kaikki on ok ja vesi on puhdasta". Siinä
ehtii kala kuolla pariinkin kertaan, kun yrittää netin ylitse (tai vielä
pahempaa: lehden ongelmapalstalla) kysellä kaverilta, onko akvaariossa
suodatin ja jos on, millainen ja minkälaista se vesi nyt sitten mahtaa
olla. Jos edes ne omat kalalajit tunnettaisiin suuremmalla tarkkuudella
kuin "joku pohjamonni ja pari semmoista aika nopeaa keltaista".
Liika tieto ei koskaan ole pahaksi, vaikka tietojensa esittely toisinaan
ärsyttääkin muita harrastajia (ei heitto Petrille vaan viittaus tämän
ryhmän joihinkin muinaisiin keskusteluihin ja Aqua-Webbiin). Mutta liika
tietämättömyys vahingoittaa joskus pahemman kerran näissä hommissa.
Liisa
Petri
** Heh, tää oli hyvä ;-D
>
> Liika tieto ei koskaan ole pahaksi, vaikka tietojensa esittely toisinaan
> ärsyttääkin muita harrastajia (ei heitto Petrille vaan viittaus tämän
> ryhmän joihinkin muinaisiin keskusteluihin ja Aqua-Webbiin). Mutta liika
> tietämättömyys vahingoittaa joskus pahemman kerran näissä hommissa.
>
> Liisa
** Okei, voitit. Vastaus oli kattava, perusteltu ja ennenkaikkea hyvin
joviaali.
*************************************
Petri Paunonen
It-Manager
Brandt Group Oy, Ltd
Tuupakantie 7 A, FIN 01740 Vantaa
Direct +358 (9) 6155 0293
GSM +358 (40) 568 4690
Fax. +358 (9) 6155 0292
E-mail petri.p...@brandtgroup.fi
Ville Kivisalmi
"Liisa Sarakontu" <lsar...@cc.hut.fi> kirjoitti
viestissä:Xns93E557C1038B...@193.229.0.31...
>
> Liika tieto ei koskaan ole pahaksi, vaikka tietojensa esittely toisinaan
> ärsyttääkin muita harrastajia (ei heitto Petrille vaan viittaus tämän
> ryhmän joihinkin muinaisiin keskusteluihin ja Aqua-Webbiin). Mutta liika
> tietämättömyys vahingoittaa joskus pahemman kerran näissä hommissa.
Ja itse lisäisin tähän keskusteluun vielä, että akvaarion hoito on minusta
pohjimmiltaan kuitenkin aina veden hoitoa, mikä tuo mukanaan tarpeen veden
kemian _riittävälle_tuntemukselle. Jos vesi ei ole kunnossa, mistään ei tule
mitään.
--
Ville Kivisalmi
st...@vip.fi
"Vesiliuoksessa vesimolekyylejä on runsaasti."
Ville Lavonius
> Tässä aloittelijana kyselisin asiantuntevammalta raadilta minkälaisen
> kalapariskunnan hankkisin altaaseen 'pikkukalojen' kaveriksi. Taustaa
> tämänhetkisestä tankin asujaimistosta ja sen hoidosta:
> -Kaloina tällä hetkellä 9 timanttitetraa, 8 sirppitetraa, 1 partis 4
> leväbarbia ja 3294 kierteissarvikotiloa ;), tulossa pohjaa putsaamaan vielä
> kuuden katinkultamonnin joukko. Tilaa pitäisi lukemani perusteella vielä
> olla hyvin yhdelle hieman suurikokoisemmalle pariskunnalle.
> Eli minkälaisia kaloja nykyiseen tankkiin voisi harkita. Voisivat olla
> selvästi nykyasukkeja kookkaampia, hyväkäytöksisiä (jättää pienemmät
> rauhaan). Vinkkejä ja ehdotuksia? Myös kaikki vinkit ja korjaukset nykyiseen
> hoitorutiiniin ja järjestelyihin kiinnostaa.
Kirjoahvenia, ehdottomasti. Heimon ystävällisemmästä siivestä
kuitenkin, kun seura-akvaariosta on kyse. Etelä-amerikasta löytyy
kääpiöahvenia (apistogramma, nannacara, papiliochromis, dicrossus
spp.). Tai ex-aequindes- suvun edustajia kuten lippukirjoahven
(laetacara curviceps), ruostekirjoahven (l. dorsiger) ja
avainkirjoahven (enmuista maronii). Lehtikala (ptereophyllum scalare)
ja viivakirjoahven (mesonauta festivus) kasvavat isommiksi.
Keskiamerikkalaisista suurin osa on liian ilkeitä tuohon seuraan -
sateenkaariahven (herotilapia multispinosa) viihtyi hyvin omassa
250-litraisessa kasveja repimättä ja muutenkaan riehumatta. Afrikasta
löytyy vaikka palettikaloja (nanochromis, pelvicachromis spp.).
Kalojen haussa hyvä kirja on enemmän kuin suositeltava hankinta - oma
suosikki on Baenschin&Riehlin Atlas. Tällä hetkellä sarjassa on jo
kuusi osaa ja osat 1-5 sisältävä valokuvahakemisto/tiivistelmä. Eka
osa ja valokuvahakemisto on hyvä alku. Nelososasta eteenpäin sisältö
alkaa olla hyvinkin omituista tai uusia löytöjä sisältävää.
Saatavilla sekä alkukielellä saksaksi että englanniksi käännettynä.
Kalojen kuvaukset on germaanisella pieteetillä työstetty.
Pariskuntaa ei välttämättä juniorikokoisista kaloista löydy/tunnista,
joten parempi on ostaa useampia kuin kaksi.
> PS. Edelleen on varattuna yksi seepraripsimonni odottamassa pH:n
> tasaantumista ja virtauksen lisäystä, miltä tämä kuulostaisi
> edellämainittuun yhtälöön?
Kirjoahvenet kutevat, monni syö mädin. Pätee myös partamonniin.
--
ville.l...@iki.fi - extinction takes no hostages
Mikko Järvikivi
"Ville Lavonius" <lavo...@iki.fi> wrote in message
news:bj2tll$hhn$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Kirjoahvenia, ehdottomasti. Heimon ystävällisemmästä siivestä
> kuitenkin, kun seura-akvaariosta on kyse. Etelä-amerikasta löytyy
> kääpiöahvenia (apistogramma, nannacara, papiliochromis, dicrossus
> spp.). Tai ex-aequindes- suvun edustajia kuten lippukirjoahven
> (laetacara curviceps), ruostekirjoahven (l. dorsiger) ja
> avainkirjoahven (enmuista maronii). Lehtikala (ptereophyllum scalare)
> ja viivakirjoahven (mesonauta festivus) kasvavat isommiksi.
> Keskiamerikkalaisista suurin osa on liian ilkeitä tuohon seuraan -
> sateenkaariahven (herotilapia multispinosa) viihtyi hyvin omassa
> 250-litraisessa kasveja repimättä ja muutenkaan riehumatta. Afrikasta
> löytyy vaikka palettikaloja (nanochromis, pelvicachromis spp.).
Kiitokset runsaista vinkeistä niin foorumilla kuin maileissakin. Tällä
hetkellä akvaariossa nyt sitten uiskentelee sinileukakirjoahvenpariskunta.
Tyytyväisiltä vaikuttavat ja yhteiselo muiden kalojen kanssa tuntuu sujuvan
ongelmitta. Lupailivat että eivät akvaariossa kasva täyteen mittaan, vaan
jäävät sinne 13-15cm välille. Toisaalta jos venyvät yllättäviin mittoihin
niin onpahan pätevä syy pistää isompaa allasta peliin ;)
> Kalojen haussa hyvä kirja on enemmän kuin suositeltava hankinta - oma
> suosikki on Baenschin&Riehlin Atlas. Tällä hetkellä sarjassa on jo
> kuusi osaa ja osat 1-5 sisältävä valokuvahakemisto/tiivistelmä. Eka
> osa ja valokuvahakemisto on hyvä alku. Nelososasta eteenpäin sisältö
> alkaa olla hyvinkin omituista tai uusia löytöjä sisältävää.
> Saatavilla sekä alkukielellä saksaksi että englanniksi käännettynä.
> Kalojen kuvaukset on germaanisella pieteetillä työstetty.
Kiitokset kirjavinkistä, pitää katsastaa millainen opus on kyseessä.
--
Mikko Järvikivi
mikko.j...@hut.fi
Mari Kurki
"Mikko Järvikivi" <mikko.j...@hut.fr> wrote in message
news:gf93b.821$n62...@read3.inet.fi...
> Eli minkälaisia kaloja nykyiseen tankkiin voisi harkita. Voisivat olla
> selvästi nykyasukkeja kookkaampia, hyväkäytöksisiä (jättää pienemmät
> rauhaan). Vinkkejä ja ehdotuksia?
Mulla olisi edelleen sulle se avainkirjoahvenpari varattuna :-)
Oletko vielä kiinnostunut, vai pistänkö nostoa myynti-ilmoitukseen?
T: Mari