Biotooppi!
minttus...@my-deja.com
Olen aikeissa perustaa akvaarion muutaman vuoden tauon jälkeen ja
kaipailisin vähän vinkkejä. Haaveilen jonkinlaisesta aasialaisesta
biotoopista, noin löyhästi ottaen, niin että lajit nyt olisivat edes
samalta mantereelta.
Altaani on kooltaan 70*40*40cm, mikä vastannee reilua 100 litraa.
Valaisimessa on kaksi loisteputkea ja suodatin sisäsuodatin joka
kierrättää 400 l tunnissa.
Haaveilen kalastoksi mm. rihmakaloja ja kiilakylkiä. Mitä nämä rihmat
voisivat olla? Olen harkinnut mm. kääpiörihmakaloja, mutta ovatko ne (ja
kiilakyljet) liian arkoja, kun haluan altaaseen myös paljon valoa
vaativia kasveja enkä siis aio laittaa paljoa pintakasveja (tosin
vallisneriaa ja cryptocoryne balansae'a on tarkoitus laittaa, nehän
kyllä hämärtävät)? Sopiiko esim. appelsiinirihmakala, ja onko se muunnos
jostain lajista?
Levänsyöjiksi ajattelin laittaa täplänuolimonneja. Onko
akvaariokauppiaan suositus määrästä, vähintään 2 kpl, oikea? Hän sanoi
myös että verkkonuoliaisen voi ottaa jos se on yksin (muuten
tappelevat), päteekö tämä? Ajattelin myös laittaa pari leväbarbia ja
piikkisilmiä. Vieläkö tähän muuta mahtuisi? Taistelukala (saako olla
naaraitakin?)?
Sitten se kasvipuoli. Lajeina olisivat esim seuraavat:
kääpiömelalehti (Cryptocoryne willisii),
C. walkerii (onko suomenk. nimeä?),
nuolimelalehti (C. ciliata),
kurttumelalehti (C. balansae),
hentorotala (Rotala rotundifolia),
kierteisvallisneria,
intianvesitähdikki ja
jaavansaniainen.
Tulisiko mieleen muita soveltuvia, mielenkiintoisia lajeja? Jos jokin
näistä mainituista on erityisen hankala, kuulisin sen mielelläni.
Vielä vesiasiaa. Onko vedenparannusaineen käyttö ihan välttämätöntä?
Asun Turussa. Mitkä kasvi- ja kalalajit voi tuoda ensimmäisinä
uuteen akvaarioon, ja onko jotkin mainitsemistani syytä tuoda vasta
pidemmän ajan kuluttua?
Huh, paljon kysymyksiä. Toivottavasti jaksoitte lukea.
Kesäterveisin
Minttu Selkäaho
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
Maiju Ruismaki
> kääpiömelalehti (Cryptocoryne willisii),
Erittäin hidaskasvuinen. Nimen tulisi olla C. x willisii
koska kyseessä on luonnollinen risteymä.
> C. walkerii (onko suomenk. nimeä?),
Nimestä en tiedä, mutta tuoko joku tätä lajia maahan
säännöllisesti? Kaunis kasvi ja menestynee ihan hyvin
veden alla, omani ovat pinnan yläpuolella. Tilattavissa
ainakin Tropicalta.
> nuolimelalehti (C. ciliata),
Joo-o. Älä sitten odota että näillä olisi enempää kuin
kolme-viisi lehteä yhtäaikaa. Jotkut muodot kasvavat
yllättävän kookkaiksi, istuta taakse tai sivulle.
> kurttumelalehti (C. balansae),
Viihtyy tai sitten ei, yleensä kuitenkin viihtyy.
> hentorotala (Rotala rotundifolia),
> kierteisvallisneria,
Vallisnerioista ja melalehdistä samassa akvaariossa on
ollut joskus enemmänkin keskustelua, muistaakseni mela-
lehtipostituslistalla. Saattaa olla etteivät viihdy
samassa altaassa ja kaiketi vallisneriat pitäisivätkin
kovemmasta vedestä.
> intianvesitähdikki ja
> jaavansaniainen.
> Tulisiko mieleen muita soveltuvia, mielenkiintoisia lajeja? Jos jokin
> näistä mainituista on erityisen hankala, kuulisin sen mielelläni.
Cryptocoryne pontederiifoliaa eli vitamelalehteä (?)
on näkynyt siellä täällä myynnissä viime aikoina.
-maisu-
Liisa Sarakontu
>Altaani on kooltaan 70*40*40cm, mikä vastannee reilua 100 litraa.
>Valaisimessa on kaksi loisteputkea ja suodatin sisäsuodatin joka
>kierrättää 400 l tunnissa.
Aika pieni biotoopinpoikaseksi, mutta jos otat pieniä kaloja, niin kai
se siitä. Tai siis saahan pienimmille labyrinttikaloille ja
melalehtivalikoimalle ihan hyvän biotoopin jo pariinkymmeneen
litraankin...
>Haaveilen kalastoksi mm. rihmakaloja ja kiilakylkiä.
Joo, miksei. Vaikka 2-3 rihmaa ja 10-12 kiilaa. Korkeintaan yksi
koirasrihma, riippumatta lajista, ja mielellään useampi kuin yksi
naaras.
>Mitä nämä rihmat
>voisivat olla? Olen harkinnut mm. kääpiörihmakaloja, mutta ovatko ne (ja
>kiilakyljet) liian arkoja, kun haluan altaaseen myös paljon valoa
>vaativia kasveja enkä siis aio laittaa paljoa pintakasveja (tosin
Tuskinpa ovat liian arkoja. Tai ei ne kiilakyljet ainakaan.
>Sopiiko esim. appelsiinirihmakala, ja onko se muunnos
>jostain lajista?
Sopii. On muunnos jostain lajista, joko juovarihmasta (C. fasciata)
tai huulirihmasta (C. labiosa). Tai jopa joidenkin Colisa-lajien
risteymä. Uskoisin kuitenkin, että se on tuo eka. Kaikki lajit
paitsi isot Trichogaster-rihmat (sini, helmi, seepra. kuutamo) käyvät
- ja sini ja helmikin käyvät, jos otat vain yhden yksilön.
>Levänsyöjiksi ajattelin laittaa täplänuolimonneja.
Eivät ole kyllä Aasiasta päinkään... Jos tosibiotooppia havittelet,
korvaa nämä parilla imunuoliaisella. Siis sellaisella littanalla
pikkukalalla, joka imukupin tapaan tarrautuu koko ruumiillaan lasiin.
>Onko akvaariokauppiaan suositus määrästä, vähintään 2 kpl, oikea?
On. Parvikala, saisi olla enemmänkin.
>Hän sanoi
>myös että verkkonuoliaisen voi ottaa jos se on yksin (muuten
>tappelevat), päteekö tämä?
Ei varmasti päde. Ehdottomasti parvikala! Mutta älä ota näin pieneen
niitä. (Ja lue huolella toinen threadi samasta aiheesta...). Jos
sinun täytyy saada nuoliaisia, etsi käsiisi pikku ryhmä Lepidogaster-
ja Nemacheilus-sukujen kaloja. Jäävät noin 5-6 -senttisiksi, mutta
eivät syö kotiloita isompien Botia-serkkujensa tapaan. Niin, ja onhan
piikkisilmäkin toki nuoliainen.
>Ajattelin myös laittaa pari leväbarbia ja
>piikkisilmiä. Vieläkö tähän muuta mahtuisi? Taistelukala (saako olla
>naaraitakin?)?
No nyt tulee jo ahdasta. Jos ottaisit 12 kiilan ja 3 rihman lisäksi
vaikka yhden partiksen (ok, ei ole Aasiasta mutta ei ne
nuolimonnitkaan ole) ja pari piikkisilmää, niin se on suunnilleen
siinä. Jätä verkkonuoliaiset kokonaan väliin ja ota leviksiä vain,
jos sulla on punaleväongelma JA voit hoidella ne uuteen, isompaan
kotiin vuoden-parin kuluessa.
Taistiksen ja rihmakalaryhmän voi ehkä yhdistää ongelmitta, ehkä ei.
En taitaisi ottaa - tai sitten korvaisin rihmaryhmän yhdellä
taistiskoiraalla ja 2-3 naaraalla.
>Vielä vesiasiaa. Onko vedenparannusaineen käyttö ihan välttämätöntä?
Ei, jos kraanavetesi on kohtuullisen hyvää (niinkuin meillä täällä
Espoossa, Hesassa ja Vantaalla). Itse käytän sitä vain hyvin suurten
vedenvaihtojen yhteydessä (esim. akvaariota perustettaessa) ja joskus
jonkun epämääräisen taudintapaisen iskiessä.
>Asun Turussa. Mitkä kasvi- ja kalalajit voi tuoda ensimmäisinä
>uuteen akvaarioon, ja onko jotkin mainitsemistani syytä tuoda vasta
>pidemmän ajan kuluttua?
Kasveista melalehdet vasta reilusti kypsyneeseen (vaikka 6 kk)
akvaarioon, ekoiksi kasveiksi jotain hyvin nopeakasvuista ja helppoa.
Ekaksi kalaksi sopivat ainakin partis, kiilakylki, taisto tai
leväbarbi. Rihmakalat ovat pykälän verran herkempiä (riippuu tosin
lajista, olisko kääpiö herkin Colisoista?) ja nuolimonnit ovat
kaikista herkimpiä.
Liisa
Maiju Ruismaki
> Kasveista melalehdet vasta reilusti kypsyneeseen (vaikka 6 kk)
> akvaarioon,
Ei välttämättä. Laitoin keväällä altaita vaihtaessani
kaikki melalehdet suoraan upouuteen lannoittamattomaan
pohjahiekkaan, suodattimetkin olivat uudet ja puhtaat.
Vanhaa vettä oli perustamisvaiheessa vajaa puolet, ja
vaihdoin vettä runsaasti alkuvaiheessa. Eilen sitten
epähuomiossa puolikuolleenna väsymyksestä katkaisin
vahingossa Cryptocoryne albidan (Ingemar Anderin kantaa)
kukkanupun, kun luulin sitä roskaksi. Kaikki melalehdet
ovat juurtuneet nopeasti ja juuristot ovat jättimäiset,
kasvit ovat todella punasävyisiä ja lehtiä on paljon,
vaikka osa oli istutushetkellä kovinkin säälittäviä.
Vertailukohtana kerrottakoon, että Hygrophila corymbosan
pitkälehtinen angustifolia-muoto on alkanut kasvaa vasta
nyt, kuukausien kuluttua.
Minttu Selkäaho
> > kääpiömelalehti (Cryptocoryne willisii),
>
> Erittäin hidaskasvuinen. Nimen tulisi olla C. x willisii
> koska kyseessä on luonnollinen risteymä.
Oletko kokeillut C. parvaa (pitäisi olla vielä hitaampi, enkä tiedä,
saako niitä))? Se näyttää kuvissa todella kauniilta.
>
> > C. walkerii (onko suomenk. nimeä?),
>
> Nimestä en tiedä, mutta tuoko joku tätä lajia maahan
> säännöllisesti? Kaunis kasvi ja menestynee ihan hyvin
> veden alla, omani ovat pinnan yläpuolella. Tilattavissa
> ainakin Tropicalta.
Pitäisi niitä kuulemma saada tilaamalla, Hollannista tulevat kuulemma.
Olen nähnyt tällä nimen kirjomelalehti, mutten luota siihen lähteeseen
tippaakaan.
>
> > nuolimelalehti (C. ciliata),
>
> Joo-o. Älä sitten odota että näillä olisi enempää kuin
> kolme-viisi lehteä yhtäaikaa. Jotkut muodot kasvavat
> yllättävän kookkaiksi, istuta taakse tai sivulle.
3-5 lehteä per yksilö, siis? Kai tämä leviää pikkuhiljaa?
> Cryptocoryne pontederiifoliaa eli vitamelalehteä (?)
> on näkynyt siellä täällä myynnissä viime aikoina.
Mikä on kokemuksesi, kasvaako tämä 25-senttiseksi kuten ilmoitetaan?
Tämä voisi olla sellainen "kultaisen leikkauksen kasvi", siis
näyttävä yksittäiskasvi tuon C. ciliatan tilalle.
Minttu
Minttu Selkäaho
> >Altaani on kooltaan 70*40*40cm
>
> Aika pieni biotoopinpoikaseksi, mutta jos otat pieniä kaloja, niin kai
> se siitä. Tai siis saahan pienimmille labyrinttikaloille ja
> melalehtivalikoimalle ihan hyvän biotoopin jo pariinkymmeneen
> litraankin...
Noo-o, kyse on lähinnä jonkinlaisesta teemasta, eihän tuollainen
lajipuutarha oikeesti mitään aitoa biotooppia vastaa. Mutta tällainen
tuo lisää mielenkiintoa harrastukseen, varsinkin kun olen aina tykännyt
aasialaisista lajeista.
>
> >Haaveilen kalastoksi mm. rihmakaloja ja kiilakylkiä.
>
> Joo, miksei. Vaikka 2-3 rihmaa ja 10-12 kiilaa. Korkeintaan yksi
> koirasrihma, riippumatta lajista, ja mielellään useampi kuin yksi
> naaras.
Onko tuolla naaraiden määrällä suurikin merkitys? Viihtyvätkö koiraat
todella yksinkin - olen aina luullut näitä ihan parittain pidettäviksi?
> >Olen harkinnut mm. kääpiörihmakaloja, mutta ovatko ne
> >(ja
> >kiilakyljet) liian arkoja, kun haluan altaaseen myös paljon valoa
> >vaativia kasveja enkä siis aio laittaa paljoa pintakasveja (tosin
>
> Tuskinpa ovat liian arkoja. Tai ei ne kiilakyljet ainakaan.
Ovatko kääpiörihmat nyt siis rihmakaloista arimmasta päästä, verrattuna
esim.
appelsiiniin ja helmirihmaan?
> >Levänsyöjiksi ajattelin laittaa täplänuolimonneja.
>
> Eivät ole kyllä Aasiasta päinkään... Jos tosibiotooppia havittelet,
> korvaa nämä parilla imunuoliaisella.
Tiedän, tiedän. En vain ollut tuollaisesta imunuoliaisesta kuullutkaan.
Ovatko ne tehokkaita levänsyöjiä, tuhoavatko kasveja ja ovatko kalliita
(eivät saisi olla...)? Mikä on tieteellinen nimi?
> Jos ottaisit 12 kiilan ja 3 rihman lisäksi
> vaikka yhden partiksen (ok, ei ole Aasiasta mutta ei ne
> nuolimonnitkaan ole) ja pari piikkisilmää, niin se on suunnilleen
> siinä.
Onko partamonneilla sitten jotain erityistä etua nuolimonneihin nähden?
En haluaisi mitään, mikä sotkeentuu haaviin...tai syö kasveja.
> ota leviksiä vain,
> jos sulla on punaleväongelma
Kuinka paljon tätä punalevää yleensä ihmisillä on? Voiko sitä jotenkin
estää, siis olosuhteilla (esim. valaistus)?
>
> Taistiksen ja rihmakalaryhmän voi ehkä yhdistää ongelmitta, ehkä ei.
> En taitaisi ottaa - tai sitten korvaisin rihmaryhmän yhdellä
> taistiskoiraalla ja 2-3 naaraalla.
>
Mitenkäs nyt näiden naaraiden kanssa on, kun väitetään että saattaa
tulla tappelua? Mulla ei ole toista akvaariota, johon pukarit voisi
tarpeen tullen heittää.
Onko täplänuolimonni muuten vastaavanlainen kuin nuoli-imumonni, josta
on esim. Varjon kirjassa (Akvaariomaailma)?
Arto Määttä
>Onko tuolla naaraiden määrällä suurikin merkitys? Viihtyvätkö koiraat
>todella yksinkin - olen aina luullut näitä ihan parittain pidettäviksi?
Kirjoittaja ilmeisesti tarkoitti, että vain yksi koiras _ja_ sen
lisäksi muutama naaras. Koiraat muodostavat reviirejä ja tappelevat
muiden koiraiden kanssa. Ne ahdistelevat myös naaraita, mutta jos
naaraita on useampia, ahdistelu jakaantuu niiden kesken.
Pelkästään kahta koirasta ei ole oikein järkeä pitää.
>Mitenkäs nyt näiden naaraiden kanssa on, kun väitetään että saattaa
>tulla tappelua? Mulla ei ole toista akvaariota, johon pukarit voisi
>tarpeen tullen heittää.
Minulla on ollut 60-litraisessakin taistelukala-pariskunta - vai
olikohan naaraita useampia. Tähän pätee sama kuin muihin
labyrinttikaloihin. Pistä altaaseen vain yksi koiras, ja naaraalle
tai naaraille hyviä piilopaikkoja.
>Onko täplänuolimonni muuten vastaavanlainen kuin nuoli-imumonni, josta
>on esim. Varjon kirjassa (Akvaariomaailma)?
Nuoli-imumonni on vanhentunut nimitys. Nykyään suku on nuolimonni,
ja täplänuolimonni on yksi suvun lajeista. Nuolimonnilajeissa on
pieniä eroja, mutta näidenkin kanssa on vähän niin, että lajinmääritys
on hankalaa. Eli vastauksena kysymykseesi: on vastaavanlainen.
--
Arto, A10
Maiju Ruismaki
> > Erittäin hidaskasvuinen. Nimen tulisi olla C. x willisii
> Oletko kokeillut C. parvaa (pitäisi olla vielä hitaampi, enkä tiedä,
> saako niitä))? Se näyttää kuvissa todella kauniilta.
Saa niitä, ainakin Tropicalta tilaamalla. En ole pitänyt
lajia veden alla. Kaunishan se on, kuin pikkuinen willisii.
Voi maksaa 40-60 mk Tropicalta tilattuna.
> > > C. walkerii (onko suomenk. nimeä?),
> Pitäisi niitä kuulemma saada tilaamalla, Hollannista tulevat kuulemma.
Melalehtien kohdalla saattaa aina tilaamalla saada jotain
aivan muuta kuin on luullut tilaavansa. Hollantilaisten
nyt luulisi tietävän kuitenkin, varsinkin kun ei ole kyse
mistään tämän oudommasta lajista.
> > > nuolimelalehti (C. ciliata),
> >
> > Joo-o. Älä sitten odota että näillä olisi enempää kuin
> > kolme-viisi lehteä yhtäaikaa. Jotkut muodot kasvavat
> 3-5 lehteä per yksilö, siis? Kai tämä leviää pikkuhiljaa?
Kyllä kai. Minun yksilöni ovat vähän kehnossa paikassa,
pitäisi kai siirtää.
> > Cryptocoryne pontederiifoliaa eli vitamelalehteä (?)
> > on näkynyt siellä täällä myynnissä viime aikoina.
>
> Mikä on kokemuksesi, kasvaako tämä 25-senttiseksi kuten ilmoitetaan?
> Tämä voisi olla sellainen "kultaisen leikkauksen kasvi", siis
> näyttävä yksittäiskasvi tuon C. ciliatan tilalle.
Minulla ei näitä ole kovin pitkään ollut, sellaisia
siis joiden lajinmääritys olisi edes jossain määrin
varma. Yhtä Tallinnasta ostamaani lajia olen pitänyt
pontederiifoliana mutta se voi yhtä hyvin olla jotain
ihan muuta.
-maisu-
Kati M Laine
: Vallisnerioista ja melalehdistä samassa akvaariossa on
: ollut joskus enemmänkin keskustelua, muistaakseni mela-
: lehtipostituslistalla. Saattaa olla etteivät viihdy
: samassa altaassa ja kaiketi vallisneriat pitäisivätkin
: kovemmasta vedestä.
Auts... nyt muistan lukeneeni itsekin jotain vastaavaa joskus.
Uudessa altaassa on nyt ollut kuukauden verran ruskomelalehteä ja
tavallista sekä kierteivallisneriaa. Kumpikaan ei voi mitenkään
erityisen hyvin, vaikka melkein kaikki muut kasvit rehottaa. No joo, voi
olla että karsin aluksi vallisneriaa vähän turhan rankasti eikä melalehti
ole ehkä ihan vielä kotiutunut... Jotenkin kuitenkin tuntuu, että ne ovat
voineet koko ajan vaan huonommin. Pitäisköhän vaihtaa vallisneriat saman
tien vaikka kriinumeihin..? Melalehdistä en taida luopua.
--
t. Kati
======================================================================
Kati Laine http://www.helsinki.fi/~kmlaine
======================================================================
Maiju Ruismaki
> Pitäisköhän vaihtaa vallisneriat saman
> tien vaikka kriinumeihin..? Melalehdistä en taida luopua.
Vallisneriahan on muutenkin pelkkä rikkaruoho... :-)
-maisu-
-viikonloppua
Liisa Sarakontu
<minttus...@my-deja.com> wrote:
>Onko tuolla naaraiden määrällä suurikin merkitys? Viihtyvätkö koiraat
>todella yksinkin - olen aina luullut näitä ihan parittain pidettäviksi?
Mikään rihma ei ole oikein turvallinen pareittain pidettynä, ellei
akvaariossa ole reilusti tilaa ja näkösuojaa. Niiden perhe-elämä ei
nimittäin ole mitenkään erityisen sopuisaa ja toiselta (yleensä
naaraalta) saattaa pahimmillaan suomujen lisäksi lähteä henki.
Tarkoitin yksinäistä koirasta (viihtyy kyllä) tai yhdistelmää 1 koiras
+ pari naarasta - mutta kun tämä suomenkieli on niin vaikeata, tulin
kirjoittaneeksi asian turhan epäselvästi (mutta oikolukuhan on vain
luusereita varten, vai mitä).
>Ovatko kääpiörihmat nyt siis rihmakaloista arimmasta päästä, verrattuna
>esim. appelsiiniin ja helmirihmaan?
Mulla on omia kokemuksia lähinnä vain helmirihmasta ja murisijasta,
mutta käsitykseni mukaan kaikki Colisat ovat keskimäärin hiukan
arempia ja herkempiä kuin Trichogasterit. Ja nykyiset viljellyt
kääpiöt näyttävät olevan usein kovin haurasta porukkaa.
>Tiedän, tiedän. En vain ollut tuollaisesta imunuoliaisesta kuullutkaan.
>Ovatko ne tehokkaita levänsyöjiä, tuhoavatko kasveja ja ovatko kalliita
>(eivät saisi olla...)? Mikä on tieteellinen nimi?
No niitä littananlattanoita, joita ei saa lasista irti kirveelläkään.
Lajituntemus on ainakin täällä Suomessa vähän heikkoa, ja ne kaikki
kulkevat joko nimellä "borneonimunuoliainen" tai "imunuoliainen sp.".
Mahdollisina sukuniminä ainakin Gastromyzon ja Pseudogastromyzon.
Samaan heimoon kuuluu kaupoissa joskus nähty loistoimunuoliainen,
Homaloptera jotain, mutta se on enemmän perusnuoliaisen mallinen ja
reilusti pidempi.
Maisu imunuoliaisexperttinä kertokoon niiden levänsyöntitavoista
enemmän, mutta näille herkille pikku kavereille ainakin viherlevän
pitäisi maistua. Ovat kuulemma aika puhtaita vegaaneja ja joissain
tapauksissa maistuvan lisäruuan keksiminen voi tuottaa ongelmia -
mutta kyllä niiden pitäisi syödä ainakin vihanneksia ja spirulinaa.
>Onko partamonneilla sitten jotain erityistä etua nuolimonneihin nähden?
>En haluaisi mitään, mikä sotkeentuu haaviin...tai syö kasveja.
Paljon kestävämpi kala. Paljon tehokkaampi laseihin, isoihin
somisteisiin ja leveisiin lehtiin tarttuneiden viherlevien kanssa.
Eikä se haaviin sotkeutuminen paljoa haittaa, eihän sitä sitten enää
siirrellä kun se on siellä pytyssä! (Ja sitäpaitsi partamonneja
siirrellään paljain käsin, jos vain mahdollista.) Syö miekkakasveja
ja muita maittavia E-Am rehuja, mutta melalehtien pitäisi jäädä
rauhaan. Ainakin, jos muuta vihannesta on tarpeeksi tyrkyllä.
>Kuinka paljon tätä punalevää yleensä ihmisillä on? Voiko sitä jotenkin
>estää, siis olosuhteilla (esim. valaistus)?
Jaa-a. Sitä joko on tai sitten ei ole, ja sen esiintyminen tuntuu
olevan aika lailla henkimaailman juttu hyvistä teorioista (huhuu
Jouni, Maisuu!) huolimatta... Mutta noin keskimäärin se vaivaa
nuorehkoja akvaarioita ja kypsissä saattaa kadota kokonaan tai pysyä
muutamana pikku tupsuna suodattimen poistovirran tienoilla.
>Mitenkäs nyt näiden naaraiden kanssa on, kun väitetään että saattaa
>tulla tappelua? Mulla ei ole toista akvaariota, johon pukarit voisi
>tarpeen tullen heittää.
Satalitrainen on sillä rajalla. Pienempään en ottaisi koirastaiston
seuraksi yhtään naarasta (ainakaan ilman sitä toista akvaariota),
mutta isompaan kyllä. Mulla oli noin 300-litraisessa
seura-akvaariossa pariskunta aika pitkään ilman sen kummempia
ongelmia. Aluksi vanha naaras kiusasi lievästi nuorta sulhoaan, mutta
parissa viikossa tilanne rauhoittui ja koiras oli todellinen
herrasmies koko heidän yhteisen, lukuisia totaalisen epäonnistuneita
kutuja sisältäneen elonsa ajan.
>Onko täplänuolimonni muuten vastaavanlainen kuin nuoli-imumonni, josta
>on esim. Varjon kirjassa (Akvaariomaailma)?
Jep. Entiset "nuoli-imumonnit" ovat tänä päivänä nuolimonneja eli
ottoja. Lajinimiä ei juuri kannata käyttää, sillä "täplänuolimonnina"
saatetaan myydä muitakin lajeja kuin aitoa Otocinclus hoppeita (vai
mikä sen lajin tiet. nimi juuri tänään nyt taas olikaan, Pertti oletko
kuulolla?).
Liisa
Juha Lehtinen
viestissä:8jhuo2$gl$1...@nnrp1.deja.com...
> Ovatko kääpiörihmat nyt siis rihmakaloista arimmasta päästä, verrattuna
> esim.
> appelsiiniin ja helmirihmaan?
Omien kokemusteni mukaan appelsiinirihmis ei ole kovin kestävä: minulla oli
taannoin pariskunta, josta koiras heitti veivinsä melko pian (muistaakseni
max. n. parin kuukauden päästä). Hankin uuden koiraan, joka myös sai homman
himaan nopeasti. Naaraskaan ei ollut pitkäikäinen.
Juha
PS. Akvaariot olivat hyvävetisiä ja ruokapuolen monipuolisuudesta pidin myös
huolta.
-~^Ø^~-_-~^Ø^~-_-~^Ø^~-_-~^Ø^~-_-~^Ø^~-_-~^Ø^~-
Juha Lehtinen
juha.l...@pp8.inet.fi
http://personal.inet.fi/koti/juha.lehtinen
-~^Ø^~-_-~^Ø^~-_-~^Ø^~-_-~^Ø^~-_-~^Ø^~-_-~^Ø^~-
Minttu Selkäaho
> Uudessa altaassa on nyt ollut kuukauden verran ruskomelalehteä ja
> tavallista sekä kierteivallisneriaa. Kumpikaan ei voi mitenkään
> erityisen hyvin, vaikka melkein kaikki muut kasvit rehottaa.
> Pitäisköhän vaihtaa vallisneriat
> saman
> tien vaikka kriinumeihin..? Melalehdistä en taida luopua.
Meikäläisen pyttyyn kriinumit kasvaa vähän turhan isoiksi, joten
yritän nyt kuitenkin niitä vallisnerioita. Ainakin Dennerlen
(www.dennerle.de) sivuilta löytyvistä malliakvaariosisustuksista löytyy
pyttyjä, joissa on sekä melelehtiä että vallisneriaa, joten ainakaan ne
eivät tunnu ottavan tuota väitettä vakavasti.
Minttu
Minttu Selkäaho
> Tarkoitin yksinäistä koirasta (viihtyy kyllä) tai yhdistelmää 1 koiras
> + pari naarasta - mutta kun tämä suomenkieli on niin vaikeata, tulin
> kirjoittaneeksi asian turhan epäselvästi (mutta oikolukuhan on vain
> luusereita varten, vai mitä).
"Suomen kieli" erikseen! ;) Viittasin siis silloin siihen myöhempään
lauseeseen, jossa mainitsit että Trichogaster-koiraan voisi laittaa
yksinään. Joten minä se tässä olin epäjohdonmukainen.
> mutta käsitykseni mukaan kaikki Colisat ovat keskimäärin hiukan
> arempia ja herkempiä kuin Trichogasterit. Ja nykyiset viljellyt
> kääpiöt näyttävät olevan usein kovin haurasta porukkaa.
Akvaariokauppias väitti luonnonmuodon olevan kestävämpi kuin
jalostettujen muunnosten.
> >Onko partamonneilla sitten jotain erityistä etua nuolimonneihin
> >nähden?
> >En haluaisi mitään, mikä sotkeentuu haaviin...tai syö kasveja.
>
> Paljon kestävämpi kala. Paljon tehokkaampi laseihin, isoihin
> somisteisiin ja leveisiin lehtiin tarttuneiden viherlevien kanssa.
> Eikä se haaviin sotkeutuminen paljoa haittaa, eihän sitä sitten enää
> siirrellä kun se on siellä pytyssä! (Ja sitäpaitsi partamonneja
> siirrellään paljain käsin, jos vain mahdollista.) Syö miekkakasveja
> ja muita maittavia E-Am rehuja, mutta melalehtien pitäisi jäädä
> rauhaan. Ainakin, jos muuta vihannesta on tarpeeksi tyrkyllä.
No, muuttotilanteessa se ainakin on siirrettävä. Valitettavasti en
usko kykeneväni koskemaan paljain käsin kaloihin, paitsi jos se on
marinoituna tyhjiöpakkauksessa, joten yritän pysyttäytyä näissä
haavittavissa. Erottaako partiksista pienenä sukupuolta, naaraallahan on
lyhyempi parta? Entäs muut imumonnit (halvat, helpot), onko ne kaikki
liian isoiksi kasvavia? Hankin nyt kumminkin ne pari leväbarbia, koska
akvaariokauppias lupasi että ne voi tuoda takaisin kun kasvavat liian
isoiksi. Sama onnistuu monnienkin kanssa. Oiskohan mitään
parratonta/piikitöntä imumonnia, joka nyt pysyisi riittävän pienenä edes
pari-kolme vuotta?
Sitten vielä akuutimpia huolia. Hankin eilen pyttyyni pari leväbarbia ja
pari piikkisilmää, ja toinen piikkisilmistä on sahannut koko tämän
päivän edestakaisin etulasissa. Tämä yksilö on varsin isokokoinen, n. 8
cm ja paksu, punertavaraitainen, se on elänyt ilmeisesti jo jonkin aikaa
siinä myyntialtaassa tämän toisen ostamani yksilön (laihempi,
kellertäväraitainen) kanssa kaksistaan. Toinen pysyttelee ihan rauhassa
taka-alalla pohjaa tonkimassa (kuten toinenkin vielä eilen). Leväbarbit
ovat olleet ihan normaalisti,
parturoivat rauhallisen rohkeasti kasvinlehdillä ja pohjalla. pH on 7,
vesi kellertää jonkin verran kun pistin sinne pari juurakkoa ilman
pitkää liottamista (mikä oli ilmeisesti virhe, mutta ne on kyllä ihan
akvaariokaupasta ostettuja, Lapiksen lappu oli kyljessä). Olisiko tässä
syytä huolestua, vai onko tuo normaalia ja/tai ohimenevää? Ruokaa en
ole kaloille antanut. Laitoin AquaSafea 2/3 annosteluohjeen määrästä.
Vesi on kiertänyt altaassa viikon verran ja kasvit ovat alkaneet kasvaa.
Minttu Selkäaho
lannoitusta melalehdille noin yleisesti suosittelet? Laitoin soran
sekaan (15 kg) puoli pakettia kaapista löytynyttä "vanhan mallin" Tetran
Initial D:tä - siis sitä saven hajuista möhnää, joka tulee kyllä varmaan
mukavasti lapotessa ylös... Käytätkö jotain tabletteja ja/tai
hiilidioksidilannoitusta (ja mitä merkkiä)? Itse ostin epähuomiossa
jotain hassuja lannoitetabletteja, jotka sisältävät normaaleiden
aineiden lisäksi hiilidioksidia, jonka pitäisi ohjeen mukaan vapautua
hitaasti, n. viikon kuluessa. Saapa nähdä.
Liisa Sarakontu
<minttus...@my-deja.com> wrote:
>> kääpiöt näyttävät olevan usein kovin haurasta porukkaa.
>Akvaariokauppias väitti luonnonmuodon olevan kestävämpi kuin
>jalostettujen muunnosten.
Enemmistö nykyisistä luonnonvärisistä kääpiörihmoista on yhtä lailla
pitkään vankeudessa massakasvatettuja, ja siten eivät välttämättä
yhtään sen laadukkaampia kuin värimuunnokset. Mutta saattahan tuo
kauppias olla oikeassakin, hänhän ne raadot sieltä altaastaan noikkii
ja siten tietää, mitkä kalat eivät pysy hengissä kovin pitkään. Ja
sitäpaitsi onhan se luonnon värimuoto kauniimpi kuin yksikään lajin
jalostusmuunnoksista...
>No, muuttotilanteessa se ainakin on siirrettävä. Valitettavasti en
>usko kykeneväni koskemaan paljain käsin kaloihin,
Partis ei pure, eikä se eväruodon pisto satu kuin pienen
ampparinpiston verran! Niiden pintakin on semmoinen kivan kiinteä,
siitä on hyvä ottaa kiinni. Potkivat tosin, mokomat.
>haavittavissa. Erottaako partiksista pienenä sukupuolta, naaraallahan on
>lyhyempi parta?
Alle 5-senttisistä ei tahdo erottaa, sillä parta alkaa kasvaa vasta
sen jälkeen. Maatiaispartiksen naaraalla ei ole partaa lainkaan,
joillain harvinaisemmilla lajeilla se löytyy kummaltakin sukupuolelta
mutta naaraalla aina paljon heikompi.
>Entäs muut imumonnit (halvat, helpot), onko ne kaikki
>liian isoiksi kasvavia?
Halpoja, pienenä pysyviä imumonneja ei ole muita kuin nuolimonnit ja
partikset. Peckoltia-sukuiset pysyvät pieninä, mutta ovat monta
kertaa kalliimpia eivätkä yhtä tehokkaita levänsyöjiä kuin
Ancistrus-partikset. Puroplekot ja sensemmoiset tulevat jo turhan
suuriksi pyttyysi.
>isoiksi. Sama onnistuu monnienkin kanssa. Oiskohan mitään
>parratonta/piikitöntä imumonnia, joka nyt pysyisi riittävän pienenä edes
>pari-kolme vuotta?
Eikös niillä kaikilla pienillä (paitsi siis Hypostominae-heimoisilla,
otoilla ja kumppaneilla) ole ainakin poskipiikit, eli ne ovat vanhaa
(?) Ancistrinae-heimoa. Eikä se parta pistele, se on ihan pehmoinen.
Päinvastoin kuin poskipiikit ja evien ekat ruodot. Eväpiikit ainakin
rintaevistä taitaa löytyä suunnilleen kaikilta monneilta - vai onko
otoilla kokopehmot evät?
>Sitten vielä akuutimpia huolia. Hankin eilen pyttyyni pari leväbarbia ja
>pari piikkisilmää, ja toinen piikkisilmistä on sahannut koko tämän
>päivän edestakaisin etulasissa. Tämä yksilö on varsin isokokoinen, n. 8
>cm ja paksu, punertavaraitainen, se on elänyt ilmeisesti jo jonkin aikaa
>siinä myyntialtaassa tämän toisen ostamani yksilön (laihempi,
>kellertäväraitainen) kanssa kaksistaan. Toinen pysyttelee ihan rauhassa
>taka-alalla pohjaa tonkimassa (kuten toinenkin vielä eilen). Leväbarbit
>ovat olleet ihan normaalisti,
Kuinka vanha pytty jo on? Olivatko nämä ekat kalat? Jos olivat,
aloitit vähän turhan rajusti ja jos muut yksilöt ovat edes puolta tuon
ison madon koosta, akvaariosi on vaarassa kokea turhan rajun
ammoniakki- ja nitriittipiikin (vai onko sulla jo kypsä bakteerikanta
hankittuna tavalla tai toisella?) Eli tiukkaa vedentestausta ja
tarpeeksi vedenvaihtoja.
Piikkisilmät tekevät hyvin usein noin, ja yksi syy tuohon hermoiluun
on huono/vääränlainen vesi. Mutta kaiketi tällä lajilla syitä on
useita muitakin ilmanpaineenvaihteluista alkaen. Se on jo vanha kala,
ja pelkkä uuteen ympäristöön joutuminen on saattanut saada sen
suunniltaan.
>parturoivat rauhallisen rohkeasti kasvinlehdillä ja pohjalla. pH on 7,
>vesi kellertää jonkin verran kun pistin sinne pari juurakkoa ilman
>pitkää liottamista (mikä oli ilmeisesti virhe, mutta ne on kyllä ihan
Tarkkaile pH:ta. Akvaariosi ei ole kovin iso, joten pari
liottamatonta juurakkoa saattaa laskea pH:ta tosi rajusti. Tai
kalasta puut vielä ylös ja liota niitä ämpärissä pari viikkoa. Kaikki
valitsemasi kalat kyllä pitävät happamasta vedestä, mutta liian suuri
muutos akvaariokaupan oloihin ei ole silti hyvä juttu.
Liisa
Terhi Järvitalo
Liisa Sarakontu kirjoitti viestissä ...
>Puroplekot ja sensemmoiset tulevat jo turhan
>suuriksi pyttyysi.
Puroplekot kasvaa nippanappa 10 senttisiksi akvaario-oloissa, mutta
tarvitsevat viihtyäkseen voimakasta virtausta ja erittäin happirikasta
vettä, joten kasvipyttyyn tuskin sopivia, muuten menevät tuon kokoisessa
altaassa.
Mitenkäs noitamonnit. Eivät kylläkään syö ainakaan minulla kovin innokkaasti
levää, mutta kokonsa puolesta noita kyllä sopisi tuohon.
Samoin nokkamonni, joka ei kaipaa hirmuista virtaustakaan ja elelee
pääasiassa levällä...herkkä kala ja kasvaa n. 15 senttiseksi, ei kylläkään
liiku kovin paljon eikä tee mitään nopeita liikkeitä :-), joten ehkä menisi
vielä tuossa altaassa.
Partis on kyllä paras vaihtoehto.
t:Terhi
http://personal.inet.fi/koti/terhi.jarvitalo/akvaario.html
terhi.j...@pp.inet.fi
Kati M Laine
: Vallisneriahan on muutenkin pelkkä rikkaruoho... :-)
Heh, ei nyt ihan turha kasvi kuitenkaan... ainakaan kissojen mielestä!
Eivät olleet pysyä nahoissaan, kun äsken heitin roikot akvaariosta
ämpäriin - pihistivät mokomat yhden kimpun ja nakersivat sitä pöydän
alla tyytyväisinä (kunnes ilkeä äitipuoli vei herkun pois :).
Minttu Selkäaho
> onhan se luonnon värimuoto kauniimpi kuin yksikään lajin
> jalostusmuunnoksista...
No tämä on totta!
> >Oiskohan mitään
> >parratonta/piikitöntä imumonnia, joka nyt pysyisi riittävän pienenä
> >edes
> >pari-kolme vuotta?
>
> Eikös niillä kaikilla pienillä (paitsi siis Hypostominae-heimoisilla,
> otoilla ja kumppaneilla) ole ainakin poskipiikit, eli ne ovat vanhaa
> (?) Ancistrinae-heimoa. Eikä se parta pistele, se on ihan pehmoinen.
> Päinvastoin kuin poskipiikit ja evien ekat ruodot. Eväpiikit ainakin
> rintaevistä taitaa löytyä suunnilleen kaikilta monneilta - vai onko
> otoilla kokopehmot evät?
Tarkoitin nyt lähinnä sen haavimisen kannalta. Ei piikeissä sinänsä
mitään pahaa ole.
Asiaa hiukan harkittuani ajattelin, että josko nyt alkuun kokeilisin
pärjätä pelkillä leväbarbeilla, tarkoitus on hankkia varsin suuri määrä
kasveja (ja välttää kasviputkia yms.), joten varmaan sekin rajoittaa
levän kasvua aika lailla.
> >Sitten vielä akuutimpia huolia. Hankin eilen pyttyyni pari leväbarbia
> >ja
> >pari piikkisilmää, ja toinen piikkisilmistä on sahannut koko tämän
> >päivän edestakaisin etulasissa. Tämä yksilö on varsin isokokoinen, n.
> >8
> >cm ja paksu,
>
> Kuinka vanha pytty jo on? Olivatko nämä ekat kalat? Jos olivat,
> aloitit vähän turhan rajusti ja jos muut yksilöt ovat edes puolta tuon
> ison madon koosta, akvaariosi on vaarassa kokea turhan rajun
> ammoniakki- ja nitriittipiikin (vai onko sulla jo kypsä bakteerikanta
> hankittuna tavalla tai toisella?) Eli tiukkaa vedentestausta ja
> tarpeeksi vedenvaihtoja.
Kyllä se ihan uusi pytty on, vesi oli ollut siinä viikon ennen kalojen
laittoa ja ihan puhtaista aineista perustettu. Olen yrittänyt menetellä
varovaisemmin kuin esim. Varjon kirjassa neuvotaan, siellä neuvotaan
pistämään parin päivän jälkeen platylaumakin vielä näiden lisäksi, mutta
ilmeisesti olisi vielä vähempikin riittänyt. Toinen piikkis on pienempi
ja samoin leväbarbit pikkuruisia, onneksi. Riittääkö
vedenvaihdoiksi Varjon neuvoma 1/4 viikossa ekan kuun ajan?
>
> Piikkisilmät tekevät hyvin usein noin, ja yksi syy tuohon hermoiluun
> on huono/vääränlainen vesi. Mutta kaiketi tällä lajilla syitä on
> useita muitakin ilmanpaineenvaihteluista alkaen. Se on jo vanha kala,
> ja pelkkä uuteen ympäristöön joutuminen on saattanut saada sen
> suunniltaan.
pH on seiskan tuntumassa, raakavesi kaiketi kohtalaisen hyvää ja
todennäköisesti samaa kuin kaupassa, joka on puolen kilometrin päässä.
Ja vedenparannusainetta on. Tänään se fisu on ottanut jo ihan
rauhallisesti. Pistin ensimmäiset katkapelletit pohjalle, ja kaikille
tuntui maistuvan oikein hyvin. Joten eiköhän tämä tästä.
> >vesi kellertää jonkin verran kun pistin sinne pari juurakkoa ilman
> >pitkää liottamista (mikä oli ilmeisesti virhe, mutta ne on kyllä ihan
>
> Tarkkaile pH:ta. Akvaariosi ei ole kovin iso, joten pari
> liottamatonta juurakkoa saattaa laskea pH:ta tosi rajusti. Tai
> kalasta puut vielä ylös ja liota niitä ämpärissä pari viikkoa. Kaikki
> valitsemasi kalat kyllä pitävät happamasta vedestä, mutta liian suuri
> muutos akvaariokaupan oloihin ei ole silti hyvä juttu.
Ne juurakot on kyllä jynssätty harjalla, sentään. pH on pysynyt kyllä
hyvin siinä seiskan tuntumassa, ja kun hanavesi on emäksistä (pH 8),
alkuvaiheen reilut vedenvaihdotkin tasaavat pH:ta. Kuinkas pian sinne
nyt sitten kannattaa tuoda kiilakylkiä ja rihmat?
Mainitsit aiemmin, että melalehdet kannattaisi tuoda vasta puolen vuoden
jälkeen. Joudun kyllä yrittämään helpoimmilla jo aiemmin, sillä rihmat
tuskin viihtyvät, jos kasveja ei ole tarpeeksi. nyt on vielä aika
paljasta (mutta sehän ei piikkisilmiä haittaa, ne ei tunnu sopeutuvan
yökyöpeleiksi, ainakaan kun pellettejä on tarjolla...!).
Kh on tosi alhainen, ilmeisesti alle yhden. Laitoin Rena 245
-sisäsuodattimeni patruunan sisäosan täyteen korallimurskaa (n. 7 rkl).
Haittaako tämä kovasti suodattimen toimintaa, ja onko mitään parempaa
tapaa? Pohjasoraan sitä ei kai kannata sekoittaa kun se on niin
valkoista, ja eihän sitä sitten saa sieltä seasta pois!
Anne Kontula
yksi) vallisneriamieltymyksiä vähintäänkin epäillyttävinä, vehnänorastakin
kun oli tarjolla. Se ei sitten näköjään ollutkaan mikään ainutlaatuinen
ruokaperversio 8-D.
-Anne
Kati M Laine <kml...@cc.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:8jn3cg$1nb$2...@oravannahka.helsinki.fi...
Liisa Sarakontu
<minttus...@my-deja.com> wrote:
>ja samoin leväbarbit pikkuruisia, onneksi. Riittääkö
>vedenvaihdoiksi Varjon neuvoma 1/4 viikossa ekan kuun ajan?
Riittänee, mutta testaa kuitenkin mainitsemiani typpiyhdisteitä.
>pH on seiskan tuntumassa, raakavesi kaiketi kohtalaisen hyvää ja
>todennäköisesti samaa kuin kaupassa, joka on puolen kilometrin päässä.
Joo, varmaan samaa ja silloin veden laadun muutos ei ole ollut kovin
merkittävä. Hyvä juttu.
>Tänään se fisu on ottanut jo ihan rauhallisesti.
Hyvä. Jotkut kalat ottavat uuteen ympäristöön joutumisen aika lailla
rankemmin kuin toiset, joten tässä oli kai kyse "vain" siitä.
>Kuinkas pian sinne nyt sitten kannattaa tuoda kiilakylkiä ja rihmat?
Mieluiten pari viikkoa kalaerien välillä.
>Mainitsit aiemmin, että melalehdet kannattaisi tuoda vasta puolen vuoden
>jälkeen.
Joo niin mä sanoin, mutta Maisu "the Crypt expert" sanoi taas ihan
toista. Revi siitä... Enivei useimmat melalehtilajit saattavat
hermostua isommasta veden laadun muutoksesta ja sulaa pois uusissa
oloissa. Rusko- ja punamelalehdet (wendtii, affinis) ovat kestävimmät
ja saattavat pärjätä siinä missä muut eivät. Ja sopivassa vedessä ne
kaikki pärjäävät ongelmitta. (Pelastin kerran pienen, lattialle
pudonneen, pari kertaa päälle tallatun ja osittain kuivuneen
melalehden tilaisuudessa, jossa ostin myös huolella kohdeltuja pussiin
pakattuja reippaita yksilöitä. Kukaan ei sulanut, mutta juuri tämä
pikku raukka alkoi ensimmäisenä kasvaa...)
>Kh on tosi alhainen, ilmeisesti alle yhden. Laitoin Rena 245
>-sisäsuodattimeni patruunan sisäosan täyteen korallimurskaa (n. 7 rkl).
>Haittaako tämä kovasti suodattimen toimintaa, ja onko mitään parempaa
>tapaa? Pohjasoraan sitä ei kai kannata sekoittaa kun se on niin
>valkoista, ja eihän sitä sitten saa sieltä seasta pois!
Ei kai haittaa suodattimen toimintaa. Pohjasorajuttu on makuasia,
toisia seassa olevat valkeat palat eivät haittaa. Mullakin on yhdessä
pytyssä. Mutta jos et halua sitä suodattimeen, pakkaa läjä
sukkahousupussiin ja lykkää jonnekin akvaarion takaosaan. Helppo
poistaa haluttaessa.
Liisa
Ismo Puustinen
uudestaan. Yks syy ton piikkisilmän käytökseen vois olla kunnollisen
piilopaikan puuttuminen. Mulla oli piikkisilmät muuton ajan pienessä
30-litraisessa, jossa ei ollut kuin pari kasvia. Kaikki veti ympäri pyttyä
tuhatta ja sataa, kun eivät päässeet mihinkään piiloon kunnolla. Eli jotain
luolia/isojuurisia kasveja olis hyvä olla.
T:Ismo
Liisa Sarakontu wrote:
> On Sat, 01 Jul 2000 16:34:04 GMT, Minttu Selkäaho
> <minttus...@my-deja.com> wrote:
>
> >Sitten vielä akuutimpia huolia. Hankin eilen pyttyyni pari leväbarbia ja
> >pari piikkisilmää, ja toinen piikkisilmistä on sahannut koko tämän
> >päivän edestakaisin etulasissa. Tämä yksilö on varsin isokokoinen, n. 8
> >cm ja paksu, punertavaraitainen, se on elänyt ilmeisesti jo jonkin aikaa
> >siinä myyntialtaassa tämän toisen ostamani yksilön (laihempi,
> >kellertäväraitainen) kanssa kaksistaan. Toinen pysyttelee ihan rauhassa
> >taka-alalla pohjaa tonkimassa (kuten toinenkin vielä eilen). Leväbarbit
> >ovat olleet ihan normaalisti,
>
> Kuinka vanha pytty jo on? Olivatko nämä ekat kalat? Jos olivat,
> aloitit vähän turhan rajusti ja jos muut yksilöt ovat edes puolta tuon
> ison madon koosta, akvaariosi on vaarassa kokea turhan rajun
> ammoniakki- ja nitriittipiikin (vai onko sulla jo kypsä bakteerikanta
> hankittuna tavalla tai toisella?) Eli tiukkaa vedentestausta ja
> tarpeeksi vedenvaihtoja.
>
Maiju Ruismäki
Minttu Selkäaho <minttus...@my-deja.com> kirjoitti
viestissä:8jl73o$99p$1...@nnrp1.deja.com...
> Kun tunnut noin hyvin kasviesi kanssa menestyneen, niin minkälaista
> lannoitusta melalehdille noin yleisesti suosittelet? Laitoin soran
> sekaan (15 kg) puoli pakettia kaapista löytynyttä "vanhan mallin" Tetran
> Initial D:tä - siis sitä saven hajuista möhnää, joka tulee kyllä varmaan
> mukavasti lapotessa ylös... Käytätkö jotain tabletteja ja/tai
Joissain on, toisissa ei. Tuossa altaassa jota aiemmin kuvailin,
siinä ei ole pohjalannoitteita. Savesta leivottuja palloja käytän
joissakin ja olen leiponut niihin sisään esimerkiksi kanankakkaa.
> hiilidioksidilannoitusta (ja mitä merkkiä)? Itse ostin epähuomiossa
Toisinaan, merkkiä kotitekoinen. :-)
> jotain hassuja lannoitetabletteja, jotka sisältävät normaaleiden
> aineiden lisäksi hiilidioksidia, jonka pitäisi ohjeen mukaan vapautua
> hitaasti, n. viikon kuluessa. Saapa nähdä.
Nuo kai tarvitsevat sellaisen putkimaisen levittimen?
-maisu-
Minttu Selkäaho
> > jotain hassuja lannoitetabletteja, jotka sisältävät normaaleiden
> > aineiden lisäksi hiilidioksidia, jonka pitäisi ohjeen mukaan
vapautua
> > hitaasti, n. viikon kuluessa. Saapa nähdä.
>
> Nuo kai tarvitsevat sellaisen putkimaisen levittimen?
>
Eivät tarvi, ne on sellaisia yhdistelmätabletteja, jotka ovat
periaatteessa tavallisia juurille laitettavia ravinnetabletteja, mutta
niissä on ekstrana tämä hiilidioksidi.
Maiju Ruismaki
> Eivät tarvi, ne on sellaisia yhdistelmätabletteja, jotka ovat
> periaatteessa tavallisia juurille laitettavia ravinnetabletteja, mutta
> niissä on ekstrana tämä hiilidioksidi.
Mitäs merkkiä ne ovat, en ole tainnut sellaisia nähdäkään?
-maisu-
Minttu Selkäaho
> > Eivät tarvi, ne on sellaisia yhdistelmätabletteja, jotka ovat
> > periaatteessa tavallisia juurille laitettavia ravinnetabletteja,
> >mutta
> > niissä on ekstrana tämä hiilidioksidi.
>
> Mitäs merkkiä ne ovat, en ole tainnut sellaisia nähdäkään?
Muistaakseni Hobby oli se merkki, mulle ihan ennestään tuntematon.
Myyvät niitä Turun Akvaariossa. Kai ne ihan toimivat, ainakin
vallisnerioiden taimimäärä on jo tuplaantunut vajaassa parissa
viikossa, en tiedä sitten onko niiden ansiota.
Minttu
Alvin Grauhuber
täynnä tuuheina pöheikköinä. Olen pitänyt lajia vajaa 4 vuotta
ja ainakin minun kasveilleni on kertynyt mittaa sellaiset reilu 20
senttiä ja leviävät huomattavasti nopeammin kuin kalat ehtivät
tuhoamaan.
t. Alvin
Maiju Ruismaki wrote in message <8ji3jm$3of$1...@nnrp1.deja.com>...
Maiju Ruismaki
> Minulla tuota C. pontederiifoliaa on yksi 350 litrainen melkein
> täynnä tuuheina pöheikköinä. Olen pitänyt lajia vajaa 4 vuotta
> ja ainakin minun kasveilleni on kertynyt mittaa sellaiset reilu 20
> senttiä ja leviävät huomattavasti nopeammin kuin kalat ehtivät
> tuhoamaan.
Paljonko annat niille valoa?
Ne tallinnalaiset mahdolliset C. pontederiifoliani
tekevät versoja hyvään tahtiin ja juurta on ruukun
täydeltä mutta lehdet ovat kumman kellertäviä.
> Maiju Ruismaki wrote in message <8ji3jm$3of$1...@nnrp1.deja.com>...
> > Minttu Selkäaho <minttus...@my-deja.com> wrote:
> >> > Cryptocoryne pontederiifoliaa eli vitamelalehteä (?)
> >> > on näkynyt siellä täällä myynnissä viime aikoina.
> >>
> >> Mikä on kokemuksesi, kasvaako tämä 25-senttiseksi kuten
ilmoitetaan?
> >> Tämä voisi olla sellainen "kultaisen leikkauksen kasvi", siis
> >> näyttävä yksittäiskasvi tuon C. ciliatan tilalle.
> >
> >Minulla ei näitä ole kovin pitkään ollut, sellaisia
> >siis joiden lajinmääritys olisi edes jossain määrin
> >varma. Yhtä Tallinnasta ostamaani lajia olen pitänyt
> >pontederiifoliana mutta se voi yhtä hyvin olla jotain
> >ihan muuta.
-maisu-
Alvin Grauhuber
Maiju Ruismaki wrote in message
>
>> Minulla tuota C. pontederiifoliaa on yksi 350 litrainen melkein
>> täynnä tuuheina pöheikköinä. Olen pitänyt lajia vajaa 4 vuotta
>> ja ainakin minun kasveilleni on kertynyt mittaa sellaiset reilu 20
>> senttiä ja leviävät huomattavasti nopeammin kuin kalat ehtivät
>> tuhoamaan.
>
>Paljonko annat niille valoa?
Olen pitänyt niitä monennäköisissä ja kokoisissa altaissa ja valaistus
on vaihdellut hämärästä ylenpalttiseen, mutta tällä hetkellä...
Odotas hetki niin lasken...Allas on 60 senttiä syvä, pohja0hiekkaa
on 10-20 senttiä. 72 W 350 litraisessa... n. 0.2 W per litra.
>Ne tallinnalaiset mahdolliset C. pontederiifoliani
>tekevät versoja hyvään tahtiin ja juurta on ruukun
>täydeltä mutta lehdet ovat kumman kellertäviä.
Kauneimman näköisenä olen nähnyt kasvin kasvavan todella
varjoisassa paikassa. Voimakkaassa valossa vetää lehtiään kurttuun.
t. Alvin
Minttu Selkäaho
Akvaario on nyt ollut reilun kuukauden toiminnassa. Melkein kaikki
kasvit on hankittu (jaavansaniainen, kierteisvallisneria, intian- ja
liuskavesitähdikki, kääpiö- ja kurttumelalehti + C. walkerii). Kaloja on
edelleen nuo samat neljä kappaletta, siis kaksi leväbarbia ja kaksi
piikkisilmää.
Nopeakasvuiset kasvit ovat lähteneet kasvamaan hyvin, tosin
liuskavesitähdikki antaa vielä odottaa toisen viikkonsa jälkeen.
Melalehdet eivät osoita mitään kasvun merkkejä, mutta ovatpa toisaalta
kaikki lehdet tallella.
Kalat tuntuvat viihtyvän. Kirjoittelin aiemmin toisen piikkisilmän
uiskentelevan aika vauhdikkaasti edestakaisin; se tekee sitä
harvakseltaan edelleenkin. Muuten sen käyttäytyminen on normaalia ja
ruokahalu erittäin hyvä. Piikkikset luikertelevat päivisinkin paljon
etualalla.
Vesiarvoja olen hiukan hämmästellyt: nitriittiä ei testin mukaan ole
ollut missään vaiheessa ja pH pysyy sitkeästi yli seiskan.
Muita typpiyhdisteitä en ole testannut, mutta olettaisin
niiden pitoisuuksien jo tässä vaiheessa laskeneen. Raakaveden pH on n. 8
ja karbonaattikovuus parin asteen luokkaa. Aluksi käytin korallimurskaa,
mutta otin sen pois, koska pH ei ota laskeakseen. Vettä olen vaihtanut
10-20% viikossa. Pitäisiköhän noita vedenvaihtoja vähentää, kun
nitriittiäkään ei ole?
Hieman levää on ilmestynyt, ilmeisesti piilevää. Hyvin hentona
kerroksena laseihin ja joillekin kasvien lehdille. Tuntuu olevan aika
tiukassa, kun olen yrittänyt hieroa pois lehdiltä.
Kotiloita on, ihan pieniä varsinkin, montaa lajia oikein.
Vallisnerioiden mukana taisi tulla, ne kun ovat kaukoidästä. Harkitsen
vakavasti kotilontappoaineen hankkimista. Pitääkö sen käytön jälkeen
käyttää aktiivihiiltä?
Olen odotellut sitä pH:n laskua pitkään jotta voisin ostaa parven
kiilakylkiä. Nykyiselleen Seran pH-testi näyttää jotain korkeintaan
7.5:een viittaavaa, tosin stuon testin lukeminen on aika lailla
arvausten varassa. Minkähänlaisiin lukemiin niitä kiiloja (ja myöhemmin
(kääpiö?)rihmakaloja) uskaltaa tuonne laittaa? Homman paradoksihan on
siinä, että lisäämällä kalojan määrää pH kaiketi laskisi, mutta kun
juuri näitä kaloja ei voi sinne laittaa...
Kaiken kaikkiaan akvaarion perustaminen on sujunut mukavasti. Täältä
saamistani neuvoista on ollut suurta hyötyä, suurkiitos niistä kaikille
keskusteluun osallistuneille!
Minttu Selkäaho
In article <h6vulso3p2jttu6ci...@4ax.com>,
Liisa Sarakontu <lsar...@cc.hut.fi> wrote:
tiin...@my-deja.com
Minttu Selkäaho <minttus...@my-deja.com> wrote:
pH pysyy sitkeästi yli seiskan. Raakaveden pH on n. 8
> ja karbonaattikovuus parin asteen luokkaa. Aluksi käytin
korallimurskaa,
> mutta otin sen pois, koska pH ei ota laskeakseen.
No eikös korallimurska tee aivan jotain muuta kuin laske ph:ta?
Turvetta sinun sinne pitäisi laittaa tai vaikka jotain kantoja. Eikö
sillä korallilla ole ihan sama vaikutus kuin simpukoilla ja
muilla "kalkkiksilla"?
Tiina
marita
"Minttu Selkäaho" wrote:
> Tilannetiedotus!
>
> >Akvaario on nyt ollut.....
> >Kotiloita on, ihan pieniä varsinkin, montaa lajia oikein.
> >Vallisnerioiden mukana taisi tulla, ne kun ovat kaukoidästä. Harkitsen
> >vakavasti kotilontappoaineen hankkimista. Pitääkö sen käytön jälkeen
> >käyttää aktiivihiiltä?
Ole varovainen sen kotilonpoistoaineen kanssa. Itselläni piikkisilmät
eivät sitä kestäneet vaikka puoliannosta vain laitoin... ja sitten lähes
heti perään jouduin vaihtamaan lähes puolet vedestä ennenkuin piikisilmät
rauhoittuivat.
Ovat ilmeisesti aika "ohutnahkaisia" ja todella kärsivät siitä
"kotilomyrkystä".
Ostin sittemmin verkkonuoliaisen joka pitää jotakuinkin aisoissa kotilot,
muutakaan keinoa en ole keksinyt vaikka haluaisin niistä kyllä eroon
päästä..
t.marita
>
>
>
>
>
Alvin Grauhuber
Minttu Selkäaho wrote in message
>Piikkikset luikertelevat päivisinkin paljon etualalla.
Minun muutamien vuosien kokemukseen piikkisilmistä
liittyy se että lymyilevät kesät koloissaan ja tulevat talvella
esille.
>Vettä olen vaihtanut 10-20% viikossa.
>Pitäisiköhän noita vedenvaihtoja vähentää, kun
>nitriittiäkään ei ole?
En suosittelisi ainakaan vähentämään.
>Kotiloita on, ihan pieniä varsinkin, montaa lajia oikein.
>Vallisnerioiden mukana taisi tulla, ne kun ovat kaukoidästä. Harkitsen
>vakavasti kotilontappoaineen hankkimista. Pitääkö sen käytön jälkeen
>käyttää aktiivihiiltä?
Älä harkitse edes leikilläsi. Kotilot saa kyllä tapettua ( tai ainakin minä
olen saanut ) tappamalla käsin isommat ja antamalla kalojen syödä
pienet.
>Minkähänlaisiin lukemiin niitä kiiloja (ja myöhemmin
>(kääpiö?)rihmakaloja) uskaltaa tuonne laittaa? Homman paradoksihan on
>siinä, että lisäämällä kalojan määrää pH kaiketi laskisi, mutta kun
>juuri näitä kaloja ei voi sinne laittaa...
pH hösmötys on joskus melkeinpä huvittavaa.
Jotain suosituksen mukaan pH 6 kaloja voi hyvin laittaa vaikkapa pH 8 veteen
kunhan ovat alunperin hyväkuntoisia. Suurin ongelma lienee 'huonon'
pH/kovuuden
kanssa jos aikoo kudettaa kaloja ja saada vielä kasvatetuksi suuria
poikueita.
Sinulla ei liene mitään ongelmia akvaarion kypsymisen keskeneräisyyden
lisäksi
koska kovuus lienee kohdallaan.
t. Alvin
Alvin Grauhuber
murskeensa?
t. Alvin
tiin...@my-deja.com wrote in message
> Minttu Selkäaho <minttus...@my-deja.com> wrote:
>>Aluksi käytinkorallimurskaa,
Minttu Selkäaho
Liisa Sarakontu
<minttus...@my-deja.com> wrote:
>ruokahalu erittäin hyvä. Piikkikset luikertelevat päivisinkin paljon
>etualalla.
Noinhan nuo aina välillä tekevät. Ainakin silloin, kun piiloja on
tarpeeksi, vesi kelpaa ja niitä sattuu huvittamaan. Mulla menee
välillä muutama kuukausi etten näe kumpaakaan siaminpiikkistäni kuin
ehkä vilaukselta, ja sitten välillä ne molemmat löhöilevät ihan
leppoisasti etulasin tuntumassa iltaruokinnan aikaan.
>Vesiarvoja olen hiukan hämmästellyt: nitriittiä ei testin mukaan ole
>ollut missään vaiheessa ja pH pysyy sitkeästi yli seiskan.
Ei nitriittiä aina tulekaan juuri mitattavaa määrä, mutta testaapa nyt
silti se nitraatti edes kerran.
>mutta otin sen pois, koska pH ei ota laskeakseen. Vettä olen vaihtanut
>10-20% viikossa. Pitäisiköhän noita vedenvaihtoja vähentää, kun
>nitriittiäkään ei ole?
Älä vähennä. Niin, minkäkokoinen se pytty olikaan?
>Vallisnerioiden mukana taisi tulla, ne kun ovat kaukoidästä. Harkitsen
>vakavasti kotilontappoaineen hankkimista. Pitääkö sen käytön jälkeen
>käyttää aktiivihiiltä?
Älä käytä, ellei jostain syystä ole aivan pakko. Tai älä
silloinkaan...
>Olen odotellut sitä pH:n laskua pitkään jotta voisin ostaa parven
>kiilakylkiä. Nykyiselleen Seran pH-testi näyttää jotain korkeintaan
>7.5:een viittaavaa,
Kiilat kehiin vaan. Ei seiskapuoli niille mikään iso ongelma ole,
kestäviä ja sopeutuvaisia kavereita kun ovat.
Liisa
Minttu Selkäaho
Liisa Sarakontu <lsar...@cc.hut.fi> wrote:
> On Wed, 02 Aug 2000 11:54:48 GMT, Minttu Selkäaho
> <minttus...@my-deja.com> wrote:
> >Vesiarvoja olen hiukan hämmästellyt: nitriittiä ei testin mukaan ole
> >ollut missään vaiheessa ja pH pysyy sitkeästi yli seiskan.
>
> Ei nitriittiä aina tulekaan juuri mitattavaa määrä, mutta testaapa nyt
> silti se nitraatti edes kerran.
Olen laskenut sen varaan, että nitraatti pysyy kurissa kun vaan
säännöllisesti vettä vaihtelee...vai onko tämä toisin uudessa
akvaariossa?
>
> >mutta otin sen pois, koska pH ei ota laskeakseen. Vettä olen
vaihtanut
> >10-20% viikossa. Pitäisiköhän noita vedenvaihtoja vähentää, kun
> >nitriittiäkään ei ole?
>
> Älä vähennä. Niin, minkäkokoinen se pytty olikaan?
110 litraa. Niin, ei kai ne vedenvaihdot pH:ta ylhäällä pidä (hanaveden
pH on n. 8), kun karbonaattikovuus on n. 2 astetta. Varsinkin kun nyt
otin sen korallihiekkapussin pois, niin koko vesimäärän kH ainakin minun
logiikkani mukaan laskee joka vedenvaihdolla.
>
> >Vallisnerioiden mukana taisi tulla, ne kun ovat kaukoidästä.
Harkitsen
> >vakavasti kotilontappoaineen hankkimista. Pitääkö sen käytön jälkeen
> >käyttää aktiivihiiltä?
>
> Älä käytä, ellei jostain syystä ole aivan pakko. Tai älä
> silloinkaan...
Juuri tästä syystä halusin alunperin verkkonuoliaisia.. Siitä olen kyllä
jo luopunut. Turhan vilkkaitakin ovat rihmakalojen seuraksi, ja tuskin
piikkisilmätkään yhtään rohkeammiksi tulisivat.
>
> >Olen odotellut sitä pH:n laskua pitkään jotta voisin ostaa parven
> >kiilakylkiä. Nykyiselleen Seran pH-testi näyttää jotain korkeintaan
> >7.5:een viittaavaa,
>
> Kiilat kehiin vaan. Ei seiskapuoli niille mikään iso ongelma ole,
> kestäviä ja sopeutuvaisia kavereita kun ovat.
Mitenkäs kääpiörihmat? Olen odotellut niiden kanssa siksikin, että
kasvit ehtisivät muodostaa tarpeeksi pöheikköjä niiden suojaksi. Harmi
vaan, että takanurkassa, jonka kasvatan tarkoituksella tosi tiheäksi, on
suodatin joka aiheuttaa sinne kovan virtauksen. Siitähän ne taas eivät
pidä.
Minttu S.
Johanna Penttilä
Minttu Selkäaho (minttus...@my-deja.com) wrote:
: > >Olen odotellut sitä pH:n laskua pitkään jotta voisin ostaa parven
: > >kiilakylkiä. Nykyiselleen Seran pH-testi näyttää jotain korkeintaan
: > >7.5:een viittaavaa,
: >
: > Kiilat kehiin vaan. Ei seiskapuoli niille mikään iso ongelma ole,
: > kestäviä ja sopeutuvaisia kavereita kun ovat.
: Mitenkäs kääpiörihmat? Olen odotellut niiden kanssa siksikin, että
: kasvit ehtisivät muodostaa tarpeeksi pöheikköjä niiden suojaksi. Harmi
: vaan, että takanurkassa, jonka kasvatan tarkoituksella tosi tiheäksi, on
: suodatin joka aiheuttaa sinne kovan virtauksen. Siitähän ne taas eivät
: pidä.
Mun kääpiörihmat elelee n. 7.0 pH:ssa ja kohtuu voimakkaassa virtauksessa. Ovat oikein vilkkaita eivätkä muutenkaan näytä kärsivän kummastakaan. Nopeesti oppivat "surffaamaan" kun laitoin ecco 2233:n sisäsuodattimen r4innalle siihen mun altaaseen. Mutta suosittelisin silti laittamaan ne kiilat sinne ennen kääpiöitä ;)
t: Johanna P.
__
"Moni ihminen pitää syntiensä katumista kunniallisempana
kuin niiden välttämistä"
Lichtenberg
Minttu Selkäaho
jpen...@news.hit.fi (Johanna Penttilä) wrote:
(...)
>Mun kääpiörihmat elelee n. 7.0 pH:ssa ja kohtuu voimakkaassa
>virtauksessa. Ovat oikein vilkkaita eivätkä muutenkaan näytä kärsivän
>kummastakaan. Nopeesti oppivat "surffaamaan" kun laitoin ecco 2233:n
>sisäsuodattimen r4innalle siihen mun altaaseen. Mutta suosittelisin
>silti laittamaan ne kiilat sinne ennen kääpiöitä ;)
Minkälainen porukka sulla siellä on noita kääpiöitä? Siis määrät ja
sukupuolet kiinnostaisivat. Vähän hirvittää, kun niitä väitetään niin
aroiksi ja herkiksi.
Liisa Sarakontu
<minttus...@my-deja.com> wrote:
>Olen laskenut sen varaan, että nitraatti pysyy kurissa kun vaan
>säännöllisesti vettä vaihtelee...
Niin se pysyykin, kun vaihtaa vettä tarpeeksi. Ja tarpeeksi suuren
vedenvaihdon saa selville esimerkiksi juuri nitraattia testaamalla.
>vai onko tämä toisin uudessa akvaariossa?
Ei, vaan ihan samoin kuin kypsässäkin. Mutta kypsän akvaarion kanssa
on ajan myötä löytynyt joku hyväksi havaittu, toimiva hoitorytmi.
Uuden kanssa sitä vielä etsitään ja yllätyksiä saattaa sattua.
>Mitenkäs kääpiörihmat? Olen odotellut niiden kanssa siksikin, että
>kasvit ehtisivät muodostaa tarpeeksi pöheikköjä niiden suojaksi.
Ei tuon pH:n pitäisi niillekään olla iso ongelma. Jos vain löydät
jostain terveitä ja hyvälaatuisia kääpiörihmoja! Älä osta mitään
kauppaan juuri tullutta satsia vaan taatusti karanteenissa olleita
kavereita. Lajin keskimääräinen laatu on kuulemma ollut kovin
alhainen jo jonkun aikaa.
>Harmi vaan, että takanurkassa, jonka kasvatan tarkoituksella tosi tiheäksi, on
>suodatin joka aiheuttaa sinne kovan virtauksen. Siitähän ne taas eivät
>pidä.
Sisustus uusiksi vaan.
Liisa
Maiju K Ruismaki
>Odotas hetki niin lasken...Allas on 60 senttiä syvä, pohja0hiekkaa
>on 10-20 senttiä. 72 W 350 litraisessa... n. 0.2 W per litra.
Miksi muuten noin paljon hiekkaa? Onko tassa joku teoria
takana?
>Kauneimman näköisenä olen nähnyt kasvin kasvavan todella
>varjoisassa paikassa. Voimakkaassa valossa vetää lehtiään kurttuun.
Eivat nama minun kasvini kurttuile, ovat vaan kellertavia.
Ja matalia. Samassa valossa, saman valaisimen alla, C. x
willisiin punapisteisia kukkia tekeva muoto kasvaa todella
upeana ja muutkin willisiita muistuttavat lajit viihtyvat,
mutta lihansyojakasvit kasvavat pelkkaa korkeutta ilman
punaisia savyja. Sammaletkin niiden aluskasveina viihtyvat
ja leviavat. En ole lisannyt valaistusta koska olen vasta
edennyt miettimaan saavatko melalehdet jo liikaakin valoa.
--
-maisu- ma...@iki.fi
Johanna Penttilä
Minttu Selkäaho (minttus...@my-deja.com) wrote:
: In article <8mb9i3$57j$1...@news.hit.fi>,
: jpen...@news.hit.fi (Johanna Penttilä) wrote:
: (...)
: >Mun kääpiörihmat elelee n. 7.0 pH:ssa ja kohtuu voimakkaassa
: >virtauksessa. Ovat oikein vilkkaita eivätkä muutenkaan näytä kärsivän
: >kummastakaan. Nopeesti oppivat "surffaamaan" kun laitoin ecco 2233:n
: >sisäsuodattimen r4innalle siihen mun altaaseen. Mutta suosittelisin
: >silti laittamaan ne kiilat sinne ennen kääpiöitä ;)
: Minkälainen porukka sulla siellä on noita kääpiöitä? Siis määrät ja
: sukupuolet kiinnostaisivat. Vähän hirvittää, kun niitä väitetään niin
: aroiksi ja herkiksi.
Nyt ei ole enää kuin pari hunajarihmojen kavereina.
Alvin Grauhuber
Maiju K Ruismaki wrote in message
>Miksi muuten noin paljon hiekkaa? Onko tassa joku teoria
>takana?
Alvin pitää 0-hiekan pesemisestä...
Onpa ainakin tilaa kasveille muodostaa juuria eikä
se pieni pohjan hapettomuuskaan ole näyttänyt
ainakaan haittaavan.
>Eivat nama minun kasvini kurttuile, ovat vaan kellertavia.
>Ja matalia.
Otan osaa;)
t. Alvin
Alvin Grauhuber
kasveista joko kauppaan tahi jollekulle etelän ihmiselle joka ymmärtää
ilmaista kiinnostuksensa.
t. Alvin
Alvin Grauhuber wrote in message
Alvin Grauhuber
pääsi kuivalle maalle toipumaan. Samassa altaassa nämä perinteisemmät
wendtii, affinis ja balansaekin saivat olla suhteellisen rauhassa.
t. Alvin
Maiju Ruismaki wrote in message
> minttus...@my-deja.com wrote:
>> kääpiömelalehti (Cryptocoryne willisii),
>
>Erittäin hidaskasvuinen. Nimen tulisi olla C. x willisii
>koska kyseessä on luonnollinen risteymä.