Homma on toiminut ihan muun elämisen ohessa, eli emme ole mitään
huippuharrastajia. Kalat asuvat puhtaassa vedessä ja saavat ruokaa...Nyt
meille on syntynyt kalavauvoja. Mistäköhän tietäisi onko ne monnien vai
kultakalojen? Epäilykset kohdistuvat monneihin, koska ne näyttävät aivan
sammakon nuijapäiltä eli ovat enemmän monnien mallisia, mutta en tiedä
varmaksi.
Toiseksi, miten pitäisi vauvoja hoitaa? Ihmislapsista on kokemusta, mutta
entäs tämä. Mätimunia pukkaa koko ajan lisää ja olen niitä siirrellyt ns.
vauva-altaaseen (verkkohökötys akvaarion yhteydessä). Koska kun aluksi en
niitä siirtänyt, kävi Kleio-röyhkimys popsasemassa mädin suuhunsa.
Kalavauvoja on tällä hetkellä muutama hassu, mutta mätimunia on paljon.
Uskallanko edelleen siirtää niitä vai mitä pitäisi tehdä ettei niitä ehditä
syödä? Ja pitääkö kalavauvoille antaa jotain erilaista ruokaa, tai
tarvitsevatko ne jotain erikoista vauva-altaaseensa, jotta ne pysyvät
hengissä?
Krista Saarinen
Onko tarkempaa lajimääritystä noille "monneille"? Ellei löydy niin
minkämallisia, värisiä, kokoisia jne ovat?
Minkävärisiä/kokoisia mätimunat ovat, ja mihin ne oli munittu?
Kauanko kestää että munista kuoriutuu poikaset?
--
/} Jukka Pakkanen, Q-Net
@#####{ ]::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::>
\}
>Meillä on tavallinen kotiakvaario, jossa asustelee kultakaloja (Gepetto,
>Kleio ja Figaro) ja monneja (Pikku-Kaunotar ja Iso-Kulkuri) :) Sofian 4 v.
>nimeäminä.
Olisi todella paljon helpompi vastata, jos viestissä olisi mainittu
asiaan kuuluvia juttuja. Poikasten tunnistamista varten:
- monnien laji, tai edes heimo
- poikasten väritys ja käytös
- mätimunien koko, väri ja sijainti
Hoito-ohjeiden antamista varten:
- kaikki em. asiat
- akvaarion koko
- akvaarion vedenlaatu
- akvaarion normaali hoito
Mutta "ihan tavallinen kotiakvaario" (keskimäärin ehkä satakunta
litraa, hapan ja pehmeä vesi, neontetroja, partiksia, albiinomonnisia
ja taistelukala, ruokinta pelkkiä perushiutaleita, vedenvaihdot hyvin
laiskasti, alimitoitettu suodatin) ei ole järkevä kultakalan
pitopaikka. Eli akvaariosi joko ei ole "tavallinen kotiakvaario" vaan
jotain aika lailla muuta, tai sitten ei juuri kannata haaveilla
ainakaan kultisvauvojen kasvatuksesta. Partikset ovat tosi helppoja,
kuparimonnisetkin onnistuvat "kotikonstein" mutta kultakalat ja
useimmat muut monnilajit vaativat yleensä erikoisolot ja
erikoisruokinnan.
Liisa
Jukka Pakkanen wrote:
> Krista Saarinen wrote:
> >
> > Meillä on tavallinen kotiakvaario, jossa asustelee kultakaloja (Gepetto,
> > Kleio ja Figaro) ja monneja (Pikku-Kaunotar ja Iso-Kulkuri) :) Sofian 4 v.
> > nimeäminä.
> ...
>
> Onko tarkempaa lajimääritystä noille "monneille"? Ellei löydy niin
> minkämallisia, värisiä, kokoisia jne ovat?
>
> Minkävärisiä/kokoisia mätimunat ovat, ja mihin ne oli munittu?
>
> Kauanko kestää että munista kuoriutuu poikaset?
> --
> /} Jukka Pakkanen, Q-Net
> @#####{ ]::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::>
> \}
Saimme monnit lahjaksi, emmekä valitettavasti älynneet, ja lahjan antaja vielä
vähemmän, kysyä mitä lajia monnit ovat. Ne ovat kuitenkin väritykseltään
tumman/vaalean ruskealäikkäisiä, pääpuoli tummanruskea, jossa selviä
vaaleanruskeita pieniä pilkkuja.
Isompi monneista on n. 5-6 cm, "suun yläpuolella piikkejä" (heh :) suoranaista
asiantuntemusta), selkeämpi väritykseltään. Pienempi on n.4 cm ja "piikitön".
Mätimunat oli munittu akvaariossa olevan puupalasen päälle ja myöhemmin
vauva-altaan/lasin väliin. Munat ovat valkoisia ja n. 1 mm halk.
Ensimmäisten poikasten "kuoriutumiseen" ei mielestäni mennyt kuin päivä tai
kaksi, nyt mennyt useampia päiviä ehkä n.4-5. Uusia munia tullut taas, joten
vaikea pysyä laskuissa. Poikaset ovat hyvin hyvin vaaleita, melkein läpinäkyviä.
Isoin on nyt vajaan sentin mittainen ja edelleen hyvin vaalea, pyrstöevä
ruvennut selvästi kehittymään.
Koska en kovin paljon kalojen kutemisesta tiedä, niin onko kultakalojen ja
monnien kutemisella eroa? Olen jostain lukenut, että toiset lajit tekevät
vaahtopesiä jne. eli kumpi näistä meidän kalalajeista on todennäköisempi?
Niinkuin kerroin, epäilen monneja, mutta haluan kysyä koska näin kultakalan
käyvän lasin/vauva-altaan välissä muutaman kerran, kävikö se vain välipalalla?
Olemme tottuneet vaihtamaan vettä usein ja pitämään akvaarion levättömänä, joten
mihin vauvat kannattaisi laittaa puhdistuksen ajaksi (ilman että ne kuolevat).
Emme kuitenkaan halua hankkia mitään erillisiä vauva-altaita, koska
kalankasvattajiksi emme aikoneet ryhtyä, vaikka kalamme vissiin toisin
ajattelevat.
Krista
Piikkien (parran?) perusteella veikkaisin tavallista
maatiaispartamonnia, vaikka tuo väritys hieman epämääräiseltä tuntuukin.
Näyttävätkö http://personal.inet.fi/private/ela/jpegs/kkpmk_ja_ipmn.jpg
(courtesy of ELaWeb) tutuilta?
> Mätimunat oli munittu akvaariossa olevan puupalasen päälle ja myöhemmin
> vauva-altaan/lasin väliin. Munat ovat valkoisia ja n. 1 mm halk.
Mutta nämä eivät ainakaan partiksen munia ole. Ne olisivat non 3 mm
halkaisijaltaan ja keltaisia, ja jonnekin piiloon monittu.
> Ensimmäisten poikasten "kuoriutumiseen" ei mielestäni mennyt kuin päivä tai
> kaksi, nyt mennyt useampia päiviä ehkä n.4-5. Uusia munia tullut taas, joten
> vaikea pysyä laskuissa. Poikaset ovat hyvin hyvin vaaleita, melkein läpinäkyviä.
> Isoin on nyt vajaan sentin mittainen ja edelleen hyvin vaalea, pyrstöevä
> ruvennut selvästi kehittymään.
Jep, partiksen poikaset ovat tummia. Kultakaloista ja niiden kuduista
en tiedä, ja muita kalojako ei ollut?
Kyllä ne ensi aluun ovat hyvin vaaleita, mutta silloin kun ne yleensä lähtee
pesästä n. kaksi viikkoisina, ne ovat jo selvästi monnin näköisiä ja
tummempia. Mutta tosiaankin nuo mätimunat ei kuulosta ainakaan partiksen
tekemiltä. Ja partamonnin isukki hoitaa poikasensa siihen kahteen viikkoon
asti, joten ei oikein kuulosta senkään puoleen partiksen kudulta...jos nämä
monnit sitten on partamonneja.
Eikös kultakala ole mädinsirottelija. Oliko kutu yhdessä läjässä vai oliko
munat siellä täällä ?
t:Terhi
http://personal.inet.fi/koti/terhi.jarvitalo/akvaario.html
terhi.j...@pp.inet.fi
>Saimme monnit lahjaksi, emmekä valitettavasti älynneet, ja lahjan antaja vielä
>vähemmän, kysyä mitä lajia monnit ovat.
No sitten olisi ollut syytä pikaisesti kipaista kirjastoon, lainata
joku laaja akvaariokirja ja hakea monnille laji. Ei tule pitää
sellaisia kaloja joista ei tiedä mitään - miten ihmeessä niiden
vaatimukset (veden laatu, ruokinta, lämpötila, akvaarion minimikoko
jne) voit ottaa huomioon, jos ei tiedä niistä mitään?
>Ne ovat kuitenkin väritykseltään
>tumman/vaalean ruskealäikkäisiä, pääpuoli tummanruskea, jossa selviä
>vaaleanruskeita pieniä pilkkuja.
Kai niillä on joku ruumiin- ja evienmuotokin pelkän värin lisäksi?
Suu? Pohjakala vai vapaasti vedessä uiva laji? Viiksiä?
>Isompi monneista on n. 5-6 cm, "suun yläpuolella piikkejä" (heh :) suoranaista
>asiantuntemusta), selkeämpi väritykseltään. Pienempi on n.4 cm ja "piikitön".
Todennäköisesti maatiaispartamonneja. Lajia voi pitää kultisten
kanssa koska partikset ovat niin kovin sopeutuvaisia, mutta joskus
partikset alkavat kaluta kultisten kylkiä.
>Mätimunat oli munittu akvaariossa olevan puupalasen päälle ja myöhemmin
>vauva-altaan/lasin väliin. Munat ovat valkoisia ja n. 1 mm halk.
Eivät siis ainakaan partamonnin munia. Jos monnisi ovat partiksia,
näiden täytyy siis olla kultakalan munia.
>Koska en kovin paljon kalojen kutemisesta tiedä, niin onko kultakalojen ja
>monnien kutemisella eroa?
Monneja on muutama tuhat lajia, ja tästä porukasta löytyvät varmaan
kaikki tunnetut kutemistavat vaahtopesästä suuhautomiseen ja vapaasta
munien sirottelusta luolan kaivamiseen. Osa lajeista loisii kuten
käet, osa vahtii tarkasti omaa jälkikasvuaan.
Kultakalat kutevat vain yhdellä tavalla (mädin sirottelu), ja tämä
sinun pitäisi tietää sillä toki kunnon kultakalaharrastajana olet
hankkinut lemmikeistäsi edes jotain tietoa?
>näin kultakalan
>käyvän lasin/vauva-altaan välissä muutaman kerran, kävikö se vain välipalalla?
Kävi luultavasti välipalalla. Useimmat lajit syövät hyvällä
ruokahalulla omaa kutuaan ja poikasiaan, vain eräillä kutua ja/tai
poikasia vahtivilla lajeilla on "emonvaistoa". Kultis ei todellakaan
kuulu näihin.
>Olemme tottuneet vaihtamaan vettä usein ja pitämään akvaarion levättömänä, joten
>mihin vauvat kannattaisi laittaa puhdistuksen ajaksi (ilman että ne kuolevat).
Miten ihmeessä teet puhdistuksen, jos poikaset pitäisi poistaa sen
ajaksi? Jos et voi laittaa poikasille omaa akvaariota, teet
siivouksen tietenkin niin hellävaraisesti että poikaset eivät imeydy
poistoveden mukana. Pienempiä vedenvaihtoja mutta useammin kuin
normaalisti - mikä on muuten normaali rytmisi?
Liisa
Jukka Pakkanen wrote:
> Krista Saarinen wrote:
> >
> > Jukka Pakkanen wrote:
> >
> > > Krista Saarinen wrote:
> > > >
> > > > Meillä on tavallinen kotiakvaario, jossa asustelee kultakaloja (Gepetto,
> > > > Kleio ja Figaro) ja monneja (Pikku-Kaunotar ja Iso-Kulkuri) :) Sofian 4 v.
> > > > nimeäminä.
> >
> > Saimme monnit lahjaksi, emmekä valitettavasti älynneet, ja lahjan antaja vielä
> > vähemmän, kysyä mitä lajia monnit ovat. Ne ovat kuitenkin väritykseltään
> > tumman/vaalean ruskealäikkäisiä, pääpuoli tummanruskea, jossa selviä
> > vaaleanruskeita pieniä pilkkuja.
> >
> > Isompi monneista on n. 5-6 cm, "suun yläpuolella piikkejä" (heh :) suoranaista
> > asiantuntemusta), selkeämpi väritykseltään. Pienempi on n.4 cm ja "piikitön".
>
> Piikkien (parran?) perusteella veikkaisin tavallista
> maatiaispartamonnia, vaikka tuo väritys hieman epämääräiseltä tuntuukin.
> Näyttävätkö http://personal.inet.fi/private/ela/jpegs/kkpmk_ja_ipmn.jpg
> (courtesy of ELaWeb) tutuilta?
>
> > Mätimunat oli munittu akvaariossa olevan puupalasen päälle ja myöhemmin
> > vauva-altaan/lasin väliin. Munat ovat valkoisia ja n. 1 mm halk.
>
> Mutta nämä eivät ainakaan partiksen munia ole. Ne olisivat non 3 mm
> halkaisijaltaan ja keltaisia, ja jonnekin piiloon monittu.
>
> > Ensimmäisten poikasten "kuoriutumiseen" ei mielestäni mennyt kuin päivä tai
> > kaksi, nyt mennyt useampia päiviä ehkä n.4-5. Uusia munia tullut taas, joten
> > vaikea pysyä laskuissa. Poikaset ovat hyvin hyvin vaaleita, melkein läpinäkyviä.
> > Isoin on nyt vajaan sentin mittainen ja edelleen hyvin vaalea, pyrstöevä
> > ruvennut selvästi kehittymään.
>
> Jep, partiksen poikaset ovat tummia. Kultakaloista ja niiden kuduista
> en tiedä, ja muita kalojako ei ollut?
>
> --
> /} Jukka Pakkanen, Q-Net
> @#####{ ]::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::>
> \}
Joo kyllä ne meidän monnit samannäköisiä ovat kuin kuvan kaverit.
Muita kaloja ei ole, joten ovatko ne sitten kultsujen vauvoja? Muuten on käynyt pyhä
henki vierailemassa :) ...
Muutama poikanen on kuollut, mutta tällä hetkellä on neljä uiskentelijaa, jotka
näyttävät jäävän henkiin. Kaikki hyvin vaaleita, lähes läpinäkyviä, kovia syömään.
Edelleen on jonkin verran munia myös kuoriutumatta ja lisää tulee aina silloin
tällöin. Jos ne ovat kultakalojen, niin ainakin ne kovasti toisiaan jahtaavat, joten
jonkinlaista menoa tuolla akvaariossa pidetään....
"Terhi Järvitalo" wrote:
Munat olivat siellä täällä, ei mitenkään rykelmässä. Isoin "vauveleista" ainakin
kovasti näyttää kasvattavan pyrstöeväänsä.
Liisa Sarakontu wrote:
> On Thu, 24 Aug 2000 19:47:23 GMT, Krista Saarinen
> <krista....@pp.inet.fi> wrote:
>
> >Saimme monnit lahjaksi, emmekä valitettavasti älynneet, ja lahjan antaja vielä
> >vähemmän, kysyä mitä lajia monnit ovat.
>
> No sitten olisi ollut syytä pikaisesti kipaista kirjastoon, lainata
> joku laaja akvaariokirja ja hakea monnille laji. Ei tule pitää
> sellaisia kaloja joista ei tiedä mitään - miten ihmeessä niiden
> vaatimukset (veden laatu, ruokinta, lämpötila, akvaarion minimikoko
> jne) voit ottaa huomioon, jos ei tiedä niistä mitään?
>
> >Ne ovat kuitenkin väritykseltään
> >tumman/vaalean ruskealäikkäisiä, pääpuoli tummanruskea, jossa selviä
> >vaaleanruskeita pieniä pilkkuja.
>
> Kai niillä on joku ruumiin- ja evienmuotokin pelkän värin lisäksi?
> Suu? Pohjakala vai vapaasti vedessä uiva laji? Viiksiä?
>
> >Isompi monneista on n. 5-6 cm, "suun yläpuolella piikkejä" (heh :) suoranaista
> >asiantuntemusta), selkeämpi väritykseltään. Pienempi on n.4 cm ja "piikitön".
>
> Todennäköisesti maatiaispartamonneja. Lajia voi pitää kultisten
> kanssa koska partikset ovat niin kovin sopeutuvaisia, mutta joskus
> partikset alkavat kaluta kultisten kylkiä.
>
> >Mätimunat oli munittu akvaariossa olevan puupalasen päälle ja myöhemmin
> >vauva-altaan/lasin väliin. Munat ovat valkoisia ja n. 1 mm halk.
>
Täytynee huomauttaa, että osa ihmisistä lenkkeilee vain saadakseen hyvän mielen ja
pitääkseen mielenterveyttään ja kuntoaan yllä. Toiset lenkkeilevät pystyäkseen joskus
juoksemaan maratonin. Myös akvaario voi olla toisille enemmän hyvän mielen tuoja,
kuin "totaalinen" harrastus. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, ettei voi olla
kiinnostunut ja pitää hyvää huolta kaloista...
Koska en mitenkään hurjasti asioista tiedä olen kyllä lainannut opuksia. Mielestäni
tämä tapa tuntui kuitenkin mukavammalta kysyä neuvoa, ihmisiltä joilla on
omakohtaisia kokemuksia.
Olemme ottaneet huomioon lajeja valitettassa akvaarion koon ja myös ilmoittaneet
lahjan antajalle, mitä kaloja meillä on akvaariossa, jotta hän osaisi tuoda
kultakalojemme kanssa sopivat kalat. Tiedämme myös miten suuria kultakaloista kasvaa,
joten tarkoituksena ei ole hankkia enempää kaloja. Olemme saaneet myös paljon hyvää
tietoa akvaarioliikkeestämme.
Tapanani on vaihtaa akvaarion vesi n. 2-3 viikon välein, välillä enemmän kerrallaan,
välillä vähemmän, riippuen tilanteesta... Ja mielestäni kysymyksessä, että pitääkö
poikaset poistaa välillä, ei ole niin kovin kummallista, koska ne ovat ylhäällä
"verkossa" ja jos puhdistan pohjaa vesi väkisinkin vähenee, eikö totta, vai onko
terveellistä pitää poikasia huoletta kuivalla verkolla sen aikaa, että pohja on
putsattu? Don´t think so. Anteeksi sarkasmi, mutta joskus olen kuullut, että tyhmiä
kysymyksiä ei olekaan, varsinkin jos olet aloittelija... Tarkoitukseni oli antaa
ymmärtää, että koska puunpalanen likaa akvaariota enemmän kuin jollei sitä olisi,
menee myös pohjan puhdistamiseen enemmän aikaa, joten myös vesi vähenee enemmän...
Kiitoksia kuitenkin asiantuntevista neuvoista,
Krista
Hyvä huomautus... täällä on valitettavasti usein tapana katsella
nenänvartta pitkin kysyjiä ja kysymyksiä jotka eivät edusta harrastuksen
viimeisintä tietoutta ja asiantuntemusta. Moni kyselijä on todennut
muut foorumit ja välineet mukavammaksi ympäristöksi akvaariokeskustelun
harrastamiseksi.
> Koska en mitenkään hurjasti asioista tiedä olen kyllä lainannut opuksia. Mielestäni
> tämä tapa tuntui kuitenkin mukavammalta kysyä neuvoa, ihmisiltä joilla on
> omakohtaisia kokemuksia.
Niinpä. Aika hullunkurista että on olemassa keskustelufoorumi
harrastukselle, ja siellä lähes vakiovastaus on että mene muualta
etsimään tietoa. Toki perusasiat selviää nopeiten ja parhaiten hyvistä
opuksista, mutta jos ei ole mitään positiivistä sanottavaa niin
yleensähän ei kannata sanoa mitään.
Juu, kyllä ne on sitten niiden kultsujen, ei uskota siihen pyhään henkeen
:-).
Kysyit siitä vedenvaihdosta...onko poikasaltaasi semmoinen vapaasti kelluva
vai onko se kiini jossakin ? Vapaasti kelluvahan on aina pinnalla vaikka
veden pinta laskeekin, ei siis mitään ongelmaa. Voisit vaihtaa sitä vettä
hiukan tiheempään nyt kun vauvoja on altaassa, mutta mitään kovin kovia ja
äkkinäisiä muutoksiahan ei kannata tehdä. Jos poikasaltaasi on semmoinen
reunaan kiinnitettävä joka ei kellu, niin yritä kuitenkin pitää se vedessä
jotenkin, käytä luovaa kekseliäisyyttä :-).
>Täytynee huomauttaa, että osa ihmisistä lenkkeilee vain saadakseen hyvän mielen ja
>pitääkseen mielenterveyttään ja kuntoaan yllä. Toiset lenkkeilevät pystyäkseen joskus
>juoksemaan maratonin. Myös akvaario voi olla toisille enemmän hyvän mielen tuoja,
>kuin "totaalinen" harrastus. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, ettei voi olla
>kiinnostunut ja pitää hyvää huolta kaloista...
No mutta lenkkeilyllä saat aikaiseksi pelkkää hyvää etkä vahingoita
ketään (tai no jos juokset muita päin ja silllälailla...) mutta
ajattele vaikka autolla ajoa. Voi tehdä sitäkin vain ihan huviksesi
ja harrastuksen vuoksi, mutta muiden takia joudut ensin selvittämään
perusteet liikennesäännöistä.
Kaikessa lemmikinhoidossa olet tekemisissä elävien eläinten, et vain
oman huvisi kanssa. Siksi harrastuksen perusteet on syytä selvitellä
vähän tarkemmin ennen aloittamista (tai mahdollisimman pian
aloittamisen jälkeen!) kuin vaikka postimerkkeilyn. Pölyisessä
pahvilaatikossa lojuvat ryppyiset postimerkitkin säälittävät minua,
mutta ne eivät sentään "kärsi" kuten esim. liian pienessä, liian
lämpimässä tai liian harvoin siivotussa akvaariossa lojuvat kalat.
Kalan lajin tunteminen edes suunnilleen on aika ehdotonta, jos aikoo
osata hoitaa sitä edes kohtuullisesti.
"Hei, mulla on tämmöinen lemmikki. Karvainen, ruskeahko ja aika
pieni. Ohjeita sen pentujen hoitoon?" Ei tulisi mieleen pitää vaikka
kultahamsteria tietämättä sen lajia tai sitä, onko se yksineläjä vai
laumaeläin, eihän?
>Tapanani on vaihtaa akvaarion vesi n. 2-3 viikon välein, välillä enemmän kerrallaan,
>välillä vähemmän, riippuen tilanteesta...
Toivottavasti pudotat välin 1-1,5 viikkoon, sillä tuo kuulostaa turhan
harvalta tahdilta noin "likaisten" kalojen kuin kultisten ja partisten
kanssa. Tai no jos pyttysi on useamman sadan litran vetoinen ja/tai
suodattimesi iso ulkovehje, meneehän tuokin tahti. Niin, akvaariosi
koko ja tuo "tilanteesta riippuva" vesimäärä keskimäärin?
>Ja mielestäni kysymyksessä, että pitääkö
>poikaset poistaa välillä, ei ole niin kovin kummallista, koska ne ovat ylhäällä
>"verkossa" ja jos puhdistan pohjaa vesi väkisinkin vähenee, eikö totta,
Tätä en ollut havainnut aiemmista viesteistäsi vaan luulin, että
poikaset uivat vapaasti. Pienten poikasten ei tule kokea rajuja veden
laadun muutoksia ja turhia siirtelyjä, eli et saa laittaa niitä
toiseen astiaan siivouksen ajaksi, ellei ole todella pakko. Tai
sitten ainakin sen toisen astian veden on oltava pääakvaariosta
otettua. Ehkä voisit viritellä poikashäkin siten, että se kelluu ja
vajoaa vedenpinnan mukana siivouksen yhteydessä? Sillä poikasten
hyvinvoinnin takiahan vettä täytyy vaihtaa nyt tiheämmin mutta
pienempinä erinä kuin tavallisesti (ja kuten sanoin, tavallinen
tahtisi on mielestäni aivan liian harva).
Onhan poikasilla tuossa "verkossa" tarpeeksi uintitilaa? Ja syvyyttä,
jotta ne eivät joudu makaamaan suoraan paahtavan lampun alla? Kenties
pari pintakasvin riekaletta suojana? Miten verkko suhtautuu
suodattimeen? Toivottavasti tarpeeksi lähellä jotta vesi vaihtuu,
mutta ei ihan suorassa virrassa? Eikä missään täysin kuolleessa
kulmassa? Huolehdithan siitä, ettei verkon pohjalla loju pilaantuvaa
ruokaa?
Liisa
Höpöhöpö. Jos akvaario on enemmänkin hyvän mielen tuoja, kuin
totaalinen harrastus, ei se saa olla sitä kalojen hyvinvoinnin
kustannuksella. En nt tarkoita, että Krista on hoitanut kalojaan
huonosti, mutta jos itse hankkisin esim. koiran, ottaisin sen hoidosta
selvää ennen kuin toisin sen kotiin piipertämään.
>> Koska en mitenkään hurjasti asioista tiedä olen kyllä lainannut
opuksia. Mielestäni
>> tämä tapa tuntui kuitenkin mukavammalta kysyä neuvoa, ihmisiltä
joilla on
>> omakohtaisia kokemuksia.
>
>Niinpä. Aika hullunkurista että on olemassa keskustelufoorumi
>harrastukselle, ja siellä lähes vakiovastaus on että mene muualta
>etsimään tietoa.
Kyse oli nyt siitä, että eläimen hoidosta on otettava selvää ennen sen
hankkimista. Ei liene liikaa vaadittu.
Toki perusasiat selviää nopeiten ja parhaiten hyvistä
>opuksista, mutta jos ei ole mitään positiivistä sanottavaa niin
>yleensähän ei kannata sanoa mitään.
Jos on joskus aihetta antaa jollekkin kielteistä palautetta, niin mitä
vikaa siinä on. Ei pidä elää pumpulissa. Toisekseen en tiedä miten
kommenttisi liittyy asiaan. Tässähän on vain annettu hyviä neuvoja
eikä niitä pidä ottaa loukkauksena tms. Jos haluaa ratkaisun
ongelmaansa ja kysyy muilta, on minusta odotettvaa että joku myös
vastaa. Eikö?
VILLE KIVISALMI
st...@vip.fi
Fuck art. Let's dance!
Mitkähän monnit tekevät vaahtopesän? Mitkä monnit ovat suuhautojia? Ihan
uutta mulle, joka päivä oppii jotain uutta.
> Hyvä huomautus... täällä on valitettavasti usein tapana katsella
> nenänvartta pitkin kysyjiä ja kysymyksiä jotka eivät edusta harrastuksen
> viimeisintä tietoutta ja asiantuntemusta. Moni kyselijä on todennut
> muut foorumit ja välineet mukavammaksi ympäristöksi akvaariokeskustelun
> harrastamiseksi.
Juuri näin! Ja sitten nämä "asiantuntijat" itse keskustelevat täällä
asioista tyyliin: "Laitoin pyttyyni yhden simpukankuoren, jonka tieteellinen
nimi on xxxxxxxx. Täytyykö minun laittaa akvaariooni lisäksi kannonpala
puusta, jonka tieteellinen nimi on yyyyyyyy, jotta kemiallinen tasapaino
säilyy hyvänä? Pyttyni koko on n. 600 litraa... Välillä porukka tuntuu kyllä
TOD sisäänpäinlämpiävältä. Ei ole rikos eläinkuntaa vastaan, jos muutama
kituva, sairas kala, lentää välillä "pyttyyn" ihan kirjaimellisestikin...
Itse en pystyisi neurootikkona jättämään kaloja huonolle hoidolle, mutta ei
se nyt niin maailman suurin asia ole, jos joku pitää esim. kultakaloja 30
litraisessa akvaariossa ja saa sitä iloa!
> Niinpä. Aika hullunkurista että on olemassa keskustelufoorumi
> harrastukselle, ja siellä lähes vakiovastaus on että mene muualta
> etsimään tietoa. Toki perusasiat selviää nopeiten ja parhaiten hyvistä
> opuksista, mutta jos ei ole mitään positiivistä sanottavaa niin
> yleensähän ei kannata sanoa mitään.
Sinäpä sen sanoit! Hyvin kiteytetty...
Mutta jos innostus jatkuu, on normaalia että yrittää saada tietoa enemmän
omista kaloistaan. Ja kokeilun haluinen hemmo kokeilee aina jotakin uutta.
Jopa joskus sellaisia yhdistelmiä jotka ovat "kiellettyjä". Mutta jokainen
joka enemmän katsoo ja tutkii akvaariotaan huomaa sen että akvaarion hoito
ei ole kalojen hoitoa, vaan ennen kaikkea veden hoitoa. Se kuinka
syvälliseksi haluaa veden hoidossa mennä onkin jo toinen kysymys. Mutta jos
haluaa kudettaa kalojaan on veden arvojen oltava tietty kohdallaan. Kuinka
tarkkaan sen määrittää purkissa asuvat kalat. Sori, elämä menee kalojen
ehdoilla.
Äkkisältään rivien välistä pystyy lukemaan ettei ole olemassakaan yhtä
oikeaa vastausta. Itse en esimerkiksi mittaa akvaarioveden arvoja usein.
Näen kalojen käytöksestäkin paljon. Mutta vaihdan vettä paljon kerran
viikossa joskus kaksikin. Kuitenkin minusta on hienoa lukea täällä
artikkeleita vesi "tieteestä". Kiitokset Jukka Järvelle ja muille alaan
vihkiytyneille guruille. Se hyödynnänkö kaikkea saamaani tietoa onkin jo
taas toinen juttu.
Usein täällä tulee sekä myönteistä että kielteistä palautetta. Joka lienee
tälläisen ryhmän tarkoituskin. Sitäpaitsi ei se kirjastossa käynti ole
koskaan huono neuvo. Teen usein itsekkin niin että painun kirjastoon tukea
ottamaan.
Jeps, ei muutakun hymyssä suin akvaario vettä hoitamaan!
Ojalan Timppa
Paitsi että se on eläinsuojelusäädösten vastaista.
Juha
-~^Ø^~-_-~^Ø^~-_-~^Ø^~-_-~^Ø^~-_-~^Ø^~-_-~^Ø^~-
Juha Lehtinen
juha.l...@pp8.inet.fi
http://personal.inet.fi/koti/juha.lehtinen
-~^Ø^~-_-~^Ø^~-_-~^Ø^~-_-~^Ø^~-_-~^Ø^~-_-~^Ø^~-
Timo wrote:
>
> Äkkisältään rivien välistä pystyy lukemaan ettei ole olemassakaan yhtä
> oikeaa vastausta. Itse en esimerkiksi mittaa akvaarioveden arvoja usein.
> Näen kalojen käytöksestäkin paljon. Mutta vaihdan vettä paljon kerran
> viikossa joskus kaksikin. Kuitenkin minusta on hienoa lukea täällä
> artikkeleita vesi "tieteestä". Kiitokset Jukka Järvelle ja muille alaan
> vihkiytyneille guruille. Se hyödynnänkö kaikkea saamaani tietoa onkin jo
> taas toinen juttu.
>
> Usein täällä tulee sekä myönteistä että kielteistä palautetta. Joka lienee
> tälläisen ryhmän tarkoituskin. Sitäpaitsi ei se kirjastossa käynti ole
> koskaan huono neuvo. Teen usein itsekkin niin että painun kirjastoon tukea
> ottamaan.
>
> Jeps, ei muutakun hymyssä suin akvaario vettä hoitamaan!
>
> Ojalan Timppa
Tunnen piston rinnassani; täytyykin taas jatkaa vedenhoitoa käsittelevää
sivustoani. Yllätyksiä tulee välillä minullekin.
Palautetaanpa mieleen:
Kokonaiskovuus on yhtä kuin karbomaattikovuus + ei karbonaattikovuus.
Sitten vaikkapa:
Siis kokonaiskvuus = 0. Karbonaattikovuus 10 ja ei karbonaattikovuus = 0
Tästä saamme yhtälön (siis ei epäyhtälöä) 0 = 10 + 0.
Tässä kyselin "tyhmiä", kunnes asia selvitettiin.
Kyseinen yhtälö pitää paikkansa vain ja ainoastaan silloin kun se
pitää paikkansa. ;). Muulloin se ei pidä paikkaansa.
http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/akvaario/kovuus.htm
Jukka J.
--
Jukka Jarvi; E-Mail: jar...@dlc.fi
** Suomeksi: http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/oscari.htm
** Deutsch: http://www.dlc.fi/~jarvij/deutsch/aquarien.htm
** Tanganjika: http://www.dlc.fi/~jarvij/deutsch/tanganjika.htm
** Svenska: http://www.dlc.fi/~jarvij/sverige/akvariet.htm
Harri Paalanen wrote:
> Mitkähän monnit tekevät vaahtopesän? Mitkä monnit ovat suuhautojia? Ihan
> uutta mulle, joka päivä oppii jotain uutta.
Mitään suuhautojaa ei nyt minun mieleeni tule(vaikka semmoinenkin
varmaan on), mutta haarniskamonni(ehkä tunnetumpi nimellä
"torakkamonni"), Megalechis personata, tekee vaahtopesän.
Satu
---
http://kone.iki.fi
>Mitkähän monnit tekevät vaahtopesän?
Haarniskamonnit sukulaisineen.
>Mitkä monnit ovat suuhautojia?
Muistaakseni ne raidalliset merimonnit, Ploteus-suku vai mitä ne nyt
onkaan.
Liisa
Jep, tuskallisen totta mutta niin väärin. Eli ensin pitää otta selvää ja
sitten vasta hankkia, näin olen kaikille akvaariota suunnitteleville
tuttavilleni sanonut, valitettavasti se käy usein just noin, että kun
tuttavan tuttava myy oman altaansa asukkaineen halvalla, niin se on saatava
ja sitten vasta kun se ostos on kotona, aletaan miettiä, mitä sitten
tehdään, Ja ongelmiahan siitä tulee roppakaupalla.
Mitkä monnit ovat haarniskamonnien sukulaisia? Tyhmä kysymys, tiedän.
>
> >Mitkä monnit ovat suuhautojia?
>
> Muistaakseni ne raidalliset merimonnit, Ploteus-suku vai mitä ne nyt
> onkaan.
Ainii joo, siellä merivedessäkin asustelee monneja!
Höpsistä - missä säädöksessä kielletään esim. kultiksien pito 30
litraisessa? Ei missään. Kyllä kala voi viettää ihan eläimellistä elämää
pienessäkin altaassa, eihän kaikilla ihmisilläkään ole kymmentä huonetta ja
virkistävää puutarhaa... Jos kala elää vankeudessa, niin vankeutta ja
"kärsimystä" se on huolimatta altaan koosta tai suodattimen tehosta. Eläimiä
käytetään hyötymistarkoituksessa, oli kyse sitten rahan ansaitsemisesta
taikka hyvän mielen saannista. En minä ainakaan voi mennä sanomaan että mikä
litramäärä on inhimillistä ja mikä eläinrääkkäystä. Kaikki tämmöiset rajat
ovat täysin keinotekoisia ja enemmän tai vähemmän tekopyhää jeesustelua.
Tietenkin jos kala ei mahdu ollenkaan liikkumaan, niin eihän se silloin ole
ilo silmälle lainkaan... Tärkein asia mikä tulee muistaa on se, että jos
pitää eläimiä niin hoitaa sitten kunnolla. Jos ei pysty näin tekemään niin
antaa sitten elukat pois tai ottaa niiltä hengen kivutta. Epäeettisempää
kuin tuo kultakala esimerkki, on minusta esim. ison koiran pito
kerrostaloasunnossa, tai kissan tai kanin pito kaupungissa, mikä tulisi
kieltää lailla...
Taitaa tosiaan olla jokin eläinsoujelusäädön tai vastaava, jossa
kielletään pitämästä kaloja alle 40 l purkissa, lyhytaikaisia jaksoja
lukuunottamatta. Sinänsä tuollainen säännös todellakin on aika
keinotekoinen, koska siinä ei oteta mitään kantaa eri lajien
vaatimuksiin. 3 Neontetraa voisi hyvinkin viihtyä 30 l purkissa, kun
taas kunnolisen kokoinen Isopurjepleko ei mahdu vaadittuun 40 l pyttyyn
edes fileinä.
Jukka Pakkanen jo kommentoikin tähän. Maa- ja metsätalousministeriö on
todella tehnyt mainitun päätöksen.
Kyllä kala voi viettää ihan eläimellistä elämää
>pienessäkin altaassa, eihän kaikilla ihmisilläkään ole kymmentä
huonetta ja
>virkistävää puutarhaa...
Ontuva vertaus. Kalan elintilana on akvaario. Ihminen pääsee ulos
kodistaan (ainakin minä.).
Jos kala elää vankeudessa, niin vankeutta ja
>"kärsimystä" se on huolimatta altaan koosta tai suodattimen tehosta.
Että kaikki suru irti elämästä? Jees.
Eläimiä
>käytetään hyötymistarkoituksessa, oli kyse sitten rahan
ansaitsemisesta
>taikka hyvän mielen saannista. En minä ainakaan voi mennä sanomaan
että mikä
>litramäärä on inhimillistä ja mikä eläinrääkkäystä.
Minusta sellaista ei ole laisinkaan vaikeata sanoa tietyissä
tapauksissa. En pidä oikeana tekona laittaa kultakalaa 30-litraiseen
akvaarioon.
Kaikki tämmöiset rajat
>ovat täysin keinotekoisia ja enemmän tai vähemmän tekopyhää
jeesustelua.
Olisiko tekopyhää jeesustelua, jos sinut olisi vangittu kahden
neliömetrin vessaan ja yrittäisin päästää sinua sieltä pois?
>Tietenkin jos kala ei mahdu ollenkaan liikkumaan, niin eihän se
silloin ole
>ilo silmälle lainkaan...
Visuaalisuus kunniaan!!!
Tärkein asia mikä tulee muistaa on se, että jos
>pitää eläimiä niin hoitaa sitten kunnolla.
Olen kanssasi samaa mieltä.
Epäeettisempää
>kuin tuo kultakala esimerkki, on minusta esim. ison koiran pito
>kerrostaloasunnossa, tai kissan tai kanin pito kaupungissa, mikä
tulisi
>kieltää lailla...
Millä perusteilla erottelet kalan sekä kissat ja koirat toisistaan eri
kasteihin?
Toisaalta se on helppoa: kun koira kärsii, se tavallisesti ilmoittaa
siitä esim. ääntelemällä, mutta kalan kohdalla on toisin. Pois
silmistä, pois mielestä - helppo uhohtaa, pikkurahalla saa uusia.
> mutta ei se nyt niin maailman suurin asia ole,
> jos joku pitää esim. kultakaloja 30 litraisessa akvaariossa
> ja saa sitä iloa!
Juha, Jukka ja Ville tuossa jo huomauttivatkin
eläinsuojelulaista. Minä taas haluaisin kysyä, oikeuttaako
ihmisen nautinto pitämään eläimiä - ja nimenomaan kaloja -
minkälaisissa olosuhteissa tahansa. Ihan noin lakien, asetusten
ja MMM:n päätöksistä viis veisaamatta.
Eihän se äkkiseltään tunnu maailman suurimmalta asialta, jos joku
pitää kultiksia lasipurkissa ja saa ne vielä hetken pysymään
hengissäkin. Mutta mistä se kertoo, että kalan huonolla
kohtelulla ei useinkaan ole samaa arvoa kuin vaikka koiran,
kissan tai hevosen rääkkäyksellä? Ihminen laittaa eläimet täysin
epäloogiseen järjestykseen asteikolla "tätä saa rääkätä (kamoon
mähän syönkin näitä)" => "tätä ei koskaan saa rääkätä (tai mä
soitan HETI Eerikäiselle)". Se, mihin eläin asteikossa sijoittuu,
riippuu surullisen paljon siitä, miten helppo eläin on
inhimillistää...
Sen verran utopistinen viherpiipertäjä kyllä olen, että soisin
lajinmukaisen elämän kaikille otuksille, jalkojen ja silmien
lukumäärästä, karva- tai suomupeitteestä, eliniästä ja katseen
hellyttävyydestä huolimatta. Ne pikkupytyn kultikset eivät ehkä
tunnu maailman suurimmalta asialta, mutta pikku puroista syntyy
iso järvi ja jotenkin välinpitämättömyys ja suoranainen julmuus
tuntuvat kertautuvan niin helposti. Siksi suhtaudun itse melko
vakavasti (liiankin?) noihin sinänsä pieniin asioihin.
Kala ei valita näkyvästi tai kuuluvasti huonosta olostaan siinä
missä vaikkapa koira tai ihminen. Oikeuttaako se ihmisen ottamaan
kalanpidosta ilon irti niin, että kala maksaa viulut (vaikka
hengellään, jos on tarvis)?
Länsimaisen ihmisen elämä määrittyy yhä enemmän nautinnon ja
elämyksen kautta. Elämästä on tullut nautiskeluprojekti, jota
määrittävät muun muassa nautinto ja elämykset. Näitä asioita
meille myydään harraste- ja elämäntapalehdissä ja näitä asioita
myös suurella rahalla elämäämme ostamme. Mitä suurempi nautinto,
sitä parempi. Joku hakee nautintoa elämysmatkailusta ja
aktiivilomista, toinen vaikkapa huumeista, kolmas voi hakea
esteettistä nautintoa vaikka akvaariokalojen pidosta. Maailma on
pienentynyt, ja sen keskellä seisoo nautinnonhaluinen Minä.
Kuinka perusteltua on, että nautiskeluprojektista toinen elävä
otus maksaa hengellään?
Etäinen tuttavani pitää pienessä lasipurkissa vettä ja vedessä
kalaa. Vedenvaihtoja ei tehdä. Kala elää aikansa, kunnes se
kuolee, jolloin hankintaan uusi kala. Vähän niin kuin
kuihtuneiden leikkokukkien tilalle ostetaan uudet. Kalan ainoa
funktio on olla nätti ja antaa esteettistä nautintoa. Järkipuhe
kalan hyvinvoinnista ei mene jakeluun.
Olisiko tämä yksi seikka, joka erottaa hardcore-akvaristin
maallikosta? Useimmat tapaamani "tosiakvaristit" saavat
harrastuksestaan iloa myös siksi, että saavat kalat säilymään
hengissä ja terveinä ja lisääntymään. Aika harva
hardcore-akvaristi kai sanoo harrastavansa vain siksi, että kalat
ovat "kauniita" (ovatko ne kaikki edes sitä?) - ennemmin kai
kalojen sanotaan olevan mielenkiintoisia tai haastavia.
Maallikko sen sijaan ihastelee kuuluvasti kalojen kauneutta (ja
saakin joskus selän takana rämäkät naurut tosiakvaristilta, jonka
mielestä maallikko harrastaa niin sanotusti punaisia kaloja).
Ihan oma lukunsa on tietysti tämä "hyvinvoiva kala = kaunis kala"
ja vastaavasti "huonokuntoinen kala = ruma kala". Esteettisen
nautinnon tavoittelu ei siis sulje välttämättä pois pyrkimystä
kalojen hyvään kohteluun, mutta kalojen huono kohtelu voi sulkea
kuvasta täysin sen esteettisen nautinnon. (?)
Johanna
Höpsistä itsellesi !!!!
4§
Eläinten pitopaikka
Eläimen pitopaikan on oltava riittävän tilava, suojaava,
valoisa, puhdas ja turvallinen sekä muutoinkin
tarkoituksenmukainen ottaen huomioon kunkin eläinlajin tarpeet.
Eläimen pitäminen tarpeetonta kärsimystä tuottavalla tavalla on
kielletty.
Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä eläimen
pitopaikalle asetettavista vaatimuksista. Asetuksella voidaan
myös säätää, että maa- ja metsätalousministeriö voi antaa niistä
tarkempia määräyksiä.
ja tässä sitten Eläinsuojeluasetus (39611996) 49 §
Vastaavat EY-säädökset
Liite 10 Kalat
Akvaario on tarvittaessa varustettava kannella tai peitelasilla siten, että
kalat eivät pääse hyppäämään sieltä pois. Akvaarion yhdellä sivulla on
oltava näkösuoja, jollei akvaarion kasvillisuus tai muu sisustus anna
kaloille riittävää suojaa. Akvaarion veden määrän, laadun, lämpötilan,
vesipinta-alan ja veden syvyyden on oltava sopivat ottaen huomioon
kalalaji,
kalojen koko ja lukumäärä. Vettä on vaihdettava tai puhdistettava säännöl-
lisesti siten, että sen laatu pysyy hyvänä. Kuollut kala on poistettava
akvaariosta välittömästi.
Akvaarion sisustuksen ja pohjamateriaalin on oltava kaloille sopiva.
Kaloilla
on tarvittaessa oltava sopivia piiloutumispaikkoja.
Kalaryhmiä, -parvia ja -lajeja yhdistettäessä tai luotaessa uusia kaloja
ryhmään on erityistä huomiota kiinnitettävä kalojen yhteensopivuuteen ja
kalojen parvikäyttäytymiseen.
Kalaa ei pidetä pyöreässä vesimaljassa.
Akvaariossa on vähintään 1 litra vettä kutakin enintään 5 cm mittaista kalaa
kohden ja vähintään 4 litraa vettä kutakin enintään 10 cm mittaista kalaa
kohden. Akvaariossa on vettä kuitenkin aina vähintään 40 litraa.
Wow, olipas kirjoitus tunteenpaloa täynnä. :)
Mutta noin nopeasti ympäröivää maailmaa katsomalla, niin ilmeisesti
oikeuttaa. Akvaariokalat ovat tässä vain pisara meressä, jos sanaleikki
sallitaan.
Itse olen sen verran kyynistynyt tässä epätäydellisessä maailmassa, että
hypoteettinen kultakalan pito 30l akvaariossa ei saa isompia
tunnekuohuja aikaan, mutta onhan se hyvä että joku jaksaa olla
aktiivinen tässäkin asiassa. Niinkuin Edmund Burken "kuolematon"
sananlaskukin sanoo: “All that is necessary for the triumph of evil is
that good men do nothing.”
Ettei keskustelun lähtökohta unohtuisi, niin minä en lähtisi
tuomitsemaan Kristaa, joka nyt kuitenkin selvästi hoitaa kalojaan
parhaansa mukaan. Tästä mielestäni kertoo jo se, että hän ylipäätään
kirjoitti tähän ryhmään neuvojen tarpeessa. No, vastauksissa otsaan
lyöty "huono harrastaja"-leima piti huolen siitä, että tämä ei tule
toistumaan, jos oikein arvaan.
--
Arto
Samaa mieltä... Onhan se hyvä, jos joku laki tosiaan kieltää kalojen
pitämisen alle 40 litraisessa, mutta onhan noita pienempiä ihan yleisesti
myynnissä, joten kyllä semmoiseen 30 litraiseenkin joku niitä lehtikaloja
aina tunkee... Voihan se tosin olla sykäys kohti isompaa allasta ja
"oikeampaa" harrastamista. Mutta kyllähän tosi harrastajatkin käyttävät
pikku-altaita silloin tällöin esim. karanteenialtaina, kutu- ja
poikasaltaina, joka on siis täysin tuomittavaa...
Kummaksi tämä maailma menossa, jos ihminen ei saisi pitää mitä hyvänsä
eläintä elättinään. Menee ruokapuoli pian aika yksipuoliseksi... Tokihan
ymmärrämme, ettei ihminen koskaan pysty eläteilleen luomaan luonnollisia
elinolosuhteita, siis täydellisesti. Harva kala luonnossa pysyttelee
vuosikausia 1m x 3m alueella... Tietenkin iso allas on pienempää parempi,
mutta koolla ei ole merkitystä(?!), jos vesi on hapetonta ja likaista!
Pienessäkin altaassa voi elää onnellisia ja hyvinhoidettuja kaloja, siis
mikäli kaloilla ylipäänsä on atrappeja kehittyneempää tunne-elämää...
> sananlaskukin sanoo: "All that is necessary for the triumph of evil is
> that good men do nothing."
;-)
> Ettei keskustelun lähtökohta unohtuisi, niin minä en lähtisi
> tuomitsemaan Kristaa, joka nyt kuitenkin selvästi hoitaa kalojaan
> parhaansa mukaan. Tästä mielestäni kertoo jo se, että hän ylipäätään
> kirjoitti tähän ryhmään neuvojen tarpeessa. No, vastauksissa otsaan
> lyöty "huono harrastaja"-leima piti huolen siitä, että tämä ei tule
> toistumaan, jos oikein arvaan.
> --
> Arto
Juuri näin, tuskinpa ne todelliset eläinrääkkääjät täällä neuvoja
kyselevät... Kristalle tsemppiä, huonosti hoidetut kalat eivät kyllä monesti
kude...
>
>Ettei keskustelun lähtökohta unohtuisi, niin minä en lähtisi
>tuomitsemaan Kristaa, joka nyt kuitenkin selvästi hoitaa kalojaan
>parhaansa mukaan. Tästä mielestäni kertoo jo se, että hän ylipäätään
>kirjoitti tähän ryhmään neuvojen tarpeessa. No, vastauksissa otsaan
>lyöty "huono harrastaja"-leima piti huolen siitä, että tämä ei tule
>toistumaan, jos oikein arvaan.
Ihan mielenkiinnosta: Näyttäisitkö sormella, missä viestissä muiden
muassa tällainen "huono harrastaja"- leima lyötiin.
Niin, eikö ole kummaksi tämä maailma menossa? Että ei ihan mitä hyvänsä
eläintä saisi pitää elättiään...
>Höpsistä - missä säädöksessä kielletään esim. kultiksien pito 30
>litraisessa? Ei missään.
Eiköhän Timoa löyty päähän jo riittävän monella pykälällä, että poika
alkaa uskoa siihen, että tämäkin säädös löytyy ihan kirjoihin ja
kansiin präntättynä.
>Kyllä kala voi viettää ihan eläimellistä elämää
>pienessäkin altaassa,
Pieni, pieneen veteen sopeutunut kala kuten labyrinttikala tai killi
kyllä, kunhan muu hoito on asianmukaista. Kultakala ei.
>kuin tuo kultakala esimerkki, on minusta esim. ison koiran pito
>kerrostaloasunnossa,
Oletkos koskaan huomannut että useimpia koiria kävelytetään ulkona?
Villikoiralle/sudellekin on luontevaa elellä kotiluolan ja
kotireviirin tienoilla loikoillen ja käydä pävittäin tai aina tarpeen
mukaan metsästysreissuilla muun lauman kanssa. Koira ei tarvitse omaa
takapihaa ollakseen onnellinen.
Liisa
Voittaa seesteisyyden.
t. Alvin
Tarkoitus ei ole tällä kertaa vittuilla siitä että hommaa niitä kirjoja vaan
oikeasti näin ( tänäyönä ) unta että olin antikassa jonne tuli sellainen
likainen tenukeppi myymään kaikkea roskiksesta löytämäänsä kirjaa ja lehteä
ym. Mukana oli myös akvaariokirjoja joista innostuin sen verran että ostin
140 markalla, pääasiassa ulkolaista kirjallisuutta. Olipa siellä toki mukana
joku Rassin Peran kirjakin josta olisi selvinnyt tämänkertainen kysymys.
Herätessäni olin melkein yhtä märkä hiestä kuin pari päivää aikaisemmin
nähtyäni eroottista unta...njaa. Enpä taida kertoa kenestä.
t. Alvin
Et nähtävästi lukenut aiempia viestejä, siellä oli kyllä mainittu että
ko. säädös ei koske väliaikaista kalojen pitämistä pienemmässäkin
altaassa?
...Jukka
No, sen verran pitää ottaa takaisin sanojaan, että "leiman lyöminen" oli
liioittelua. Enneminkin kyse on yleisestä tyylistä. Lähinnä itseäni
eniten häiritis Liisa Sarakonnun kirjoitustyyli, joka vaikuttaa
ensilukemalta jonkun verran ylimieliseltä, tahallisesti eli ei. Näin
asian taisi tulkita myös Krista, joka vastauksessaan kirjoitti mm.
> Täytynee huomauttaa, että osa ihmisistä lenkkeilee vain saadakseen
> hyvän mielen ja pitääkseen mielenterveyttään ja kuntoaan yllä. Toiset > lenkkeilevät pystyäkseen joskus juoksemaan maratonin.
Asia yleistettynä, pienen otoksen perusteella aloittelijat saavat usein
aika kalseita vastauksia kysymyksiinsä. Onhan se toisaalta ymmärrettävää
että alaa pitkään harrastaneelta alkaa pinna mennä kun vuodesta toiseen
joutuu vastailemaan samoihin itsestäänselvyyksiin. Näin varmasti tekisin
itsekin jos minulla siihen rahkeita olisi. :)
--
Arto
>>Mitkä monnit ovat suuhautojia?
>
>Muistaakseni ne raidalliset merimonnit, Ploteus-suku vai mitä ne nyt
>onkaan.
Plotosukset (ei Ploteukset) ovat kyllä raidallisia (ainakin P. lineatus) ja
elävät meressä, mutta vaikka ovat "merimonneja" eivät kuulu merimonnien
heimoon vaan korallimonneihin. Kaiken lisäksi ne eivät ole suuhautojia. Jos
yhden lajin havaittu kutu voidaan yleistää, ne kaivavat kuopan hiekkaan ja
koiras jää vartiomaan munia.
Entäpä suuhautojat. Toki nitäkin on. Niihin kuuluvat ennen muuta Ariukset eli
oikeat merimonnit.
Pertti Rassi
:-p
t. Alvin
>Plotosukset (ei Ploteukset) ovat kyllä raidallisia (ainakin P. lineatus) ja
>elävät meressä, mutta vaikka ovat "merimonneja" eivät kuulu merimonnien
>heimoon vaan korallimonneihin. Kaiken lisäksi ne eivät ole suuhautojia. Jos
>yhden lajin havaittu kutu voidaan yleistää, ne kaivavat kuopan hiekkaan ja
>koiras jää vartiomaan munia.
>Entäpä suuhautojat. Toki nitäkin on. Niihin kuuluvat ennen muuta Ariukset eli
>oikeat merimonnit.
Auuh, taas meni pieleen ja pahasti. Noita Plotosuksia tietenkin ajoin
takaa kun muistin, että jotkut meressä elävät monnit ovat suuhautojia,
mutta en todella muistanut että Ariukset ne niitä onkin eivätkä nämä
korallimonnit! Sen siitä saa kun kirjoittaa ihan ulkomuistista eikä
jaksa tarkistaa faktoja mistään. Säkkiä ja tuhkaa. (No, hiukan
sinnepäin kuitenkin...) Ja ainakin saatiin PeRa taas pitkästä aikaa
hereille, heh.
Vieläkö Kobylin muuten myy jotain Ariuksia "minihain" nimellä? Mä
joskus huomautin asiasta, mutta mulle vain hymyiltiin. Siinä liike
jossa mä en rupea tappelemaan kalojen nimistä, ne ei todellakaan halua
uskoa vaikka miten perustelisi. Aikoinaan vanha Areena oli toinen,
jossa mikään urputus ei ikinä tehonnut. Muissa liikkeissä joko
asiallinen perustelu tai kunnon kiukuttelu yleensä menee (tai ainakin
on menevinään) perille.
Liisa
Minusta helpoin tapa on nimenomaan ollut pitää poikaset siinä vedessä
mihin mäti on laskettu, isossa akvaariossa jossa on toimiva bakukanta.
Vettäkin voi vaihtaa kohtuullisen paljonkin ilman että koko vesimäärä
menee
siinä uusiksi. Erillisistä poikasakvaarioista ei ole kuin huonoja
kokemuksia.
Olen toista kymmentä vuotta heilunut toisensorttisten elukoiden parissa,
missä 'harrastajien' fanatismi alkoi ottaa nuppiin. Akvaarioihin päätin
suhtautua sillä periaatteella, että kun kasvit kasvaa hyvin, kalat elää
kauan ja ovat hyvän (=hyväkuntoisen ja kauniin) näköisiä, lisääntyvätkin
omia aikojaan ja niitten kanssa touhuaminen tuottaa nautintoa, hermolepoa
ja esteettistä mielihyvää, niin kauan jatkan. Sitten kun siitä ei kostu
muuta kuin pari sataa litraa haisevaa levämössöä, henkihieverissä kelluvia
raatoja ja/tai perkeleenmoisen stressin (pardon my french), sitten
joutavat pellolle kaikki. Asennan tietsikkaan näytönsäästäjäksi
virtuaalikalan ja se siitä...
Tykätkää mitä tykkäätte.
Jaana
Jep.
Mutta jos siirrytään nimistä kalavalikoiman puolelle,
niin minulta meni lopullisesti ruokahalu tältä päivältä,
kun näin Kurjella altaallisen red parrotteja.
Oskari Westerholm
...........................................................................
wal...@niksula.cs.hut.fi Puhuisi edes ruuvanlaitosta
http://www.niksula.cs.hut.fi/~walker/ eli maggaroista.
Ai nekin ovat sortuneet. Viimeksi kun kävin Kobylinilla
(ent.S.pyrstö), laskeskelin, että red parroteilla oli päätetty asuttaa
oikein viisi eri allasta. Charming.
> Mutta jos siirrytään nimistä kalavalikoiman puolelle,
> niin minulta meni lopullisesti ruokahalu tältä päivältä,
> kun näin Kurjella altaallisen red parrotteja.
Minulta taas meni ruokahalu samaisessa paikassa parisen viikkoa sitten kun
olin nähnyt kahdessa altaassa uineet punaiset möykyt, jotka ilmeisesti
olisivat olleet kultakaloja jos ne olisivat olleet kaloiksi
tunnistettavissa. Kuten sanoin myyjäpojullekin, minä tulen niistä sen verran
vihaiseksi että saatan hyvinkin seuraavalla kerralla valita jonkun toisen
liikkeen.
Tia
--
The suespammers.org mail server is located in California; do not send
unsolicited bulk e-mail or unsolicited commercial e-mail to my
suespammers.org address.
Onneksi valinnanvaraa on.
Minä olen suosinut tänä vuonna lähinnä Myyrmannia ja
Ruoholahtea, koska niissä on oikeasti asiantunteva
myyjäsetä, ystävällinen palvelu sekä altaat merkitty
kattavasti ja oikein.
Ja vesihirviö- ja raatotiheys käytännössä olematon
aiemmin mainittuihin verrattuna.
Oskari
Onks tää Kurki se missä pidetään taistelukaloja puolen litran
pakasterasioissa ?
Alvin käy usein tarjoamassa tällaisiin liikkeisiin kasvattamista
poikueista mahdollisia vammaisia yksilöitä.
t.Alvin
Panssarimonni, ritarimonnit ja rantamonnit nyt ainakin.
Tieteellisiä sukunimiä esim. Callicthys, Hoplosternum,
Megalechis ja Dianema.
Sukulaisuuden arvaa ulkonäöstä aika hyvin. Näitä voisi
kuvailla vaikkapa pienehköillä tukevilla evillä
varustetuiksi hyvin panssaroiduiksi kuusenkävyiksi, joiden
suun seudulta törröttää muutama pitkä piiska-antennia
muistuttava viiksisäie.
Omat haarniskamonnini innostuivat pesäntekopuuhiin
seura-akvaariossakin, pesä oli aika iso mutta erittäin
hutera. Lajilla tuntuu muuten olevan omaperäinen
syljeskelytaipumus, johon olen joutunut tutustumaan
itsekkin. Jos akvaarion lähellä on vedelle arkaa tavaraa,
ainakin ruokinta-aukko kannattanee peittää hyvin.
t: Esa
-- Esa Laaksonen
-- Koti: esa.la...@pp.inet.fi
-- Työ: esa.la...@nokia.com
-- http://personal.inet.fi/private/ela/
Juu. Mutta niin pidetään monessa muussakin paikassa,
esimerkiksi Tapiolan Stockmannilla. Jossakin pääk-seudun
liikkeessä olen nähnyt taistoja pidettävän muovituopeissa, mutta
en onneksi muista missä. Kurki tuntuu painottuvan varsin paljon
kummajaisiin, hirviökultsujen ja -ahventen lisäksi
albiino-sitäsuntätä on melko monessa altaassa.
Sen sijaan Faunatar alkaa kuulostaa yhä paremmalta vaihtoehdolta.
Kävin tänään Tapiolan F:ssä ja siellä oli kultakala-altaassa
lappu, jossa selostettiin tyhjentävästi, miksei F myy
mutanttikultsuja. Mukavaa kerrankin mennä kauppaan ja nähdä
kalan näköisiä kultakaloja. Yhdessä altaassa oli rapuvainaa
ja myyjä nappasi sen välittömästi pois, kun mainitsin.
Myyrmannissakin raatojen poisto tapahtuu aina ripeästi.
Altaiden merkintöjen osalta Tapiolan F on kyllä vielä selvästi
jälkijunassa. Useat kalat on merkitty vain "ripsimonniksi"
tai "antennimonniksi". Jälkimmäiset näyttivät näin
monniamatöörin silmään lähinnä Schilbeltä tai Eutropiellukselta,
eikä antenneilta, osaako kukaan sanoa oikeaa lajia?
Matelijat kyllä tuntuivat hyvinkin asiallisesti merkityiltä.
Torstaina Myyrmannin F:ssä yritti mummeli ostaa
isoa kultakalaa muutaman kymmenen litran altaaseen. Myyjä
selitti asiallisesti, miksei käy ja selosti tarkkaan kultsujen
vaatimukset painottaen erityisesti, että
kultsut tarvitsevat vähintään sata litraa viileää vettä per kala.
Mummo ei tästä lannistunut, vaan meni hetken päästä yrittämään
nuorempaa myyjää. Tämä selitti aivan yhtä selkeästi kultsun
tarpeet, eikä taipunut mummon painostukseen.
Mummo jäi sitten ilman kaloja. Loistavaa toimintaa,
enemmän tätä! (kumpikaan myyjistä ei edes ollut Jouni:)
Oskari, joka vihdoin kyllästyi saavihommiin ja suoritti tänään
vedenvaihdon ensimmäistä kertaa kokonaan letkulla
Olenkin jo muutaman viikon miettinyt "kannattaisiko" minun ostaa
haarniskamonnia. Olenhan kuitenkin aloittelija. Silti ripsimonnin olen
saanut pidettyä ainakin tähän saakka hengissä (kts. laikut.....APUA)
Sen tieteelliseksi nimeksi mainitaan eri lähteissä :
-Hoplosternum thoracatum
- Dianema joku, en muista
Mikä siis näistä on oikea nimi? Kuvien perusteella ainakin tarkoittamaani
fisua kaikkein lähimpänä olisi varmaankin toi Hoplosternum thoracatum.
Voihan se olla joku muukin, kun en oikein ota niistä selvää, kun ovat siellä
liikkeessä vielä 3-4 senttisiä ja melko harmaita ja yksivärisiä.
Ovatko kenties jotenkin muista monneista (ripsimonnit) poikkeavia tai
vaikeahoitoisia? Jossain sen mainitaan kasvavan melko suureksi ja jossain
taas melko pieneksi seura-akvaarioon sopivaksi. Ero johtuu varmaan siitä,
että tarkoitetaan eri lajeja, joilla ei ole virallista suomenkielistä nimeä
(?).
Kokemuksia?
--
HaPa
Ottakaapa kantaa tuohon taistojuttuun. Eikö tämä ole aika räikeää
eläinrääkkäystä ? Mielenkiinnolla nimittäin seuraan tätä, koska asiasta on
tehty ilmoitus erään henkilön toimesta Vantaan kaupungin eläinlääkärille,
olen nähnyt hänen vastauksensa asiaan, mutta mitä mieltä te olette. Nämä
asiat näyttävät olevan viranomaisille hieman vaikeita. Mutta olisi ihan hyvä
saada tällaisista asioista tarkat pelisäännöt myöskin kauppiaille.
t:Terhi, joka on käynyt onnekseen kaupoissa, missä taistot on asiallisesti
myyntialtaissa, ei pakastusrasioissa.
http://personal.inet.fi/koti/terhi.jarvitalo/akvaario.html
terhi.j...@pp.inet.fi
Hei!
Olet oikealla asialla, mutta onko tuo eläinläkärin kannanotto salainen.
Ellei, niin se olisi asiallista julkistaa tai "virallistaa".
Läänin (vai onko se nyt maakunnan?) eläinlääkärin kannalla on enemmän
painoarvoa.
Harrastajien kannanotoilla on merkitystä vain, jos kyseisiin liikkeisiin
saadaan kattava ostoboikotti, sillä viranomaisten asema on todella
vaikea.
Kyseessähän on "tilapäinen" säilytys ja ministeriön suositus, joka ei
ole
velvoittava.
Minä (kun kerran kysyit) en pidä taistelukalojen:
a) perimän peukaloinnista
b) myynnistä (säilyttämisesta) alle 5-10 litran (vedetty hatusta)
astiassa
c) esittelystä vierekkäin, jolloin kalat ovat koko ajan kiihottuneessa
tilassa ja stressautuvat.
Siis kullekin koiraalle vähintään 40 litran akvaario ei varmasti onnistu
;)
Jukka J.
--
Jukka Jarvi; E-Mail: jar...@dlc.fi
** Suomeksi: http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/oscari.htm
** Deutsch: http://www.dlc.fi/~jarvij/deutsch/aquarien.htm
** Tanganjika: http://www.dlc.fi/~jarvij/deutsch/tanganjika.htm
** Svenska: http://www.dlc.fi/~jarvij/sverige/akvariet.htm
On onnistunut niissä liikkeissä, missä minä olen käynyt. Taistot ovat muiden
kalojen kanssa samoissa altaissa, ne on jaettu myyntiakvaarioihin, missä
niitä ei kiusata eikä ne kiusaa muita, ja ovat varmasti parempikuntoisia
kuin tuommoisissa pikkupurkeissa myytävät. Seura-altaisiinhan niitä yleensä
myydäänkin.
Ja siitä eläinlääkärin lausunnosta tässä sen verran voin raottaa, jotta hän
ei voi ottaa kantaa tähän asiaan, koska ei halua laittaa Vantaan kauppiaita
eriarvoiseen asemaan muuhun maahan verrattuna ???? Tuota en ihan käsittänyt
siinä. Kysäisen asian vireille panneelta henkilöltä, voinko käyttää sitä
lausuntoa kokonaisuudessaan, vaikka eihän se mikään salainen juttu liene
:-).
"Terhi Järvitalo" wrote:
>
> Jukka Järvi kirjoitti viestissä <39B2092B...@dlc.fi>...
> >Siis kullekin koiraalle vähintään 40 litran akvaario ei varmasti onnistu
> >;)
>
> On onnistunut niissä liikkeissä, missä minä olen käynyt. Taistot ovat muiden
> kalojen kanssa samoissa altaissa, ne on jaettu myyntiakvaarioihin, missä
> niitä ei kiusata eikä ne kiusaa muita, ja ovat varmasti parempikuntoisia
> kuin tuommoisissa pikkupurkeissa myytävät. Seura-altaisiinhan niitä yleensä
> myydäänkin.
Hei!
Tuoda hm... Enpä tullut ajatelleeksi :) Se karanteeni, nääs ;)
Tosin muiden sopivien myytävien kalojen (akvaarioiden) määrä on
rajottava
tekijä ;)
>
> Ja siitä eläinlääkärin lausunnosta tässä sen verran voin raottaa, jotta hän
> ei voi ottaa kantaa tähän asiaan, koska ei halua laittaa Vantaan kauppiaita
> eriarvoiseen asemaan muuhun maahan verrattuna ???? Tuota en ihan käsittänyt
> siinä. Kysäisen asian vireille panneelta henkilöltä, voinko käyttää sitä
> lausuntoa kokonaisuudessaan, vaikka eihän se mikään salainen juttu liene
> :-).
>
> t:Terhi
Helppoa! Hänellä on tiukka kanta, mutta muilla ei ehkä ole!
Oikea valitusosoite onkin siis se läänin(maakunnan eläinlääkäri).
"Hän kun jotain erityistä" eli viranomainen eri malliin kuin kunnan
(kaupungin...) eläinlääri.
Ministeriön kantahan meillä jo on.
Jukka J.
Hei
>
> http://personal.inet.fi/koti/terhi.jarvitalo/akvaario.html
> terhi.j...@pp.inet.fi
Mutta ei oikeuta mielestäni suoranaiseen eläinrääkkäykseen. Esim isommasta
myyntialtaasta saa helposti taistoille sopivan myyntialtaan lokeroimalla sen
liimaamalla silikonilla läpinäkymättömät muovilevyt akvaarion sisään.
Suosittelen kauppiaille, jotka myyvät taistoja enemmälti.
jo 20 litraa on 40 kertaa parempi per kala kuin ½ litraa ja jo sadan litran
myyntialttasta saa lokeroimalla altaan viidelle taistolle, joiden elinolot
paranevat huomattavasti, ei luulisi olevan ylivoimaisen kallis investointi
kun vaakakupissa on kalan hyvinvointi.
20 litraa suodattimineen ja kasveineen on väliaikaiseen säilytykseen
liikkeessä paljon hyväksyttävämpi kuin ½ litraa, joka mielestäni ei riitä
edes sen taistelukalan kuljetukseen kotiin, saati sitten mahdollisesti
viikkoja kestävään oleiluun.
Ja sitten vielä tyypillinen aloittelijan kysymys ; Mistä erotan naaraan ja
koiraan? Kannattaako okamonneista luopua, jos meinaan hankkia niitä 322
litran pyttyyn? Okat kun ovat ehtineet jo aiheuttaa naarmuja ripsarille.