Hieno hiekka, corydorakset
Vesa-Matti Laitinen
akvaariooni soran tilalle hienoa hiekkaa. Alkuper{inen sora ("sepeli")
oli todella karkeaa ja mielest{ni ruman n{k|ist{. Luin my|s jostakin
ett{ monniset (corydoras) viihtyv{t paremmin hienon hiekan kanssa.
Lukemani mukaan monniset saattavat menett{{ viiksens{ juuri
akvaariossa olevan ter{v{n soran takia, mutta ett{ viikset kasvaisivat
kuitenkin takaisin suotuisemmissa olosuhteissa. Koska monniselleni oli
k{ynyt juuri n{in p{{tin suorittaa pohjamateriaalin vaihdon.
Hankin rautakaupasta 40 kg:n s{killisen hiekkapuhallushiekkaa (sek{
hiekkakuopalta hiukan t{ydennyst{). Hiekan seuloin taloussiivil{n
l{vitse jolloin jyv{sten maksimikooksi tuli n. 1 mm. Pesun yhteydess{
(aivan t|rke{ homma) kaikkein hienoin osa (hieta) taasen kulkeutui
viem{riin.
Puoli vuotta vaihdon j{lkeen ei monnisille ole kuitenkaan kasvanut
uusia viiksi{ vaan ne puuttuvat l{hes kokonaan. Voisiko syyn{ olla
jokin muu kuin pohjamateriaali? Mit{h{n asialle pit{isi tehd{?
Hieno hiekka toi kuitenkin mukanaan toisenlaisen ongelman. Hiekan
pinnalla kasvaa pieni{ m{{ri{ vihre{{ lev{{ joka sitoo hiekan
ylimm{isen kerroksen kiinte{ksi. Kun imuroin akvaariotani ei hiekka
l{hde lapon mukana jyv{ kerrallaan vaan pienin{ paakkuina (kun vien
letkun p{{n riitt{v{n l{helle). Lev{ttyneen kerroksen alla oleva
hiekka taas on irtonaista. Mit{h{n tuolle hiekan tukkeutumiselle
pit{isi tehd{?
Voisiko akvaarioon hankkia jonkin kalan joka p|yhisi pohjahiekkaa ja
pit{isi sen siten kuohkeana? Muistaakseni mm. piikkisilm{t kaivautuvat
kokonaan hiekkaan (hoitavat siis kastematojen virkaa akvaariossa) vai
olenko aivan v{{r{ss{? Er{{ss{ akvaariokirjassa mainittiin ett{ jotkin
corydoras-suvun lajit kaivautuvat hiekkaan, mutta ei mit{{n sen
tarkempaa. Omani eiv{t ainakaan kaivaudu, mutta tiet{{k| joku lajin
joka kaivautuu?
Akvaario 200l, jossa uiskentelee corydoraksia (4), kardinaalitetroja
(20) ja lev{barbeja (5). Pytyss{ on liev{ lev{ongelma, mutta se pysyy
kuitenkin hallinnassa lev{barbien avulla. Suodatusta 700 l/h,
valotehoa 100 W, 10 h/vrk, pH 6.
Liisa Sarakontu
>Puoli vuotta vaihdon jälkeen ei monnisille ole kuitenkaan kasvanut
>uusia viiksiä vaan ne puuttuvat lähes kokonaan. Voisiko syynä olla
>jokin muu kuin pohjamateriaali? Mitähän asialle pitäisi tehdä?
Aivan tyveä myöten kuluneet viikset eivät enää kasva takaisin, vaikka
olosuhteet paranisivatkin. Karkeaa pohjamateriaalia suurempi syy
viiksien kulumiseen lienee huono vedenlaatu ja etenkin likainen pohja,
jossa asuu tietynlaisia bakteereita.
>Hieno hiekka toi kuitenkin mukanaan toisenlaisen ongelman. Hiekan
>pinnalla kasvaa pieniä määriä vihreää levää joka sitoo hiekan
>ylimmäisen kerroksen kiinteäksi. Kun imuroin akvaariotani ei hiekka
>lähde lapon mukana jyvä kerrallaan vaan pieninä paakkuina (kun vien
>letkun pään riittävän lähelle). Levättyneen kerroksen alla oleva
>hiekka taas on irtonaista. Mitähän tuolle hiekan tukkeutumiselle
>pitäisi tehdä?
Jotenkin sitä pitäisi pöyhiä. Eli joko sinun pitää hämmentää sitä
kepillä (tai sormilla tai jollain) aine ennen imuroimista, tai sitten
sinulla pitäisi olla pohjaa tonkivia kaloja tai kotiloita. Ne
malesian suipposarvikotilot ainakin ryömivät pohjahiekassa. Ruokitko
liikaa? Voisiko tuo leväntapainen olla sinilevää? Miten usein
vedenvaihdot? Typpiarvot?
>Voisiko akvaarioon hankkia jonkin kalan joka pöyhisi pohjahiekkaa ja
>pitäisi sen siten kuohkeana? Muistaakseni mm. piikkisilmät kaivautuvat
>kokonaan hiekkaan (hoitavat siis kastematojen virkaa akvaariossa) vai
>olenko aivan väärässä? Eräässä akvaariokirjassa mainittiin että jotkin
>corydoras-suvun lajit kaivautuvat hiekkaan, mutta ei mitään sen
>tarkempaa. Omani eivät ainakaan kaivaudu, mutta tietääkö joku lajin
>joka kaivautuu?
Piikkisilmät voivat kaivautua, mutta tuskin tekevät sitä muuten kuin
halutessaan piiloutua. En muista, että mikään cory kaivautuisi
kokonaan hiekkaan, mutta ne kyntävät kuonollaan hiekan pintaa.
Etenkin pitkäkuonoiset lajit. Mutta älä hanki mitään uusia coryjä
ennenkuin olet varmistanut, että akvaariossasi ei ole mitään pielessä.
Liisa
Lauri J
Vesa-Matti Laitinen kirjoitti viestissä <383ae99e...@news.icon.fi>...
>Voisiko akvaarioon hankkia jonkin kalan joka p|yhisi pohjahiekkaa ja
>pit{isi sen siten kuohkeana? Muistaakseni mm. piikkisilm{t kaivautuvat
>kokonaan hiekkaan (hoitavat siis kastematojen virkaa akvaariossa) vai
>olenko aivan v{{r{ss{? Er{{ss{ akvaariokirjassa mainittiin ett{ jotkin
>corydoras-suvun lajit kaivautuvat hiekkaan, mutta ei mit{{n sen
>tarkempaa. Omani eiv{t ainakaan kaivaudu, mutta tiet{{k| joku lajin
>joka kaivautuu?
>
En tiedä auttaako kysymyksen tekijää, mutta päätinpä taas avata sanaisen
arkkuni ja kertoa "oman akvaarioni ihmeistä" :)
Eli itselläni pohjan pinnan (n 1/2 cm syvyyteen) hoitavat arkiset
palettikalat. Kaipa ne sapuskaa sieltä hiekasta etsivät, ainakin
koko ajan mennään nenä pohjassa ja purskutellaan hiekkaa.
Alkuun moinen käytös herätti ihmetystä, mutta nyttemmin uskon
kyseessä olevan kalalle luontaista käytöstä. Ja kun altaassa on
palettikalapariskunta ja kymmenkunta pienempää yksilöä, pohjan
pinta on käytännössä kokoajan liikkeessä.
Sivumennen täytynee mainita myös siitä, että "hiekka" altaassani on
todella hienoa. Raekoosta en osaa sanoa muuta kuin että se on sen
kokoista mitä tyttöystävän mummolan rannasta löytyi... :)
T: Lauri
Vesa-Matti Laitinen
wrote:
>Aivan tyve{ my|ten kuluneet viikset eiv{t en{{ kasva takaisin, vaikka
>olosuhteet paranisivatkin. Karkeaa pohjamateriaalia suurempi syy
>viiksien kulumiseen lienee huono vedenlaatu ja etenkin likainen pohja,
>jossa asuu tietynlaisia bakteereita.
Tuo huono vedenlaatu voisi tietysti olla yksi syy sill{
akvaarioharrastuksen uudelleenk{ynnist{minen l{hes kymmenen vuoden
tauon j{lkeen ei sujunut aivan ongelmitta.
>Jotenkin sit{ pit{isi p|yhi{. Eli joko sinun pit{{ h{mment{{ sit{
>kepill{ (tai sormilla tai jollain) aine ennen imuroimista, tai sitten
>sinulla pit{isi olla pohjaa tonkivia kaloja tai kotiloita. Ne
>malesian suipposarvikotilot ainakin ry|miv{t pohjahiekassa. Ruokitko
>liikaa? Voisiko tuo lev{ntapainen olla sinilev{{? Miten usein
>vedenvaihdot? Typpiarvot?
Tuo mekaaninen h{mment{minen kyll{ sekoittaa hiekan mutta ei poista
varsinaista ongelmaa eli pohjan lev{ttymist{. Pohjaa tonkivia kaloja
kyll{ ottaisin mielell{ni coryjen tonkiminen kun ei n{yt{ riitt{v{n.
Minulla on ennenkin ollut ongelmia kotiloiden kanssa joten
suipposarvikotiloiden hankkiminen akvaariooni (ja viel{ maksaminen
niist{) tuo kylm{t v{reet selk{piihini. Nuo Lauri J:n ehdottamat
palettikalat taas vaikuttavat harkitsemisen arvoiselta vaihtoehdolta.
Kalojen oikea ruokkiminen alkaa taas pikkuhiljaa onnistumaan, mutta
alkuvaiheessa kaloja tuli ruokittua aivan liikaa. Yhten{ ongelmana oli
ostamani pohjakaloille tarkoitetut tabletit (olivat muuten tosi
halpoja), jotka hajosivat tomuksi pian veteen jouduttuaan. Tabletit
oli ilmeisesti puristettu hyvin hienojakoisesta kalanruuasta ja uskon
ett{ suuri osa tuosta tabletista j{i m{t{nem{{n jonnekkin akvaarion
nurkkaan. Ostin juuri tabletteja (Tetra tabimin) joiden hinta on
melkein kaksinkertainen edellisiin verrattuna ehk{ ne toimivat
paremmin.
Lev{tyypist{ en osaa sanoa mit{{n varmaa. Hiekan seassa on jotakin
vihert{v{n ruskeaa ei paljon, mutta riitt{v{sti sitomaan vierekk{iset
hiekanjyv{t yhteen. Mist{h{n p{in netti{ l|yt{isi kuvia eri
lev{tyypeist{ kun kummastakaan akvaariokirjastani ei l|ydy kuvia eri
lev{tyypeist{?
Vedenvaihto kahden viikon v{lein edellisest{ yksi viikko. Testasin
juuri NO2, NO3 ja SO4:n eik{ mik{{n testeist{ noussut asteikon
ensimm{iselle pyk{l{lle. Tuo fosfaattitesti hiukan ihmetytt{{ kun olin
koko ajan kuvitellut lev{nkasvun johtuvan juuri niist{. Mitenk|h{n
noita testej{ voisi testata ett{ ne todella reagoivat? Fosfaattitestin
pit{isi ainakin reagoida huonekasvien lannoitteeseen vai kuinka?
Liisa Sarakontu
>Tuo mekaaninen hämmentäminen kyllä sekoittaa hiekan mutta ei poista
>varsinaista ongelmaa eli pohjan levättymistä.
Kuulostaa eniten sinilevältä. Silloin auttaa parhaiten ravinteiden
vähentäminen (ruokinta seis ja tauon jälkeen jatkuu paljon niukempana
kuin nyt, lisää vedenvaihtoja - vaikka vesitestisi ilmeisestikin
antavat ihan hyvät arvot) ja yritä poistaa kaikki näkyvä levä.
Virtauksen lisääminen auttaa pinnalla keikkuvaan sinilevään, ehkä myös
tähän pohjalla istuvaan?
>Minulla on ennenkin ollut ongelmia kotiloiden kanssa joten
>suipposarvikotiloiden hankkiminen akvaariooni (ja vielä maksaminen
>niistä) tuo kylmät väreet selkäpiihini.
Niiden määrää voi vähentää haavimalla niitä hiekan seasta (hiekka
menee haavista läpi) tai poimimalla niitä pois kun ne tulevat syömään.
Jos olet pääkaupunkiseudulta, tule hakemaan meiltä Espoosta muutama
siemeneksi. Ei maksa mitään, jos tuot oman astian mukana.
Liisa
Oskari Westerholm
> Eli itselläni pohjan pinnan (n 1/2 cm syvyyteen) hoitavat arkiset
> palettikalat. Kaipa ne sapuskaa sieltä hiekasta etsivät, ainakin
> koko ajan mennään nenä pohjassa ja purskutellaan hiekkaa.
Palettien tonkiminen riippuu paljon pohjan laadusta.
Minulla on tällä hetkellä isossa altaassa pikkuruista pyöreää
soraa ja pienessä puhallushiekkaa. Omista kaloistani olen
havainnut seuraavaa:
Tavallisessa isossa teräväsärmäisessä sorassa paletit eivät
juurikaan tongi ja pesäkuoppien kaivaminenkin on rankkaa puuhaa.
Pienessä pyöreässä sorassa seulovat toisinaan pohjaa.
Pikkukiviä suu täyteen ja hetken päästä ulos. Kuoppien kaivaminen
on todella vauhdikasta, pikkukivet suorastaan lentelevät pois ja
takaisin valuvat kannetaan suussa ulos.
Puhallushiekassa taas paletit kyntävät pohjaa taukoamatta.
Oskari Westerholm
...........................................................................
wal...@niksula.cs.hut.fi Puhuisi edes ruuvanlaitosta
http://www.niksula.cs.hut.fi/~walker/ eli maggaroista.
Terhi Järvitalo
> Tavallisessa isossa teräväsärmäisessä sorassa paletit eivät
> juurikaan tongi ja pesäkuoppien kaivaminenkin on rankkaa puuhaa.
> Pienessä pyöreässä sorassa seulovat toisinaan pohjaa.
> Pikkukiviä suu täyteen ja hetken päästä ulos. Kuoppien kaivaminen
> on todella vauhdikasta, pikkukivet suorastaan lentelevät pois ja
> takaisin valuvat kannetaan suussa ulos.
> Puhallushiekassa taas paletit kyntävät pohjaa taukoamatta.
Omista paleteistani olen huomannut täsmälleen samaa. Tuo hieno hiekka on
niille tosi ystävällinen pohjamateriaali, kuin myös monnisille ja
tonkijalle, jotka myös seulovat pohja-ainesta suussaan.
Paletit ovat jälleen osoittautuneet aivan hyviksi punalevän tuhoajiksi, nyt
kun ne on uudessa altaassa ,jonka ruokinta on minimaalisen pientä, punaleät
alkavat kadota kasveista systemaattisesti parempiin suihin. Seurailin tänään
niiden puuhia pidemmän tovin, ja levätupsut raastettiin irti lehdiltä tosi
tehokkaasti; tupsu suuhun ja voimakas ravistus. Juurakon päälle kasvaneet
tuppaat on jo miltei hävitetty kokonaan, lehtien reunoilla on jo pitkiä
levättömiä aukkoja. Tällä menolla punalevä on hävitetty altaasta ennen
viimeisten palettikalojen muuttoa pois.
t:Terhi
http://personal.inet.fi/koti/terhi.jarvitalo/akvaario.html
terhi.j...@pp.inet.fi
Oskari Westerholm
> Yhten{ ongelmana oli
> ostamani pohjakaloille tarkoitetut tabletit (olivat muuten tosi
> halpoja), jotka hajosivat tomuksi pian veteen jouduttuaan.
> melkein kaksinkertainen edellisiin verrattuna ehk{ ne toimivat
> paremmin.
Ero lienee mitätön. JBL:n tableteilla olen saanut aikaan
tuon "Instant Dust - Just Add Water" -efektin.
Tetran TabiMin ei sekään kovin monta sekuntia kestä, vaan
alkaa välittömästi levitellä jyväsiä ympäriinsä.
Sopiva ruoka kuitenkin, jos syöjinä on palettipariskunta ja miljoona
pikkupoikasta ympärillä pyydystämässä jyvät. Tai muu vastaava joukkio.
TetraTipsFD on TabiMiniin verrattuna jo huomattavasti
kiinteämpää. Tetran CichlidSticksit ovat kohtuullisen kiinteitä,
mutta ne kelluvat varsin pitkään, eli pohjan asukkaiden evääksi
niistä ei ole.
Ainoat kunnolla kasassa pysyvät pohjaruuat, joihin olen
toistaiseksi törmännyt, ovat Wardleyn Spirulina Discs ja
Shrimp Pellets. Pelletit kelpaavat myös monille väliveden
kaloille, jotka tulevat mielellään nappaamaan ne lennosta,
jos pellettejä vähän pätkii ensin pienemmiksi paloiksi.