Kirjoahven kyselijä
Timo Ojala
Omistan 200 litran altaan. Olen kiinnostunut perustamaan siihen kirjoahven
akvaarion. Ajattelin pitäväni siinä mahdollisesiti kahta kolmea paria.
Mitkä lajit tulisivat kuuloon kun tankkini on näinkin pieni. Olen
kiinnostunut Riikinkukko, Helmi, Tulisuu ja seeprakirjoahvenista. Olisiko
mahdollista esim. että ottaisin yhden oskun ja Helmikirjoahven pariskunnan
hoiviini. Lisäksi haluaisin lisätietoja näistä lajeista.
Kirsi Voipio
Timo Ojala:
Riikinkukkoahven eli oskari on mielestäni liian suuri kala (n. 30 cm) sinun
akvaarioosi, helmikirjoahvenpari voisi juuri ja juuri mahtua. Sekä oskarit,
helmikirjoahvenet (n. 20 cm) että seeprakirjoahvenet (reilu 10 cm) ovat
melkoisen riidanhaluisia kaloja, jotka myös tonkivat akvaarion pohjaa
tavalla, joka ei välttämättä ole akvaarion hoitajan mieleen. Tulisuu on
edellisiä rauhallisempi ja pienempi laji (n 10 cm).
Seeprakirjoahventa ulkoisesti melko paljon muistuttava sinikirjoahven on
kirjoahveneksi rauhallinen ja siisti kala, helppohoitoinen ja helposti
lisääntyvä. Sinikirjoahvenakvaariossa kasvitkin saavat kasvaa kaikessa
rauhassa, niitä revitään kutuaikanakin vain näönvuoksi. Seeprakirjoahvenet
sen sijaan kaivavat kuoppaa kuopan viereen, niin että lopulta suurin osa
kasveista kelluu akvaarion pinnalla.
Jos päädyt seeprakirjoahveniin (ja asut pääkaupunkiseudulla), minä voin
edullisesti luovuttaa eteenpäin kaunisvärisen ja vitaalin pariskunnan.
Sinikirjoahventen ja seeprakirjoahventen yhteiselosta ei 250-litraisessa
akvaariossani nimittäin tullut mitään. Molemmat pariskunnat kutivat, mutta
äksymmät seeprat pakottivat sinikirjot hylkäämään kutunsa ja pakoilemaan
pumppujen takana. Sinikirjoahvenet oli pakko siirtää toiseen akvaarioon
toipumaan käsittelystä. Ennen niin siisti akvaarioni on nykyisellään kuin
pommin jäljiltä...
t. Kirsi
Jari Hietaoja
> Timo Ojala:
> >Omistan 200 litran altaan. Olen kiinnostunut perustamaan siihen
> >kirjoahven akvaarion. Ajattelin pitäväni siinä mahdollisesiti kahta
> >kolmea paria. Mitkä lajit tulisivat kuuloon kun tankkini on näinkin
pieni.
> >Olen kiinnostunut Riikinkukko, Helmi, Tulisuu ja seeprakirjoahvenista.
> >Olisiko mahdollista esim. että ottaisin yhden oskun ja Helmikirjoahven
> >pariskunnan hoiviini. Lisäksi haluaisin lisätietoja näistä lajeista.
> Kirsi Voipio:
> Riikinkukkoahven eli oskari on mielestäni liian suuri kala (n. 30 cm)
sinun
> akvaarioosi, helmikirjoahvenpari voisi juuri ja juuri mahtua. Sekä
oskarit,
> helmikirjoahvenet (n. 20 cm) että seeprakirjoahvenet (reilu 10 cm) ovat
> melkoisen riidanhaluisia kaloja, jotka myös tonkivat akvaarion pohjaa
> tavalla, joka ei välttämättä ole akvaarion hoitajan mieleen. Tulisuu on
> edellisiä rauhallisempi ja pienempi laji (n 10 cm).
Olen samaa mieltä ja suosittelen Timo, että unohdat tyystin oskarit.
Muista mainitsemistasi lajeista käy mielestäni mikä tahansa 200 l
pyttyyn,
mutta vain yksi pari kaikenkaikkiaan. Koon puolesta menisi sekä yksi
seeprakirjoahvenpari että yksi tulisuupari. Käytännössä yhteiselo ei
tule kuitenkaan onnistumaan seeprojen aggressiivisuuden takia.
> Seeprakirjoahventa ulkoisesti melko paljon muistuttava sinikirjoahven on
> kirjoahveneksi rauhallinen ja siisti kala, helppohoitoinen ja helposti
> lisääntyvä. Sinikirjoahvenakvaariossa kasvitkin saavat kasvaa kaikessa
> rauhassa, niitä revitään kutuaikanakin vain näönvuoksi.
Seeprakirjoahvenet
> sen sijaan kaivavat kuoppaa kuopan viereen, niin että lopulta suurin osa
> kasveista kelluu akvaarion pinnalla.
Jos Timo olet ajatellut oikeata kirjoahvenakvaariota, niin toivottavasti
et ole
toivonut voivasi kasvattaa siellä kasveja. Kaikkea ei voi saada
yhtäaikaa...
Onhan niitä toki sellaisiakin lajeja, jotka eivät syö tai revi kasveja,
mutta
ei näissä aggressiivisissa lajeissa joihin tunnut olevasi kallellaan.
Kun ruokahalusi kasvaa syödessä ja joskus hankit yli 500 l akvaarion,
suosittelen pytyn koosta riippuen yhtä tai kahta oskariparia.
t. Jari H.
Ville-Matti Kiili
Timo Ojala <t.o...@dlc.fi> wrote:
: Omistan 200 litran altaan. Olen kiinnostunut perustamaan siihen kirjoahven
: akvaarion. Ajattelin pitäväni siinä mahdollisesiti kahta kolmea paria.
Minulla oli vuosi sitten tuon kokoisessa altaassa kaksi paria
sateenkaarikirjoahvenia. Ne kasvavat noin 10 sentin mittaisiksi. Erittäin
mielenkiintoisia kaloja, ja kutuajan ulkopuolella rauhallisia. Söivät
tosin hentolehtisiä kasveja ravinnokseen. :I Kutuaikana pohjakalat
partamonneja lukuunottamatta saivat kyytiä. Kovin häijyjen muiden ahventen
kanssa niitä ei ehkä kannata pitää.
Tomi J Lehtinen
In article <01bc6165$dfca4ea0$8442dac3@mojala>, Timo Ojala wrote:
>Omistan 200 litran altaan. Olen kiinnostunut perustamaan siihen kirjoahven
>akvaarion. Ajattelin pitäväni siinä mahdollisesiti kahta kolmea paria.
>kiinnostunut Riikinkukko, Helmi, Tulisuu ja seeprakirjoahvenista. Olisiko
>mahdollista esim. että ottaisin yhden oskun ja Helmikirjoahven pariskunnan
>hoiviini. Lisäksi haluaisin lisätietoja näistä lajeista.
Tulisuu -pariskunta mahtuu akvaarioosi, mutta en ottaisi noita muita lajeja
yhtäkään paria 200 -litraiseen pönttöön. Ne kasvavat suuriksi (esim. oskari
noin 30 cm), ja helmi- ja seeprakirjot ovat äksyjä jolloin pieni akvaarion
koko ei ole ainakaan eduksi. Oskari on suht rauhallinen kutuajan ulkopuolella.
Oskari ja helmikirjoahven -pariskunnat vaativat yhdessä pidettyinä paljon
suuremman akvaarion, olisikohan joku 400-500 litraa hyvä arvio? Saat
lisätietoja ko. lajeista alan kirjallisuudesta, joten kannattaa poiketa
kirjastossa ennen kuin menet kalaostoksille.
Tomi
Tomi Lehtinen
tjle...@cc.helsinki.fi http://www.helsinki.fi/~tjlehtin
Ilkka Soini
On 19 May 1997 20:34:44 GMT, "Jari Hietaoja" <jhi...@icenet.fi> wrote:
> Olen samaa mieltä ja suosittelen Timo, että unohdat tyystin oskarit.
Mikä on oskariakvaarion ehdoton minimikoko?
Ilkka Soini
Liisa Sarakontu
i...@clinet.fi (Ilkka Soini) writes:
> Mikä on oskariakvaarion ehdoton minimikoko?
Mun mielestä 200 yhdelle, 300 sopuisalle pariskunnalle. Pari saattaa
vaatia vieläkin enemmän tilaa. Kumpaankin altaaseen saattaisi mahtua
yksi keskikokoinen (20 cm) pleko, mutta ei sitten mitään muuta.
Enpä tosin ole oskuja koskaan pitänyt.
Liisa
Raimo Varpula
> Enpä tosin ole oskuja koskaan pitänyt.
Vai ei ole Liisa päässyt viellä oskukuumeseen ;)
Viimekertainen oskukuume joka minulla oli aiheutti sen että
perin juurin kyllästyin kaloihin. Olihan ne pienenä kauniita
ja muutenkin valloittavia yksilöitä. Isoina juroja mörköjä
jotka eivät tehneet mitään muuta kun syönyt.
Nyt harkinnassa Apistogramma-akvaario.
Kaivelin jopa vanhan Akvaariomaailma lehden vuodelta 90
jossa Markku Varjo kertoo stryoksitaustan tekemisestä.
Tuo varmasti kertookin jo mikä minulla mielessä ;)
Mitä mieltä olette siitä jos tekisi kivikkoisen akvaarion,
siis sellaisen mistä kaloja ei ikimaailmassa saa havittua ulos
koska sopivia kivenkoloja on riittävästi.
Ja viellä styroksilla sisustukseen.
Onko joku tehnyt itse jotain, ja näyttääkö joltain muulta kun
itsetehdyltä taustalta.
Mitä materiaaleja (tuotenimi) käytitte valmistuksessa.
Kokemuksenne taustasta.
Mielenkiintoa auttaa alokasta neuvoillanne?
Mielenkiintoa lähteä mukaan 'alokasrykmenttiin'?
Jukka Järvi
Jari Sandqvist <aqv...@personal.eunet.fi> kirjoitti artikkelissa
<5mdkic$p...@idefix.eunet.fi>...
> In article <svx9112...@beta.hut.fi>, Liisa Sarakontu
> <lsar...@beta.hut.fi> says:
> Jossakin vuoden 1990 Akvaariomaailman numerossa oli "styroxin veistelyn"
> ohjeet.
>
> Jari
>
Ja Akvaarioliiton diasarjoissa on Sune Holmin taustan teko-ohje
styroksista.
Seurathan voivat lainata liiton diasarjoja. Että siitä!
JJ
Raimo Varpula
> Jossakin vuoden 1990 Akvaariomaailman numerossa oli "styroxin veistelyn"
> ohjeet.
Huomasinkin ne. Yllättävän paljon antavia nuo vanhatkin numerot.
Saan muuten vanhoista Akvaariomaailma lehdistä enemmän asiaa irti
kun paikkakuntamme kirjaston valikoimista. Vanhimmat lehteni olen
hankkinut jo 1980 silloinhan lehden nimi oli Akvaariolehti ja sen
muuttuessa Akvaario ja Lemmikkimaailmaksi tilasinkin sen itselleni.
Onko muuten olemassa mitään listaa lehden sisällöistä? Olisi
mielekkäämpää etsiä asiaa listalta ja sitten vasta kahlata lehtipinoa ;)
Raimo Varpula
> Seurathan voivat lainata liiton diasarjoja. Että siitä!
Tarkoittaako tämä nyt sitä että minun on perustettava Varpulan
perheen akvaarioseura - Familjen Varpula's akvarieförening ;)
Lähin toimiva seura taitaa olla Porissa ja sinne on matkaa
sata kilometriä. Vaasassahan oli aikoinaan seura mutta nukkuu
taasen ruususen unta. (Viimeisten tietojeni mukaan.)
Jari Sandqvist
In article <b8b559...@japo.fi>, Raimo Varpula <Raimo....@japo.fi>
says:
>Onko muuten olemassa mitään listaa lehden sisällöistä? Olisi
>mielekkäämpää etsiä asiaa listalta ja sitten vasta kahlata lehtipinoa ;)
Tuttu tilanne :)
Vuonna -91 (en ole taaskaan varma numerosta, enkä jaksa kahlata sotkuisia
lehtipinojani) julkaistiin luettelo siihen mennessä ilmestyneistä
kalalajijutuista.
Olisiko joku kaikkien numeroiden omistaja kiinnostunut tekemään
sisällysluettelon 1979-1976??? Replyä vaan mulle päin.
Wanhojen numeroiden saatavuudesta.
Jopa aivan 80-luvun ensimmäisiä numeroita pitäisi olla myynnissä seuraavissa
liikkeissä:
Arena, Hki
Esan Akvaario, Kerava
Faunatar, sekä Hki että Vantaa
Kapteenin eläinkauppa, Hki
Nämä liikkeet ovat siis tiedossani.
T. Jari
Jukka Järvi
Raimo Varpula <Raimo....@japo.fi> kirjoitti artikkelissa
<78b55a...@japo.fi>...
Ei hassumpi idea! Suomihan on yhdistysten luvattu maa!
Sen vain pitäisi sitten jotenkin rekisteröityä ja maksaa liitolle
jäsenmaksut jne. Toisaalta, jos kaikki harrastajaperheet
keksivät saman niin tulee ongelmia...!
Liitto ei lainaa yksityisille, koska siitä aiheutuu kustannuksia,
katoamis ja/tai häviämisongelmia, organisointiongelmia yms.
Sama pätee kaikkien Pohjoismaisten liittojen osalta!
Styroxhomman voisin ehkä laittaa sivuilleni, mutta tulee
copyright-ongelmia! Sen pitäisi siten olla esim maksullisena
selailtavissa ja kopiointisuojattuna yms. Toisaalta vanhoja
akvaariolehtiä löytynee vaikkapa kirjastoissa... luulisin?
Jukka J.
Jari Sandqvist
In article <01bc6b78$6ee85a20$6ad7c5c2@ojzxnyqp>, "Santtu Eklund"
<sant...@vip.fi> says:
>
>Raimo Varpula <Raimo....@japo.fi> kirjoitti...
>> Huomasinkin ne. Yllättävän paljon antavia nuo vanhatkin numerot.
>> Saan muuten vanhoista Akvaariomaailma lehdistä enemmän asiaa irti
>> kun paikkakuntamme kirjaston valikoimista.
>
>pari Varjon kirjaa ja joku muu.
>
>> Onko muuten olemassa mitään listaa lehden sisällöistä? Olisi
>> mielekkäämpää etsiä asiaa listalta ja sitten vasta kahlata lehtipinoa ;)
>
>
Osoittakaapa kaikki te, joilla tarmoa riittää tämä kysymys kustantajalle
osoitteeseen:
Kustantaja <akvaari...@karprin.pp.fi>
Cc mulle ei ois pahasta.
Jari
>Terv. Santtu
>