ilmastuksen laatu ja määrä
Niina Ala-Outinen
yhtäkkiä alkoi taas "pörpöttää" täydellä teholla, kun putsasin patruunan
pesun yhteydessä vaihteeksi(olen putsannut sitä ennenkin)myös ilmastinosan
"kumiläpyskän", jonka urien kautta ilma kulkee suodattimeen. Urat eivät
näyttäneet yhtään likaisilta. No, tuo ilmastus on tähänkin asti ollut ko.
suodattimen kanssa aika mystinen asia.
Nyt tuli mieleen, että onko kovasta kuplaryöpystä haittaa. Suurin osa
akvaarion vesitilasta näyttää olevan kuplien vallassa, kun on tuo
ilmastinkivikin. Ainakin neontetrat näyttivät hakeutuvan suojaan.
Kultakalatkin tuntuivat viihtyvän enemmän "nukkumanurkassaan", johon virtaus
ei juuri vaikuta. Onko siis pelkästään hyödyksi, että kuplia tulee noin
runsaasti? Voiko olla liikaa? Kärsivätkö kasvit?
Ainakin itseä tuo haittaa, on aika meluisaa, varsinkin yöllä (akvaario on
aika lähellä sänkyä). Välillä tuo "pörpötys" on lakannut pieneksi
kuplapilveksi silloin tällöin ihan itsestään. Äsken sain sen loppumaan, kun
väänsin säätönuppia sormet hellänä pienen tovin, on muuten tosi tiukka.
Toivottavasti joku jaksaa vielä kommentoida... :)
Niina
Jan Tammisto
myöskään ole yleensä tarpeen. Tarpeeksi tehokas pumppu kierrättää vettä niin
paljon, että kaasujen vaihto pinnassa riittää hyvin. Ilmapumput pitävät vain
meteliä, samoin kuin ilmaa veden sekaan hörppivä suodatin. Eri asia on, jos
haluat kuplia esteettisistä syistä.
Jan Tammisto
Niina Ala-Outinen
Jan Tammisto kirjoitti viestissä <819nac$kpg$1...@news.kolumbus.fi>...
>Jos suodattimessa riittää teho, et tarvitse kuplia mihinkään...
Olen ollut tietoinen tästä asiasta: ilmastus on oikeastaan vain esteettinen
asia. Siksi haluankin käyttää vain pientä ilmastinkiveä, joka luo kauniin
kapean kuplavirran ylöspäin. Kysymykseni koski ilmastuksen mahdollista
"liiallisuutta" eli suuren kuplaryöpyn mahdollisia haittoja.
Niina
TiLi
veden happipitoisuutta.
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
Niina Ala-Outinen <nea...@hotmail.com> kirjoitti artikkelissa
<PD6_3.180$4K3....@news.eunet.fi>...
>
> Olen ollut tietoinen tästä asiasta: ilmastus on oikeastaan vain
esteettinen
> asia.
>
> Niina
>
Jukka Järvi
TiLi wrote:
> Miksi ilmastus on vain esteettinen asia ? Eikö tarkoituksena ole nostaa
> veden happipitoisuutta.
>
Tarkoituksena happipitoisuuden nostaminen ilmastuksella monella on,
mutta kun se ei ilmastamalla nouse!
Hiilidioksidi (tärkeä kasviravinne) sensijaan lähtee pois.
--
Jukka Jarvi; E-Mail: jar...@dlc.fi
** Suomeksi: http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/oscari.htm
** Deutsch: http://www.dlc.fi/~jarvij/deutsch/aquarien.htm
** Tanganjika: http://www.dlc.fi/~jarvij/deutsch/tanganjika.htm
** Svenska: http://www.dlc.fi/~jarvij/sverige/akvariet.htm
TiLi
kemian lait... minä kun sain veden happipitoisuuden lisääntymään.
En kuitenkaan usko että tässä rikotaan mitään maapalloa pyörittävää lakia,
joten oikein toteutettu ilmastus nostaa akvaarioveden happipitoisuutta.
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
Jukka Järvi <jar...@dlc.fi> kirjoitti artikkelissa
<38390511...@dlc.fi>...
>
>
> Tarkoituksena happipitoisuuden nostaminen ilmastuksella monella on,
> mutta kun se ei ilmastamalla nouse!
TiLi
pantiksi...
Kun yöllä on pimeää, kasvit eivät yhteytä, eivät ne tee hiilidioksidilla
mitään. Jopa olen kuullut sanottavan että tuolloin rupeavat (kasvit) itse
tuottamaan hiilidioksidia. Jos näin käy saattaisi pienestä lisähapesta
olevan vain hyötyä... TOVMVM.
Ja eikös hiilidioksidia juuri siksi akvaarioveteen levitetä että se
osittain itsestäänkin poistuu vedestä ? ;-)
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
Jukka Järvi <jar...@dlc.fi> kirjoitti artikkelissa
<38390511...@dlc.fi>...
>
>
> Tarkoituksena happipitoisuuden nostaminen ilmastuksella monella on,
> mutta kun se ei ilmastamalla nouse!
> Hiilidioksidi (tärkeä kasviravinne) sensijaan lähtee pois.
Jukka Järvi
TiLi wrote:
> Kun en ole mikään biologi, niin en pistä myssyäni ja sen syömistä
> pantiksi...
>
> Kun yöllä on pimeää, kasvit eivät yhteytä, eivät ne tee hiilidioksidilla
> mitään. Jopa olen kuullut sanottavan että tuolloin rupeavat (kasvit) itse
> tuottamaan hiilidioksidia. Jos näin käy saattaisi pienestä lisähapesta
> olevan vain hyötyä... TOVMVM.
>
Happi liukenee veteen erittäin huonosti. Jos ilmastamalla on
tarkoitus hapettaa, niin mallia voi käydä katsomassa jossain
jätevede puhdistamolla. Ilmastuksen on oltava niin voimakasta, että
akvaarion koko vesimäärä lähtee liikkelle, jolloin happea
liukenee veden pinnasta (ei siis kuplista, joiden pinta on suhteellisen
pieni). Pääasiallisesti happea liukenee siis sekä veden pinnalta,
että kasvien yhteytystoiminnan seurauksena.
Jos akvaariossa on hapen puute tai vähyys, niin viimeinen virhe
on yrittää parantaa tilannetta ilmastamalla! Se tietää kaloille
menoa!
Juha Lehtinen
> Happi liukenee veteen erittäin huonosti. Jos ilmastamalla on
> tarkoitus hapettaa, niin mallia voi käydä katsomassa jossain
> jätevede puhdistamolla. Ilmastuksen on oltava niin voimakasta, että
> akvaarion koko vesimäärä lähtee liikkelle, jolloin happea
> liukenee veden pinnasta (ei siis kuplista, joiden pinta on suhteellisen
> pieni). Pääasiallisesti happea liukenee siis sekä veden pinnalta,
> että kasvien yhteytystoiminnan seurauksena.
Eikös sen ilmastuksen hapettava vaikutus juuri perustukin siihen, että vesi
saadaan liikkumaan ja samalla pinnan "pinta-ala" kasvamaan, ei siihen, että
happi liukenisi kuplien seinämistä. Näin olen ymmärtänyt. Käsittääkseni
ilmastettu vesi kuitenkin liikkuu enemmän kuin ilmastamaton.
Juha
********************************************************
Juha Lehtinen
juha.l...@pp8.inet.fi
http://personal.inet.fi/koti/juha.lehtinen
********************************************************
Jukka Järvi
Juha Lehtinen wrote:
> Jukka Järvi <jar...@dlc.fi> kirjoitti viestissä:38393210...@dlc.fi...
> > Happi liukenee veteen erittäin huonosti. Jos ilmastamalla on
> > tarkoitus hapettaa, niin mallia voi käydä katsomassa jossain
> > jätevede puhdistamolla. Ilmastuksen on oltava niin voimakasta, että
> > akvaarion koko vesimäärä lähtee liikkelle, jolloin happea
> > liukenee veden pinnasta (ei siis kuplista, joiden pinta on suhteellisen
> > pieni). Pääasiallisesti happea liukenee siis sekä veden pinnalta,
> > että kasvien yhteytystoiminnan seurauksena.
>
> Eikös sen ilmastuksen hapettava vaikutus juuri perustukin siihen, että vesi
> saadaan liikkumaan ja samalla pinnan "pinta-ala" kasvamaan, ei siihen, että
> happi liukenisi kuplien seinämistä. Näin olen ymmärtänyt. Käsittääkseni
> ilmastettu vesi kuitenkin liikkuu enemmän kuin ilmastamaton.
>
> Juha
>
Näinhän se on.
Akvaarioissa "koristeena" käytetty ilmastus ei kuitenkaan ole
samaa kuin riittävän tehokas ilmastus (jos siis ilmastuksella on tarkoitus
hapettaa vesi). Suodatinpumput ja kasvit hoitavat homman eli veden
liikuttamisen ja hapetuksen paremmin kuin koristetuuletus (ilmastus).
Sami Jokela
Jukka Järvi kirjoitti viestissä <38393210...@dlc.fi>...
>
>
>Jos akvaariossa on hapen puute tai vähyys, niin viimeinen virhe
>on yrittää parantaa tilannetta ilmastamalla! Se tietää kaloille
>menoa!
>
Jos hiilidioksidin määrä pääsee vedessä liian korkeaksi, niin siihen kai voi
sentään käyttää ilmastusta "lääkkeenä"?
Sami
Jukka Järvi
Sami Jokela wrote:
Ei, ei ,ei
Jos kalat kärsivät hapenpuutetta eli hengittävät kiivaasti tai
"roikkuvat pinnassa haukkoen happea", niin EI SAA ILMASTAA.
Oikea lääke on:
http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/akvaario/johdanto.htm#happi
eikä siitä sen enempää
Hara & Sasa
Jukka Järvi kirjoitti viestissä <38398FB0...@dlc.fi>...
>
>
>Sami Jokela wrote:
>
>> Hmm...Ilmastuksesta on siis sittenkin jotakin haittaa kaloille, mutta
miten?
>> Jos hiilidioksidin määrä pääsee vedessä liian korkeaksi, niin siihen kai
voi
>> sentään käyttää ilmastusta "lääkkeenä"?
>>
>> Sami
>
>Ei, ei ,ei
>Jos kalat kärsivät hapenpuutetta eli hengittävät kiivaasti tai
>"roikkuvat pinnassa haukkoen happea", niin EI SAA ILMASTAA.
Ennaltaehkäisevässä mielessä sitä kuitenkin voinee käyttää? Olen (hyvässä
uskossa) kytkenyt ilmastimen runsaskasviseen akvaarioon yöksi nimenomaan
haihduttaakseni kasvien hengityksen tuottamaa CO2:a. Kalat siis eivät
oireile mitenkään ja pyrin pitämään tilanteen sellaisena ;o).
-sasa-
TiLi
Onko kuplien pinta suhteellisen pieni ?
Miten olet päätynyt tähän liukenemisketjuun ?
Miksi ilmastus tietää kaloille menoa ?
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
Jukka Järvi <jar...@dlc.fi> kirjoitti artikkelissa
<38393210...@dlc.fi>...
>
> Happi liukenee veteen erittäin huonosti.
>
> (ei siis kuplista, joiden pinta on suhteellisen
> pieni).
>
> Pääasiallisesti happea liukenee siis sekä veden pinnalta,
> että kasvien yhteytystoiminnan seurauksena.
>
> Jos akvaariossa on hapen puute tai vähyys, niin viimeinen virhe
> on yrittää parantaa tilannetta ilmastamalla! Se tietää kaloille
> menoa!
>
Jukka Järvi
TiLi wrote:
> Miksi happi liukenee erittäin huonosti ?
>
> Onko kuplien pinta suhteellisen pieni ?
>
> Miten olet päätynyt tähän liukenemisketjuun ?
>
> Miksi ilmastus tietää kaloille menoa ?
>
Kiitos kysymyssarjasta!
Se että esität sen, on mielestäni suhteellisen huonosti esitetty
akvaariokirjoissa.
Esimerkiksi limnologia oppikirjoista ja käsikirjoista asia selviää,
mutta edellyttää
lukuhaluja. Taidan panna vastaukset sivulleni, koska asia nyt on
perustavaa laatua.
Pikavastaukset:
!. Johtuu happikaasun ja veden ominaisuuksista. Esin hiilidioksidi
liukenee
erittäin hyvin (tulee helposti poiskin)
2. Kuplien pinta ja reaktioaika akvaariossa on suhteellisen lyhyt
3. Oppikirjojen perusteella
4. Kun kalat kärsivät hapen puutteesta, ne käyttävät loppuvoimansa
hätähengitykseen. Jos nyt vettä ilmastetaan voimakkaasti, joutuvat
kalat lisäksi vastustamaan virtausta, mihin niiden voimat enää riitä.
Seurauksena on stressi, maitohappymyrkytys ja taudit.
Heikko ilmastus tässä tapauksessa on yhtä tyhjän kanssa.
Akvaarioharrastajille on hyviä kirjoja vesikemiasta (toki vain
saksaksi!! ;-))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))
TiLi
missä näennäisesti kirjoitetaan akvaarioon liittyvistä asioista, kun ei
asioista oikein voida edes sitten puhuakkaan. Kokeneemmat
akvaarioharrastajat valittelevat kun aloittelijat kysyvät aina niitä samoja
tyhmiä asioita, tai kysyjälle vähintäänkin muodostetaan kuva että tätä
kysymystä ei olisi pitänyt esittää. Ehkäpä sitten kokeneempien akvaristien
täytyisi poistaa ko. ryhmä valikostaan, kun ei täällä kuitenkaan
keskustella mistään järkevästä.
Näin ollen mielestäni pitäisi olla kaksi ryhmää:
sfnet.harrastus.lemmikit.akvaario.aloittelijat sekä
sfnet.harrastus.lemmikit.akvaario.gurut. Josko näissä ryhmissä sitten ihan
oikeasti saisi vastauksia. Tämä siksi että mielestäni vastaukset, kyllä ja
ei sekä lue kirjasta, ovat aivan turhia. Se energia mitä uhrasit
vastaamiseen (josta ei ollut mitään hyötyä) meni hukkaan, sillä samalla
olisi voinut muutamalla lauseella selvittää asiaa huomattavasti pitemmälle.
Tätä mielipidettä ei pidä tulkita keskustelun aloittamiseksi
(muurahaispesään sohaisu) vaan toin sen ajatuksena kaikille jotka aikovat
vastata edellä kuvattuun sävyyn. Tämä vuodatus ei varsinaisesti liity tähän
viestiketjuun, sitäpaitsi tässäkin foorumissa on ollut todella asiallista
kirjoittelua ja jopa pääsääntöisesti...
Jukka Järvi <jar...@dlc.fi> kirjoitti artikkelissa
<383A714A...@dlc.fi>...
>
> Se että esität sen, on mielestäni suhteellisen huonosti esitetty
> akvaariokirjoissa.
> Esimerkiksi limnologia oppikirjoista ja käsikirjoista asia selviää,
> mutta edellyttää
> lukuhaluja. Taidan panna vastaukset sivulleni, koska asia nyt on
> perustavaa laatua.
>
> Pikavastaukset:
> !. Johtuu happikaasun ja veden ominaisuuksista. Esin hiilidioksidi
> liukenee
> erittäin hyvin (tulee helposti poiskin)
Mielestäni tämä vastaus aliarvioi rajusti kysyjän älykkyysosamäärää tai
ainakaan se ei kerro itse asiasta mitään. Sanojen erittäin hyvin, erittäin
huonosti - ovat hyvin vähän itse asiasta kertovia. Hapella, kuten millä
muullakin aineella, on omat kemialliset ominaisuutensa, mihin me itse
voimme vaikuttaa hyvin vähän. Se että olen erimieltä siitä että happi
liukenee veteen SAIRAAN huonosti, tulee esille hieman myöhemmin.
> 2. Kuplien pinta ja reaktioaika akvaariossa on suhteellisen lyhyt
Suhteellisesti katsottuna suhteellinen on erittäin suhteellista.... ;-)
Puhuin tässä yhteydessä ilmastuksesta enkä ilmastuksesta... siis ?
a) kaasun viipymäaikaan ilmastuksessa voidaan valituilla ratkaisuilla
vaikuttaa huomattavasti, noususuhteet lähentelevät yli 1:10
b) jopa yksinkertaisemmankin ilmastuslaitteen muodostaman kuplan pinta-ala
on suuri verrattuna akvaarion yläpintaan, puhumattakaan pinnan
mahdollisesta vastaanottokyvystä
> 3. Oppikirjojen perusteella
Käsittelivätköhän lukemasi kirjat vain normaalin akvaarion kaasujen
(luonnollista) kulkua, puuttumatta itse mitenkään ilmastukseen. Jos
ilmastamalla voidaan saavuttaa jopa yli 30% lisäys akvaarion
happipitoisuuteen, niin pitäisin sitä jo osana tätä edellä kuvattua
akvaarion hapen lisäämiskonstia, pinnan kaasujenvaihdon ja kasvien lisäksi.
Happi saattaa olla (SAIRAAN) vaikeasti veteen liukeneva kaasu,
vallitsevissa olosuhteissa, tätä en minäkään kiistä. Mutta jos ilmastus
lisää veden happipitoisuutta tuon edelläkuvatun määrän, ilman veden
pintaliikkeen kasvamista, ilmaisisin asian että happea voi, saa ja
kannattaa lisätä veteen, tästä kun on harvemmin haittaa eliöille.
Niin kauan kun eri materiaaleissa olevan hapen osapaineissa ja
saturaatiorajoissa on eroja pyrkii kaasua liukenemaan pienempään
osapaineeseen päin. En käsitä teoriaasi liikkuvasta ilmakuplasta ja sitä
että tällöin ei kaasujen liukenemista tapahdu. Kaasujen liukenemista
edesauttaa tässä tapauksessa korkeampi paine ja pintakalvon puuttuminen.
> 4. Kun kalat kärsivät hapen puutteesta, ne käyttävät loppuvoimansa
> hätähengitykseen. Jos nyt vettä ilmastetaan voimakkaasti, joutuvat
> kalat lisäksi vastustamaan virtausta, mihin niiden voimat enää riitä.
> Seurauksena on stressi, maitohappymyrkytys ja taudit.
> Heikko ilmastus tässä tapauksessa on yhtä tyhjän kanssa.
Sitä en oikein nyt ymmärrä miten kalat pitäisi pistää nippusiteellä
ilmastuskiveen kiinni ;-). Eli, asiaan .... Oikein (mielipide) toteutetulla
ilmastuksella ei lisätä veden virtaamaa, jos se vain halutaan estää.
Näinollen voisin ohjeestasi päätellä että suodatinkin täytyy sammuttaa,
happikadon iskiessä akvaarioon, jotta kalat eivät joutuisi taistelemaan
virtauksia vastaan. Akvaarioon oikein mitoitettu suodatinlaitteisto
aikaansaa sellaisen virtauksen että sitä on vaikea lisätä ilmastuksella,
jos ei nyt käytetä 500 l/min ilmastusta.
Onneksi olen etukäteen, ilmastuksella, hoitanut asian kuntoon ette tarvitse
sairaita kaloja katella... ;-)
> Akvaarioharrastajille on hyviä kirjoja vesikemiasta (toki vain
> saksaksi!! ;-))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))))
Osaatko Saksaa ? No hyvä ... Haluatko antaa hyviä ja asiallisia kommentteja
kanssa sisarillesi ja veljillesi ? Kirjoita, edes kerran viikossa, pitempi,
täydellinen vastaus, tähän foorumiin ja vaikka Saksasta Suomeksi
käännettynä, ihan meille moukille jotka lukivat Saksaa koulussa 2 vuotta ja
osaavat tuskin kysyä että missä on lähin postitoimisto.... :-o
Arvostukseni kohtaasi vain kasvaa täydellisistä, hyvistä vastauksista, voin
jopa siteerata fiksuja lauseita keskusteluihini... ja mainita että tämän
sanoi myös auktoriteetti.
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
Jarkko Hyvärinen
> Näin ollen mielestäni pitäisi olla kaksi ryhmää:
> sfnet.harrastus.lemmikit.akvaario.aloittelijat sekä
> sfnet.harrastus.lemmikit.akvaario.gurut.
Tästä on keskusteltu useasti ja aina päädytty siihen että
nykyinen ratkaisu on paras.
>Josko näissä ryhmissä sitten ihan oikeasti saisi vastauksia.
Eli aloittelija-ryhmässä aloittelijat kyselisivät toisiltaan
koska kaikki "tietäjät" olisivat guru-ryhmän puolella. Ei
toimi ei.
> Tämä siksi että mielestäni vastaukset, kyllä ja
> ei sekä lue kirjasta, ovat aivan turhia. Se energia mitä uhrasit
> vastaamiseen (josta ei ollut mitään hyötyä) meni hukkaan, sillä samalla
> olisi voinut muutamalla lauseella selvittää asiaa huomattavasti pitemmälle.
Valmiiksi pureskeltu vastaus ei opeta ketään. Kun joutuu itse etsimään
ja ymmärtämään tietoa, niin alkaa oppimaankin. Kirjojen lukeminen on
aivan perusasia, jonka puutetta ei voi millään perustella. No ehkä
sokeus tai lukutaidottomuun ovat riittävät perusteet, mutta mikään muu ei ole.
> Tätä mielipidettä ei pidä tulkita keskustelun aloittamiseksi
Jos mielipiteen esittää yleisessä keskustelufoorumissa, niin se on
automaattisesti keskustelun aloitus.
> a) kaasun viipymäaikaan ilmastuksessa voidaan valituilla ratkaisuilla
> vaikuttaa huomattavasti, noususuhteet lähentelevät yli 1:10
Miten ? Saatko jollain konstilla ilmakuplan nuosunopeuden hidastumaan tai
jopa kokonaan pysähtymään.
> Oikein (mielipide) toteutetulla
> ilmastuksella ei lisätä veden virtaamaa, jos se vain halutaan estää.
Pohjasta ylöspäin nouseva ilmakupla syrjäyttää oman tilavuutensa vettä ja
siirtää syrjäytettyä vesitilavuutta sivuillensa. Eikös se ole veden
liikettä.
--
# Jarkko Hyvarinen # http://www.students.tut.fi/~h150128/
# Nanoriuttasivut päivitetty
TiLi
Jarkko Hyvärinen <jarkko.h...@kvaerner.com> kirjoitti artikkelissa
<ubt8ku...@kvaerner.com>...
> Eli aloittelija-ryhmässä aloittelijat kyselisivät toisiltaan
> koska kaikki "tietäjät" olisivat guru-ryhmän puolella. Ei
> toimi ei.
Tietäjät jotka haluavat ja viitsivät vastata aloittelijoille vastaisivat
aloittelijapuolella, muiden ei tarvitsisi nurista kun niitä tyhmiä
kysymyksiä tulee taas...
>
> Miten ? Saatko jollain konstilla ilmakuplan nuosunopeuden hidastumaan tai
> jopa kokonaan pysähtymään.
>
Ilmakuplan koon pienetessä sen nousunopeus pienenee. Et kai esittänyt
tosissasi teoriaa pysähtymisestä ?
>
> Pohjasta ylöspäin nouseva ilmakupla syrjäyttää oman tilavuutensa vettä ja
> siirtää syrjäytettyä vesitilavuutta sivuillensa. Eikös se ole veden
> liikettä.
>
Niin syrjäyttää, kyllä ... ja se on liikettä. Vertaapa ajatuksissasi
suodattimen aiheuttama virtaus esimerkiksi noin 1000 l/h ja ilmastus.
Lisäksi ilmastuksen sijoittamisella ja siihen liittyvillä rakenteilla
voidaan tästä aiheutunut virtaus hallita siten että se ei merkitse mitään
muihin verrattuna. Vesi ja kuplat liikkuu mutta aiheuttaako se virtauksen
joka tappaa kalan on eri juttu.
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
Jukka Järvi
TiLi wrote:
> Aina välillä pistää miettimään että miksi on olemassa tällainen foorumi
> missä näennäisesti kirjoitetaan akvaarioon liittyvistä asioista, kun ei
> asioista oikein voida edes sitten puhuakkaan. Kokeneemmat
> akvaarioharrastajat valittelevat kun aloittelijat kysyvät aina niitä samoja
> tyhmiä asioita, tai kysyjälle vähintäänkin muodostetaan kuva että tätä
> kysymystä ei olisi pitänyt esittää. Ehkäpä sitten kokeneempien akvaristien
> täytyisi poistaa ko. ryhmä valikostaan, kun ei täällä kuitenkaan
> keskustella mistään järkevästä.
>
Olen sen tänä syksynä aiemmin jo tehnyt, mutta kun välillä pitää
kertoa mitä uutta sivuilla on (muut eivät sitä tee).
Erehdyin taas vastaamaan, se oli virhe, myönnetään.
Jos vedessä on happea 1 mg litrassa ja kalat tarvitsevat
vähintään 3 mg/l ei 100 % lisäyskään vielä auta asiaa.
En enää jatka.
Mitä saksan kieleen tulee, niin siitäkin on aiemmin syksyllä
keskusteltu. Asiat on saksalaisissa kirjoissa kerrottu
perusteellisesti, ja voin vain valittaa, että sitä ei nykyään
enää riittävästi osata.
--
Jukka Järvi
>
> Käsittelivätköhän lukemasi kirjat vain normaalin akvaarion kaasujen
> (luonnollista) kulkua, puuttumatta itse mitenkään ilmastukseen. Jos
> ilmastamalla voidaan saavuttaa jopa yli 30% lisäys akvaarion
> happipitoisuuteen, niin pitäisin sitä jo osana tätä edellä kuvattua
> akvaarion hapen lisäämiskonstia, pinnan kaasujenvaihdon ja kasvien lisäksi.
>
> Happi saattaa olla (SAIRAAN) vaikeasti veteen liukeneva kaasu,
> vallitsevissa olosuhteissa, tätä en minäkään kiistä. Mutta jos ilmastus
> lisää veden happipitoisuutta tuon edelläkuvatun määrän, ilman veden
> pintaliikkeen kasvamista, ilmaisisin asian että happea voi, saa ja
> kannattaa lisätä veteen, tästä kun on harvemmin haittaa eliöille.
>
>
> Sitä en oikein nyt ymmärrä miten kalat pitäisi pistää nippusiteellä
> ilmastuskiveen kiinni ;-). Eli, asiaan .... Oikein (mielipide) toteutetulla
> ilmastuksella ei lisätä veden virtaamaa, jos se vain halutaan estää.
> Näinollen voisin ohjeestasi päätellä että suodatinkin täytyy sammuttaa,
> happikadon iskiessä akvaarioon, jotta kalat eivät joutuisi taistelemaan
> virtauksia vastaan. Akvaarioon oikein mitoitettu suodatinlaitteisto
> aikaansaa sellaisen virtauksen että sitä on vaikea lisätä ilmastuksella,
> jos ei nyt käytetä 500 l/min ilmastusta.
>
Jos PAHA happikato iskee akvaarioon, pitää suodatin sammuttaa ja
hoitaa tilanne kuntoon. Siihen menee noin 15 minuuttia, kuten sivullani kerron
ja sitten saa suodattaa ja tuulettaa ja vaihtaa vettä. MUTTA ei niin kauan
kun hapen puutetta on.
Olen jo sivullani muilta osin vastannut esittämiisi kysymyksiin:
http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/akvaario/johdanto.htm#Happi
Haluatko, että kopioin sivujeni sisällön viikottain tänne
njyysseihin. Voin sen toki tehdä, mutta toivon asialle laajempaa
kannatusta.
Asialliset kannanottoni ja neuvoni olen jotenkin tottunut panemaan mieluimmin
sivuilleni kuin tänne. Tiedän, toki että ne ovat monelta
samoja asioita kyselevältä aloittelijalta edelleen lukematta.
Laitankin jatkossa enää korkeintaan linkin sivulleni.
--
Jarkko Hyvärinen
> Ilmakuplan koon pienetessä sen nousunopeus pienenee.
En ymmärrä miten. Kerro. Jos kuplan (pallo) säde pienenee
puoleen, niin sen tilavuuden suhde pinta-alaan pienenee
puolella. Pienemmässä kuplassa on pienempi virtausvastus,
jollon sen pitäis nousta nopeammin ylöspäin eikä tuhlata
energiaansa veden lämmittämiseen kitkalla. Virtausoppi
ei ole minun lajini, joten saatan hyvinkin olla väärässä.
> Et kai esittänyt tosissasi teoriaa pysähtymisestä ?
En :)
--
# Jarkko Hyvarinen # http://www.students.tut.fi/~h150128/
# Facts and Lies are mine.
Jukka Järvi
"Jarkko Hyvärinen" wrote:
> "TiLi" <timo.li...@kupari.fi> writes:
>
> > Ilmakuplan koon pienetessä sen nousunopeus pienenee.
>
> En ymmärrä miten. Kerro. Jos kuplan (pallo) säde pienenee
> puoleen, niin sen tilavuuden suhde pinta-alaan pienenee
> puolella. Pienemmässä kuplassa on pienempi virtausvastus,
> jollon sen pitäis nousta nopeammin ylöspäin eikä tuhlata
> energiaansa veden lämmittämiseen kitkalla. Virtausoppi
> ei ole minun lajini, joten saatan hyvinkin olla väärässä.
>
En minäkään virtausoppia kovin hyvin tunne, mutta tarkkailemalla
ilmastusta on helppo todeta, että isommat kuplat todellakin nousevat
nopeammin. Ja makeassa vedessä kuplat ovat isompia kuin merivedessä
(tämäkin tieto perustuu sekä omaan havainnointiin että vaahdottimien
kehittämiseen vain merivesiakvaarioihin.)
Seuraava ei ole tietenkään Sinulle, vaan yleisesti tarkoitettu:
Ja ilmastamalla ei happipitoisuutta 15 minuutissa esim. 3 mg/ l:sta 10
mg/l:aan
nosteta!
Hapen puutteessa olevien kalojen auttamiseksi se on kuitenkin
syytä nopeasti näin ylös ja nopeasti nostaa. Sama keino pätee nitriiti-
ja
ammoniakki- sekä muihin kiduksiin kohdistuviin myrkytystiloihin ja
kidusloisiin.
Ai mikä keino, no se on sivuillani. :-)
Eikä siihen tarvita nippusidettä. ;-)
--
Jukka Pakkanen
"Jarkko Hyvärinen" wrote:
>
> "TiLi" <timo.li...@kupari.fi> writes:
>
> > Ilmakuplan koon pienetessä sen nousunopeus pienenee.
>
> En ymmärrä miten. Kerro. Jos kuplan (pallo) säde pienenee
> puoleen, niin sen tilavuuden suhde pinta-alaan pienenee
> puolella. Pienemmässä kuplassa on pienempi virtausvastus,
Et ota lainkaan huomioon että kuplaan kohdistuva noste pienenee paljon
jyrkemmin kuin joku virtausvastus tilavuuden pienetessä... Samaten muut
ulkoiset tekijät (esim virtaukset) alkavat olla merkittäviä kuplakoon
pienentyessä millin murto-osiin.
Homma on helppo testata käytännössä jos teoriat ei kiinnosta. Tavallinen
"iso" kupla tulee aika suoraa ja vauhdilla ylös, jos saat jostain aikaan
hyvin hienon ilmakuplasuihkun (esim. käyttämättä olleesta
[ulko]suodattimista saa todella hienon (pienisäteisen) kuplasuihkun
tunneiksi kun vesi pikkuhiljaa tunkeutuu huokosiin suodatinta
käynnistettäessä) niin voit havaita että yksittäiset kuplat leijuvat
vedessä jopa tuntikausia... eli erot ajoissa voivat olla tuhatkertaisia.
Sitten hapen liukenevuutta mietittäessä tulee tietysti ottaa huomioon
vielä sekin että sama ilmamäärä pienempinä kuplina tuottaa aina
suuremman kokonaispinta-alan.
...Jukka
Sami Jokela
Jarkko Hyvärinen kirjoitti viestissä ...
>Valmiiksi pureskeltu vastaus ei opeta ketään. Kun joutuu itse etsimään
>ja ymmärtämään tietoa, niin alkaa oppimaankin. Kirjojen lukeminen on
>aivan perusasia, jonka puutetta ei voi millään perustella. No ehkä
>sokeus tai lukutaidottomuun ovat riittävät perusteet, mutta mikään muu ei
ole.
>
Kirjat ovat tietenkin tärkein tietolähde, mutta mitäs teet, jos luetuista
kirjoista siirtyminen korkeammalle vaatii esim. Saksan osaamista tai
kirjastosta ei löydy, eikä löydä oikeita yhteyksiä mistä niitä tilata, tai
yksinkertaisesti ei ole rahaa sillä hetkellä. Yleinen mielipide näissä
asioissa antaa sellaisen kuvan, että rahan puutteella ei saisi perustella
mitään, mutta joskus se vaan on yksi elämän realiteeteistä.
Sami
Sami Jokela
Jarkko Hyvärinen kirjoitti viestissä ...
>
>> Näin ollen mielestäni pitäisi olla kaksi ryhmää:
>> sfnet.harrastus.lemmikit.akvaario.aloittelijat sekä
>> sfnet.harrastus.lemmikit.akvaario.gurut.
>
>nykyinen ratkaisu on paras.
>
kirjoittelijoista ei kertakaikkiaan sietänyt mopomiesten kirjoittelua
ryhmään. Mopoilijathan ovat tavallaan moottoripyöräilyn aloittelijoita.
Olisihan se aloittelijoille akvaarioasioissakin ihan hyvä, että tulisi
sellainen pehmeä lasku sensijaan että ns. tyhmään kysymykseen vastataan
siihen sävyyn kuin olisi suurinpiirtein murhannut ihmisen.
Minunkin viestini on varmaan monet ryhmän lukijat filtteröineet pois...
Sami
Sami Jokela
Jukka Järvi kirjoitti viestissä <383BF9F3...@dlc.fi>...
>
>Ai mikä keino, no se on sivuillani. :-)
>
Minulle ainakin asia valkeni noilta sivuilta oikein hyvin! Kannattaa
muidenkin lukea.
Sami
Sami Jokela
Jukka Järvi kirjoitti viestissä <383BD2D0...@dlc.fi>...
>
>Olen sen tänä syksynä aiemmin jo tehnyt, mutta kun välillä pitää
>kertoa mitä uutta sivuilla on (muut eivät sitä tee).
>Erehdyin taas vastaamaan, se oli virhe, myönnetään.
>Jos vedessä on happea 1 mg litrassa ja kalat tarvitsevat
>vähintään 3 mg/l ei 100 % lisäyskään vielä auta asiaa.
>
Sait hieman epäasiallista palautetta, mutta vastauksesi ovat olleet
arvokkaita ryhmässä. Älä ihmeessä jätä kirjoittelua jonkun huonon palautteen
takia!
Sami
Juha Lehtinen
viestissä:81hqo4$bkp$1...@news.koti.tpo.fi...
> Sait hieman epäasiallista palautetta, mutta vastauksesi ovat olleet
> arvokkaita ryhmässä. Älä ihmeessä jätä kirjoittelua jonkun huonon
palautteen
> takia!
Minun mielestäni ei ole lainkaan epäasiallista tai huonoa palautetta, jos
joku hiukankin uskaltaa kritisoida "ota tai jätä" -tyyliin esitettyjä
mielipiteitä tai udella perustelujen perään. Tässäkin ilmastusasiassa on
singahdelleet vain jokaisen hellimät omat mielipiteet, ainoatakaan
tarkistettavissa olevaa mittaustulosta en esimerkiksi ole nähnyt.
TiLi
palstalle, ehkä tälle keskustelulle ei synny laajempaa yleisöä, mutta
olkoon menneeksi. Teorian vastustajat älkööt vaivautuko...
Nyt esittämässäni lähdetään siitä että ilmakupla on täysin symmetrisen
pallon muotoinen, ehkei kannata monimutkaistaa asiaa liikaa...
Kyllä, tilavuus / pinta-ala suhde pienenee puoleen.
Kyllä, pienemmässä pallossa on pienempi virtausvastus
Mutta, kun säde (tai halkaisija) puolittuu - pienentyy tilavuus 1/8 -osaan
Ja, kun säde (tai halkaisija) puolittuu - pienentyy pinta-ala 1/4 -osaan
Jos, kuvitellaan että kappaleen vastuksen muodostaa otsapinta (miksei myös
halkaisijan pinta-ala, unohtaen perävirtaukset ja muut laminaarisen
virtauksen muutokset). Näinollen otsapinnan muodostaa puolet pallon
pinta-alasta...
Niin, pienenee vastus 1/4 -osaan alkuperäisestä
Mutta, noste vähenee 1/8 -osaan tilavuuden pienetessä
Eli, nostava voima pienenee 1/8 -osaan alkuperäisestä
Ja, vastus pienenee vain 1/4 -osaan alkuperäisestä
Näinollen esittäisin että jos nousunopeudet olisivat edes samat, pitäisi
vastuksen ja voiman pienetä samassa suhteessa, tässä tapauksessa noste
(nostava voima) pienenee puolet enemmän, eli pienempi kupla nousee
hitaammin ... mahtoikohan kukaan ymmärtää, en ole parhaimmillani näin
työpäivän jälkeen ;-o
Ja sitten jalat tukevasti maahan. Nyt kaikki pienet akvaarion harrastajat
... kokeilemaan. Hankitte sopivat ilmakivet jotka tekevät erikokoisia
kuplia ja järjestätte juoksukilpailut ... kuplille. Tulette hämmästymään.
Käytäntö todistaa teorian ja tämän kokeen tekijän ei tarvitse omata Pelle
Pelottoman mietintämyssyä ;-)
No, kuten jo puhuimmekin tuosta ilmastuksesta, saa kuplat oikealla
kuplakoolla viipymään aika pitkän ajan akvaariossa. Tosin aivan pienimpiä
kuplia ja kaloja ei sitten mielestäni pidä päästää tekemisiin keskenään
ennenkun kaasut ovat liuenneet veteen, se onkin jo toinen juttu.
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
Jarkko Hyvärinen <jarkko.h...@kvaerner.com> kirjoitti artikkelissa
<uk8n8q...@kvaerner.com>...
> "TiLi" <timo.li...@kupari.fi> writes:
>
> > Ilmakuplan koon pienetessä sen nousunopeus pienenee.
>
> En ymmärrä miten. Kerro. Jos kuplan (pallo) säde pienenee
> puoleen, niin sen tilavuuden suhde pinta-alaan pienenee
> puolella. Pienemmässä kuplassa on pienempi virtausvastus,
Jarkko Hyvärinen
> Yleinen mielipide näissä
> asioissa antaa sellaisen kuvan, että rahan puutteella ei saisi perustella
> mitään, mutta joskus se vaan on yksi elämän realiteeteistä.
Höpön löpön. Jos on varaa perustaa akvaario ja aikaa huolehtia siitä, niin
pitää myös olla varaa ostaa (tai laitana ne kirjastosta tai tilata ne jostain
muusta kirjastosta tai ...) ne kirjat ja aikaa lukea ne. Eka kirjat ja tieto,
sitten vasta se allas ja elävät.
TiLi
Jukka Järvellä on todella asialliset kotisivut, niistä löytyy valtavasti
tietoa mm. kalojen taudeista. Sinne minä ainakin suuntaisin jos olisi
pelkoa taudeista. Sivuilla on myös kerrottu asiallisesti hapesta ja sen
puutteesta akvaariossa. Mukana on idioottivarmat neuvot kuinka kemikaaleja
sekoitetaan, ettei tule tehtyä mitään tyhmää. Hyvä Jukka, nämä sivut
menevät arvoasteikossani aivan yläpäähän, sivuista näkyy että niitä
vaalitaan todella aidolla rakkaudella akvaarioasiaan. Ne ovat niin
visuaalisesti kuin teknisestikkin viimeisenpäälle, itse pidän
tämäntyyppisistä kotisivuista.
En kirjoita tätä siksi että haluaisin Jukan kaverikseni, tokkopa Jukka
kaikkien näiden väärinkäsitysten jälkeen sitä edes haluakaan, kerronpahan
vaan rehellisen mielipiteeni. Toivon myös itsekkin että Jukka jatkaisi
tietojensa jakamista muillekkin jopa näin News:ien välityksellä. Olen Jukan
kotisivuja lukenut jo aiemminkin ja omasta mielestäni jopa aika tarkkaan,
mutta edellisessä keskustelussakin esiintyneet asiat eivät sieltä ole
kokonaan selvinneet. Siis ilmastaminen happikadon yhteydessä on harvinaisen
selkeä asia, mutta kun asiassa on paljon muitakin sivujuonteita, mitä ei
ole selvinnyt minulle.
Itse olen aloittelija akvaariotouhuissa, mutta innostus on sitäkin
polttavampaa. Tästä johtuen olen viettänyt unettomia öitä akvaarion
vieressä vesiarvoja mitaten ja pumppuja säädellen. Vielä kun oma työni (ja
luonteeni) liittyy analysointiin, olen omasta mielestäni saanut esille
suhteellisen tarkasti, mitä pöntössäni tapahtuu. Tähän perustuen olin
hieman hämilläni kun todettiin: Ilmastus on turhaa. Enkä vieläkään hyväksy
tätä toteamusta, se ei silti tarkoita sitä ettenkö hyväksyisi mitä Jukka on
kirjoittanut. Hänen kirjoituksitaan huokuu asiantuntemus, mutta hieman
lyhytsanaisuus.
En tässä yhteydessä julkaise mitään taulukkoa mittauksistani, muutamaa jo
aiemmin esitettyä lukua lukuunottamatta. Olisi pitänyt jo mittauksia
aloittaessaan tehdä mittaussuunnitelma, jotta data:sta olisi saanut
"painokelpoista". Minut ainakin mittaukset vakuutti, jatkossa on ainakin
selvää että J.Järvi ja T.Liusvaara ajattelevat joistakin asioista
eritavalla. Enkä tässä edes hae kuka sitten ihan oikeasti on oikeassa,
ihmiset saavat pitää mielipiteensä, se on heidän oikeutensa. ->
Mielipiteitähän tässä on setvitty.
Vaikka olen aloittelija, olen tutkinut asioita ja ne omalla tavallani
perustellut itselleni miten jokin systeemi toimii. Kun tämän olen tehnyt,
en helposti vaihda käsitystäni jos joku heittää yhden lauseen "ilmaan",
ilman perusteluja. En toki ole niin jääräpäinen, että jos joku
ymmärrettävästi perustelee asian, ettenkö voisi korjata mielipidettäni. On
keskusteltu että ei saa ilmastaa jos on happikato ja mitä pitää silloin
tehdä, minkä hyvin ymmärsin. Itsekkin opin uusia asioita, siksihän
tavallaan kysyinkin. Se mihinkä ei viellä ole oikein tullut vastausta on
esimerkiksi hapen reaktiivisuus ja liukenemisolosuhteiden muutokset,
olosuhteiden vaikutus.
Kun olen teknisesti asioihin suuntautunut, olen tietysti miettinyt
erilaisia ratkaisutapoja perinteisten rinnalle. Joten en ymmärrä kun
keskusteluissa aina ilmastus ymmärretään 5 markan "kiveksi" akvaarion
pohjalla tai tähän se ainakin halutaan rinnastaa. En tiedä toimisivatko
kaikki ajatukseni, mutta mielestäni niillä saavutettaisiin selvä parannus
toisiin asioihin, esim. että virtaukset saadaan pidettyä pieninä
ilmastuksesta huolimatta.
Jokainen ihminen kirjoittaa omalla tavallaan ja valitettavasti jokainen
lukija ymmärtää kirjoitukset omalla tavallaan. Siinä kai piilee tämä News
kirjoittelun vaikeus. Ymmärretään väärin ja tullaan ymmärretyksi väärin.
Omasta mielestäni, punnitessani kirjoitteluani, palautteeni (jos sitä siksi
voi käsittää) ei ole ollut epäasiallista, eikä huonoa.
Huonoksi/epäasialliseksi se voidaan tulkita jos se niin halutaan tehdä,
onnistuuhan se mistä tahansa tekstistä.
Jossain keskustelussa todettiin mielestäni hyvin: tässä asiat tappelee, ei
miehet. Toivottavasti Jukka mielsi asian myös näin. Toivon jatkossa hyviä
asiallisia keskusteluja palstalla, mitä se toki on jo tähän mennessä
pääsääntöisesti jo ollutkin. Onnistumisen ja oppimisen täyttänyttä
akvaariosyksyä kaikille...
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
Juha Lehtinen <juha.l...@pp8.inet.fi> kirjoitti artikkelissa
<CF2%3.6$V%5....@read2.inet.fi>...
Jarkko Hyvärinen
> Näinollen esittäisin että jos nousunopeudet olisivat edes samat, pitäisi
> vastuksen ja voiman pienetä samassa suhteessa, tässä tapauksessa noste
> (nostava voima) pienenee puolet enemmän, eli pienempi kupla nousee
> hitaammin ... mahtoikohan kukaan ymmärtää, en ole parhaimmillani näin
> työpäivän jälkeen ;-o
Helposti. Kiitti selostuksesta. Minä vähän epäilin että noin se kuitenkin
menee, en jaksanut alkaa pöyritteleen kaavoja kun en ollut ihan varma
mitkä kaavat piti ottaa mukaan yhtälöön.
Annamaria von Schantz
veloituksetta kirjojaan.
AvS
--
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Se, joka kuvittelee, ettei enää tarvitse toisten apua,
muuttuu tylyksi.
-Luc de Vauvenargues
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Sami Jokela <sami....@koti.tpo.fi> wrote in message
news:81hq9c$bgl$1...@news.koti.tpo.fi...
> Kirjat ovat tietenkin tärkein tietolähde, mutta mitäs teet, jos luetuista
> kirjoista siirtyminen korkeammalle vaatii esim. Saksan osaamista tai
> kirjastosta ei löydy, eikä löydä oikeita yhteyksiä mistä niitä tilata, tai
> yksinkertaisesti ei ole rahaa sillä hetkellä. Yleinen mielipide näissä
> asioissa antaa sellaisen kuvan, että rahan puutteella ei saisi perustella
> mitään, mutta joskus se vaan on yksi elämän realiteeteistä.
>
> Sami
>
>
Markku Lehikoinen
>Höpön löpön. Jos on varaa perustaa akvaario ja aikaa huolehtia siitä, niin
>pitää myös olla varaa ostaa (tai laitana ne kirjastosta tai tilata ne jostain
>muusta kirjastosta tai ...) ne kirjat ja aikaa lukea ne. Eka kirjat ja tieto,
>sitten vasta se allas ja elävät.
># Jarkko Hyvarinen # http://www.students.tut.fi/~h150128/
Entäs jos puolitoista hyllymetriä kirjallisuutta ja 30 vuoden kokemus
eivät riitä?
Saako sitten esittää kysymyksiä, jotka ko. alan asiantuntijan
mielestä ovat tyhmiä ja kuuluvat kategoriaan "alkeet, pitää tietää"?
Tämä touhu on kuitenkin niin laaja-alaista, että on kohtuutonta vaatia
jokaiselta kaikkien osa-alueiden täydellistä hallintaa. Kuinka moni osaa
määritellä IP luokat? Kenellä kirjallisuuta tutkineella on selkeä käsitys
strontiumin tarpeesta selkärangattomien aineenvaihdunnassa?
Lisäänkö vai en? Mikäs se olikaan taas se alkaliteetin tarve typenpoistossa?
Moniin asioihin varmasti löytyykin vastauksia kirjallisuudesta, joihinkin
helposti ja joihinkin ei. Tavalliset suomenkieliset perusoppaat ovat melko
helposti ostettavissa tai lainattavissa. Jos käy kaikki läpi ja arpoo
ristiriitaisista tiedoista oikeat, on jo aika pitkällä. Muiden harrastajien
omakohtaisia kokemuksia ja havaintoja ei kuitenkaan kannata kirjoista etsiä.
Tadzikistaninkielisten (tms.) hiukkasfysiikan (tms.) kurssikirjojen hallinta
ei kuulu kohtuullisiin perusakvaristiikan vaatimuksiin.
Tiedon etsiminen tästä ryhmästä on usein nopein ja helpoin tapa.
Kysymistä ei saa estää se, että tieto on olemassa jossain muualla ja
etsittävissä menetelmillä, jotka ovat joillekin helppoja ja joillekin
käytännössä mahdottomia.
Jos joku tietää ja viitsii vastata, niin hyvä.
Jos kukaan ei tiedä, niin okei, etsitään sitten muualta.
Jos joku tietää, muttei ehdi tai viitsi vastata, niin minkäs sille mahtaa,
vapaaehtoistahan tämä on.
Jos joku tietää ja vastaa kyllä tietävänsä, mutta ei viitsivänsä kertoa, niin
kenkultahan se tuntuu. Kenellekään ei kuitenkaan makseta palkkaa ryhmään
osallistumisesta, joten turha kiukutella sen enmpää.
Ryhmän koko, tai siis viestien määrä on sellainen, että kahvitauolla ehtii
kaiken selata, turha tätä on jakaa. (Paitsi Alvinille oma...). Lisää sensijaan
mahtuu mainiosti, joten karaiskaa luontonne ja kirjoittakaa rohkeasti.
Markku Lehikoinen
-------------------
"...tulee suorittaa näppäinkomennon syöttötoiminto funktion arvolla <ENTER>.."
Muuan basic opas, suomeksi: "paina enter"
Tomi Lehtinen
<NAPS!>
>
>Tiedon etsiminen tästä ryhmästä on usein nopein ja helpoin tapa.
>Kysymistä ei saa estää se, että tieto on olemassa jossain muualla ja
>etsittävissä menetelmillä, jotka ovat joillekin helppoja ja joillekin
>käytännössä mahdottomia.
Eikö perustiedon etsimiseen auttaisi jälleen kerran FAQ? Sillä voisi saada
täältä pois ne peruskysymykset joita ei ole jaksettu/voitu etsiä kirjoista
ja siksi halutaan nopea ja helppo vastaus täältä. Jos tässä välissä olisi
puskurina FAQ niin osa kysyjistä saisi vastauksen sen kautta.
Ja jos FAQista ei löydy niin sitten seuraavaksi dejanewsilla läpi tätä
ryhmää. Ja jos ei vieläkään löydy niin sitten kai jo saisi postatakin? :-)
>Ryhmän koko, tai siis viestien määrä on sellainen, että kahvitauolla ehtii
>kaiken selata, turha tätä on jakaa. (Paitsi Alvinille oma...). Lisää
sensijaan
>mahtuu mainiosti, joten karaiskaa luontonne ja kirjoittakaa rohkeasti.
Samaa mieltä, kaikista kohdista ;-)
Jukka Järvi
TiLi wrote:
> Niinpä, niin ...
>
>
> En kirjoita tätä siksi että haluaisin Jukan kaverikseni, tokkopa Jukka
> kaikkien näiden väärinkäsitysten jälkeen sitä edes haluakaan, kerronpahan
> vaan rehellisen mielipiteeni. Toivon myös itsekkin että Jukka jatkaisi
> tietojensa jakamista muillekkin jopa näin News:ien välityksellä. Olen Jukan
> kotisivuja lukenut jo aiemminkin ja omasta mielestäni jopa aika tarkkaan,
> mutta edellisessä keskustelussakin esiintyneet asiat eivät sieltä ole
> kokonaan selvinneet. Siis ilmastaminen happikadon yhteydessä on harvinaisen
> selkeä asia, mutta kun asiassa on paljon muitakin sivujuonteita, mitä ei
> ole selvinnyt minulle.
>
Jeps!
Hapetuksessa on sivujuonteita.
Viime päivien lehdissä kerrotaan järvien hapettamisesta happikadon
ehkäisemiseksi!
Sanottakoon nyt tässä, että olen 25 vuoden ajan ammatikseni selvitellyt Suomen
vesistöissä
tapahtuneita kalakuolemia. Niistä karkeasti noin 70 % on ollut hapenpuutteen
aiheuttamia. Tiedän tasan tarkkaan, miten hapenpuute hoidetaan luonnossa
ja akvaarioissa.
Mutta siihen liittyy muitakin sivujuonteita, kuten hiilidioksidi-puutteen
tuottaminen
kasveille jne. Lisään piakkoin (viikonvaihteessa) hapetusta ja tuuletusta
käsittelevän sivun kotisivuihini. Koitan siinä käsitellä koko sopan. Otan
kernaasti kysymyksiä aiheesta vastaan, mutta vastaan niihin sivuillani. ;-)
--
Jukka Järvi
Jukka Järvi wrote:
> TiLi wrote:
>
> >
>
> Jeps!
> Hapetuksessa on sivujuonteita.
> Viime päivien lehdissä kerrotaan järvien hapettamisesta happikadon
> ehkäisemiseksi!
>
Joku kaipasi tarkkoja mittaustuloksia ilastuksen hapettavasta vaikutuksesta.
Totean että riittävän kauan kestävällä ilmastuksella saavutetaan toki
100 % kyllästys, jos veden biologinen ja kemiallinen hapenkulutus on
rittävän pieni, mutta kun hapenpuutteesta kärsivät kalat kuolevat
parissa minuutissa ja hapen väähyydestä kärsivät stressistä, niin
miten koejärjestelyissä ehditään mukaan.
Tuulettamalla ei ainakaan ehditä.
Panen happisivulleni kertomuksen tapahtumasta 60 luvulta.
Sen seurauksena minut tunnetaa Ruotsissa
vieläkin (30 vuoden kuluttua) paremmin kuin Suomessa.
--
Juha Lehtinen
viestissä:uyabn8...@kvaerner.com...
> "Sami Jokela" <sami....@koti.tpo.fi> writes:
> > Yleinen mielipide näissä
> > asioissa antaa sellaisen kuvan, että rahan puutteella ei saisi
perustella
> > mitään, mutta joskus se vaan on yksi elämän realiteeteistä.
>
> pitää myös olla varaa ostaa (tai laitana ne kirjastosta tai tilata ne
jostain
> muusta kirjastosta tai ...) ne kirjat ja aikaa lukea ne. Eka kirjat ja
tieto,
> sitten vasta se allas ja elävät.
Todennitpa mukavasti Samin mielipiteen. Juuri tuotahan mitä ilmitoit hän
itse asiassa kritisoi!
Juha Lehtinen
> Joku kaipasi tarkkoja mittaustuloksia ilastuksen hapettavasta
vaikutuksesta.
> Totean että riittävän kauan kestävällä ilmastuksella saavutetaan toki
> 100 % kyllästys, jos veden biologinen ja kemiallinen hapenkulutus on
> rittävän pieni, mutta kun hapenpuutteesta kärsivät kalat kuolevat
> parissa minuutissa ja hapen väähyydestä kärsivät stressistä, niin
> miten koejärjestelyissä ehditään mukaan.
> Tuulettamalla ei ainakaan ehditä.
Joo, tuota... Tässä on Jukka lainaus ensimmäisestä kommentistasi tämän
ketjun viesteihin:
"Tarkoituksena happipitoisuuden nostaminen ilmastuksella monella on,
mutta kun se ei ilmastamalla nouse!"
Mitenkähän nyt sitten olisi suhtauduttava mielipiteisiisi? Totesit olleesi
30 vuotta kalojen hapettomuuskuolemiin liittyvissä tehtävissä vai miten se
nyt oli? Se kai ei kuitenkaan tee sinusta erehtymätöntä kaikkien viiauksien
Tonavaa? Minusta nuo em. kommenttisi ovat vähän ristiriitaisia. Eivätkä niin
vähänkään.
Markku Lehikoinen
> Eikö perustiedon etsimiseen auttaisi jälleen kerran FAQ? Sillä voisi saada
> täältä pois ne peruskysymykset joita ei ole jaksettu/voitu etsiä kirjoista
> ja siksi halutaan nopea ja helppo vastaus täältä. Jos tässä välissä olisi
> puskurina FAQ niin osa kysyjistä saisi vastauksen sen kautta.
>
> Ja jos FAQista ei löydy niin sitten seuraavaksi dejanewsilla läpi tätä
> ryhmää. Ja jos ei vieläkään löydy niin sitten kai jo saisi postatakin? :-)
>
> Tomi
Minä täällä taas.
Liaanissahan on FAQ, mutta ei taida olla kovin suosittu. Kävin joskus
katsomassa, oli vähän amerikkalaistyylinen pintaraapaisu.
Kun näitä eri kaloja ja kasveja ja akvaarioita ja laitteita ja mitävielä
on niin suunnattomasti erilaisia, niin aina löytyy yhdistelmiä, joiden
yhteensopivuuteen ei löydy valmista tietoa, vaikka kuinka hakisi.
Ihmisten kanssa keskustellessa on useinkin tullut ilmi halu joskus
kirjoittaa ja vähän kyselläkin, mutta kun eivät onnettomat uskalla.
Joten ei nyt kasata liikoja paineita kenellekään.
Ryhmän organisaatiokaavio on (tai ainakin pitäisi olla) jonkinlainen
rinki tai keskustelupiiri, eikä jako nöyriin kysyjiin ja armollisiin
vastaajiin. Kukaan ei saa maksua vastailusta, eikä ole velvollinen
mihinkään, mikä ei satu huvittamaan. Joten kirjoitellaan ja kysellään
vaan, mutta ei sitten kiukutella, jos vastauksia ei kuulu. Eikä
loukkaannuta, jos vastaus ei aina ole kovin kärsivällinen.
Ja jos kysymys on jonkun mielestä tyhmä, niin miksi siitä pitää ruikuttaa.
Helpompi on painaa "seuraava artikkeli" nappia.
Kaupan tiskin takana seisova myyjä saa maksun asiakaspalvelusta, hänen
pitää olla pitkämielinen ja nöyrä ja jaksaa jauhaa aina samoja asioita
ja todeta, että ei mene perille, ei.
Kokemusta on. Ymmärrän oikein hyvin jos Jukalta loppuu hermo.
Asiakaspalvelu ei sovi joka luonteenlaadulle.
Markku Lehikoinen
Onkos missään "opi ilmisemaan itsesi lyhyesti ja selkeästi"-kurssia?
Ville Kivisalmi
Sami Jokela kirjoitti viestissä <81hq9c$bgl$1...@news.koti.tpo.fi>...
>
>Kirjat ovat tietenkin tärkein tietolähde, mutta mitäs teet, jos
luetuista
>kirjoista siirtyminen korkeammalle vaatii esim. Saksan osaamista tai
>kirjastosta ei löydy, eikä löydä oikeita yhteyksiä mistä niitä
tilata, tai
näissä
>asioissa antaa sellaisen kuvan, että rahan puutteella ei saisi
perustella
>mitään, mutta joskus se vaan on yksi elämän realiteeteistä.
Taisit olla Tampereen immeisiä?
Kuten jo Annamaria totesi, olisi paikallinen akvaarioseura hyvä paikka
hankkia kirjallisuutta. Tampereen akvaarioseuran kirjastossa on
yhteensä n. 200 nidettä lehtien ja kirjojen (ja pari romppua)
muodossa. Suomen- ja englannin kielellä selviää TAS:n kirjastosta jo
mallikkaasti ja saksaksikin löytyy jotain.
______________
VILLE KIVISALMI
st...@vip.fi
"Älkää vain yrittäkö tätä kotona!"
Sami Jokela
Ville Kivisalmi kirjoitti viestissä <383d9...@news.vip.fi>...
>
>Taisit olla Tampereen immeisiä?
>Kuten jo Annamaria totesi, olisi paikallinen akvaarioseura hyvä paikka
>hankkia kirjallisuutta. Tampereen akvaarioseuran kirjastossa on
>yhteensä n. 200 nidettä lehtien ja kirjojen (ja pari romppua)
>muodossa. Suomen- ja englannin kielellä selviää TAS:n kirjastosta jo
>mallikkaasti ja saksaksikin löytyy jotain.
>
Liittyminen taitaa ollakin sitten lähisuunnitelmissa.
Sami
Jukka Järvi
Juha Lehtinen wrote:
> Jukka Järvi <jar...@dlc.fi> kirjoitti viestissä:383D5DE1...@dlc.fi...
> > Joku kaipasi tarkkoja mittaustuloksia ilastuksen hapettavasta
> vaikutuksesta.
> > Totean että riittävän kauan kestävällä ilmastuksella saavutetaan toki
> > 100 % kyllästys, jos veden biologinen ja kemiallinen hapenkulutus on
> > rittävän pieni, mutta kun hapenpuutteesta kärsivät kalat kuolevat
> > parissa minuutissa ja hapen väähyydestä kärsivät stressistä, niin
> > miten koejärjestelyissä ehditään mukaan.
> > Tuulettamalla ei ainakaan ehditä.
>
> Joo, tuota... Tässä on Jukka lainaus ensimmäisestä kommentistasi tämän
> ketjun viesteihin:
>
> "Tarkoituksena happipitoisuuden nostaminen ilmastuksella monella on,
> mutta kun se ei ilmastamalla nouse!"
>
> Mitenkähän nyt sitten olisi suhtauduttava mielipiteisiisi? Totesit olleesi
> 30 vuotta kalojen hapettomuuskuolemiin liittyvissä tehtävissä vai miten se
> nyt oli? Se kai ei kuitenkaan tee sinusta erehtymätöntä kaikkien viiauksien
> Tonavaa? Minusta nuo em. kommenttisi ovat vähän ristiriitaisia. Eivätkä niin
> vähänkään.
>
Joo tuota!
Vaikuttaa minustakin vähän ristiriitaiselta näin luettuna. Tämä asia kun on
varsin
monimutkainen. Jos veden (akvaarion) hapen tarve on pieni (asia on kunnossa),
hapetusta tuulettamalla ei tarvita. Tällöin tuulettamalla hapettaminen on
riittävää.
Tuulettamisella on lähinnä koristemerkitys.
Jos hapen tarve kasvaa (akvaariossa on liikaa kaloja ja/tai liian vähän kasveja)
ei tilannetta voi tuulettamalla kalojen hapen tarpeen kannalta riittvän nopeasti
nostaa (tätä tarkoitan kun sanon ettei ilmastaminen auta). Happea kuluu jopa
nopeammin kuin sitä ehtii liueta (esimerkiksi liikaruokinnan seurauksena).
Aikoinaan, kun tehokkaita moottorisuodattimia ei vielä ollut ja akvaarioita
joko hapetettiin tuulettimella (tai ei lainkaan), oli hapen vähyys tai puute
varsin monen liikaruokinnan seuraus ja kalojen sairastumisen syy.
Siis ilmastamalla voidaan pitkän ajan kuluessa nostaa happipitoisuutta,
mutta ei riittävän nopeasti kalojen ja hapen kulumisen kannalta slloin
kun hapen puutetta tai vähyyttä alkaa esiintyä. Tässä se ristiriita on.
Jos akvaariossa ei synny hapen puutetta (liukeneminen pinnalta ja
kasvien yhteyttäminen) eli hapen liukeneminen on tehokkaampaa kuin
sen kuluttaminen, niin tuulettamalla poistetaan hiidioksidia, jolloin
kasvien yhteyttäminen saattaa kärsiä, ja siitä taas voi seurata hapen
tuoton alenemaa.
Mittaustulosten esittäminen voisi olla poikaa, mutta se edellyttää
koejärjestelyja, joissa tunnetaan BHK, KHK ja VHK eli
biologinen, kemiallinen ja välitön hapen kulutus, veden suolapitoisuus
ja lämpötila, ilmastuksen laatu, kalat ja kasvit jne.
Näitä mittauksia on tehty paljonkin, kun on selvitelty kalojen kuljetus-
tapoja siirto- ja velvoiteistutusia varten. Siis kalojen kuljetusmatkoja
viljelylaitoksista vesistöihin. Yliopistojen kirjastoista löytyy, jos joku
on kiinnostunut. Tietojen ja mittausten soveltaminen kuljetustankista
akvaarioon onkin sitten toinen jutta! ;-)
Lopputulos on, että silloin kun hapen puutetta tai vähyyttä akvaariossa
on, ei ilmastaminen riitä tilanteen kalojen kannalta riittävän nopeaan
korjaamiseen, vaan siihen tarvitaan tehokkaampi ja nopeampi
ratkaisu.
Ja kun sellainen kerran on käytetävissä, on turhaa pohtia muiden
ratkaisujen teoriaa käytännön kannalta.
Ensin aina elvytetään ja sitten annetaa muuta ensiapua.
Juha Lehtinen
> Siis ilmastamalla voidaan pitkän ajan kuluessa nostaa happipitoisuutta,
> mutta ei riittävän nopeasti kalojen ja hapen kulumisen kannalta slloin
> kun hapen puutetta tai vähyyttä alkaa esiintyä. Tässä se ristiriita on.
Ymmärsin, että tämä keskustelu lähti käyntiin nimenomaan ilmastuksen
happikatoa ehkäisevän ominaisuuden kannalta, ei sen käyttämisestä akuuttina
ensiapuna. Muuten asia on ainakin minulle selvä, jo uskon!
Jarkko Hyvärinen
> Jarkko Hyvärinen <jarkko.h...@kvaerner.com> kirjoitti:
>
> >Höpön löpön. Jos on varaa perustaa akvaario ja aikaa huolehtia siitä, niin
> >pitää myös olla varaa ostaa (tai laitana ne kirjastosta tai tilata ne jostain
> >muusta kirjastosta tai ...) ne kirjat ja aikaa lukea ne. Eka kirjat ja tieto,
> >sitten vasta se allas ja elävät.
>
> Entäs jos puolitoista hyllymetriä kirjallisuutta ja 30 vuoden kokemus
> eivät riitä?
Irrotitpa ikävästi vastaukseni viestiketjusta ja teit siitä omat johtopäätöksesi.
Jos olet lukenut viestit alusta lähtien huomaat että kysessä oli aloittelijan
perustiedon hankintaan liittyvä juttu. Jos aloittelijat viitsisivät edes lukea
kahden viimesimmän AM ongelmapalstat...
> Saako sitten esittää kysymyksiä, jotka ko. alan asiantuntijan
> mielestä ovat tyhmiä ja kuuluvat kategoriaan "alkeet, pitää tietää"?
Tottakai. Mutta jos jollakin on elämänrealiteetit semmoset että allas on ja
siinä on jopa kalojakin, mutta kirjaa ei enään voi lukean, niin eipä
mene hyvin.
> Kenellä kirjallisuuta tutkineella on selkeä käsitys
> strontiumin tarpeesta selkärangattomien aineenvaihdunnassa?
> Lisäänkö vai en? Mikäs se olikaan taas se alkaliteetin tarve typenpoistossa?
Nuoko ovat tyypillisiä aloittelijoiden/harrastajien kysymyksiä. Ne esitetään nyt
ekaa kertaa tällä palstalla. Miten olisi: "Voinko pitää neljää kultakalaa ja kahta
tulipyrstöä 100l altaassani ?". Mikä on kauppiaan vastaus ?
Kuinka monta merivesi/riutta harrastajaa täältä löytyy ? Käsi pystyyn.
HEP (yksi).
> Tiedon etsiminen tästä ryhmästä on usein nopein ja helpoin tapa.
Nimenomaan. Kukaan ei enään viitsi etsiä mitään itse, kun täältä tulee aina
vastaus (ja jos vastaus on että lue kirja, niin johan alkaa poru). Kuinka moneen
aloittelijan kysymykseen olet itse vastannut viimesen kuukauden aikana ?
--
# Jarkko Hyvarinen # http://www.students.tut.fi/~h150128/
Niina Ala-Outinen
asia, ettei tänne kannata "tulla" kuin oikein pitkään pohdittujen juttujen
kanssa, joiden aiheet käsittelevät vain harvinaisia ja arvostettuja
lajeja/asioita ? Tuntuu aika uskomattomalta, että jollain on otsaa ruveta
arvostelemaan muiden ihmisten "ongelmien" laatua ja paremmuutta.
Itse aloittelijana (reilu puolen vuoden kokemus vasta) olen kysynyt paljon
sellaisia asioita, joita takuulla ainakin osaa käsitellään alan
kirjallisuudessa tai akvaariomaailmassa (en ole tilaaja, ostan toisinaan
irtonumeroita, joten en voi olla "ajan tasalla").Asioita kuitenkin
inhimillisillä olennoilla yleensä tuppaa unohtumaan ja toisaalta ihminen
haluaa varmistusta ja tarkennusta useista eri lähteistä. Olen mielestäni
saanut mukavasti vastauksia lähes kaikkiin kysymyksiini. Nykyään
asiallisempia kuin aluksi (ehkä olen jo vähän kehittynyt "toivottuun"
suuntaan!). Aina ei vastausta ole tullut, ja tietysti se vähän harmittaa.
Mutta ei sille mitään voi: tämä on kaikille todella täysin vapaaehtoista.
Olisi hyvä muistaa, että monille netti ja tämä ryhmä ovat päivittäistä
ajanvietettä, jolloin tulee kyseltyä kaikenlaista päähän pälkähtävää,
joidenkin mielestä vähempiarvoista.
Varmaan muissakin keskusteluryhmissä on vastaavanlaista "arvostelua" ym.
Mutta tämä aihe, elävien eläinten pito, kuohuttaa joitakin jo pelkän
suojelu-näkökannan vuoksi. Ongelma tuntuu kuitenkin olevan lähinnä se, että
kun jossain pääsee tarpeeksi pitkälle ja huipulle, alkaa se joillakin
henkilöillä väistämättä nousta päähän.
Jos jotain henkilöä alkaa liikaa ahdistaa toisten "typeryys", sulkekoon
koneen (tai surffatkoon mahdollisimman kauas) ja vetäytyköön omaan
täydelliseen maailmaansa oman täydellisen itsensä kanssa. Eikö siellä tule
yksinäistä? E-hei...eihän parempaa ja fiksumpaa seuraa voi olla! :)
Niina
TiLi
mielestäni hyvät rajat kirjoitteluun. Kun nuo viestit lukee ajatuksella
läpi ja sisäistää asian terveesti - uskon että tämän palstan juttujen taso
nousee yhdeksiköstä kymppiin.
Mielestäni FAQ:ia ei tarvita, sillä se ei takaa että sitä luettaisiin.
Saataisiinpahan yksi renkutus lisää niiden kirjojen lisäksi (... kun et ole
lukenut sitä FAQ:ia...). Ei se aina laiskuuttakaan ole, vaan tiedon janoaja
ei koe että esitetyt vastaukset ja tilanne ei ole sama kuin hänellä.
Epävarma akvaristi haluaa varmistuksen ja siunauksen asialleen tällaisessa
avoimessa foorumissa. Kuten jo totesin, olin tutustunut jo aiemmin J.Järven
sivuihin, mutta sieltä en tuntenut saavani suoraa vastausta omiin
pitemmälle vietyihin ajatuskuvioihin..
En haluaisi että kaikki akvaariomaaliman "Wanhat konkarit" poistaisivat
nämä sivut listoiltaan, sillä heidän asiantuntemuksensa on korvaamatonta.
Mutta gurujenkin on maltettava mielensä jos asioista ollaan erimieltä,
usein syystäkin. On ymmärrettävä että ihmiset katsovat samaa asiaa
mahdollisesti täysin erisuunnista - kummatkin ovat aivan oikeassa, mutta ei
havaita että kaverikin on oikeassa.
Joskus tehtaiden seinillä on lappu: Jos sinulla ei ole mitään tekemistä,
älä tee sitä täällä... Eli jos et viitsi vastata asiallisesti, mielestäni
ei pidä vastata ollenkaan. Tietysti "jutussa" saa (pitää) olla aina hieman
huumoria mukana, oikeissa paikoissa.
Ainakin itse kun lueskelen juttuja, pohdiskelen hetken
kannattaako/hyödyttääkö vastata. Pyrin välttämään sitä että piikkittelisin
ilkeästi, en ehkä siinä aina onnistu. Piikittely ja ilkeily ei taida viedä
akvaarioasiaa eteenpäin... Mutta, jos jotain asiaa on vatvottu vähintään
sata kertaa (omasta mielestäsi) ei tyly vastaus saa kuin muut huonolle
tuulelle.
Kyllähän näitä jatkuvasti jankattavia asioita säännöllisesti pyörii
näilläkin sivuilla. Esimerkiksi hiilidioksidista on puhuttu samat asiat
ainakin kolmeen kertaan viimeisen puolen vuoden aikana. Se ei silti saa
vaikuttaa vastauksiin. Olen vastaillut näihin samoihin kysymyksiin (mistä
saa osia, mitä maksaa, miten, ...) jo monta kertaa. Jos vastailu rupeaisi
kyllästyttämään, saat muutkin kyllästymään vastauksella: Katso aikaisempia
viestejä... tms. Tarkoitukseni on lopettaa vastailu jos se rupeaa risomaan
itseäni.
Lopuksi kysyjä saattaa ruveta ajattelemaan asioiden omatoimista tutkiskelua
kun kukaan ei enää vaivaudu vastaamaan 234 kertaa vastattuun asiaan.
Sitten on jopa olemassa ihmisiä, jotka eivät ihan oikeasti osaa käyttää
tietokonetta niin hyvin, että eivät edes osaa käynnistää sitä ilman
muistilistaa. Emmehän me voi sulkea heitäkään ulkopuolelle ylimalkaisilla
selailu kehoituksilla. Missä muuten ihmiset oppisivat "surffailua" kuin
vain harjoittelemalla (ajokortti - ajo-opetus). Jos hädintuskin saat tämän
foorumin auki, millä sitten käytät (edes löydät) joitain hakukoneita.
Muuten jotkut ihmiset eivät mielellään lue edes noita kirjojakaan kun on
paha lukihäiriö...
Sehän on luonnollista että asioista ollaan erimieltä. Mutta tilanteen
(hyväksi) ratkaisuksi ovat hyvät kommunikointineuvot tarpeen. Esität
teorian - vastaaja on erimieltä - perustelet kantasi - kaveri perustelee
omansa... tätä jatkuu vähän aikaa, kunnes jompikumpi huomaa olleensa
(hieman) väärässä - syntyy ratkaisu. Itse rakastan kunnon väittelyitä,
tosin vihaan riitelyä ! Kyllä kai jokainen osaa lopettaa jankkailuksi
menneen eipäs - juupas keskustelun.
Sitten voidaan esittää legendaarisia perusteluita, jotka eivät mielestäni
johda mihinkään: Olen ollut 50 vuotta näiden asioiden kanssa tekemisissä,
näin on sanottu kirjassa - jonka nimeä en muista, kyllä minä tiedän... jne.
Kaikissa tähän kategoriaan liittyvissä vastauksissa on yksi yhteinen piirre
- missään niistä ei puututa mitenkään varsinaiseen asiaan, kolistellaan
vaan auktoriteetteja. Kyllä (lähes) jokainen ymmärtää hyvin esitettyjä ja
loogisia perusteluja, jotka selvittävät asiaa.
Tässäkin yhteydessä on taas kehuttu niitä kirjojen lukemista.
Valitettavasti joudun toteamaan että vielä toistaiseksi ei ole tullut
eteeni sellaista akvaariokirjaa joka olisi osannut kertoa jotain uutta
esim. valaistuksesta. Ei sen takia että olisin niin sairaan fiksu näissä
asioissa, vaan että yleensä näitä asioita eivät kirjat kauhean laajasti
käsittele. Sitten se Saksan kieli ... kun ei osaa niin ei osaa !
Onhan se tietysti ihan hauska juttu seurata, jos tuntuu että juttuja ei
tule tarpeeksi, kuinka muutama pieni ilmakupla saa kymmenien vastausten ja
kysymysten kirjon... ainakin kirjoittelu on ollut vilkasta.
--
Timo Liusvaara
timo.li...@kupari.fi
Ville Kivisalmi
Sami Jokela kirjoitti viestissä <81kbol$9kt$1...@news.koti.tpo.fi>...
Tähän sopiikin pieni mainos.
Eli Tampereen Akvaarioseura ry järjestää toimitiloissaan (Ilmarinkatu
39 B) Kalevassa akvaariohuutokaupan klo. 14.00, jonne voi kuka tahansa
jäsen tuoda myyntiin ylimääräistä harrastukseen liittyvää kamaa (seura
pidättää itsellään 10% välityspalkkion). Kaikki ovat tietenkin
tervetulleita ostoksille.
Samalla voi vaikka liittyä jäseneksi, ja näin vuoden loppupuolella on
jäsenmaksu puolet normaalista. Jäsenet saavat lainata kirjastosta
kirjoja, lehtiä, jne., sekä saavat pari kertaa vuodessa ilmestyvän
jäsenlehden kotiinsa.
Minulta saa tiedustella lisää, jos jokin jää kaivelemaan.
Sami Mattila
>Ymmärsin, että tämä keskustelu lähti käyntiin nimenomaan ilmastuksen
>happikatoa ehkäisevän ominaisuuden kannalta, ei sen käyttämisestä akuuttina
>ensiapuna. Muuten asia on ainakin minulle selvä, jo uskon!
Kaikkein suurin ongelma mielestäni onkin, että lauseet erotetaan
asiayhteydestä. Jukkahan kommentoi alunperin jonkun ongelmia,
joka epäili että syynä voisi olla mm hapenpuute ja harkitsi ilmastuksen
laittamista. Siispä Jukka vastasi lyhköisesti ettei ole oikea tapa,
eikä alkanut selostamaan koko rimpsua, vaan yksinkertaisti tuon
juuri tuohon ongelmaan. Tuo Jukan toteamus erotettuna
asiayhteydestä näyttikin oudolta (alussa siis osa puhui hieman eri
asioista). Mutta nyt kun tämäkin tuli selvitettyä perusteellisesti, niin
tuossa tuli asiat selvemmiksi.
Mutta asiaan; joissakin keskusteluryhmissä on semmoinen, kuin
usein kysytyt kysymykset, joka postitetaan ryhmään vaikka kerran
kuukaudessa. Eikö joku voisi koota tännekin tuollaisen, johon voisi
koota tästäkin keskustelusta loppuyhteenvedon (auttaisi ehkä
juuri aloittelijoita) ja siinä voisi vielä olla joitakin linkkejä esim juuri
Jukan sivulle yms.
---
T:Sami
Sami Mattila
Jukka Järvi kirjoitti viestissä <383BDAAF...@dlc.fi>...
>Olen jo sivullani muilta osin vastannut esittämiisi kysymyksiin:
>http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/akvaario/johdanto.htm#Happi
>Haluatko, että kopioin sivujeni sisällön viikottain tänne
>njyysseihin. Voin sen toki tehdä, mutta toivon asialle laajempaa
>kannatusta.
Ehdotin juuri toisessa messussa, että tänne perustettaisiin usein
kysytyt kysymykset koontimessu (esim postitus kerran kuussa
vai jopa kerran viikossa?), jossa olisi sitten linkit mistä löytyy
tarkempaa tietoa. Mielipiteitä..
---
T:Sami
Markku Lehikoinen
> Irrotitpa ikävästi vastaukseni viestiketjusta ja teit siitä omat johtopäätöksesi.
Ah, kunhan vain nappasin kiireessä jotain ajatusten ankkuriksi, sori.
> > Kenellä kirjallisuuta tutkineella on selkeä käsitys
> > strontiumin tarpeesta selkärangattomien aineenvaihdunnassa?
> > Lisäänkö vai en? Mikäs se olikaan taas se alkaliteetin tarve typenpoistossa?
> Nuoko ovat tyypillisiä aloittelijoiden/harrastajien kysymyksiä.
Ei, vaan esimerkkejä kysymyksistä, joihin ehkä löytyy vastaus jostain,
jos sinnikkäästi etsii, jos sittenkään. Suola ei ole oleellinen asia tässä.
Täällä esitettynä vastaus voisi olla tyyppiä: "Kyllähän jokainen 20
vuotta vesikemiaa/metaboliaa tms. opiskellut tuollaiset tietää,
opiskelisit itsekin".
Sinä taisit tosiaan puhua kysymyksistä ja minä vastauksista.
> Kuinka monta merivesi/riutta harrastajaa täältä löytyy ? Käsi pystyyn.
> HEP (yksi).
HEP (kaksi), (ei liity tähän teemaan).
> Kuinka moneen aloittelijan kysymykseen olet itse vastannut viimesen
> kuukauden aikana ?
Öh, enpä moneenkaan. Eipä taitaisi Liisa pahastua reviirin loukkauksesta.
Täytyy kokeilla.
> # Jarkko Hyvarinen #
Markku Lehikoinen,
Tarttee mennä laittamaan punapainijakalan pennuille artemiaa...
Markku Lehikoinen
Kiirettä, sähellystä ja sotkua.
Tärkein pointti putosi pois. Uusi täydennetty versio:
Ei, vaan esimerkkejä kysymyksistä, joihin ehkä löytyy vastaus jostain,
jos sinnikkäästi etsii, jos sittenkään. Suola ei ole oleellinen asia tässä.
Täällä esitettynä vastaus voisi olla tyyppiä: "Kyllähän jokainen 20
vuotta vesikemiaa/metaboliaa tms. opiskellut tuollaiset tietää,
opiskelisit itsekin".
Mutta tämmöisen harmillisen sattuman riski ei saisi olla este kyselylle.
Asia voi ratketa naps vaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta eikä mitään
tarvetta hankkia jokaisen akvaarioihin liittyvän erikoisalan erikoisteoksia.
Markku Lehikoinen,
Kirjosuuhautojakin on näemmä päästänyt poikaset ulkoilemaan,
artemiaa niillekin.
Sami Jokela
Markku Lehikoinen kirjoitti viestissä <81ml2s$4bg$1...@tron.sci.fi>...
> Ei, vaan esimerkkejä kysymyksistä, joihin ehkä löytyy vastaus jostain,
> jos sinnikkäästi etsii, jos sittenkään. Suola ei ole oleellinen asia
tässä.
> Täällä esitettynä vastaus voisi olla tyyppiä: "Kyllähän jokainen 20
> vuotta vesikemiaa/metaboliaa tms. opiskellut tuollaiset tietää,
> opiskelisit itsekin".
>Mutta tämmöisen harmillisen sattuman riski ei saisi olla este kyselylle.
>Asia voi ratketa naps vaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta eikä mitään
>tarvetta hankkia jokaisen akvaarioihin liittyvän erikoisalan
erikoisteoksia.
>
Kirjoissa on se paha puoli, että parhaimmillaan jostakin asiasta löytyy
kaikki mahdollinen muu asia, paitsi juuri se, jonka haluaisi
tietää/selkeyttää. Sitten on vielä sekin, että joskus asiat on kirjoitettu
sillä tavoin huonosti tai ylimalkaisesti, että sen voi ymmärtää kahdella eri
tavoilla, eikä tiedä kumpaa kirjoittaja on ajatellut. Tällaisissa
tapauksissa varmistus täällä ryhmässä on kätevä ja palkitseva (ellei sitten
joku pilaa päivää mollaamalla kysyjän ponnisteluja asian selvittämiseksi)
Sami
Tia Vento
news:01bf3814$75b598c0$a475...@la2046.kupari.fi...
> Kyllähän näitä jatkuvasti jankattavia asioita säännöllisesti pyörii
> näilläkin sivuilla. Esimerkiksi hiilidioksidista on puhuttu samat asiat
> ainakin kolmeen kertaan viimeisen puolen vuoden aikana. Se ei silti saa
> vaikuttaa vastauksiin. Olen vastaillut näihin samoihin kysymyksiin (mistä
> saa osia, mitä maksaa, miten, ...) jo monta kertaa. Jos vastailu rupeaisi
> kyllästyttämään, saat muutkin kyllästymään vastauksella: Katso aikaisempia
> viestejä... tms. Tarkoitukseni on lopettaa vastailu jos se rupeaa risomaan
> itseäni.
Mutta entä jos esim. hiilidioksidista tai akvaariokäyttöön sopivasta
silikonista kysynyt henkilö ei tiedä, että asiasta on käyty kattava
keskustelu juuri kuukautta aikaisemmin? Mielestäni on varsin luonnollista,
että kyseistä keskustelua ei haluta ja jakseta ruveta heti tahkoamaan
uudestaan. Ja useimpiin kysymyksiin ei ole olemassa yhtä ainoata oikeaa
vastausta vaan se on löydettävissä ehkä aiemmin käydyn keskustelun kaikkien
viestien sisällöistä, jokaisesta jotain. Tällöin on kysyjälle itselleenkin
parempi, jos hän jonkun vihjaamana menee sinne Deja.com:iin ja lukee ne
edellisen kuukauden viestit sen sijaan, että kuulisi vain sen yhden ihmisen
mielipiteen joka jaksoi tällä kertaa kertoa mielipiteensä asiasta.
> Lopuksi kysyjä saattaa ruveta ajattelemaan asioiden omatoimista
tutkiskelua
> kun kukaan ei enää vaivaudu vastaamaan 234 kertaa vastattuun asiaan.
Tai sitten hän kirjoittaa ryhmään "*kele mikä tässä ryhmässä ja teissä on
vikana kun ei tule vastausta!". En nyt tarkoita ketään kysyjää
henkilökohtaisesti enkä oikeastaan juuri tätä ryhmääkään, mutta joillekin
ihmisille ei todella tule mieleen etsiä tietoa muualta ellei joku sitä
heille ehdota. On niin paljon helpompaa etsiä vikaa ryhmän lukijoista, jotka
eivät ihan ilkeyttään vastaa...
> Sitten on jopa olemassa ihmisiä, jotka eivät ihan oikeasti osaa käyttää
> tietokonetta niin hyvin, että eivät edes osaa käynnistää sitä ilman
> muistilistaa. Emmehän me voi sulkea heitäkään ulkopuolelle ylimalkaisilla
> selailu kehoituksilla (...)
> Jos hädintuskin saat tämän
> foorumin auki, millä sitten käytät (edes löydät) joitain hakukoneita.
(...)
Jos ihminen osaa käyttää newssejä, hän 99,9% todennäköisyydellä osaa myös
webbisurffailun alkeet. Äärimmäisen harvat aloittavat netinkäyttöuransa
newsseistä. Ja samoin äärimmäisen harvassa ovat he, jotka käyttävät newssejä
Unixissa *ja* joilla ei ole suhteellisen helposti saatavilla myös
www-palvelut. Eikä muuten kukaan ole vielä tullut sanomaan ettei tiedä mikä
hakukone on. Se on niin perusasia, että jokainen sen tietää ja jos ei tiedä
niin opetelkoon, koska tulee sitä tarvitsemaan joka tapauksessa mikäli
haluaa nettiä käyttää vielä toisenkin kerran.
> Missä muuten ihmiset oppisivat "surffailua" kuin
> vain harjoittelemalla (ajokortti - ajo-opetus).
Perusasiat oppii menemällä työväenopiston kurssille, kysymällä
kirjastontädiltä, kysymällä neuvoa sfnet.atk. tai .aloittelija -ryhmistä,
lahjomalla naapurin peruskoululaisen näyttämään...
Kaikkien vastausten on tietysti oltava asiallisia on kysyjän tietämys
akvaarioista tai tietokoneista mikä hyvänsä, mutta tämä on akvaarioryhmä
eikä mikään tukiryhmä tietokonerajoitteisille. Me emme (pääasiassa) ole
täällä neuvomassa ihmisiä tietokoneenkäytössä, sitä varten on olemassa muut
ryhmät. Ihminen on kykeneväinen oppimaan uusia asioita, jos hän vain
vaivautuu ottamaan selvää asioista sen sijaan että voivottelee ettei osaa
sitä ja tätä. Tässä ryhmässä on useille ihmisille kerrottu jopa millä
hakukoneella löytyy vastauksia heidän kysymyksiinsä. Mitä vielä pitäisi
tehdä; ymmärtää asia kysyjän puolesta?
> Muuten jotkut ihmiset eivät mielellään lue edes noita kirjojakaan kun on
> paha lukihäiriö...
Erittäin harvinaisia poikkeustapauksia, jotka voivat vaikka ilmoittaa
tilanteensa ja saavat sitten lämpimämmän kohtelun. Sama pätee heihin, joilla
kielitaito rajoittaa tiedonhakua. Tosin jälkimmäiset voivat hakea ne
perusasiat suomenkielisistä kirjoista, ei siihen jenkkisaitteja tarvita.
Eiköhän tämä joidenkin ihmisten kirja-allergia (en nyt siis tarkoita
todellisia lukihäiriöisiä enkä ketään tiettyä henkilöä) suurimmaksi osaksi
johdu viitseliäisyyden puutteesta.
> Tässäkin yhteydessä on taas kehuttu niitä kirjojen lukemista.
> Valitettavasti joudun toteamaan että vielä toistaiseksi ei ole tullut
> eteeni sellaista akvaariokirjaa joka olisi osannut kertoa jotain uutta
> esim. valaistuksesta. Ei sen takia että olisin niin sairaan fiksu näissä
> asioissa, vaan että yleensä näitä asioita eivät kirjat kauhean laajasti
> käsittele.
En kyllä muista, että täällä olisi yleensä käsketty perusoppaiden ääreen
niitä, jotka kysyvät sellaisista aiheista, joista ei
akvaariokirjallisuudessa juuri kerrota. Akvaariokirjojen suppeus (yleisesti
osatun kielivalikoiman puitteissa) on kyllä yleisesti tiedossa ryhmään
vakituisesti kirjoittavien keskuudessa.
Kyllä mielestäni ihmisillä pitää olla jotain oma-aloitteisuutta ja sellaista
voi heiltä odottaa ja jopa vaatia. Kysyjien patistelu kirjojen ääreen johtuu
myös siitä, että jos heiltä on jäänyt joku aivan perusasia täysin pimentoon,
se pimento ei varmasti ylety vain siihen yhteen asiaan vaan sitä seuraa
legioona muita samanlaisia. Kirjasta kysyjä voisi paitsi opiskella tämän
kysymänsä asian myös kerrata niitä pariakymmentä muuta asiaa joita hän ei
kirjoitushetkellä tullut edes ajatelleeksi eikä siksi kysynyt.
Ystävällisin terveisin,
Tia
Lauri Ylä-Rotiala
Sami Mattila wrote:
>
>
> Kaikkein suurin ongelma mielestäni onkin, että lauseet erotetaan
> asiayhteydestä. Jukkahan kommentoi alunperin jonkun ongelmia,
> joka epäili että syynä voisi olla mm hapenpuute ja harkitsi ilmastuksen
> laittamista. Siispä Jukka vastasi lyhköisesti ettei ole oikea tapa,
Mikä nyt sitten on suurin ongelma, se että erotetaan lauseet toisistaan,
ei lueta viestiä ajatuksen kanssa vai se että keskustelun myötä
unohdetaan originaali kokonaan ja vielä väitetään sen sisällöksi aivan
jotain muuta kuin se oli. Älä pahastu Sami, tämä ei ole yksin sinulle,
moni muukin on hairahtunut samaan.
Alunperin kysyttiin voiko ilmastuksesta ja eritoten sen aiheuttamista
kuplista olla haittaa kaloille. Tähän ei liene kukaan vastannut. Tai
sitten minäkään en osaa lukea. Alkuperäiseen kysymykseen ei liittynyt
mitään mainintaa hapen puutteesta, ainoastaan kummastelua ailahtelevasti
toimivasta suodattimen ilmastuksesta.
Joku kyllä epäili että kalojen ei olisi hyvä joutua tekemisiin kovin
pienien ilmakuplien kanssa, mutta asiasta ei ollut varsinaista tietoa.
Itselläni ilmakuplat ovat niin pieniä, että parhaimmillaan ne menevät
virtauksen mukana syvemmälle. Ja niitä on paljon. Ainakaan lehtikalat,
musta veitsikala ja isopurjepleko eivät NÄYTÄ niistä kärsivän.
Tutkimustietoa ei minullakaan ole tarjota, sori.
t. Late
PS. Keskustelu on mielestäni ollut hyvin mielenkiintoinen ja jopa
opettava.
Sami Jokela
Tia Vento kirjoitti viestissä <81mu8e$a4f$1...@tron.sci.fi>...
>
jos hän jonkun vihjaamana menee sinne Deja.com:iin ja lukee ne
Joka on muuten nykyään todella hidas ja ärsyttävä käyttää. Ainakin
modeemilla.
Sami
Sami Mattila
Lauri Ylä-Rotiala kirjoitti viestissä:
Sarjassamme minun turhia messuja.
>Alunperin kysyttiin voiko ilmastuksesta ja eritoten sen aiheuttamista
>kuplista olla haittaa kaloille. Tähän ei liene kukaan vastannut. Tai
Niinpä tuo taisi alunperin ollakin. Minäkin jo sekoilen (muisiin ei saisi
luottaa). Se tässä on vaikeinta seurata mistä tarkalleen ottaen kukin
puhuu, ennenkuin jäljenpänä sitten selkiää kun tarkentavat ajatuksiaan.
>PS. Keskustelu on mielestäni ollut hyvin mielenkiintoinen ja jopa
>opettava.
PS. Tästäkin kekustelusta kun saisi loppuyhteenvedon, joka olisi
tulevienkin messuilijoiden luettavana.
---
T:Sami
Jukka Järvi
Sami Mattila wrote:
> Lauri Ylä-Rotiala kirjoitti viestissä:
>
> Sarjassamme minun turhia messuja.
>
> >Alunperin kysyttiin voiko ilmastuksesta ja eritoten sen aiheuttamista
> >kuplista olla haittaa kaloille. Tähän ei liene kukaan vastannut. Tai
>
Vastataan siis alkupräiseen kysymykseen koetun ja muutoin tiedetyn
perusteella:
1) Koskien ja vesiputousten sekä voimalaitosten turbiinien alapuolisissa
paikoissa on kaloja. Samoin vaikkapa Tanganjikajärven tyrskyranoilla
on kaloja (omaa kokemusta on ;-)
Samoin koralliriutoilla on kaloja aallokossakin (jälleen on kokemusta ;-)
2) Luetun perusteella tiedän kuplajonoja käytetyn estämässä kalojen
joutumista esim. jäähdytysveden mukana lauhduttimiin.
Johtopäätösten teon jätän sitten toisille. ;-)
Jukka Järvi
Sami Mattila wrote:
> Lauri Ylä-Rotiala kirjoitti viestissä:
>
> Sarjassamme minun turhia messuja.
>
> >Alunperin kysyttiin voiko ilmastuksesta ja eritoten sen aiheuttamista
> >kuplista olla haittaa kaloille. Tähän ei liene kukaan vastannut. Tai
>
Vastataan siis alkupräiseen kysymykseen koetun ja muutoin tiedyn perusteella:
Jarkko Hyvärinen
> Jarkko Hyvärinen <jarkko.h...@kvaerner.com> kirjoitti:
>
> > > Kenellä kirjallisuuta tutkineella on selkeä käsitys
> > > strontiumin tarpeesta selkärangattomien aineenvaihdunnassa?
> > > Lisäänkö vai en? Mikäs se olikaan taas se alkaliteetin tarve typenpoistossa?
Onko sulla ihan oikeasti vastaukset noihin kysymyksiin (haluaisin tietää ne)?
Mitä mieltä olet yleensä hivenaineiden lisäämisestä riuttaan ? Ja erityisesi minun
nanoni tapauksessa.
ps. oletko huomannut että verkosta (ameriikkalaisilta) ei löydy niin pientä
nanoriuttaa että siinä ei olisi vuokkokalaa ?
--
# Jarkko Hyvarinen # http://www.students.tut.fi/~h150128/akvaario/nano
Elina Lehtinen
> Jos ihminen osaa käyttää newssejä, hän 99,9% todennäköisyydellä osaa myös
> webbisurffailun alkeet.
Kyllä jopa minä, mutta...
> Äärimmäisen harvat aloittavat netinkäyttöuransa
> newsseistä. Ja samoin äärimmäisen harvassa ovat he, jotka käyttävät newssejä
> Unixissa *ja* joilla ei ole suhteellisen helposti saatavilla myös
> www-palvelut.
... luen tätä(kin) uutisryhmää Unixin kautta, eikä oikein nappaa lynxin
kautta ruveta hyviäkään akvaariosivuja lukemaan, niissä kun on aika paljon
kuvia ja värejä,joita lynx ei ymmärrä. Nettikoneelle jonottaminen on
ainakin meidän yliopistossa tuskan takana, sen sijaan sähköpostipäätteeltä
pääsee lukemaan newsit kuitenkin.
Ja mitä tulee viestien asiasisältöön, niin itse kiireisenä en ole ehtinyt
aina lukea kaikkia viestejä, vain ne jotka silloin tuntuvat
ajankohtaisilta. Ja nyt juuri tuo hiilidioksidikeskustelu tuli taas
pintaan, tajusin, että se on minunkin altaassani pulmana. Tähän mennessä
olin vain ajatellut aloittelijan oppaiden peloittelemana aloittelijana,
että akvaariovesi ei muuta teekään kuin happamoituu koko ajan liikaa - ja
sitten ongelma olikin toisin päin. (Kyllä, minulla on ollut koko ajan
pH-testi, mutta olen tulkinnut sävyt jatkuvasti väärin! Aloittelijan
ongelmat ovat moninaiset.)
Että on tästä keskustelusta ollut hyötyä, enkä olisi mistään vanhoista
viesteistä osannut asiaa alkaa hakea, jos se ei muuten olisi tullut
esille.
terv. Elina, vaihteeksi akvaariossa kaikki hyvin, kop, kop.
------------------
Arto Määttä
>Ei, vaan esimerkkejä kysymyksistä, joihin ehkä löytyy vastaus jostain,
>jos sinnikkäästi etsii, jos sittenkään.
Jos en ihan väärin ole ymmärtänyt, puhuttiin FAQ:n tekemisestä.
FAQ on lyhenne sanoista "Frequently Asked Questions". Luulen,
että lähes jokainen englantia ymmärtävä tietää, mitä tarkoittaa
sana "frequently". Se rajaa FAQ:n kysymyksiä aika paljon, vai
mitä luulet?
--
Arto, A10
Lisätietoja minusta?
ks. http://www.students.tut.fi/%7em116180/
Jukka Pakkanen
"Arto Määttä" wrote:
>
> Markku Lehikoinen <mle...@sci.fi> wrote:
> >Ei, vaan esimerkkejä kysymyksistä, joihin ehkä löytyy vastaus jostain,
> >jos sinnikkäästi etsii, jos sittenkään.
>
> Jos en ihan väärin ole ymmärtänyt, puhuttiin FAQ:n tekemisestä.
Ymmärsit ihan väärin.
Keskustelu ei liittynyt mitenkään FAQ:n tekemiseen, vaan ylipäätään
tiedon keräämiseen.
> FAQ on lyhenne sanoista "Frequently Asked Questions". Luulen,
> että lähes jokainen englantia ymmärtävä tietää, mitä tarkoittaa
> sana "frequently". Se rajaa FAQ:n kysymyksiä aika paljon, vai
> mitä luulet?
Minä luulen että _jokainen_ englantia ymmärtävä tietää mitä "frequently"
tarkoittaa... so?
...Jukka
Markku Lehikoinen
>
> Onko sulla ihan oikeasti vastaukset noihin kysymyksiin (haluaisin tietää ne)?
> Mitä mieltä olet yleensä hivenaineiden lisäämisestä riuttaan ? Ja erityisesi minun
> nanoni tapauksessa.
>
Strontiumista, viimeinen tieto minkä minä tiedän on, että kukaan ei
tiedä, mutta Wilkens arvelee olevan tarpeen.
Typenpoiston osatekijät ovat taas ihan selvää yksiselitteistä faktaa.
Ei vaan löydy yhdestäkään kirjastani ja muististakin on kadonnut tyystin.
Meri, malawi, molli ym. altaissa kuitenkin toimii, kiekoilla ei.
Kyllä minä lisäisin tippoja pieneen siinä kuin isoonkin. Joskus vaan
tuntuu siltä, etteivät nämä 0,0000000000jne. määrät voi mitään ratkaista.
Kaloillehan niillä ei kai ole niin väliä, äyriäisistä en ole varma, mutta
korallit ainakin tarvitsevat.
Tämä on taas niitä asioita, joissa lienee parenpi uskoa suosiolla
valkotakkisia tutkijasetiä ja - tätejä. Omat kokeilut voi mennä
sähellyksen puolelle.
> ps. oletko huomannut että verkosta (ameriikkalaisilta) ei löydy niin pientä
> nanoriuttaa että siinä ei olisi vuokkokalaa ?
>
Ameriikan malli ei aina oikein innosta, noin yleisellä tasolla.
Vuokkokala taas, no, tuota, eipä ne luonnossakaan kovin kauaksi erkane
kotivuokostaan. Uimatila ei taida olla kriittinen, vedenlaatu on
riutta-altaissa kohdallaan. Seuraelämä ja muu sosiaalinen kanssakäyminen
taitaa eniten kiikastaa pienissä tiloissa. Onko yksinäinen vuokkokala
onneton, ken tietää.
No, minä en kuitenkaan laittaisi ihan pieneen purkkiin. Muista
koralliahvenista, tokoista ja vaikkapa keijuahvenista löytyy lajeja,
jotka ainakin näyttävät iloisilta ja elämäänsä tyytyväisiltä pienessäkin
asunnossa.
> --
> # Jarkko Hyvarinen # http://www.students.tut.fi/~h150128/akvaario/nano
>
Markku Lehikoinen
ps. Oli muuten taas kovasti hilpeä pikkujoulutilaisuus meriakvaarioseuralla.
Kaikilla oli hauskaa ja mukavaa juttua riitti asiasta jos vierestäkin.
Kannattaa tulla mukaan. Meriakvaariota ei tarvitse olla, positiivinen
asenne riittää.
Jarkko Hyvärinen
> Typenpoiston osatekijät ovat taas ihan selvää yksiselitteistä faktaa.
> Ei vaan löydy yhdestäkään kirjastani ja muististakin on kadonnut tyystin.
> Meri, malawi, molli ym. altaissa kuitenkin toimii, kiekoilla ei.
Korkean pH:n seurausta, niin kuin pienet ilmakuplat ja niistä
johtuen toimiva vaahdotin.
> Ameriikan malli ei aina oikein innosta, noin yleisellä tasolla.
> Vuokkokala taas, no, tuota, eipä ne luonnossakaan kovin kauaksi erkane
> kotivuokostaan.
Ei noissa 15-30l riutoissa ole semmosia vuokkoja joista vuokkokala tykkää.
Ja vuokkokalan suhde muuhun altaaseen on kyllä aivan pielessä
(eli "iso" kala ja hyvin pieni amme).
> ps. Oli muuten taas kovasti hilpeä pikkujoulutilaisuus meriakvaarioseuralla.
> Kaikilla oli hauskaa ja mukavaa juttua riitti asiasta jos vierestäkin.
> Kannattaa tulla mukaan. Meriakvaariota ei tarvitse olla, positiivinen
> asenne riittää.
Eivät ottaneet enään uusia jäseniä loppuvuodeksi kun viimeksi asiaa kyselin.
Täytyy muistaa liittyä jäseneksi ens vuoden alussa. Kokoukset ovat hankalasti
Helsingissä, mutta eiköhän sinne aina joskus ehdi kun yhdistää kokousreissun
kalanostomatkaan. Olen vakaasti päättänyt että tästä lähtien kalat ja muut
elävät ostetaan hesan seudulta. Valikoima on teillä siellä niin paljon
parempi kun täällä Tampereella.
--
Markku Lehikoinen
> Korkean pH:n seurausta, niin kuin pienet ilmakuplat ja niistä
> johtuen toimiva vaahdotin.
>
> Ei noissa 15-30l riutoissa ole semmosia vuokkoja joista vuokkokala tykkää.
Kannattaa muuten olla vuokkojen suhteen varovainen vähän isommissakin
altaissa. Niillä pahuksilla on kiusallinen ja joskus jopa tuhoisa tapa
kävellä ympäriinsä ja asettua istumaan mahdollisimman pahaan paikkaan.
Kim S. voisi kertoa karmaisevan tarinan, voisiko?
> Eivät ottaneet enään uusia jäseniä loppuvuodeksi kun viimeksi asiaa kyselin.
Miten niin? Kyllä kaikki ovat tervetulleita vuodenajasta riippumatta.
Kuka antoi pakit?
> --
> # Jarkko Hyvarinen # http://www.students.tut.fi/~h150128/
Markku Lehikoinen
Jarkko Hyvärinen
> Jarkko Hyvärinen <jarkko.h...@kvaerner.com> kirjoitti:
> >
> > Korkean pH:n seurausta, niin kuin pienet ilmakuplat ja niistä
> > johtuen toimiva vaahdotin.
> pH? Kuis ois tiheys? (provokaatio??)
Ei vaan korkea (noin >8)pH ja siitä johtuva pienempi pintajännitys mahdollistaa
pienemmät kuplat jotka tarvitaan keräämään valkuaisaineet. Vaahdotin
vois periaatteessa toimia myös malawi-altaassa. Tai ainakin näin
minä olen homman ymmärtänyt.
> Kannattaa muuten olla vuokkojen suhteen varovainen vähän isommissakin
> altaissa. Niillä pahuksilla on kiusallinen ja joskus jopa tuhoisa tapa
> kävellä ympäriinsä ja asettua istumaan mahdollisimman pahaan paikkaan.
> Kim S. voisi kertoa karmaisevan tarinan, voisiko?
Levyvuokot ovat hyviä :)
> > Eivät ottaneet enään uusia jäseniä loppuvuodeksi kun viimeksi asiaa kyselin.
> Miten niin? Kyllä kaikki ovat tervetulleita vuodenajasta riippumatta.
> Kuka antoi pakit?
Jukka Nolvi kirjoitti että _hänen_ käsityksen mukaan uusia jäseniä ei enään
oteta loppuvuodeksi ja jäsenmaksu on ainoastaan koko vuodeksi. Ei se
mitään jos homma meni väärin. Minä liityn ens vuoden alusta.
--
# Jarkko Hyvarinen # http://www.students.tut.fi/~h150128/
Arto Määttä
>Keskustelu ei liittynyt mitenkään FAQ:n tekemiseen, vaan ylipäätään
>tiedon keräämiseen.
Yritin tarkistaa sitä, mutta en enää löytänyt vanhempia artikkeleita
koneeltani.
>Minä luulen että _jokainen_ englantia ymmärtävä tietää mitä "frequently"
>tarkoittaa... so?
Sitä vaan, että jos puhutaan FAQ:n keräämisestä tai yleensäkin
perustiedosta, pystytään vetämään karkea raja siihen, mitä uudelta
kysyjältä voidaan vaatia ja mitä ei. On ihan selvää, että kysymykset
tyyliin, "Minulla on blaablaablaa kalaa n litran akvaariossa. Onko
niitä liikaa?", ovat peruskysymyksiä, joita ei tarvitse kysyä täällä,
koska niihin löytyy vastaukset lähes jokaisesta akvaariokirjasta.
Esimerkiksi heitetyt kysymykset olivat aivan eri tasolla. Niitä ei
oltu kysytty tässä ryhmässä vielä koskaan, eivätkä ne olleet
perusasioita. Kukaan ei ole ehdottanut, että kaikki mieleen tulevat
kysymykset olisivat liian helppoja. Silti joku keksi heittää tämän
ajatuksen olkiukoksi. (Miten tuo olkiäijä pitäisi oikeasti suomentaa?)
Juha Lehtinen
viestissä:825pbn$5tg$5...@baker.cc.tut.fi...
>On ihan selvää, että kysymykset
> tyyliin, "Minulla on blaablaablaa kalaa n litran akvaariossa. Onko
> niitä liikaa?", ovat peruskysymyksiä, joita ei tarvitse kysyä täällä,
Minusta tämä keskustelu on käytännössä turha, sillä miten estät esim.
akvaarioryhmän ensimmäistä kertaa löytäneen kysymästä ns. tyhmiä? Miten se
olisi mahdollista, esim. teknisesti? Ja haluaisiko joku ryhtyä
esisensoriksi, akvaarioryhmän ikiomaksi kysymyspoliisiksi? Ja: samalla
argumentoinnilla voitaisiin Akvaariomaailman ongelmapalstakin heittää
roskakoriin.
Tia Vento
news:wwy14.255$Yw.1...@read2.inet.fi...
> Minusta tämä keskustelu on käytännössä turha, sillä miten estät esim.
> akvaarioryhmän ensimmäistä kertaa löytäneen kysymästä ns. tyhmiä? Miten se
> olisi mahdollista, esim. teknisesti?
Samalla tavalla kuin FAQ:t toimivat monissa muissakin ryhmissä; ryhmään
lähetetään aika ajoin (2 viikon - kuukauden välein) "mainos" jossa kerrotaan
missä FAQ on. Aloitteleva ryhmäläinen toivottavasti huomaa viestin jos
netiketin mukaisesti lukee hieman ryhmän vanhempia viestejä ennen kuin
postaa omansa. Ja kokeneemmat netinkäyttäjäthän osaavat etsiä FAQ:ta
halutessaan tietoa jostain.
Toisekseen tarkoitus ei ole vain estää sitä ensimmäistä "tyhmää" postausta
vaan FAQ olisi hyvä paikka johon voisi sitten ohjata tiedonjanoisen
aloittelijan. Niin kuin se perusopas kirjastosta, mutta jatkuvasti
saatavilla ja päivitettävissä ja ryhmäläiset voisivat itse vaikuttaa siihen,
mitä "oppaassa" on.
Kyllähän se varmaankin toimisi ainakin jollain tasolla, mutta eri asia on
kuka sen kirjoittaisi...
Tia
Jarkko Hyvärinen
> samalla
> argumentoinnilla voitaisiin Akvaariomaailman ongelmapalstakin heittää
> roskakoriin.
Jos kävis niin onnekkaasti, niin saattaisin jopa tilata ko. lehden.
Maiju K Ruismaki
>Tia Vento kirjoitti viestissä <81mu8e$a4f$1...@tron.sci.fi>...
>>
Tia kirjoitti pitkään ja fiksuja, yhdyn hänen mielipiteisiinsä.
>Joka on muuten nykyään todella hidas ja ärsyttävä käyttää. Ainakin
>modeemilla.
Tuo on aika pitkälle kellonajasta riippuvainen ongelma, Deja
tuppaa olemaan hitaampi kuuden jälkeen illalla. Toisaalta se
ei viime aikoina ole ruuhkautunut ollenkaan niin pahoin kuin
vielä jokin aika sitten.
--
-maisu- ma...@iki.fi
Vesuri
Jukka Järvi kirjoitti viestissä <383BF9F3...@dlc.fi>...
>
>
>"Jarkko Hyvärinen" wrote:
>
>> "TiLi" <timo.li...@kupari.fi> writes:
>>
>> > Ilmakuplan koon pienetessä sen nousunopeus pienenee.
>>
>> En ymmärrä miten. Kerro. Jos kuplan (pallo) säde pienenee
>> puoleen, niin sen tilavuuden suhde pinta-alaan pienenee
>> puolella. Pienemmässä kuplassa on pienempi virtausvastus,
>> jollon sen pitäis nousta nopeammin ylöspäin eikä tuhlata
>> energiaansa veden lämmittämiseen kitkalla. Virtausoppi
>> ei ole minun lajini, joten saatan hyvinkin olla väärässä.
>En minäkään virtausoppia kovin hyvin tunne, mutta tarkkailemalla
>ilmastusta on helppo todeta, että isommat kuplat todellakin nousevat
>nopeammin. Ja makeassa vedessä kuplat ovat isompia kuin merivedessä
>(tämäkin tieto perustuu sekä omaan havainnointiin että vaahdottimien
>kehittämiseen vain merivesiakvaarioihin.)
No pienet ilmakuplat kyllä nousevat selkeästi hitaammin kuin suuret.
Liittynee veden viskositeettiin ja siihen, että pienellä kuplalla on
suhteessa tilavuuteensa (ja nosteeseensa) suurempi pinta-ala, joka synnyttää
siis jonkinlaista kitkaa/vetoa/turbulenssia ...what so ever... Eli
pienentämällä kuplakokoa voidaan tehostaa hapen liukenemista, koska samalla
ilmamäärällä voidaan tuottaa huomattavasti enemmän pinta-alaa ja pitää se
vielä pidempään akvaariossa.
T. Markus Dernjatin