aina on ongelmia...
Jouni Koivumäki
Olen tuore akvaarioharrastaja Ylöjärveltä, ja peukalo edelleen keskellä
kämmentä vaikka kuinka olen yrittänyt lukea alan kirjoja, tätä listaa,
FAQ-palstaa jne, jne... Tuntuu siltä että harrastukseni etenee kriisistä
toiseen ;-) aina kun jokin asia ratkeaa, seuraava ongelma ilmenee.
Jatkuvasti pysyviä ongelmia akvaariossani ovat levä ja valkoiset madot.
Tässä ensin perustiedot akvaariostani:
- pystytetty helmikuun alussa tänä vuonna
- tilavuus 240 l, Eheim 2224 Professional ulkosuodatin, Jäger 150W
lämmitin, valaistuksena kaksi 120 cm loisteputkea (Osram L 36W/11-860
Lumilux Plus (Daylight) ja Sylvania Aquastar F36W/174-T8)
- veden lämpötila 26 C, ph 7 - 7.5, nitriitti 0.1 mg, nitraatti 12.5, KH
4
- kalat: 3 helmirihmakalaa, 8 seeprakalaa, 15 kardinaalitetraa, 5
leväbarbia ja 2 partamonnia
- kasvit: kääpiökeihäslehtiä, aaltomiekkakasvi, vedensuosikkeja ja
viuhkalehtiä
- vedenvaihto kerran viikossa noin 1/4, samalla putsaan lasit ym.
Kirjojen tutkimisen perusteella valkoiset madot eivät ole laakamatoja,
vaan jonkinlaisia hiusmatoja (?). Ne ovat hiuksenomaisia, aivan ohuita,
noin sentin pituisia ja erottuvat pohjasorassa hyvin lasia vasten. Yäk -
ötökkäkammo iskee! Madot katosivat vajaan viikon kuluttua ensimmäisestä
havainnosta, mutta ilmestyivät parin viikon päästä uudestaan, eivätkä
ole enää hävinneet. Mitä ne ovat, ovatko haitallisia ja ennen kaikkea
miten niistä pääsee eroon? En ole nähnyt vastaavia kenenkään
akvaariossa. Mikseivät kalat syö niitä - vai saavatko kalat niistä
elimistöönsä loisia?
Ja sitten se levä... Olen tunnistanut eri tyyppejä akvaariokirjojen
avulla, luulisin että olen tunnistanut ne oikein. Aluksi tuli hieman
viherlevää, joka oli ihan OK. Se hävisi leviksien myötä, jonka jälkeen
koko akvaario peittyi piilevään (ruskea peite soraan, kantoihin,
kasveihin ja laseihin). Sekin vielä menetteli, koska tilanne korjaantui
melkein kokonaan, mutta nyt viime viikkojen aikana punalevä on alkanut
vallata alaa melkein joka muodossaan. Ensin tuli vihreitä täpliä (mustat
täplälevät?), sitten partalevää ja nyt uutena tulokkaana tupsulevää.
Kannot alkavat olla vihertävänmustien laikkujen peitossa, keihäs- ja
viuhkalehdet sekä vedensuosikit ruskehtavia, miekkakasvissa on
partalevärihmoja, laseissa ruskeita ja vihreitä pilkkuja. Luulisin että
se piileväkin sinnittelee vielä mukana. Mistä tämä johtuu?? Kuinka
pääsen levistä eroon kun leviksetkään eivät näytä niitä syövän?
Masentaa. Tilanne ei ole vielä katastrofaalinen, mutta haluaisin tehdä
jotain ennen kuin se sellaiseksi muodostuu. Tuntuu siltä että vaikka
kuinka yrittäisi saada aikaan hyvät olosuhteet, tilanne vain pahenee.
Jotain positiivistakin: kalat voivat erittäin hyvin! Ja onhan se
akvaario paitsi kaunis katsella, myös erittäin mielenkiintoinen ja
antoisa harrastus. Tottapuhuen en ollenkaan osannut kuvitella millainen
maailma tämän harrastuksen myötä avautuu, niin paljon olen saanut oppia
kaikkea uutta. Kunhan pääsisi näistä ongelmista eroon! Lukisin
mielelläni vastauksianne, kokemusta tuntuu tällä meililistalla olevan
runsaasti.
Olen saanut Tampereen akvaarioliikkeistä paljon hyviä neuvoja, samoin
muutamilta akvaarioharrastajilta, mutta nyt tuntuu etten kehtaa näitä
tahoja enää ahdistella, niin paljon olen heitä kysymyksillä pommittanut.
Nyt siis te jouduitte uudeksi kohteeksi:
AUTTAKAA, PLEASE!!!
Leena
Jukka Järvi
Jouni Koivumäki wrote:
>
> Moi!
>
> snip
> Kirjojen tutkimisen perusteella valkoiset madot eivät ole laakamatoja,
> vaan jonkinlaisia hiusmatoja (?). Ne ovat hiuksenomaisia, aivan ohuita,
> noin sentin pituisia ja erottuvat pohjasorassa hyvin lasia vasten. Yäk -
> ötökkäkammo iskee! Madot katosivat vajaan viikon kuluttua ensimmäisestä
> havainnosta, mutta ilmestyivät parin viikon päästä uudestaan, eivätkä
> ole enää hävinneet. Mitä ne ovat, ovatko haitallisia ja ennen kaikkea
> miten niistä pääsee eroon? En ole nähnyt vastaavia kenenkään
> akvaariossa. Mikseivät kalat syö niitä - vai saavatko kalat niistä
> elimistöönsä loisia?
> snip
Hei!
Kun minä juuri vastasin näihin matoihin, mutta ehkä kertaus on opintojen
äiti. Kyseessä ovat siis normaalisti pohjassa elävät ja siellä
orgaamista
ainesta syövät harvasukamatoihin (Oligochaeta) kuuluvat
Stylaria-sukuiset
nivelmadot. Ne eivät ole nematodeja (hiusmatoja). Ovat pikemminkin
hyödyllisiä kuin haitallisia. Jos esteetinen haikka on liian suuri
kestettäväksi, niin koko akvaarion käsittely jollakin desinfioaineella
saattaa auttaa, kunnes uusien kasvien kanssa tuot madot uudelleen
akvaarioosi. Niitä kun tuppaa olemaan joka akvaariossa. Ilmestyvät
näkyville vaikkapa pohjan puhdistuksen yhteydessä.
Ne eivät siis missään tapauksessa ole loisia tai edes haitallisia.
Ja ainaskin jotkut kalat pitävät niistä!
t.
jj
--
Jukka Jarvi; E-Mail: jar...@dlc.fi
** Suomeksi: http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/oscari.htm
** Deutsch: http://www.dlc.fi/~jarvij/deutsch/aquarien.htm
** Tanganjika: http://www.dlc.fi/~jarvij/deutsch/tanganjika.htm
** Svenska: http://www.dlc.fi/~jarvij/sverige/akvariet.htm
Ville Kivisalmi
Jouni Koivumäki kirjoitti viestissä <38FF5E95...@sci.fi>...
>Moi!
>
>Olen tuore akvaarioharrastaja Ylöjärveltä,
Onneksi olkoon!
>Tässä ensin perustiedot akvaariostani:
>- pystytetty helmikuun alussa tänä vuonna
>- tilavuus 240 l, Eheim 2224 Professional ulkosuodatin, Jäger 150W
>lämmitin, valaistuksena kaksi 120 cm loisteputkea (Osram L 36W/11-860
>Lumilux Plus (Daylight) ja Sylvania Aquastar F36W/174-T8)
Kalustus vaikuttaisi olevan kunnossa.
>- veden lämpötila 26 C, ph 7 - 7.5, nitriitti 0.1 mg, nitraatti 12.5,
KH
>4
Nitriitti laskenee nollaan pikapikaa, olisi hyvä, jos pH ei nousisi
paljoa yli 7.
>- kasvit: kääpiökeihäslehtiä, aaltomiekkakasvi, vedensuosikkeja ja
>viuhkalehtiä
Kuinka kasvit voivat? Kasvavatko? Lannoitatko?
>- vedenvaihto kerran viikossa noin 1/4, samalla putsaan lasit ym.
Vettä voisit vaihtaa hyvinkin 1/3 tai 2/5.
Kuinka
>pääsen levistä eroon kun leviksetkään eivät näytä niitä syövän?
>Masentaa.
Levikset syövät juu. Voisit yrittää ensin vedenvaihtokuuria. Se vaatii
pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Vaihda vaikka 2 kertaa viikossa
1/3 vedestä ja seuraa muutama viikko.
Tottapuhuen en ollenkaan osannut kuvitella millainen
>maailma tämän harrastuksen myötä avautuu, niin paljon olen saanut
oppia
>kaikkea uutta.
Niinpä.
Jos muuten kiinnostaa tavata muita harrastajia, niin vilkaisehan
www.vip.fi/~stone/
VILLE KIVISALMI
st...@vip.fi
"Jos joku yrittää hoputtaa minua,
sanon hänelle, että minulla on vain
kaksi nopeutta, ja se toinen on se hitaampi"
Sami Mattila
Ville Kivisalmi kirjoitti viestissä <38ff6...@news.vip.fi>...
>>viuhkalehtiä
>
>Kuinka kasvit voivat? Kasvavatko? Lannoitatko?
Lisäksi lannoitteella saattaa olla suuri vaikutus juuri levien kasvuun.
Tuossa jo jokin aika sitten akvaarioni levättyi yllättäen ja lopuksi
testaamalla totesin, että pääsyy oli minulle uudenmerkkisessä
lannoitteessa (mitä ilmeisemmin suhteessa rautaa liian vähän
- jotkuthan lisää juuri rautaa erikseen jopa nauloina hiekkaan).
Kauanko akvaario on muuten ollut toiminnassa? Mielestäni tuo
Nitraattiarvosi (12.5) oli optimaalinen, eli tuon takia ei ainakaan
tarvitsisi lisätä vedenvaihtoja. Tuossa kun tutkin levänlisääntymisen
syytä, niin totesin levien viihtyvän viihtyvän suhteessa kasveihin
paremmin, kun Nitraattiarvo oli alle 10. Olisiko Nitraattiarvolle
10 -20 paras? Tosin jotkut käyttävät sellaisia suodatusjärjestelmiä,
että Nitraattiarvo on lähes nollassa...
---
T:Sami
Jouni Koivumäki
Olkoot madot siis pohjalla, eivät ne vielä niin sietämättömiä ole - täytyy
katsoa uudestaan jos niiden määrä lisääntyy huomattavasti.
Akvaarion laitteet ovat olleet toiminnassa ihan helmikuun alusta. Silloin
siellä oli jo ekat kasvit. Parin viikon kuluttua käynnistyksestä toin ekat
kalat (leväbarbit; tiedän, olin kärsimätön...). Lisää kaloja ja kasveja on
tullut hiljalleen tähän asti. Helmirihmakalat ja kardinaalitetrat ovat
uiskennelleet altaassa huhtikuun alusta.
Ville ja Sami kysyivät kasveista: kokeilin kierteisvallisneriaa ja
hatturuohoa, mutta kummastakin tuli nopeasti ihan läpikuultavia ja
rikkinäisiä, joten otin ne pois. Aaltomiekkakasvi kasvaa aika hitaasti ja
on sekin läpikuultava (mangaanin tai raudan puute?). Levät valtaavat
lehtien pintoja. Viuhkalehti ja vedensuosikki kasvavat nopeasti, olen
karsinut niitä muutamaan otteeseen. Toisinaan lehtikerrosten välille jää
melko pitkä pätkä vartta, aivan kuin kasvit kasvaisivat "liian nopeasti
liian pitkiksi".
Perustettaessa laitoin paikoitellen pohjaan vähän pohjalannoitetta (kuulin
jälkeenpäin että ei ollut hyvä juttu). Miekkakasville olen antanut Sera
florenette tai Tetra Crypto tablettilannoitetta vedenvaihdon yhteydessä (1
tabletti). Pari viikkoa sitten ostin uutta nestemäistä lannoitetta (Tropica
Master grow jossa mm. rautaa 0.07%, Mn 0.04%). Olen lisännyt sitä 10 ml
kerran viikossa. Olisiko se syynä punalevien kasvun lisääntymiseen?
Ajankohta sopisi.
Terv. Leena
Liisa Sarakontu
wrote:
>- pystytetty helmikuun alussa tänä vuonna
Vasta hyvin uusi, ja hakee tasapainoaan. Leväongelma saattaa
helpottaa itsekseen ajan myötä.
>- tilavuus 240 l, Eheim 2224 Professional ulkosuodatin, Jäger 150W
>lämmitin, valaistuksena kaksi 120 cm loisteputkea
Valon määränkin luulisi riittävän kasvien kasvuun
>- kalat: 3 helmirihmakalaa, 8 seeprakalaa, 15 kardinaalitetraa, 5
>leväbarbia ja 2 partamonnia
Turhan korkea pH tälle porukalle. Yritä saada laskemaan hiukan vaikka
lisäämällä pyttyysi uppopuuta ja/tai turveuutetta tai vastaavaa
ainetta. Toisaalta, laskeehan se ajan myötä ellei kraanavetesi ole
kovin kovaa eikä altaassasi ole kalkkipitoisia somisteita.
>ötökkäkammo iskee! Madot katosivat vajaan viikon kuluttua ensimmäisestä
>havainnosta, mutta ilmestyivät parin viikon päästä uudestaan, eivätkä
>ole enää hävinneet.
Matohomma taisi tulla selväksi jo muiden vastausten pohjalta. Mutta
niiden runsas esiintyminen viitannee liikaruokintaan. Eli pohjalla
(lähinää varmaan pohjamateriaalin seassa) lillii syömätöntä sapuskaa,
jolla madot lihovat.
Parvi sopivia, ei kovin isoksi kasvavia nuoliaisia luultavasti
hävittäisi madot joutuisasti. Sinulla taitaa olla tilaa 3-4 alle
10-senttiseksi jäävälle kaverille. Ei siis tiikerinuoliaisia tai
harmaanuoliaisia, mutta jotain pienempiä Botioita.
>koko akvaario peittyi piilevään (ruskea peite soraan, kantoihin,
>kasveihin ja laseihin). Sekin vielä menetteli, koska tilanne korjaantui
Piilevä katoaa aina toisinaan itsestään akvaarion kypsyessä. Sen
hävittämisessä auttavat (ainakin toisinaan) myös parempi valaistus ja
karvalehden kasvatus.
>melkein kokonaan, mutta nyt viime viikkojen aikana punalevä on alkanut
>vallata alaa melkein joka muodossaan. Ensin tuli vihreitä täpliä (mustat
>täplälevät?), sitten partalevää ja nyt uutena tulokkaana tupsulevää.
Vähennä REILUSTI ruokintaa, pidä vaikka viikon tauko, niin luulisi
alkava maistua leviksille. Ovatko ne muuten kovin pieniä? Sitä
kovaa, tiukassa istuvaa pikkulaikkuista ne eivät syö, mutta noita
karvamaisempia kyllä. Vihreät pilkut ovat enemmän partiksia varten.
>Nyt siis te jouduitte uudeksi kohteeksi:
Tähän ryhmään mahtuu paljon lisää kysymyksiä. Etenkin näin hyviä.
Liisa
Ville Kivisalmi
Jouni Koivumäki kirjoitti viestissä <39001684...@sci.fi>...
>Kiitos vastauksistanne!
>Perustettaessa laitoin paikoitellen pohjaan vähän pohjalannoitetta
(kuulin
>jälkeenpäin että ei ollut hyvä juttu). Miekkakasville olen antanut
Sera
>florenette tai Tetra Crypto tablettilannoitetta vedenvaihdon
yhteydessä (1
>tabletti). Pari viikkoa sitten ostin uutta nestemäistä lannoitetta
(Tropica
>Master grow jossa mm. rautaa 0.07%, Mn 0.04%). Olen lisännyt sitä 10
ml
>kerran viikossa. Olisiko se syynä punalevien kasvun lisääntymiseen?
>Ajankohta sopisi.
Voi hyvin olla näin. Minä suosittelisin tässä tapauksessa vain
lannoitetablettien käyttöä pohjasoraan, ei ylimääräisiä ravinnelitkuja
suoraan veteen. Täsmälannoita puolikkailla tai 1/4 tableteilla suoraan
kasvien juurelle muutaman viikon välein.
S Koivisto
Liisa Sarakontu <lsar...@cc.hut.fi> kirjoitti
viestissä:7340gscf4ruhanbru...@4ax.com...
jotakin tekemistä karvalehden nopeaan kasvuun tarvitsema ravinne joka sitten
on pois leviltä?
Samuli Koivisto
Liisa Sarakontu
wrote:
>Akvaarion laitteet ovat olleet toiminnassa ihan helmikuun alusta. Silloin
>siellä oli jo ekat kasvit. Parin viikon kuluttua käynnistyksestä toin ekat
>kalat (leväbarbit; tiedän, olin kärsimätön...).
Ei mitään vikaa tässä. Pari viikkoa käynnistyksestä on todella jo
viimeistään aika tuoda ekat kalat altaaseen, ja levis on ihan hyvä
valinta ensikalaksi: todella kestävä, ei turhan tarkka vesiarvojen
suhteen
>karsinut niitä muutamaan otteeseen. Toisinaan lehtikerrosten välille jää
>melko pitkä pätkä vartta, aivan kuin kasvit kasvaisivat "liian nopeasti
>liian pitkiksi".
Jotenkin tämä onnistuu kuulostamaan aika lailla valonpuutteelta.
>Perustettaessa laitoin paikoitellen pohjaan vähän pohjalannoitetta (kuulin
>jälkeenpäin että ei ollut hyvä juttu).
Kyllä sinne pohjaan saa lannoitetta laittaa.
Liisa
Jouni Koivumäki
keinojen olevan vähissä, mutta nyt vaan uudella innolla pähkäilemään!
Mielellään näkisin että akvaariossa olisi tasapainoiset olosuhteet, joten
yritän ottaa neuvoistanne opiksi.
Liisa, levikseni ovat kasvaneet nopeasti ja ovat nyt noin 7-8 cm pituisia.
Kasvien "vääränlaiseen" pituuskasvuun toivottavasti auttaa se, että uusin
noin kuukausi sitten toisenkin loisteputken, joten valaistus on nyt parempi
kuin se oli aluksi (ostin akvaarioni käytettynä ja mukana tuli yksi vanha
lamppu).
Leena
> Piilevä katoaa aina toisinaan itsestään akvaarion kypsyessä. Sen
> hävittämisessä auttavat (ainakin toisinaan) myös parempi valaistus ja
> karvalehden kasvatus.
>
Liisa Sarakontu
wrote:
>Miten karvalehden kasvatus vaikuttaa piilevien hävittämiseen? Onko sillä
>jotakin tekemistä karvalehden nopeaan kasvuun tarvitsema ravinne joka sitten
>on pois leviltä?
Väittävät, että kova karvalehti tarvitsee rakentuakseen piitä ja siten
syö piilevien safkaa kun kasvaa hyvin. Ja kun on vielä niin
onnettoman nopeakasvuinen, niin vie muitakin ravinteita matkassaan.
Ei omaa kokemusta asiasta (karvalehteä on runsaasti muttei piilevää)
mutta olen kuullut/lukenut pari luotettavantuntuista juttua aiheesta.
Liisa
Tiina
> Väittävät, että kova karvalehti tarvitsee rakentuakseen piitä ja siten
> syö piilevien safkaa kun kasvaa hyvin. Ja kun on vielä niin
> onnettoman nopeakasvuinen, niin vie muitakin ravinteita matkassaan.
>
> Ei omaa kokemusta asiasta (karvalehteä on runsaasti muttei piilevää)
> mutta olen kuullut/lukenut pari luotettavantuntuista juttua aiheesta.
Siinä akvaariossa, johon laitoin ContraIckin , karvalehti tiputti kaikki
"neulasensa" siis lehtensä... Otinpa varuilta toisestakin altaasta
karvalehden pois kun siinä oli se GeneralTonic. Vaikka lupasivat, ettei
aineet tee mitään kasveille (prkl edelleen). Sanon vain, että hemmetin
Tetra! (Anteeksi.)
Maiju K Ruismaki
Jouni =?iso-8859-1?Q?Koivum=E4ki?= <gk...@sci.fi> wrote:
>Ville ja Sami kysyivät kasveista: kokeilin kierteisvallisneriaa ja
>hatturuohoa, mutta kummastakin tuli nopeasti ihan läpikuultavia ja
>rikkinäisiä, joten otin ne pois. Aaltomiekkakasvi kasvaa aika hitaasti ja
>on sekin läpikuultava (mangaanin tai raudan puute?). Levät valtaavat
>lehtien pintoja. Viuhkalehti ja vedensuosikki kasvavat nopeasti, olen
>karsinut niitä muutamaan otteeseen. Toisinaan lehtikerrosten välille jää
>melko pitkä pätkä vartta, aivan kuin kasvit kasvaisivat "liian nopeasti
>liian pitkiksi".
Hatturuohoa myydään ihan yleisesti mutten tiedä ketään joka
olisi saanut kasvin viihtymään. Amano käyttää sisustuksissaan
jotain lajia ja saa ne menestymään ilmeisesti tolkuttomalla
valaistuksella, useissa kuvissa voi huomata miten juuri näihin
osoittaa voimakkaat spottivalot. Vallisneriat noin yleensäkin
viihtyvät joillakin, toisilla eivät. Kierteisvallisneria, jos
tarkoitat tällä lajia jonka lehdet kiertyvät spiraalille, on
ainakin minulla ja muutamilla muilla viihtynyt aluksi hyvin
mutta kuollut sitten pois. Luultavasti se käyttää jonkin
ravinteen loppuun. Aaltomiekkakasvin pitäisi viihtyä normaali-
oloissa. Sinuna tarkistaisin valaistusta ja lopettaisin pohjan
kaivelemisen kasvin kohdalta, näin alkuun.
>Perustettaessa laitoin paikoitellen pohjaan vähän pohjalannoitetta (kuulin
>jälkeenpäin että ei ollut hyvä juttu). Miekkakasville olen antanut Sera
>florenette tai Tetra Crypto tablettilannoitetta vedenvaihdon yhteydessä (1
>tabletti).
Kuulostaa siltä ettet kuitenkaan liikaa ole lannoittanut kun
käytät tuollaista sanamuotoa? Joillekin on tullut ongelmia
pohjalannoitteista, kaikille ei. Riippunee määristä ja siitä
onko kasveilla tarvetta lannoitteille vai saavatko ne niitä
riittävästi muutenkin. En kuitenkaan lisäisi tablettilannoitteita
noin usein, kerran parissa-neljässä kuukaudessa riittää. Sinullahan
kuitenkin oli ihan kelpo määrä kalojakin, vaikken listaa lukenutkaan
kunnolla läpi.
>Pari viikkoa sitten ostin uutta nestemäistä lannoitetta (Tropica
>Master grow jossa mm. rautaa 0.07%, Mn 0.04%). Olen lisännyt sitä 10 ml
>kerran viikossa. Olisiko se syynä punalevien kasvun lisääntymiseen?
>Ajankohta sopisi.
Voi hyvin olla. Tropican lannoite on hyvälaatuista ja moneen
otteeseen täälläkin parhaaksi mainittua, mutta esimerkiksi juuri
saamassani kirjassa "Ecology of the Planted Aquarium" Diana
Walstad kirjoittaa samanlaisista kokemuksista; raudan lisääminen
lisää levien määrää (muistaakseni punalevät mainittiin erikseen
mutten nyt löydä sitä kohtaa). Minulla on myös herännyt joskus
epäilys että näin voisi olla, kun olen miettinyt miksi jossain
altaassa on punalevää ja toisessa ei, vaikkei kummassakaan ole
sitä syöviä kaloja ja vesi on periaatteessa samaa.
>> Lisäksi lannoitteella saattaa olla suuri vaikutus juuri levien kasvuun.
>> Tuossa jo jokin aika sitten akvaarioni levättyi yllättäen ja lopuksi
>> testaamalla totesin, että pääsyy oli minulle uudenmerkkisessä
>> lannoitteessa (mitä ilmeisemmin suhteessa rautaa liian vähän
>> - jotkuthan lisää juuri rautaa erikseen jopa nauloina hiekkaan).
No, nauloja on yksi sun toinenkin kokeillut. :-) Helpommin
toimii mielestäni askartelupunasavi, josta on helppo muotoilla
hiekkaan upotettavia peukalonpään kokoisia palloja. Pallojen
annetaan kuivua vuorokausi huonetilassa ja sitten akvaarioon.
Muistattekos sen ison 12000 l Amazon-akvaarion Särkänniemessä,
josta oli joskus muinoin juttua AKvaariomaailmassa? Siinähän
mainittiin käytettävän nauloja raudanlähteenä, mutta surkeassa
kunnossa sekin allas on aina ollut kun sen olen nähnyt. Mitähän
sille nyt kuuluu?
>> Kauanko akvaario on muuten ollut toiminnassa? Mielestäni tuo
>> Nitraattiarvosi (12.5) oli optimaalinen, eli tuon takia ei ainakaan
>> tarvitsisi lisätä vedenvaihtoja. Tuossa kun tutkin levänlisääntymisen
>> syytä, niin totesin levien viihtyvän viihtyvän suhteessa kasveihin
>> paremmin, kun Nitraattiarvo oli alle 10. Olisiko Nitraattiarvolle
>> 10 -20 paras? Tosin jotkut käyttävät sellaisia suodatusjärjestelmiä,
>> että Nitraattiarvo on lähes nollassa...
>>
>> ---
>> T:Sami
Jotkut haluavat kaiken nitraatin pois ja jotkut lisäävät sitä.
Sinilevät käsittääkseni saattavat hyvinkin rehottaa täysin nolla-
arvoissa, mutta tästä minulla ei ole kokemusta. Netissähän näitä
on spekuloitu, hakusanalla PMDD löytyy parhaat jutut.
--
-maisu- ma...@iki.fi
Sami Mattila
>No, nauloja on yksi sun toinenkin kokeillut. :-) Helpommin
>toimii mielestäni askartelupunasavi, josta on helppo muotoilla
Helpoiten taitanee toimia, kun lisää raudan nesteenä :)
Jostain syystä olen tykästynyt - varmaankin siksi että tuo
kokeiluni toi leväongelman joka poistui siirryttyäni vanhaan
lannoitteeseen - lisäämään raudan erikseen nesteenä ja
muut ravinteet kanssa omasta pullostaan nesteenä, sekä
joskus vaihtelun vuoksi pohjatabletteja. Tiedä sitten olisiko
ollut kyse vaikka raudan ylitarjonnastakin...
---
T:Sami
Jukka Järvi
Sami Mattila wrote:
>
>
> Helpoiten taitanee toimia, kun lisää raudan nesteenä :)
> - lisäämään raudan erikseen nesteenä ja
> muut ravinteet kanssa omasta pullostaan nesteenä, sekä
> joskus vaihtelun vuoksi pohjatabletteja. Tiedä sitten olisiko
> ollut kyse vaikka raudan ylitarjonnastakin...
>
> ---
> T:Sami
Hei!
Panisitko vaikkapa vain kertauksen vuoksi noiden käyttämäsi
nesteiden nimet (tai muut tunnistetiedot) esille, koska
niillä lienee yleistäkin mielenkiintoa.
Sami Mattila
>> muut ravinteet kanssa omasta pullostaan nesteenä, sekä
>Hei!
>Panisitko vaikkapa vain kertauksen vuoksi noiden käyttämäsi
>nesteiden nimet (tai muut tunnistetiedot) esille, koska
>niillä lienee yleistäkin mielenkiintoa.
Eli käytän nykyään Lapis aqua perfect SteruSan:ia, joka on
nestemäinen täyslannoite ilman rautaa (eli ei muille lannoitteille
kuin vain yksi purkki). Rautalannoitteena käytän Lapis aqua
perfect FerruSan:ia. Hmm.. noissa ei näyttäisi olevan ollenkaan
mangaania (muistaakseni tuokin oli tarpeellinen lannoiteosa),
tai ei ainakaan erikseen ole mainittu. Syntyykö mangaania
jostain muualta?
Välillä kokeilin Tetran AquaPlant FloraPride:a, mutten millään
löytänyt annostusta, jolla kasvit olisi menestyneet leviä
paremmin, vaikka kokeilin erilaisiakin annostuksia kuin ohjeissa
ja mittailin rauta-arvonkin (oli tosi pieni - eli näyttääköhän
rautatestit myös 'sidotun' raudan määrän?). Valitettavasti tuo
ei kerro mitään määriä.
Maiju K Ruismaki
>Maiju K Ruismaki kirjoitti viestissä:
>
>>No, nauloja on yksi sun toinenkin kokeillut. :-) Helpommin
>>toimii mielestäni askartelupunasavi, josta on helppo muotoilla
>Helpoiten taitanee toimia, kun lisää raudan nesteenä :)
>Jostain syystä olen tykästynyt - varmaankin siksi että tuo
>kokeiluni toi leväongelman joka poistui siirryttyäni vanhaan
>lannoitteeseen - lisäämään raudan erikseen nesteenä ja
>muut ravinteet kanssa omasta pullostaan nesteenä, sekä
>joskus vaihtelun vuoksi pohjatabletteja. Tiedä sitten olisiko
>ollut kyse vaikka raudan ylitarjonnastakin...
Läheskään kaikki kasvit eivät ota pääosaa ravinteista vedestä
vaan pohjasta, jolloin sitten veteen lisätty rauta (Walstadin
teorian mukaan) jää levien hyödyksi.
Sekoittelin tuossa juuri uusia PMDD-litkuja uusilla suhteilla.
Eihän siinä vanhassakaan varsinaisesti mitään vikaa ole, mutta
haluttaa vähän kokeilla.
--
-maisu- ma...@iki.fi