APUA!!! 3v tytär ruokki kaloja purkkikaupalla (ISOJA PURKKEJA) - kalat viimeisillään
Jussi
Seuraus oli että akvaarion noin 30-40 kalasta jäi henkiin noin 5.
Asia eteni näin:
- Huomaisin asian noin tunnin päästä tapahtuneesta
- Imuroin pohjalta kaiken mitä sain letkulla
- vaihdoin perään vettä noin kolmanneksen
- en "uskaltanut" pestä pumppua (Eheim iulkosuodatin noin 600 L
akvariolle tarkoitettu malli) kun pelkäsin että tulee liian iso muutos
kaloille. Tämä varmaan oli virhe tässä tapauksessa
- noin 2h ekasta veden vaihdosta vaihdettiin vaihdettiin uudestaan 1/3
vedestä
- aamulla melkein kaikki kalat olivat kuolleet
- tänään on vettä vaihdettu kahteen kertaan; 1/3 ja 1/2, samalla
imuroitu pohjaa suppilolla (onko se nyt lappo vai mikä).
- Pumppu huudeltu tänään kahteen kertaan: aamulla ja illalla
Vesi on edelleen oudon sameata. Kuolleet kalat on toivoakseni kaikki jo
poistettu kasvien joukosta.
En uskalla enempää vaihtaa vettä - tässäkin varmaan on jo liikaa.
Akvaariokaupasta saimme ohjeita ettei kaikkea vettä kannattaisi poistaa
eikä suodatinta pestä liian hyvin.
Hengissä on vielä noin 5 tetraa ja 4 plekoa + joista muutama on tosi iso
+ niillä muutama ihan pikkuinen poikanen. Varsinkaan plekoja en haluaisi
enää menettää. Mitä kannattaisi vielä tehdä jos mitään?
Jussi, itä-Helsinki
(tähän hätään ei ole mitään mittausvälineitä, joten en pääse mittaamaan
veden arvoja)
Jussi
akvaario kooltaan 450L
Liisa Sarakontu
news:RoVih.6970$Lh5....@reader1.news.saunalahti.fi:
> Seuraus oli että akvaarion noin 30-40 kalasta jäi henkiin noin 5.
Jaa-a, näitä sattuu mutta yleensä näistä selvitään ilman isoja kalakuolemia
jos asia huomataan noinkin pian. Olitko testannut vettä ennen tapahtumaa ja
mitkä olivat arvot?
> - Imuroin pohjalta kaiken mitä sain letkulla
Tämä on tietenkin ok.
> - vaihdoin perään vettä noin kolmanneksen
Paljon isompi vedenvaihto olisi ollut fiksumpi temppu, vähintään 50 % ja
miksei vaikka 75 %. Tai sen fiksuus riippuu tietenkin akvaariosi
vakioarvoista ja vakiohoidosta - vanhanaikainen "vanhanveden akvaario" ei
kestä isoa vedenvaihtoa, uudemmin opein ja runsain vedenvaihdoin hoidettu
kyllä kestää.
> - en "uskaltanut" pestä pumppua (Eheim iulkosuodatin noin 600 L
> akvariolle tarkoitettu malli) kun pelkäsin että tulee liian iso muutos
> kaloille. Tämä varmaan oli virhe tässä tapauksessa
Joo, tämä on ollut ilmeinen virhe ainakin nyt koska ruokaa oli vissiin
ehtinyt imeytyä suodattimeen. Jossain muussa tapauksessa sen olisi ehkä
voinut jättää pesemättäkin.
> - aamulla melkein kaikki kalat olivat kuolleet
Jälkiviisastelua, mutta kaloja olisi pitänyt tarkkailla myöhemmin illalla
ja aiemmin aamulla, ja yötä vasten olisi pitänyt lisätä altaan hapetusta
(veden kiertoa) lisäsuodattimin tai -pumpuin. ("Pumppu" on pelkkä pumppu,
"suodatin" on monimutkaisempi laite jossa yhtenä osana on pumppu.)
> Akvaariokaupasta saimme ohjeita ettei kaikkea vettä kannattaisi poistaa
> eikä suodatinta pestä liian hyvin.
...paitsi jos se on välttämätöntä veteen liuenneen ja suodattimen sisälle
muhjaantuneen ruuan takia. Saastainen vesi tappaa paljon nopeammin ja
tehokkaammin kuin järkkynyt (mutta ei kokonaan tuhoutunut) bakteerikanta,
tai veden laadun äkillinen muutos tilapäisesti huonosta takaisin parempaan
päin.
> Hengissä on vielä noin 5 tetraa ja 4 plekoa + joista muutama on tosi iso
> + niillä muutama ihan pikkuinen poikanen. Varsinkaan plekoja en haluaisi
> enää menettää. Mitä kannattaisi vielä tehdä jos mitään?
Mitä lajeja, ja minkä kokoisia tarkalleen? Eri plekolajit ovat kovin eri
tavalla herkkiä hapenpuutteelle. Kerro myös kuolleiden kalojenkin lajit,
niin tulee taas kerran pohdittua eri lajien hapentarvetta ja yleistä
kestävyyttä! Ja sitä lisähappea pyttyyn, jos kotoa löytyy ylimääräisiä
vedenliikuttimia.
> (tähän hätään ei ole mitään mittausvälineitä, joten en pääse mittaamaan
> veden arvoja)
Kaupasta saa, hae heti huomenna. Nitriitti ja nitraatti voivat nyt olla
ongelmana, joten tehotestailu lähimmän parin-kolmen viikon ajan
kannattaisi. Samoin olisi helpompi neuvoa, mitä kaikkea just nyt kannattaa
ja uskaltaa tehdä, jos tietäisi, mitä vetesi tarkalleen oli ennen
onnettomuutta (lähinnä pH, kovuudet ja nitraatti) - mutta eipä sitä enää
saa selville.
Niin ja penskalle tietysti kunnon puhuttelu. Ja ruokapurkkien huolellinen
piilotus. Vaikka oma tyttösi ei tekisi tätä toistamiseen, hänen kaverinsa
saattavat yllättää.
Liisa
Jussi
kiitos nopeasta vastauksesta Liisa!!
Meen huomenna kauppaan.
Kuolleet kalat olivat
- sateenkaarikaloja (sellaisia sinertäviä) - 1 hengissä, noin 25 meni,
- tiikeribarbeja - 1 hengissä, 5 meni
- pitkulaisia vaaleanharmaita täplikkäitä monneja - 2 meni
- pieniä plekovauvoja noin 5? En tiedä lajia tarkemmin
Lisähapetusta en oikein saa aikaiseksi. Koitan laittaa veden tuloputken
ylemmäksi että lorisisi enemmän. Eikös se tuo lisää happea?
Jussi
Liisa Sarakontu
news:KbXih.7088$qd6....@reader1.news.saunalahti.fi:
Sinun pitäisi kyllä ihan oikeasti tietää, mitä kaloja sinulla on
akvaariossasi. Eri kaloilla kun on aika erilaiset vesi- ja muut
hoitovaatimukset.
> - sateenkaarikaloja (sellaisia sinertäviä) - 1 hengissä, noin 25 meni,
Luultavasti neonsateenkaarikala, tai sitten sitä yli kaksi kertaa
kookkaampi ja kovempaa vettä kaipaava sinisateenkaarikala.
> - pitkulaisia vaaleanharmaita täplikkäitä monneja - 2 meni
Ehkä jotain ripsimonneja? Osa lajeista on selvästi herkkiä hapenpuutteelle.
> - pieniä plekovauvoja noin 5? En tiedä lajia tarkemmin
Laji ehdottomasti selville! Ovatko sinulla syntyneitä (silloin ovat 99,9 %
varmuudella partamonneja) vai kaupan kaloja? Niiden koko, väri ja
kuviointi?
> Lisähapetusta en oikein saa aikaiseksi. Koitan laittaa veden tuloputken
> ylemmäksi että lorisisi enemmän. Eikös se tuo lisää happea?
Kyllä tuo, ja on usein oikein hyvä ja riittävä ensiapu.
Liisa
Jussi
> Jussi <jussi.k...@kolumbus.fi> wrote in
> news:KbXih.7088$qd6....@reader1.news.saunalahti.fi:
>
> Sinun pitäisi kyllä ihan oikeasti tietää, mitä kaloja sinulla on
> akvaariossasi. Eri kaloilla kun on aika erilaiset vesi- ja muut
> hoitovaatimukset.
joo,
akvaario on/oli pääasiassa noita sateenkaarikaloja varten. Lisäksi sinne
laitettiin edellisen akvaarion muutamat tiikeribarbit ja nuo plekot + 2
sain lahjoituksena.
Kaikki ovat tähän asti tuntuneet viihtyvän (noin 2v ajan). Toki olet
oikeassa tuosta
>
>> - sateenkaarikaloja (sellaisia sinertäviä) - 1 hengissä, noin 25 meni,
>
> Luultavasti neonsateenkaarikala, tai sitten sitä yli kaksi kertaa
> kookkaampi ja kovempaa vettä kaipaava sinisateenkaarikala.
>
>> - pitkulaisia vaaleanharmaita täplikkäitä monneja - 2 meni
>
> Ehkä jotain ripsimonneja? Osa lajeista on selvästi herkkiä hapenpuutteelle.
>
ne meni ikävä kyllä
>> - pieniä plekovauvoja noin 5? En tiedä lajia tarkemmin
>
> Laji ehdottomasti selville! Ovatko sinulla syntyneitä (silloin ovat 99,9 %
> varmuudella partamonneja) vai kaupan kaloja? Niiden koko, väri ja
> kuviointi?
>
mustia/tummanharmaita, täplikkäitä, pariskunnasta toisella piikkinen
kuono, toisella ei.
Plekot on mulla syntyneitä. Sääli kun lähtivät aika hyvin vauhtiin. Pari
on hengissä vielä, oli se 5 ainakin.
Plekoja on 2 noin 6cm ja yksi iso vonkale noin 20cm.
>> Lisähapetusta en oikein saa aikaiseksi. Koitan laittaa veden tuloputken
>> ylemmäksi että lorisisi enemmän. Eikös se tuo lisää happea?
>
> Kyllä tuo, ja on usein oikein hyvä ja riittävä ensiapu.
>
> Liisa
Myönnettäköön että en päässyt tänään kauppaan hakemaan niitä
mittausvälineitä. Meni päivä talonrakennushommissa.
Hengissä olevat kalat ovat hiukan virkistyneet. Varsinkin plekot. Yksi
keltainen/oranssi (vihreitä laikkuja) tetra(?) ui tosin hiukan liian
kovaa. Ei varmaan ole pitänyt veden vaihdosta.
Jussi
Liisa Sarakontu
news:Mugjh.7879$0u6....@reader1.news.saunalahti.fi:
>>> - pieniä plekovauvoja noin 5? En tiedä lajia tarkemmin
> mustia/tummanharmaita, täplikkäitä, pariskunnasta toisella piikkinen
> kuono, toisella ei.
> Plekot on mulla syntyneitä. Sääli kun lähtivät aika hyvin vauhtiin.
> Pari on hengissä vielä, oli se 5 ainakin.
Täpläpartamonneja ovat, joten niiden menetys ei ole onneksi liian iso
juttu. Lisääntyvät mokomat kuin kaniinit, ja isosta akvaariosta
ylimääräisten poikasten pyydystys on tuskaisaa touhua. Normaali
lisääntymistahti on semmoiset 30-50 poikasta aina kolmen viikon välein,
eikä liikapoikasille ole kovin helppoa enää nykyään löytää koteja jatkuvan
ylituotannon takia. Koiraita ja naaraita ei kannata pitää yhdessä. Jos
partiksia jäi henkiin, anna jomman kumman sukupuolen edustajat pois.
Aikuinen kala per sata litraa riittäää hyvin levähommiin, ja suurempi
partismäärä voi aiheuttaa turhia reviirikahinoita.
> Plekoja on 2 noin 6cm ja yksi iso vonkale noin 20cm.
Partikset eivät kasva 20-senttisiksi, joten tuossa joko arvioitu on muutama
sentti liikaa tai sitten se isoin kala on jotain muuta plekolajia.
Tavallisen täpläpartiksen maksimikoko lienee siinä 17 cm pyrstöevineen.
Normaalisti koiras kasvaa noin 12-15 cm pitkäksi ja naaras yltää noin 10-13
senttiin. Saattavat lisääntyä joskus jo 5-senttisinä, jos ovat jääneet
kitukasvuisiksi, mutta tavallisesti ainakin koiraalla on pari senttiä
enemmän pituutta ennen kuin ne ryhtyvät tosissaan näihin hommiin.
Liisa
Jussi
se iso on ainakin 17cm.
Se on kyllä hiukan eri näköinen kuin nuo partikset: sillä on sellaisia
isoja (noin 3x4cm) mustia alueita/läiskiä.
Yhdellä isoimmalla poikasella on hassusti pieni valkoinen läiskä juuri
pyrstöevän yläpäässä. Sen täytyy kuitenkin olla noiden partisten
aikaansaannoksia(?)
Jussi
Liisa Sarakontu
news:0krjh.8179$y56...@reader1.news.saunalahti.fi:
> se iso on ainakin 17cm.
Se menee silloin vielä just ja just täpläpartamonnin rajoihin.
> Se on kyllä hiukan eri näköinen kuin nuo partikset: sillä on sellaisia
> isoja (noin 3x4cm) mustia alueita/läiskiä.
Täpläpartamonneilla väritys vaihtelee jonkun verran, mutta tavallisesti
pohjaväri on tummanruskea, joko tasainen tai enemmän tai vähemmän
laikullinen (aina symmetrisesti laikullinen), ja niillä on vaalea, hieman
kellertävää pilkutusta koko pohjan päällä. Pikkupoikasilla pilkut ovat ehkä
millisiä, aikuisilla millistä kolmeen milliin. Koirailla on lähes aina
"parta" eli kuonon yläpinnalla ryhmä pehmeitä ulokkeita, jotka joskus jopa
haaroittuvat. Naarailla joko ei ole partaa, tai vain ihan tynkiä
naamassaan.
Partamonneja on useita lajeja. Jotkut ovat umpimustia tai -ruskeita vailla
vaaleampaa pilkutusta. Toisilla pilkut ovat selvästi keltaiset tai puhtaan
valkeat. Eräillä lajeilla pilkut ovat hyvin pienet.
Onko se isoin kalasi täpläpartamonni vai joku muu pleko? Onko sinulla
digikameraa, jolla saisit kalasta kunnon kuvan?
> Yhdellä isoimmalla poikasella on hassusti pieni valkoinen läiskä juuri
> pyrstöevän yläpäässä. Sen täytyy kuitenkin olla noiden partisten
> aikaansaannoksia(?)
Täpläpartamonnin pikkupoikasilla on aina valkeat pilkut pyrstöevän
molemmissa kulmissa ja selkäevän etukulmassa, jos evät ovat kokonaan ehjät.
Nämä valkeat laikut katoavat kalan kasvaessa. Eräillä muilla
partamonnilajeilla nämä pilkut ovat selvemmät, joskus jopa koko evän reunan
mittaiset, ja saattavat olla jäljellä aikuisellakin.
Liisa
Turo Juurakko
puhtaaseen veteen?
Liisa Sarakontu
news:4vb9jmF...@mid.individual.net:
> Miks fisuja ei saa(nut) pelastaa likaantuneesta akvaariosta kokonaan
> puhtaaseen veteen?
Onnistuu vain, jos se uusi, puhdas vesi on kaloille sopivaa. Ihan pelkkä
100 % tuore hanavesi voi jopa tappaa kalat, jos niiden vanha vesi on ollut
hyvin erilaatuista, tai jos hanaveteen on putkien paineessa liuennut liikaa
kaasuja.
Lisäksi puhdas allas, jossa on puhdas vesi, on täysin vailla hyviä
typpibakteereita. Parin päivän verran voi mennä hyvin, mutta sitten veteen
alkaa kertyä kalojen eritteistä myrkyllistä ammoniakkia. Ilman tuota
haluttua bakteerikantaa (tai jatkuvia, hyvin suuria vedenvaihtoja)
ammoniakki ei muutu vaarattomammiksi yhdisteiksi ja tappaa kalat, kunhan
sen pitoisuus on riittävän korkealla tai se saa vaikuttaa tarpeeksi kauan.
Liikaruokkimistapauksissa paras lääke on kyllä se, että mahdollisimman
nopeasti imuroidaan kaikki näkyvä safka pois ja tehdään iso, tarvittaessa
reilusti yli 50 % vedenvaihto. Tai tarpeen vaatiessa useampikin sellainen
vedenvaihto muutaman tunnin välein. Lisäksi lisätään hapetusta, mikäli on
pienikin vaara siitä, että entinen hapetus/veden kierrätys ei ole riittävä.
Pilaantuvan ruuan kasvattama bakteerikanta syö vedestä happea. Kun altaan
pohjaa vain imuroidaan mutta ei pestä, sinne jää runsaasti hyviä
bakteereita. Samoin niitä jää suodattimeen, jos se vain huuhdellaan oikein
huolella mutta patruunaa ei vaihdeta. Lisäksi bakteereita elää laseilla,
kasveilla ja muilla somisteilla.
Liisa
Jussi
nyt tilanne tuntuu rauhoittuneen. Jäljelle jääneet kalat näyttävät
voivan paljon paremmin.
se iso plekokin on hiukan piristynyt.
Jussi
Markku Tauriainen
news:7P7kh.9388$jY5....@reader1.news.saunalahti.fi...
Heh... On se meidänkin 3v tyttö tuossa kesällä 'ruokkinut' yhdellä
purkillisella meidän akvaarion kaloja mutta onneksi ei nyt niin paljoa
kaloja kuollut mutta äkkiä oli mennyt vesi huonoksi kun aamulla olin töihin
lähtenyt ja päivällä oli se tapahtunut, ja olin vasta illalla kotona eikä
kaikkea ollut parempi puolisko sieltä pois saanut (kun ei ole akvaariota
hoitanut ja itsellä on jo 12v kokemusta) niin sinne sitten oli jäänyt vielä
sitä ruokaa. Kumma juttu, että nuo 3 vuotiaat on sellaisia kalojen
ruokkioita :-) Olivat antaneet aamulla yhdessä pikkaisen niille ruokaa ja
purkki oli jäänyt sinne akvaarion päälle mistä tyttö oli sen sitten omin
päin saanut ja tuli vain äidille kertomaan, että oli antanut kaloille
ruokaa. Purkki oli sellainen keskikokoinen minkä olin edellisenä päivänä
avannut joten kun sen sinne oli kaatanut niin ei siinä alle 100litran
akvaariossa enää sitten muuta varmaan ollutkaan:-) Vaihdoin kyllä tosi
kiireesti suurimman osan vedestä ja putsasin suodattimet sillä kokemusta on
siitä miten vesi voi mennä pilalle (on mennyt joskus pumppu hajalle ja
kerran kasvit kuoli melkein kaikki (oli joulu ja olin muualla n.1-2 viikkoa,
annoin serkulle tehtäväksi käydä antamassa ruokaa ja hän sitten oli
laittanut valon pois päältä. :) joten tälläisissä tapauksissa olen sitä
mieltä, että parempi vaihtaa vesi melkein kokonaan (vaikka se rasittaisi
kaloja) kuin hipsutella kun vesi menee täysin pilalle ja rupeaa haisemaan jo
muutamassa tunnissa.
Eli reippaasti veden vaihtoa vain (mielestäni, joku voi olla tietty ihan eri
mieltä).
- Markku