akvaario ilman suodatinta
Kaija Räisänen
pysy seinässä kiinni.
Maanantaina olisi vasta mahdollisuus mennä kyselemään uusia. Toivottavasti
löytyy pelkät uudet imukupit, kun ei olisi just nyt varaa uuteen
suodattimeen. No, asiaan: kauanko akvaario "kestää" ilman suodatinta .
kyseleepi tietämätön "monni"
Jukka Pakkanen
seinää vasten nojaamaan... Ellet pidä sitä päällä ota se kokoaan
altaasta pois, koska muuten on vaarana myrkytys. Hyvässä kunnossa oleva
100l allas kyllä tulee toimaan pari päivää ilman suodatintakin.
Varmuuden vuoksi voit tietysti vaihtaa vettä 20-30 l vaikka päivittäin.
Liisa Sarakontu
<kaija.r...@raketti.net> wrote:
>100 litran akvaariostamme "sippasi" suodattimen imukupit... eli suodatin ei
>pysy seinässä kiinni.
>Maanantaina olisi vasta mahdollisuus mennä kyselemään uusia. Toivottavasti
>löytyy pelkät uudet imukupit, kun ei olisi just nyt varaa uuteen
>suodattimeen. No, asiaan: kauanko akvaario "kestää" ilman suodatinta .
Niinkuin Jukka jo sanoi, mitä tekemistä imukuppien pettämisellä on
suodattimen sammuttamisen kanssa? Suodattimen voi viritellä
akvaarioon ihan hyvin ilman imukuppejakin esimerkiksi pelkän johdon
varassa (paitsi Eheim Pickupin) joko laittamalla johdon reunan ja
lasin väliin tai pistämällä johtoon pyykkipojan. Tai teippaamalla
johdon akvaarion reunaan. Tai sitten suodattimelle voi rakennella
jonkinlaisen ripustimen narusta, kuminauhasta tai jostain muusta
sopivasta materiaalista. Tai sitten todella laittaa koko vehkeen
pohjalle lasia vasten nojalleen. Vesi ei kierrä pinnassa, mutta joka
tapauksessa tämäkin viritys on parempi kuin ei mitään.
Liisa, jonka lukuisista suodattimista vain se uusin eli Eheimin
ulkosuodatin omistaa toimivat imukupit
--
Liaanin akvaario-FAQ ja muuta kivaa:
http://www.jmp.fi/~liaani/akvaario/akvaario.html
Kaija Räisänen
teimme joulukoristeiden imukupeista ja metallihengarin pätkistä viritelmän
ja taas toimii suodatin.
Kiittäen vastauksista
Kaija
Ville Kivisalmi
Kaija Räisänen kirjoitti viestissä <3a2afe96$1...@news.raketti.net>...
>Tämä on Eheim suodatin, eikä oikein pysynyt siltään akvaariossa,
mutta
>teimme joulukoristeiden imukupeista ja metallihengarin pätkistä
viritelmän
>ja taas toimii suodatin.
Mitäs metallia siinä henkarissa on?
Ei kai ainakaan kromia, lyijyä, kuparia, nikkeliä, sinkkiä jne,,,?
VILLE KIVISALMI
st...@vip.fi
"Hasiskätköillään tarpeillaan käynyt
vuodeksi vankilaan." [Iltasanomat]
Jukka Pakkanen
Ville Kivisalmi kirjoitti viestissä <3a2a...@news.vip.fi>...
>
>Kaija Räisänen kirjoitti viestissä <3a2afe96$1...@news.raketti.net>...
>>Tämä on Eheim suodatin, eikä oikein pysynyt siltään akvaariossa,
>mutta
>>teimme joulukoristeiden imukupeista ja metallihengarin pätkistä
>viritelmän
>>ja taas toimii suodatin.
>
>
>Mitäs metallia siinä henkarissa on?
>Ei kai ainakaan kromia, lyijyä, kuparia, nikkeliä, sinkkiä jne,,,?
Onkohan noilla metalleilla käytännössä _yhtään_mitään_ merkitystä
akvaarioita ja sen asukkeja ajatellen? Metallien liukeneminen veteen on
hyvin pientä, ja vedenvaihdot joka tapauksessa estävät kovin vahvojen
pitoisuuksien syntymisen.
Ville Kivisalmi
Jukka Pakkanen kirjoitti viestissä ...
No, luonnonvesissä 0,05 ppm kuparipitoisuudet ovat merkkinä kuparin
aiheuttamasta vesistön pilaantumisesta, ihmisellä lyijymyrkytysoireet
alkavat, kun käytetään pitkiä aikoja vettä, jonka pitoisuus on hurjat
0,0042 ppm-1,0 ppm, en tiedä, miten on kalojen kohdalla.
Eli itse en ainakaan laittaisi metallihenkaria akvaariooni, ellen
tietäisi sen koostumusta.
Sami J
>
>No, luonnonvesissä 0,05 ppm kuparipitoisuudet ovat merkkinä kuparin
>aiheuttamasta vesistön pilaantumisesta, ihmisellä lyijymyrkytysoireet
>alkavat, kun käytetään pitkiä aikoja vettä, jonka pitoisuus on hurjat
>0,0042 ppm-1,0 ppm, en tiedä, miten on kalojen kohdalla.
>
>Eli itse en ainakaan laittaisi metallihenkaria akvaariooni, ellen
>tietäisi sen koostumusta.
>
Akvaarioliikkeissä muuten näkee painoilla pohjaan ankkuroituja kasveja.
Painot ovat kuulemma lyijyä, eivätkä ole millään tavalla päällystettyjä.
Minusta hieman arveluttavaa, joskin liikkeissä nyt vaihdetaan vettä aika
usein (käsittääkseni), paitsi ehkä Tampereen Reporangassa (entinen
Europet). Siellä on nyt ollut suurimmassa (?) altaassa jo ainakin vuoden
sinilevää.
Sami
Esa Laaksonen
> 100 litran akvaariostamme "sippasi" suodattimen imukupit... eli suodatin ei
> pysy seinässä kiinni.
> Maanantaina olisi vasta mahdollisuus mennä kyselemään uusia. Toivottavasti
> löytyy pelkät uudet imukupit, kun ei olisi just nyt varaa uuteen
> suodattimeen. No, asiaan: kauanko akvaario "kestää" ilman suodatinta .
> kyseleepi tietämätön "monni"
Imukupit ovat yleensä niin lyhytikäisiä ja epäluotettavia,
että kannattaa miettiä joku imukupiton ripustustapa. Johdon
varassa roikottaminen on puolestaan sähkölaitteelle huonosti
sopiva tapa, vaikka muovipatruunainen sisäsuodatin ei paljon
vettä painavampi olisikaan.
Oma sisäsuodattimeni seisoo tällä hetkellä pohjalle
korokkeeksi laitetun muovirasian päällä. Sama rasia toimii
ulkosuodattimen imusuuttimena. Lisätukea antavat vieressä
olevat takalasi ja imuputki. Johto ottaa vastaan, jos joku
rupeaa kaatamaan suodatinta.
Joidenkin suodattimien kanssa tulee reunan yli meneviä
ripustuskoukkuja tms. Tiedän ripustuksia viritellyn myös
nippusiteistä, joiden muovin koostumuksesta minulla ei
kylläkään ole tietoa.
Yksi vaihtoehto mitä voisi joku innostua harkitsemaan esim.
akvaarion vaihdon yhteydessä olisi liimata imukupit lasiin.
On vaan hiukan pysyvämpi järjestely, jälkien siivoaminen
voi olla työlästä, jos kupit pitää joskus poistaa.
t: Esa
Kaija Räisänen
vain eräs yritys...
Mutta on niissä joulukoristeiden imukupeissakin vähän metallia, enkä mie
tiiä mitä metallia.
Mutta on sitä aika vähän... uskon, toivon, ja ehkäpä luotankin sokeasti
siihen ettei siitä ole haittaa.
Mutta täytyy kyllä myöntää, etten juurikaan näistä asioista vielä tiedä.
Arto Määttä
>Mitäs metallia siinä henkarissa on?
>Ei kai ainakaan kromia, lyijyä, kuparia, nikkeliä, sinkkiä jne,,,?
Jos henkari on raudan värinen, kannattaa kokeilla siihen magneettia.
Jos magneetti tarttuu, on henkari luultavasti tavallista terästä,
eikä siitä silloin liukene kuin rautaa. Jos se on jonkun muun värinen,
niin en laittaisi sitä akvaarioon.
--
Arto
Maiju Ruismaki
> Jukka Pakkanen kirjoitti viestissä ...
> >Onkohan noilla metalleilla käytännössä _yhtään_mitään_ merkitystä
> >akvaarioita ja sen asukkeja ajatellen? Metallien liukeneminen veteen
> on
> >hyvin pientä, ja vedenvaihdot joka tapauksessa estävät kovin vahvojen
> >pitoisuuksien syntymisen.
Eikös se Kasvihuoneilmiön(?) akvaario jouduttu tyhjentämään
jonkun kupariputkenpätkän vuoksi? Muistaako joku? Se paikka
siellä tienposkessa matkalla Turkuun.
(Aktiivisesti välinpitämätön, taas kerran?)
> No, luonnonvesissä 0,05 ppm kuparipitoisuudet ovat merkkinä kuparin
> aiheuttamasta vesistön pilaantumisesta, ihmisellä lyijymyrkytysoireet
> alkavat, kun käytetään pitkiä aikoja vettä, jonka pitoisuus on hurjat
> 0,0042 ppm-1,0 ppm, en tiedä, miten on kalojen kohdalla.
>
> Eli itse en ainakaan laittaisi metallihenkaria akvaariooni, ellen
> tietäisi sen koostumusta.
Kuparimyrkytyksen ensioireisiin kaloilla (Arius(?)-suvun
merimonneilla tätä oli tutkittu) kuuluu päivärytmin nopea
katoaminen ja muistaakseni ylivilkkaus.
Tsekkaan näitä lisää Walstadin kirjasta kunhan pääsen kotiin
joskus iltamyöhällä. Siinä on avartava kappale myrkyllisistä
raskas- ja muista metalleista.
-maisu-
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
Jukka Pakkanen
Maiju Ruismaki wrote:
>
>>> Onkohan noilla metalleilla käytännössä _yhtään_mitään_ merkitystä
>>> akvaarioita ja sen asukkeja ajatellen? Metallien liukeneminen veteen
...
>
> (Aktiivisesti välinpitämätön, taas kerran?)
Maisu-norsu kuvittelee itsestään hieman liikoja kun kuvittelee olevansa
asemassa jossa voi päättää kuka ja mitä täällä saa kysyä ja mitä ei.
Jukka Pakkanen
Ville Kivisalmi wrote:
>>>
>>> Mitäs metallia siinä henkarissa on?
>>> Ei kai ainakaan kromia, lyijyä, kuparia, nikkeliä, sinkkiä jne,,,?
>>
>> Onkohan noilla metalleilla käytännössä _yhtään_mitään_ merkitystä
>> akvaarioita ja sen asukkeja ajatellen? Metallien liukeneminen veteen
>
> No, luonnonvesissä 0,05 ppm kuparipitoisuudet ovat merkkinä kuparin
> aiheuttamasta vesistön pilaantumisesta, ihmisellä lyijymyrkytysoireet
> alkavat, kun käytetään pitkiä aikoja vettä, jonka pitoisuus on hurjat
> 0,0042 ppm-1,0 ppm, en tiedä, miten on kalojen kohdalla.
Nuo lukuarvot eivät paljoa kerro ellei tiedetä paljonko jostain
henkarista sinne kuparia tai muuta tosiaan liukenee. Myrkylliset
pitoisuudet ovat pieniä, mutta ei se rautanaulakaan sinne kokikseen
sulanut kun aikoinaan kokeilin... Eli faktaa liukenemisestä ja
kertymistä olisi kiva kuulla, ottaen huomioon akvaarion normaalit
vedenvaihtorytmit.
Lisäksi, jos verrataan tyypillistä akvaariovettä suoraan luonnon
olosuhteisiin niin "vesistön pilaantuminen" olisi varmasti aika yleistä.
Maisufantin mutustelut eivät kiinnosta, NES.
Maiju Ruismaki
> Maisufantin mutustelut eivät kiinnosta, NES.
Miksi et laita minua killfileeseesi jos kommenttini noin
kovin käyvät ylpeytesi päälle?
Aku Ankassa oli joskus 20-30 vuotta sitten Maijuli-norsu.
Se oli vain yhdessä sarjakuvassa.
Ville Kivisalmi
Jukka Pakkanen kirjoitti viestissä
<3A2BA66F...@qnet.fi.no.spam>...
>
>Nuo lukuarvot eivät paljoa kerro ellei tiedetä paljonko jostain
>henkarista sinne kuparia tai muuta tosiaan liukenee.
Minusta nuo arvot kertovat maleko paljonkin (=riittävästi). Jos itse
mittailisin akvaariossa olevia raskasmetalleja, ainakin minua ei
kiinnostaisi paljonko henkarista jotakin liukenee. Minua kiinnostaisi,
paljonko vedessä on raskasmetalleja.
Miten sinä mittaisit/ilmoittaisit, paljonko kuparia jostakin
kappaleesta veteen liukenee.
>ei se rautanaulakaan sinne kokikseen
>sulanut kun aikoinaan kokeilin...
Niin. Sen kokiksen sisältämä vesi olisi varmasti haihtunut 1535
asteessa celsiuksessa, jossa vasta rauta alkaa sulaa. Kokiksen
sisältämä hiilihappo on toisekseen heikko happo (Ka=4,3 x 10^-7
mol/dm3), joten eipä se raudan kanssa kovin kiivaasti reagoi.
Eli faktaa liukenemisestä ja
>kertymistä olisi kiva kuulla, ottaen huomioon akvaarion normaalit
>vedenvaihtorytmit.
Näinpä.
>Lisäksi, jos verrataan tyypillistä akvaariovettä suoraan luonnon
>olosuhteisiin niin "vesistön pilaantuminen" olisi varmasti aika
yleistä.
Nyt puhuin kuparin aiheuttamasta vesistön pilaantumisesta.
Jukka Pakkanen
>
>Jukka Pakkanen kirjoitti viestissä
><3A2BA66F...@qnet.fi.no.spam>...
>>
>>Nuo lukuarvot eivät paljoa kerro ellei tiedetä paljonko jostain
>>henkarista sinne kuparia tai muuta tosiaan liukenee.
>
>Minusta nuo arvot kertovat maleko paljonkin (=riittävästi).
No kerros nyt sitten onko altaani vesi myrkyllistä kun olen viikon liottanut
siellä henkaria?
>Jos itse
>mittailisin akvaariossa olevia raskasmetalleja, ainakin minua ei
>kiinnostaisi paljonko henkarista jotakin liukenee. Minua kiinnostaisi,
>paljonko vedessä on raskasmetalleja.
Se että se kiinnostaa, ei vielä kerro sitä paljonko siellä niitä on...
Kuten totesin niin pelkästään sillä tiedolla mikä on myrkyllistä ja mikä ei,
ei kovin pitkälle pötkitä. Tulisi myös tietää paljonko siellä altaassa
kyseistä ainetta sitten on. Tämän jälkeen voi jo sanoa jotain veden
laadusta. Noiden arvojen selvittämien käy joko mittaamalla, tai sitten
laskemalla kun tiedetään paljonko sitä veteen jostain henkarista liukenee.
>Miten sinä mittaisit/ilmoittaisit, paljonko kuparia jostakin
>kappaleesta veteen liukenee.
???
>>Lisäksi, jos verrataan tyypillistä akvaariovettä suoraan luonnon
>>olosuhteisiin niin "vesistön pilaantuminen" olisi varmasti aika
>yleistä.
>
>Nyt puhuin kuparin aiheuttamasta vesistön pilaantumisesta.
Niin?
Sami Mattila
Tämä onnistuu suhteellisen helposti.
>laskemalla kun tiedetään paljonko sitä veteen jostain henkarista liukenee.
Tämä vaatisi kuitenkin mittauksia, koska tuohon liukenemiseen vaikuttaisi
ainakin PH, lämpötila, veden liike (onko virtausta tuolla kohtaa ja paljonko
vai onko vesi käytännä paikallaan) ja varmaan jokunen muu suure
(mahdollisesti sähkönjohtavuus ja suolapitoisuus).
Jotta mikään ei olisi liian helppoa, tulisi kaikin tieteellisin keinoin
selvittää
onko vielä jäänyt huomioimatta asiaan mutkistavasti vaikuttavia seikkoja:)
---
T:Sami
Ville Kivisalmi
Jukka Pakkanen kirjoitti viestissä ...
>>
>>Jukka Pakkanen kirjoitti viestissä
>><3A2BA66F...@qnet.fi.no.spam>...
>>>
>>>Nuo lukuarvot eivät paljoa kerro ellei tiedetä paljonko jostain
>>>henkarista sinne kuparia tai muuta tosiaan liukenee.
>>
>>Minusta nuo arvot kertovat maleko paljonkin (=riittävästi).
>
>No kerros nyt sitten onko altaani vesi myrkyllistä kun olen viikon
liottanut
>siellä henkaria?
Miten voin kertoa, kun et kerro minulle niitä lukuarvoja, joiden juuri
vakuuttelin kertovan hyvin paljon vedenlaadusta???
>>Jos itse
>>mittailisin akvaariossa olevia raskasmetalleja, ainakin minua ei
>>kiinnostaisi paljonko henkarista jotakin liukenee. Minua
kiinnostaisi,
>>paljonko vedessä on raskasmetalleja.
>
>Se että se kiinnostaa, ei vielä kerro sitä paljonko siellä niitä
on...
Heh heh.
Se, että ei halua ajaa kolaria, ei tarkoita sitä ettei koskaan aja
kolaria. JEEJEE.
>oiden arvojen selvittämien käy joko mittaamalla, tai sitten
>laskemalla kun tiedetään paljonko sitä veteen jostain henkarista
liukenee.
Kerrohan minulle hyvä Pakkanen, miten sinä laskisit seuraavan
laskutehtävän:
Avaarioon laitetaan henkari, joka on valmistettu
kupari-rauta-lejeeringistä (kuparin osuus massaprosentteina on 8).
Kuinka monta milligrammaa kuparia henkarista liukenee tunnissa?
Vastaus:_____________
>>Miten sinä mittaisit/ilmoittaisit, paljonko kuparia jostakin
>>kappaleesta veteen liukenee.
>
>
>???
Nii-in :-)
Juuri tätä ajoin takaa.
>>>Lisäksi, jos verrataan tyypillistä akvaariovettä suoraan luonnon
>>>olosuhteisiin niin "vesistön pilaantuminen" olisi varmasti aika
>>yleistä.
>>
>>Nyt puhuin kuparin aiheuttamasta vesistön pilaantumisesta.
>
>Niin?
Niin ja sinä tarkoitit kaiketi tyypillisen akvaarion veden
(tyypillisen akvaarion vedessä ei minun mittapuuni mukaan ole kuparia)
laatua yleensä. Nythän olemme puhumassa metallien liukenemisesta
akvaarioveteen. Että niin.
Jukka Pakkanen
Ville Kivisalmi kirjoitti viestissä <3a2c...@news.vip.fi>...
>
>Jukka Pakkanen kirjoitti viestissä ...
>>>
>>>Jukka Pakkanen kirjoitti viestissä
>>><3A2BA66F...@qnet.fi.no.spam>...
>>>>
>>>>Nuo lukuarvot eivät paljoa kerro ellei tiedetä paljonko jostain
>>>>henkarista sinne kuparia tai muuta tosiaan liukenee.
>>>
>>>Minusta nuo arvot kertovat maleko paljonkin (=riittävästi).
>>
>>No kerros nyt sitten onko altaani vesi myrkyllistä kun olen viikon
>liottanut
>>siellä henkaria?
>
>Miten voin kertoa, kun et kerro minulle niitä lukuarvoja, joiden juuri
>vakuuttelin kertovan hyvin paljon vedenlaadusta???
Sitähän minäkin ihmettelen että miten sinusta jotkut raja-arvot kertovat
sinulle riittävästi, kun minusta ne eivät kerro mitään ellei myös tiedetä
paljonko vedessä ko. ainetta on. Koitas nyt lukea nuo viestit mihin olet
kommentoinut.
>>>Jos itse
>>>mittailisin akvaariossa olevia raskasmetalleja, ainakin minua ei
>>>kiinnostaisi paljonko henkarista jotakin liukenee. Minua
>kiinnostaisi,
>>>paljonko vedessä on raskasmetalleja.
>>
>>Se että se kiinnostaa, ei vielä kerro sitä paljonko siellä niitä
>on...
>
>
>Heh heh.
>Se, että ei halua ajaa kolaria, ei tarkoita sitä ettei koskaan aja
>kolaria. JEEJEE.
Kolareistasi en tiedä mutta edelleenkin minusta on hyvin tarpeellista tietää
paljonko veteen on esimerkiksi kuparia liuennut, että voi sanoa jotain veden
laadusta. Siihen ei riitä se että osaa sanoa että "0.05 ppm kuparia vedessä
on kirjan mukaan huono juttu...".
>>oiden arvojen selvittämien käy joko mittaamalla, tai sitten
>>laskemalla kun tiedetään paljonko sitä veteen jostain henkarista
>liukenee.
>
>Kerrohan minulle hyvä Pakkanen, miten sinä laskisit seuraavan
>laskutehtävän:
>
>Avaarioon laitetaan henkari, joka on valmistettu
>kupari-rauta-lejeeringistä (kuparin osuus massaprosentteina on 8).
>Kuinka monta milligrammaa kuparia henkarista liukenee tunnissa?
Hyvä ville, laskeminen on helppoa kun tiedetään paljonko sitä liukenee,
kuten yllä aika selvästi lukee. Luetko sinä noita viestejä lainkaan? Minä
en tiedä paljonko sitä liukenee, sitähän tässä on hieman niinkuin kyselty.
Esimerkiksi kokeellisesti sen voisi selvittää, jonka jälkeen laskut ovat
aika triviaaleja.
>>>Miten sinä mittaisit/ilmoittaisit, paljonko kuparia jostakin
>>>kappaleesta veteen liukenee.
>>
>>???
>
>Nii-in :-)
>Juuri tätä ajoin takaa.
Jotain selvästi ajat takaa mutta... minusta yrität lähinnä todistaa olleesi
väärässä. Alunperinhän siis väitit että pystyt antamaan veden laadusta
lausuntoja yksin sen perusteella jos tiedät mikä on haitallinen määrä (0.05
ppm) ainetta vedessä. Minusta taas tuossa arvioinnissa on hyvin olennaista
tietää paljonko vedessä sitten todella sitä ainetta on! Eli päätäs nyt mitä
oikein haluat sanoa.
>>>>Lisäksi, jos verrataan tyypillistä akvaariovettä suoraan luonnon
>>>>olosuhteisiin niin "vesistön pilaantuminen" olisi varmasti aika
>>>yleistä.
>>>
>>>Nyt puhuin kuparin aiheuttamasta vesistön pilaantumisesta.
>>
>>Niin?
>
>Niin ja sinä tarkoitit kaiketi tyypillisen akvaarion veden
>(tyypillisen akvaarion vedessä ei minun mittapuuni mukaan ole kuparia)
>laatua yleensä. Nythän olemme puhumassa metallien liukenemisesta
>akvaarioveteen. Että niin.
Hohhoijaa... niin puhe oli metallien liukenemisestä veteen. SINÄ otit
puheeksi jotkin yleisiä vesistöjen pilaatumisia koskevat arvot, niinkuin
asia olisi kovinkin oleellinen akvaario-olosuhteita pohditaessa. Totesin
että jos akvaario-olosuhteita ruvetaan vertailemaan yleisten vesistöjen
olosuhteisiin, niin moni muukin asia kuin jokin kuparipitoisuus määrittelisi
"akvaariovesistön" pilaantuneeksi, joten vertaus luonnon oloihin tuossa
mielessä on älytön.
Maiju K Ruismaki
>>oiden arvojen selvittämien käy joko mittaamalla, tai sitten
>>laskemalla kun tiedetään paljonko sitä veteen jostain henkarista
>liukenee.
Lainasin nyt tuon pätkän tähän vaikka tarkoitukseni onkin
kommentoida koko keskustelua.
Kuparia liukenee veteen muualtakin kuin henkareista. Sitä
on vedessä yleensä valmiiksikin ja sitä saattaa liueta myös
putkitoista. Toisaalta kasvit käyttävät kuparia ja erilaiset
humusaineet sitovat sitä. Arvojen laskeminen ei siis ole
kovin helposti mahdollista minkään kaavan mukaan, vaikka
henkarin liukenemisnopeus tiedettäisiinkin.
Metallien toksisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat veden
kovuus, pH, liuenneen orgaanisen hiilen määrä sekä kasvien
kasvunopeus ja niiden lajista riippuva herkkyys tietylle
metallille. Vedenparannusaineissa ainesosana oleva EDTA-
kelaatti sitoo metalleja.
Tässä kuitenkin niitä Walstadin kirjan lukuja joita lupasin:
Kuparin standardiarvo ihmisille on 1.3 ppm ja kaloille 0.02
ppm. Lyijy ihmisille 0.015 ppm ja kaloille 0.1 ppm. Tämä
siis voisi selittää lyijypainojen käytön mahdolliseksi.
(Viitteinä "van der Leeden F, Troise FL, and Todd DK. 1990.
The Water Encyclopedia, Second Ed., Lewis Publishers (Boca
Raton LA), p. 433, 472" sekä "information provided in 1995 by
the Orange Water and Sewer Authority (Carrboro NC, USA)."
Lopuille tiedoille saatte miulta viitteet jos oikeasti
tarvitsette niitä.)
Muita kirjassa annettuja standardeja ovat kadmium; ihmisille
0.005 ppm ja fisuille 0.01 ppm, kromi 0.1 ja 0.05, elohopea
0.002 ja 0.01, sinkki 5.0 ja 0.1.
Merimonni, jolla tehdyistä tutkimuksista kerroin aiemmin,
oli Arius felis. Kalat altistettiin 0.1 ppm pitoisuuksille.
Ne tulivat hyperaktiivisiksi ja kadottivat päivärytminsä.
Kupari aiheuttaa nuorten purotaimenten kuolleisuutta 0.20-
0.35 ppm ylittävillä pitoisuuksilla, lyijy samojen fisujen
epämuodostumia 0.058-0.12 ppm ylittävillä pitoisuuksilla.
Anteeksi oudot ilmaukset, olen huono suomentamaan mitään.
Varsinkin tähän aikaan yöstä. :-) Ehkäpä itsenäisyyspäivänä
luen tuon pätkän kirjasta uudelleen ajatuksella läpi.
--
-maisu- ma...@iki.fi
Maiju K Ruismaki
>Hyvä ville, laskeminen on helppoa kun tiedetään paljonko sitä liukenee,
>kuten yllä aika selvästi lukee. Luetko sinä noita viestejä lainkaan? Minä
>en tiedä paljonko sitä liukenee, sitähän tässä on hieman niinkuin kyselty.
>Esimerkiksi kokeellisesti sen voisi selvittää, jonka jälkeen laskut ovat
>aika triviaaleja.
Ehkä ovat, jos puhumme vedestä ilman akvaariota, eivät ole,
jos se vesi on kypsyneessä akvaariossa. Lue aiempi viestini.
--
-maisu- ma...@iki.fi
Maiju K Ruismaki
>Imukupit ovat yleensä niin lyhytikäisiä ja epäluotettavia,
>että kannattaa miettiä joku imukupiton ripustustapa.
Mutta myös niin halpoja, että niitä voi ostaa kaappiin
varastoonkin. Onko tuo nyt niin vaikeaa, muka.
--
-maisu- ma...@iki.fi
Jukka Pakkanen
Maiju K Ruismaki kirjoitti viestissä
<90hcde$rla$1...@oravannahka.helsinki.fi>...
Kokeellisesti voidaan selvittää paljonko kupariesineestä kuparia veteen
liukenee (sellaiseen veteen mitä halutaan tutkia). Tämän jälkeen on
jatkossa helppo laskea liuenneet määrät. Miksi akvaarion kypsyys siihen
vaikuttaisi? Tuskin vesi kuitenkaan kuparista kyllästynyt on, siihen
vaaditaan jo aika suuret pitoisuudet.
Altaan ja/tai veden kokonaiskuparipitoisuus on eri juttu.
Jukka Järvi
Hei!
Keskusteluunne en ota kantaa, mutta mitä tarkoittaa tuo
standardi. Onko se mahdollisesti LC50 vai LD50 vai jotain
ihan muuta. (lethal consentration 50%, lethal dosis 50%, eli
pitoisuus mg/l tai annos esim. mg/kg joka tietyssä
ajassa tappaa puolet koeorganismeista).
Uteliaana Jukka J.
--
Jukka Jarvi; E-Mail: jar...@dlc.fi
** Suomeksi: http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/oscari.htm
** Deutsch: http://www.dlc.fi/~jarvij/deutsch/aquarien.htm
** Tanganjika: http://www.dlc.fi/~jarvij/deutsch/tanganjika.htm
** Svenska: http://www.dlc.fi/~jarvij/sverige/akvariet.htm
Maiju Ruismaki
> Maiju K Ruismaki wrote:
> >
> > Tässä kuitenkin niitä Walstadin kirjan lukuja joita lupasin:
> >
> > Kuparin standardiarvo ihmisille on 1.3 ppm ja kaloille 0.02
> > ppm. Lyijy ihmisille 0.015 ppm ja kaloille 0.1 ppm. Tämä
> > siis voisi selittää lyijypainojen käytön mahdolliseksi.
> > (Viitteinä "van der Leeden F, Troise FL, and Todd DK. 1990.
> > The Water Encyclopedia, Second Ed., Lewis Publishers (Boca
> > Raton LA), p. 433, 472" sekä "information provided in 1995 by
> > the Orange Water and Sewer Authority (Carrboro NC, USA)."
> > Lopuille tiedoille saatte miulta viitteet jos oikeasti
> > tarvitsette niitä.)
> >
> > Muita kirjassa annettuja standardeja ovat kadmium; ihmisille
> > 0.005 ppm ja fisuille 0.01 ppm, kromi 0.1 ja 0.05, elohopea
> > 0.002 ja 0.01, sinkki 5.0 ja 0.1.
> Keskusteluunne en ota kantaa, mutta mitä tarkoittaa tuo
> standardi. Onko se mahdollisesti LC50 vai LD50 vai jotain
> ihan muuta. (lethal consentration 50%, lethal dosis 50%, eli
> pitoisuus mg/l tai annos esim. mg/kg joka tietyssä
> ajassa tappaa puolet koeorganismeista).
Itseasiassa sitä ei tuossa kohdassa selitetty mitenkään tai
sitten en sitä vain löytänyt puoliunessa. Muissa kohdissa
on käytetty näitä puolet organismeista tappavia määritelmiä.
Olisiko sinulla näihin erilaisia arvoja?
Perehdyn asiaan vielä.
Markku Salmela
> ...
> Kuparin standardiarvo ihmisille on 1.3 ppm ja kaloille 0.02
> ppm. Lyijy ihmisille 0.015 ppm ja kaloille 0.1 ppm. Tämä
> siis voisi selittää lyijypainojen käytön mahdolliseksi.
> (Viitteinä "van der Leeden F, Troise FL, and Todd DK. 1990.
> The Water Encyclopedia, Second Ed., Lewis Publishers (Boca
> Raton LA), p. 433, 472" sekä "information provided in 1995 by
> the Orange Water and Sewer Authority (Carrboro NC, USA)."
> Lopuille tiedoille saatte miulta viitteet jos oikeasti
> tarvitsette niitä.)
>
> Muita kirjassa annettuja standardeja ovat kadmium; ihmisille
> 0.005 ppm ja fisuille 0.01 ppm, kromi 0.1 ja 0.05, elohopea
> 0.002 ja 0.01, sinkki 5.0 ja 0.1.
Raja-arvoja ei todellakaan kannata tuijottaa. Ne on yleensä määritelty
tasolle, joka on jo vahingollinen. Raskasmetalleissa on se ikävä puoli,
että aiheuttavat jo hyvin pieninä pitoisuuksina (siis alle raja-arvojen)
terveysongelmia. Raja-arvoja myös tarkistetaan esim.
kauppapoliittisista, yhteiskunnallisista ym. syistä, ilman että ollaan
kiinnostuneita terveysaikutuksista tai ko. tilanteessa ne katsotaan
merkityksettömiksi.
Mikäli esim. juomavedessä on raskasmetalleja ei minua kiinnosta
raja-arvot, vaan se kuinka raskasmetallien kulkua juomaveteen ja
ympäristöön voidaan estää.
Jotta ei ihan otsikon aiheesta poiketa, niin mikäli suodattimen imukupit
pettävät ei suodatinta kannata ripustaa metallihenkarilla, jonka
materiaalikoostumusta ei tunne, vaan suodatin pohjahiekalle.
-msl-
Jukka Pakkanen
Ville Kivisalmi kirjoitti viestissä <3a2d...@news.vip.fi>...
>Niin. Minun ymmärtääkseni sinua nyt kiinnostaa tässä, paljonko jotakin
>metallia veteen liukenee. Minulle sen on ainakin yksi ja sama asia.
>Pääasia, että tiedän paljonko jotakin metallia vedessä on.
Hohhoijaa.. näköjään et tiedä ja/tai halua tietää/ymmärtää mitä itse olet
kirjoittanut.
Vielä kerran rautakangesta:
>>>Ville:
>>>No, luonnonvesissä 0,05 ppm kuparipitoisuudet ovat merkkinä kuparin
>>>aiheuttamasta vesistön pilaantumisesta, ihmisellä lyijymyrkytysoireet
>>Jukka:
>>Nuo lukuarvot eivät paljoa kerro ellei tiedetä paljonko jostain
>>henkarista sinne kuparia tai muuta tosiaan liukenee
>Ville:
>Minusta nuo arvot kertovat maleko paljonkin (=riittävästi).
Sinusta riittää että tiedetään että myrkyllinen raja on x ppm.
Minusta se ei vielä riitä, vaan tarvitaan myös tietää paljonko vedessä ko.
ainetta, jonka jälkeen voidaan sitten verrata tuohon raja-arvoon.
Epäilemättä väännät tuon vielä päälaelleen mutta minulle alkaa riittää tämä
keskusteluhaara. Älyllinen väittely kirjallisesti on aika mahdotonta jos
toinen ei osaa lukea.
Ville Kivisalmi
Jukka Pakkanen kirjoitti viestissä
>>>No kerros nyt sitten onko altaani vesi myrkyllistä kun olen viikon
>>liottanut
>>>siellä henkaria?
>>
>>Miten voin kertoa, kun et kerro minulle niitä lukuarvoja, joiden
juuri
>>vakuuttelin kertovan hyvin paljon vedenlaadusta???
>
>
>Sitähän minäkin ihmettelen että miten sinusta jotkut raja-arvot
kertovat
>sinulle riittävästi, kun minusta ne eivät kerro mitään ellei myös
tiedetä
>paljonko vedessä ko. ainetta on. Koitas nyt lukea nuo viestit mihin
olet
>kommentoinut.
Kuten sanoin:
"Minusta nuo arvot kertovat melko paljonkin (=riittävästi). Jos itse
mittailisin akvaariossa olevia raskasmetalleja, ainakin minua ei
kiinnostaisi paljonko henkarista jotakin liukenee. Minua kiinnostaisi,
paljonko vedessä on raskasmetalleja."
Koitas lukea näitä viestejä.
>>>>Jos itse
>>>>mittailisin akvaariossa olevia raskasmetalleja, ainakin minua ei
>>>>kiinnostaisi paljonko henkarista jotakin liukenee. Minua
>>kiinnostaisi,
>>>>paljonko vedessä on raskasmetalleja.
>>>
>>>Se että se kiinnostaa, ei vielä kerro sitä paljonko siellä niitä
>>on...
>>
>>
>>Heh heh.
>>Se, että ei halua ajaa kolaria, ei tarkoita sitä ettei koskaan aja
>>kolaria. JEEJEE.
>
>
>Kolareistasi en tiedä mutta edelleenkin minusta on hyvin tarpeellista
tietää
>paljonko veteen on esimerkiksi kuparia liuennut, että voi sanoa
jotain veden
>laadusta. Siihen ei riitä se että osaa sanoa että "0.05 ppm kuparia
vedessä
>on kirjan mukaan huono juttu...".
Tuossa ylempänä lukee kommentti, jonka katsoin tarpeelliseksi kopioida
vielä tähän alle ihan demoksi.
[clip]
>>>>Jos itse
>>>>mittailisin akvaariossa olevia raskasmetalleja, ainakin minua ei
>>>>kiinnostaisi paljonko henkarista jotakin liukenee. Minua
>>kiinnostaisi,
>>>>paljonko vedessä on raskasmetalleja.
[clip]
>Hyvä ville,
Ville on propri.
>laskeminen on helppoa kun tiedetään paljonko sitä liukenee,
Tottakai on. On helppoa laskea, paljonko esim. kuparia liukenee, kun
tiedetään paljonko sitä liukenee :-)
Eli jos tiedetään, että kuparia liukenee nesteeseen z x mg/h ei ole
ollenkaan vaikeata laskea, että sitä liukenee xmg/h nesteeseen z. Jep.
>Luetko sinä noita viestejä lainkaan?
Luen. Luetkos sinä?
Minä
>en tiedä paljonko sitä liukenee, sitähän tässä on hieman niinkuin
kyselty.
Niin. Minun ymmärtääkseni sinua nyt kiinnostaa tässä, paljonko jotakin
metallia veteen liukenee. Minulle sen on ainakin yksi ja sama asia.
Pääasia, että tiedän paljonko jotakin metallia vedessä on.
Tuossa ylempänä lukee kommentti, jonka katsoin tarpeelliseksi kopioida
vielä tähän alle ihan demoksi.
[clip]
>>>>Jos itse
>>>>mittailisin akvaariossa olevia raskasmetalleja, ainakin minua ei
>>>>kiinnostaisi paljonko henkarista jotakin liukenee. Minua
>>kiinnostaisi,
>>>>paljonko vedessä on raskasmetalleja.
[clip]
>>>>Miten sinä mittaisit/ilmoittaisit, paljonko kuparia jostakin
>>>>kappaleesta veteen liukenee.
>>>
>>>???
>>
>>Nii-in :-)
>>Juuri tätä ajoin takaa.
>
>
>Jotain selvästi ajat takaa mutta... minusta yrität lähinnä todistaa
olleesi
>väärässä.
Mitä järkeä siinä olisi?
Alunperinhän siis väitit että pystyt antamaan veden laadusta
>lausuntoja yksin sen perusteella jos tiedät mikä on haitallinen määrä
(0.05
>ppm) ainetta vedessä.
Osoita minulle se viesti, missä olen noin väittänyt. Kerro mieluiten
viestin aihe, lähettämispäivämäärä ja -kellonaika, niin löydän sen
helpommin ja voin tarvittaessa todeta kirjoittaneeni jotain, mitä en
ole tarkoittanut.
Minusta taas tuossa arvioinnissa on hyvin olennaista
>tietää paljonko vedessä sitten todella sitä ainetta on! Eli päätäs
nyt mitä
>oikein haluat sanoa.
Tuossa ylempänä lukee kommentti, jonka katsoin tarpeelliseksi kopioida
vielä tähän alle ihan demoksi.
[clip]
>>>>Jos itse
>>>>mittailisin akvaariossa olevia raskasmetalleja, ainakin minua ei
>>>>kiinnostaisi paljonko henkarista jotakin liukenee. Minua
>>kiinnostaisi,
>>>>paljonko vedessä on raskasmetalleja.
[clip]
>>>>>Lisäksi, jos verrataan tyypillistä akvaariovettä suoraan luonnon
>>>>>olosuhteisiin niin "vesistön pilaantuminen" olisi varmasti aika
>>>>yleistä.
>>>>
>>>>Nyt puhuin kuparin aiheuttamasta vesistön pilaantumisesta.
>>>
>>>Niin?
>>
>>Niin ja sinä tarkoitit kaiketi tyypillisen akvaarion veden
>>(tyypillisen akvaarion vedessä ei minun mittapuuni mukaan ole
kuparia)
>>laatua yleensä. Nythän olemme puhumassa metallien liukenemisesta
>>akvaarioveteen. Että niin.
>
>
>Hohhoijaa... niin puhe oli metallien liukenemisestä veteen. SINÄ otit
>puheeksi jotkin yleisiä vesistöjen pilaatumisia koskevat arvot,
niinkuin
>asia olisi kovinkin oleellinen akvaario-olosuhteita pohditaessa.
Niin. Akvaariossa elävät eliöt lienevät samoja organismeja, joita
esiintyy myös luonnossa ja siten uskalsin tehdä rohkean päätelmän,
että esim. kupari, joka on eliöille myrkyllistä luonnossa tiettyinä
pitoisuuksina, saattaa se sitä olla myös akvaariossa.
Totesin
>että jos akvaario-olosuhteita ruvetaan vertailemaan yleisten
vesistöjen
>olosuhteisiin, niin moni muukin asia kuin jokin kuparipitoisuus
määrittelisi
>"akvaariovesistön" pilaantuneeksi,
Ymmärsin siis oikein.
joten vertaus luonnon oloihin tuossa
>mielessä on älytön.
Jos jokin raskasmetallipitoisuus LUONNONvedessä on myrkyllistä lajille
R, se on sille myrkyllistä varmasti myös akvaario-oloissa. Sinä
sekoitit tähän nyt mukaan jotkin muut vesiarvot, jotka eivät liity
raskasmetalleista aiheutuvaan veden pilaantumiseen, mikä on mielestäni
irrelevanttia. Totesin vain 4. joulukuuta 2000 klo 0:48 lähettämässäni
viestissä, että "Luonnonvesissä 0,05 ppm kuparipitoisuudet ovat
merkkinä kuparin aiheuttamasta vesistön pilaantumisesta" - joo-o,
kyllä vesistöjä pilaavat myös syanidit ja fekaaliset streptokokit
(joista en puhunut mitään), mutta miten se tähän liittyy kun kyse on
akvaarioveden myrkyttymisestä raskasmetalleista johtuen.
Ville Kivisalmi
Jukka Pakkanen kirjoitti viestissä ...
>
olet
>kirjoittanut.
>
>Vielä kerran rautakangesta:
>
>>>>Ville:
kuparin
>>>>aiheuttamasta vesistön pilaantumisesta, ihmisellä
lyijymyrkytysoireet
>
>>>Jukka:
>>>Nuo lukuarvot eivät paljoa kerro ellei tiedetä paljonko jostain
>>>henkarista sinne kuparia tai muuta tosiaan liukenee
>
>>Ville:
>>Minusta nuo arvot kertovat maleko paljonkin (=riittävästi).
>
>Sinusta riittää että tiedetään että myrkyllinen raja on x ppm.
Jukka:
Alunperinhän siis väitit että pystyt antamaan veden laadusta
lausuntoja yksin sen perusteella jos tiedät mikä on haitallinen määrä
(0.05 ppm) ainetta vedessä.
Ville:
Osoita minulle se viesti, missä olen noin väittänyt. Kerro mieluiten
viestin aihe, lähettämispäivämäärä ja -kellonaika, niin löydän sen
helpommin ja voin tarvittaessa todeta kirjoittaneeni jotain, mitä en
ole tarkoittanut.
Löysitkö tuota kyselemääni viestiä?
>Minusta se ei vielä riitä, vaan tarvitaan myös tietää paljonko
vedessä ko.
>ainetta, jonka jälkeen voidaan sitten verrata tuohon raja-arvoon.
Pätkit kirjoittamaani tekstiä koomisella tavalla. Olisit nyt vain
uskaltanut copy-pasteta sen koko kappaleen:
"Minusta nuo arvot kertovat melko paljonkin (=riittävästi). Jos itse
mittailisin akvaariossa olevia raskasmetalleja, ainakin minua ei
kiinnostaisi paljonko henkarista jotakin liukenee. Minua kiinnostaisi,
paljonko vedessä on raskasmetalleja."
>minulle alkaa riittää tämä
>keskusteluhaara. Älyllinen väittely kirjallisesti on aika mahdotonta
jos
>toinen ei osaa lukea.
Sama ajatus häivähti mielessäni.
-Holzig-
>Eikös se Kasvihuoneilmiön(?) akvaario jouduttu tyhjentämään
>jonkun kupariputkenpätkän vuoksi? Muistaako joku? Se paikka
>siellä tienposkessa matkalla Turkuun.
Ai siellä on ollut joku akvaariokin joskus jossain? Onkos tuosta kauankin
aikaa? Perhoset kyllä muistan.
-Holzig-
-Holzig-
>Maisu-norsu kuvittelee itsestään hieman liikoja kun kuvittelee olevansa
>asemassa jossa voi päättää kuka ja mitä täällä saa kysyä ja mitä ei.
Etteköhän ole kumpainenkin erehtynyt. Tuo virka ja päätösvaltahan kuuluu
vain minulle.
-Holzig-
-Holzig-
> akvaarioita ja sen asukkeja ajatellen? Metallien liukeneminen veteen
Kannattaa kysyä varmaan joltain meriakvaarioihin paremmin perehtyneeltä
miten vaikkapa miniriutan eliöstö reagoi esim. kupariin ja onko vaiva riskin
arvoinen.
-Holzig-
-Holzig-
>Se oli vain yhdessä sarjakuvassa.
Aku Ankassa nyt on muutenkin kaikenlaisia herttaisia kavereita...
Esim. Akun naapurit Muristo ja mikä se nyt olikaan?
-Holzig-
Arto Hallanaro
> Vielä kerran rautakangesta:
Mitäs jos löytäisiin riita poikki, laitetaan voita väliin ja
tiivistetään tämän thredin tietosisältö.
Kumpikin on sitä mieltä, että liian suuret metallipitoisuudet
akvaariovedessä ovat huono asia, mutta kumpikaan ei pysty sanomaan
liukeneeko henkarista vedessä tälläisiä pitoisuuksia. Eli henkarin
liottaminen vedessä jääköön edelleen jokaisen oman harkinnan varaan.
*kumarrun poteroni suojiin*
--
Arto
Aleksandr
news:3A2E1886...@iki.fi...
> Ville Kivisalmi & Jukka Pakkanen wrote:
> > Vielä kerran rautakangesta:
>
> Mitäs jos löytäisiin riita poikki, laitetaan voita väliin ja
> tiivistetään tämän thredin tietosisältö.
Hei!
Lyijy metallina on täysin turvallinen makeavesiakvaariossa pienissä määrin
(kasvipaino) vaikka lyijy onkin myrkyllinen jo todella pieninä
pitoisuuksina.
Kupari metallina on taas syytä pitää pois akvaariosta siitä huolimatta että
kuparia löytyy jo valmiiksi akvaariovedestä. Joillekin eliöille kupari on
erittäin myrkyllinen ja se "liukenee" veteen paljon paremmin kuin lyijy.
Rautaa on turvallista pitää makeavesiakvaariossa vain hapettomassa tilassa
(syvällä hiekan alla) tai sitten todella pienissä määrin.
Alumiini on kohtalaisen turvallinen pienissä määrin makeavesiakvaariossa
vain happamassa vedessä.
Lyhyesti sanottuna kaikki metallit (paitsi ruostumaton teräs) on kuitenkin
syytä pitää pois akvaariosta.
t. Aleksandr
Anne Kontula
-Holzig- <mikko....@nokia.com> kirjoitti
viestissä:a0lX5.16099$AM5.3...@news1.nokia.com...
-Anne
Maiju Ruismaki
> Maiju K Ruismaki wrote:
> > Kuparin standardiarvo ihmisille on 1.3 ppm ja kaloille 0.02
> > ppm. Lyijy ihmisille 0.015 ppm ja kaloille 0.1 ppm. Tämä
> > siis voisi selittää lyijypainojen käytön mahdolliseksi.
> > Muita kirjassa annettuja standardeja ovat kadmium; ihmisille
> > 0.005 ppm ja fisuille 0.01 ppm, kromi 0.1 ja 0.05, elohopea
> > 0.002 ja 0.01, sinkki 5.0 ja 0.1.
> Raja-arvoja ei todellakaan kannata tuijottaa. Ne on yleensä määritelty
> tasolle, joka on jo vahingollinen. Raskasmetalleissa on se ikävä
puoli,
> että aiheuttavat jo hyvin pieninä pitoisuuksina (siis alle raja-
arvojen)
> terveysongelmia.
No, keskustelun taustaksi kelvannevat kuitenkin.
Maiju K Ruismaki
>Alumiini on kohtalaisen turvallinen pienissä määrin makeavesiakvaariossa
>vain happamassa vedessä.
Minulla kun on ollut toisenlainen käsitys asiasta, Steve
Pushak esimerkiksi kotisivuillaan varoittaa alumiini-
myrkytyksen mahdollisuudesta nimenomaan turpeen ja alumiini-
pitoisen saven yhdistelmää käytettäessä. (Ei, en pysty tällä
koneella etsimään sivun osoitetta. Sori.)
Tänään postiluukusta ropsahtaneessa Suomen Luonto -lehdessä
on pikku-uutinen sivulla 14 (enpä olekaan ennen huomannut
että sivunumerot on merkitty suunnilleen joka viidennelle
sivulle :-)) otsikolla "Alumiini käy kiduksiin". Lainaan
suoraan: "Happamoituneita vesiä on edelleen. Liikahappamuus
yhdistyy veden alumiini- ja rautapitoisuuden kasvuun ja
heikentää kalojen kiduksia, selviää Seppo Peurasen väitös-
tutkimuksesta. Erityisesti kalojen hapensaanti sekä vesi-
ja suolatasapainon säätely heikkenevät metallien myötä. Sen
sijaan veden humus ja lämpimyys vähentävät metallien myrkky-
vaikutusta. Helsingin yliopistossa eläinfysiologiasta väitellyt
Peuranen toteaa, että maan pintaa rikkovat maa- ja metsätalous-
toimet sekä rakentaminen tulisi vesistöjen lähellä ajoittaa
kesään." (Jere Malinen)
Tuo nyt ilmeisesti pätee kotimaisiin vesiin ja matalampiin
lämpötiloihin kuin mitä akvaario-olosuhteissa on, mutta
jollekin asiasta kiinnostuneelle siinä lienee tutkittavaa
jos tuon väitöksen onnistuu jostain kirjahyllyynsä haalimaan.
--
-maisu- ma...@iki.fi
Arto Määttä
>Onhan alumiini jossain vedessä kohtalaisen turvallinen, emäksisessä se ei
>ainakaan ole, eikä näköään happamassakaan, mutta neutraalisessa ei pitäisi
>olla ongelma.
Alumiini on erittäin reaktiivinen metalli, jonka korroosionkestävyys
perustuu passivaatioon. Alumiinin pinnalle muodostuu alumiinioksidikerros,
joka suojaa alla olevaa metallia hyvin. Normaaleissa olosuhteissa
oksidikalvo uusiutuu niin nopeasti, että sen satunnaisesta rikkoutumisesta
ei ole haittaa.
Maaperässä "alumiinin syöpyminen pH-alueella 4,5...8,5 on erittäin
vähäistä". Puhdas alumiini kestää tislatussa ja hiilidioksidipitoisissa
vesissä, mutta kovat vedet aiheuttavat pistekorroosiota. Kuparipitoinen
vesi on alumiinille erityisen tuhoisaa.
Emäksinen ympäristö on alumiinille tunnetusti ikävä, mutta sen
syöpymisnopeus tosiaan kasvaa vasta pH-arvon 8,5 yläpuolelle mentäessä.
Akvaariovedessä mahdollisesti esiintyvistä suoloista kaliumkarbonaatti
ja rautakloridi eivät sovi alumiinille kupariyhdisteiden lisäksi.
Myös merivesi on aika ikävää, mutta alumiinia voi kyllä käyttää siinäkin.
Vedessä, jonka pH on 6,0, alumiini on passivaationsa ansiosta yllättävän
korkealla sähkökemiallisessa sarjassa. Esimerkiksi teräs syöpyy
alumiiniin verrattuna. Merivedessä tilanne kuitenkin muuttuu, ja
alumiini syöpyy teräkseen nähden.
Lähde: Korroosiokäsikirja, Päätoimittaja P. J. Tunturi. julkaisija
Suomen korroosioyhdistys - SKY ry, 1988.
Jos alumiini syöpyy akvaariossa nopeasti, minä veikkaisin syylliseksi
kuparipitoista vettä. Eikös kuparia vielä nykyäänkin voi tulla
joissain paikoissa vesijohtoputkista?
Jos passivaatio toimii, ei alumiinia liukene veteen, eikä sen
käytöstä silloin pitäisi olla vaaraa.
--
Arto
-Holzig-
>Jos passivaatio toimii, ei alumiinia liukene veteen, eikä sen
>käytöstä silloin pitäisi olla vaaraa.
Vielä kun keksisi järkevän käyttötarkoituksen alumiinille :-)
-Holzig-