Tarttis mitata akvaariosta veden sähkönjohtavuus (oikea tarkoitus saada
luotettava tulos akvan nitraattiarvoista, testilitkut joutaa roskiin).
Helpointa lienee hoitaa
homma yleismittarilla johon viritellään antureiden väliin jokin
vastuskytkentä ja mitataan jollain tapaa resistanssia.
Oiskos tietoa miten homma kyhätään? Kiitoksia vastanneille jo etukäteen :)
t: jani
Ei onnistu!
Veden sähkönjohtavuus on suhteessa veden ionimääriin eli
suolapitoisuuteen.
OK, nitraatti on suolaa, mutta miten saat sen erilleen muista suoloista.
Jos osaat/saat selvää saksasta, ja kolvi pysyy kourassa, niin melko
muonipuolisen fotometrin voisit rakentaa. Fotometrillä mittailet sitten
litkujen yms. värejä tarkemmin kuin silmilläsi:
nitraattiä
fosfaattia
rautaa
jne.
eli reaktioita, joissa väri muuttuu
Koko juttu on viidellä sivulla:
http://members.telering.at/anton.gabriel/photo1.htm
http://members.telering.at/anton.gabriel/photo2.htm
http://members.telering.at/anton.gabriel/photo3.htm
http://members.telering.at/anton.gabriel/photo4.htm
http://members.telering.at/anton.gabriel/photo5.htm
t.
Jukka J.
--
Jukka J.
jukka...@akvaariotieto.info
http://www.akvaariotieto.info/suomi/oscari.htm
Hei!
Mikäli joku on kiinnostunut moisen rakentamaan, niin
pientä tulkkaus-apua voisin antaa, mutta toivoisin
sitten projektista kuvia tms. sivuilleni, jotta voisin
vaikka jatkossa suomentaa/laatia ohjeet sivuilleni.
(Tonin lupa minulla on!)
kevättä Jukka J.
Mielenkiintoisen näköinen vekotin. Sen verran olen kyllästynyt litkujen
värin arvuutteluun, että voisin moisen härvelin rakentaakin.
Onko kellään käytännön vinkkejä kalibrointiliuosten valmistukseen?
Esimerkiksi nitraattia varten Toni neuvoo sekoittamaan 1,635 g
kaliumnitraattia litraan tislattua vettä. Ei oikein keittiövaaka taivu
noihin tarkkuuksiin. :) Noinkohan apteekin täti suostuisi mittaamaan.
Lisäksi pH-mittauksen kalibrointi taitaa olla harmillisen vaikeaa.
Jukka, voin toki pitää "päiväkirjaa" ja ottaa kuvia, kunhan (jos) saan
projektin käyntiin.
--
Arto
Eräs keino, koska usein aine on punnitukseen nähden halpaa on että ostaa
kymmenkertaisen määrän (16,35 g) ja laimentaa itse.
Kiva jos toteutat projektin. Uskoisin siitä menestyessään olevan apua
muillekin.
Siis miten erottaa nitraatin aiheuttama sähkönjohtavuus vaikkapa
fosfaattien aiheuttamasta johtavuudesta?
Teemu
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
Jukka Järvi wrote:
> J
> Ei onnistu!
> Veden sähkönjohtavuus on suhteessa veden ionimääriin eli
> suolapitoisuuteen.
> OK, nitraatti on suolaa, mutta miten saat sen erilleen muista suoloista.
> Jos osaat/saat selvää saksasta, ja kolvi pysyy kourassa, niin melko
> muonipuolisen fotometrin voisit rakentaa. Fotometrillä mittailet sitten
> litkujen yms. värejä tarkemmin kuin silmilläsi:
> nitraattiä
> fosfaattia
> rautaa
> jne.
> eli reaktioita, joissa väri muuttuu
> Koko juttu on viidellä sivulla:
> http://members.telering.at/anton.gabriel/photo1.htm
> http://members.telering.at/anton.gabriel/photo2.htm
> http://members.telering.at/anton.gabriel/photo3.htm
> http://members.telering.at/anton.gabriel/photo4.htm
> http://members.telering.at/anton.gabriel/photo5.htm
>
> t.
> Jukka J.
> --
> Jukka J.
> jukka...@akvaariotieto.info
> http://www.akvaariotieto.info/suomi/oscari.htm
-Mutta jos akvaarioon ei tuoda mitään ylimääräisiä suoloja, niin eikös
lisääntynyt sähkönjohtavuus ole merkki nitraattien ja epäpuhtauksien
lisääntymisessä? Tai ainakin ne tukussa kuulemma mittaavat altaiden
sähkönjohtavuutta vedenvaihtotarpeen selvittämiseksi.
-Jari
Juuh!
Mutta mihin tässä pyritään. Akvaarioon lisätään kalojen
ruokaa, ja monet lisäävät mm. kasviravinteita. Kaikki
nostaa sähkönjohtokykyä.
Paljonko on nitraatteja, fosfaatteja, rautaa jne.?
Niitä voi ostaa ihan kaupallisina valmiina liuoksina tai ampulleina, jotka
sekoitetaan tiettyyn määrään puhdistettua vettä. Ei tarvitse alkaa itse
mittailemaan ja laskemaan.
--
Ville Kivisalmi
st...@vip.fi
Iloa päivääsi: http://www.saunalahti.fi/jylppy69/hatten.swf
On kai niitä myynnissä myös ioniselektiivisiä antureita joihinkin
mittareihin? Luonnollisesti niitä saa ostaa RAHALLA.
Hmm... Ennen rakentaamistaa lienee ehkä järkevää selvittää, kuinka helposti
tarkoituksenmukaisia kyvettejä on saatavilla.
Nyt pajastan sivistymättömyyteni ja tunnustan etten tiedä mikä on kyvetti.
Epäilen sen tarkoittavan mittausastiaa. Käytännössä mittausastiaksi käynee
lähes mikä tahansa suhteellisen pieni läpinäkyvä astia. Kätevin varmaan
olisi koeputki, mutta uskoisin jopa testien mukana tulevien purkkien
hoitavan homman. Onko sinulla syytä epäillä koeputkien saatavuutta? Ei kai?
--
Arto
Joo. Sellainen.
>Käytännössä mittausastiaksi käynee
> lähes mikä tahansa suhteellisen pieni läpinäkyvä astia. Kätevin varmaan
> olisi koeputki, mutta uskoisin jopa testien mukana tulevien purkkien
> hoitavan homman. Onko sinulla syytä epäillä koeputkien saatavuutta? Ei
kai?
Tuossa ohjeessa oli muistaakseni ihan kerrottu, minkä kokoinen kyvetin tulee
olla. Tällähän on merkitystä sitten valon abrorbanssijuttujen kanssa. Jos
kyvetti on kovin eri kokoinen, kuin mitä pitäisi, saattaa tulos heittelehtiä
hiukan.
Juu oli. Epäilen kuitenkin, että koko oli mainittu lähinnä sen lapionvarresta
otettavan putken sopivuuden vuoksi. Jokainen kalibroi laitteensa erikeen,
joten kunhan kalibrointivara riittää. Laitehan ei anna suoraa maittustulosta
tyyliin nitraattia 20 mg/l vaan pelkän vertailuarvon.
Ville, mistä noita mainitsemiasi valmiita kalibrointiliuoksia saa?
--
Arto
J. Järven esittelemä fotometri sen sijaan on mielenkiintoinen. Jopa siinä määrin että ajattelin rakennella sen. Tulevaisuuden visiona
voisi olla kyvetin muuttaminen läpivirtauskyvetiksi ja sitten kiinni vaikka ulkosuodattimen putkesta otettuun sivuvirtaan. Näin olisi
ehkä mahdollista saada jatkuvatoimisia mittauslukemia. En kuitenkaan ole lukenut koko ohjetta ajatuksen kanssa joten en huomannut
käytettiinkö siinä mitään värinmuodostusreagensseja.
Laboratoriossa käytettäviä kyvettejä voi kysellä vaikka Tamrolta. Uskoisin kuitenkin hinnan olevan yksityiskäyttöön aika kovan.
Reima Rönkkö
Hei!
Kun laboratorioissa tuo tiskaaminenkin maksaa, niin moniin tarkoitukiin
on kehitetty kertakäyttöastioita.
Mitenkäs kyvetit?
Esim. 1000 kpl pakkaus voi maksaa mansikoita mutta siitä riittäisi
10:lle 100 tai 100:lle 10 yms. Joukko-ostos on siis mahdollista
siinäkin?
Vaikka lienevät muovia tms. niin toki niitä voi huuhdella
puhtaiksi, vaikka eivät konetiskiä tms. kestäisikään
t.
"Jukka Järvi" <jukka...@akvaariotieto.info> wrote in message
news:3CB6AADC...@akvaariotieto.info...
Eli koeputki 6 mk Bebekistä. No eipä ainakaan projekti tuohon kaadu. :)
Kiitos vinkistä!
--
Arto
Hei!
Jos näitä syntyy, niin olisin kovin halukas kirjoittamaan
projekteista sivuillani. varsinkin jos tulee edulliseksi.
käyttökokemuksia sitten myös.
Itselläni on tuo UV-projekti työn alla, mutta odottelen
DATZ-lehden seuraavaa numeroa, jossa on artikkeli
aiheesta.
Itse en käynyt mitenkään ajatuksen kanssa läpi sitä rakenteluohjetta. Mietin
vain, että yleensähän kyvettien on oltava optista kvartsilasia tms, jotta
homma toimii - tai kertakäyttökyvettien ollessa kyseessä melko tarkalla
muotilla tehtyjä polystyreenikyvettejä. Epäilen, että Bebekin koeputket
vääristävät aika lailla, kun kyseessä on niinkin tarkka laite kuin
fotometri. Kaupallisesti kyvettejä on saatavilla eri aallonpituusalueille.
En tosin tiedä, käytetäänkö esim. fotometreille, spektrofotometreille,
atomiabsorbtiospektrofotometreille, fluoresensifotometreille ja
fluoresenssispektrofotometerille erilaisia kyvettejä. Eipä o kovin käytännön
kokemusta.
Mutta onhaan noita olemassa: http://fi.vwr.com/ ja hakusanaksi kyvetti.
Sanahaulla "fotometri" läytyy ihan valmiitakin laitteita. Hintaa veikeät
3000-6000 euroa per koje. Eli tarkkuudesta saa jälleen kerran maksaa.
Veikkaisin, että virhemarginaali kasvaa aika lailla näin herkissä
laitteissa, kun lähtee itse rakentelemaan.
Varmasti, ainakin jos kyseessä olisi oikea fotometri. Nythän tuossa
käytetään anturina fotovastusta, joten mitään spektrejä tai muutenkaan
älytöntä tarkkuutta ei ole tarkoituskaan saada aikaiseksi. Mutta täytyy
tätäkin tutkia vertailemalla mittaustuloksia kun koeputkea pyöritetään,
kunhan saan laitteen aikaiseksi.
> Veikkaisin, että virhemarginaali kasvaa aika lailla näin herkissä
> laitteissa, kun lähtee itse rakentelemaan.
Niinpä. Vaan ei tässä sentään oikeaa fotometriä olla yrittämässäkään.
Periaate on siis se, että "fotometrillä" saadaan numeerinen arvo
testilitkuille, joiden pitoisuudet tiedetään. Näistä voidaan sitten
interpoloida pitoisuus litkulle, jonka pitoisuus on tuntematon. Homman tekee
mielestäni mahdollisesti toimivaksi se, että näissä tippatesteissä
yleisimpien tulosten väreissä on lähinnä sävyeroja. Tällöin fotovastuksen
mittaama arvo voi hyvinkin korreloida sävyn kanssa. Tuskin tätä "fotometriä"
voisi soveltaa, jos nitraattitesti antaisi 10 mg/l pitoisuudelle vihreän
liuoksen ja 15 mg/l oranssin. Mutta silloinhan asiat olisivatkin hyvin, eikä
"fotometriä" tarvittaisi. Totta maar kalibrointi, eli muunnoskäyrä
vertailuarvon ja pitoisuuden välillä, on tehtävä jokaiselle testille
erikseen ja aina uudestaan kun joku mittaukseen vaikuttava tekijä muuttuu.
Myös kalibrointiliuoksia täytyy varmaan tehdä melko tiheillä väleillä.
Saa nähdä. Voihan se olla että idea on susi, mutta täytyy sitä nyt ainakin
yrittää.
--
Arto
Hei!
Tiirailin tuota ohjetta ja voin sen sivuilleni jopa kääntää, jos aihetta
on.
http://members.telering.at/anton.gabriel/photo3.htm
Linkin osoittamalla sivulla on alareunassa kuva, joka esittää versiota,
johon on sovitettu digitaalinäyttö suoraan. Saisko moisen kytkettyä
helpolla
mukaan. Tällöin saataisiin suoraan lukuarvoja, jotka sitten
kalibrointikäyrältä
antaisivat haetun pitoisuuden. Digitaalinäyttö ja tarvittavat
komponentit
lienevät digitaalista yleismittaria halvemmat?
Ps. tehdään sitä labboissakin vertailukäyriä!
Saisi.
> Digitaalinäyttö ja tarvittavat
> komponentit
> lienevät digitaalista yleismittaria halvemmat?
Yllättävää kyllä, eivät taida olla. Halvimmillaan digiyleismittarin saa
alle viidellä kympillä (vanhaa rahaa, ei näihin euroihin totu). Jos joku
tietää mistä saisi valmiin LCD-jännitemittausmodulin halvemmalla, huutakoon
hep. Ei taida päästä halvemmalla, vaikka kokoaisi ihan osista.
Epäilen sitä paitsi, että jokaisella kotikolvaajalla se mittari kuitenkin
löytyy jo valmiiksi. :)
--
Arto
Oops, nythän mä puhun ihan höpöjä. Ei sen tietenkään mikään LCD-vehje
tarvitse olla.
--
Arto
Vaan siis mikä!
Luin tuon ohjeen itsekin ja kyveteiksi näyttää käyvän tavalliset
koeputket. Taitaa niitä olla korkillisia ja tasapohjaisiakin.
Kuka rakentaa ja saako kuvia sivuille käyttöön?
Sitten esimerkki koodia löytyy EXB2313 kortille tehytynä.
Lainattu sivulta...
AVR-mikro-ohjaimissa olevalla analogisella vertailijalla voidaan muutaman
lisäosan avulla mitata esim. NTC- tai LDR-vastuksen resistanssia.
NTC-vastuksella voidaan mitata lämpötilaa ja LDR-vastuksella voidaan mitata
valaistusvoimakkuutta. Tällä menetelmällä saadaan helposti tehtyä esim.
lämpömittari, termostaatti (NTC) tai hämäräkytkin (LDR).
Lainaus loppu.
Tällä kottilla voisi tehdä tämä mittarin + sekä korjaus käyrrästön suoraan
mittarin näyttöön !!!.
Lisäksi sillä voisi ohjava Akvan toimintoja.
"Arto Hallanaro" <arto.hall...@iki.fi> wrote in message
news:Xns91EEC952F48FEar...@192.89.123.233...
Käännän ohjetta väliaikaiselle sivulle, johon ei ole
muuta linkkiä kuin:
http://www.akvaariotieto.info/suomi/akvaario/fotomet.htm
Halukkaat rakentajat voivat kommentoida tekstiä ja
ohjetta.
T: Jukka
Jaaha. Mulla olisi tuossa kaapissa koeputkia parisataa kappaletta.
Ulkohalkaisija 16 mm, pituus 125 mm ja tilavuus 19 ml (seinämän paksuus n. 1
mm). Noita voidan periaatteessa tilata lisää n. 250 kpl pakkauksissa TAS:n
kautta.
Ville Kivisalmi wrote:
> Jaaha. Mulla olisi tuossa kaapissa koeputkia parisataa kappaletta.
> Ulkohalkaisija 16 mm, pituus 125 mm ja tilavuus 19 ml (seinämän paksuus n. 1
> mm). Noita voidan periaatteessa tilata lisää n. 250 kpl pakkauksissa TAS:n
> kautta.
>
Täältä labratarvikkeet edullisesti ja nopeasti (ainakin oman kokemuksen
mukaan):
http://www.biologie-bedarf.de/
--
----------------------------------------------------------------------
De hoc satis! Tum podex carmen extulit horridulum.
Tatu Vaajalahti
----------------------------------------------------------------------
Minä en ole näistä jutuista vielä saanut selville, että miten tuo
fotometrillä mittaaminen käytännössä tapahtuu. Tai sitten olen mennyt jo
unohtamaan... Eli akvaariovettä koeputkeen (pitääkö sitä värjätä jotenkin)?
Ja miten vedestä saadaan tietää sekä fosfaatti- nitraatti- ja
rautapitoisuudet samalla mittauksella? Sen olen jo ymmärtänyt, että
kalibroimalla väkerretään nätit taulukot ja tulos katsotaan niistä. Mutta
että kaikki kolme arvoa samalla mittauksella? Vai liittyykö tähän jotain
nuppien ja nappuloiden vääntelyä?
Eli käyrrästöjä on niin paljon kuin on mitattavia aineita mutta ++++ sen
mittaamiseen käy sama mittari ++++.
T: Jukka
Tämä "fotometri" ei mittaa varsinaista kiinnostuksen kohteena olevaa
suuretta, vain väriä tai oikeastaan vain nesteen läpäisevän valon määrää.
Varsinainen testi pitää siis tehdä arvaustippatesteillä, kuten ennenkin.
"Fotometri" astuu kuvaan siinä arvausvaiheessa, eli se auttaa määrittämään
tarkemman arvon litkun värille.
Eli ongelma, jota tässä yritetään ratkaista on se, että useimmissa (?)
testeissä mukana seuraava värikartta on tuloksiltaan varsin karkea. Lisäksi
litkun värisävyn vertaus värikarttaan on ainakin allekirjoittaneelle
melkoisen tulkinnanvaraista puuhaa.
> Ja miten vedestä saadaan tietää sekä fosfaatti- nitraatti- ja
> rautapitoisuudet samalla mittauksella?
Ei tällä "fotometrillä" mitenkään. Kyllä ne on kaikki mitattava erikseen.
Samaa "fotometriä" voi kyllä käyttää kaikkien tuloksen lukemiseen.
--
Arto
Tarkemmat käyttöohjeet ja -kokemukset kuvineen sivuilleni sitten
kun joku on laitteen tehnyt.
Nyt en ryhdy ohjeita laatimaan. Sivullani on käännös rakentajia varten:
http://www.akvaariotieto.info/suomi/akvaario/fotomet.htm
Sen verran kuitenkin että veteen lisätään reagenssia, joka värjää sen
ja värin intensiteetti mitataan, kukin analyysi erikseen.
No nyt nytkähti ainakin yksi rakennusprojekti käyntiin, kun kävin eilen
hommaamassa tarvittavat osat. Homma tulee luultavasti etenemään hiljakseen
ja päivittelen päiväkirjaa osoitteessa <http://iki.fi/artsi/attm/> aina kun
saan jotain aikaiseksi.
--
Arto
Clip...
The TSLB257, TSLG257, and TSLR257 are high-sensitivity low-noise
light-to-voltage optical converters that
incorporate onboard blue, green, and red optical filters, respectively.
These devices are ideal for applications such as colorimetry, printing
process control, display color correction,
and selectively ambient light detection or rejection.
Clipp...
T: Jukka
"Arto Hallanaro" <arto.hall...@iki.fi> wrote in message
news:mIwv8.137$yX3....@read2.inet.fi...
Juu, kyseisellä firmalla on näppärän näköisiä fotosensoreita. Suomessa tosin
kukaan ei taida myydä kyseisiä komponentteja (siis TAOSin valmistamana), en
ainakaan ole onnistunut löytämään. Oletko löytänyt myyjän? Vanhoja TI:n
TSL25x komponentteja löytyy vielä satunnaisesti. Harmi.
> The TSLB257, TSLG257, and TSLR257 are high-sensitivity low-noise
> light-to-voltage optical converters that
> incorporate onboard blue, green, and red optical filters, respectively.
Näitä pohdin myös, mutta tulin siihen tulokseen että tässä sovelluksessa
muiden kuin yhden värin pois suodattaminen ei ainakaan paranna lopputulosta.
--
Arto