Likaisen akvaarion puhdistuksesta
Petri Lajunen
Kannot ja kivet ovat täysin levän peitossa (ilmeisesti sinilevää, en ole
varma) ja kasvit miltei kuolleet. Kaloja on seuraavasti: sini- ja
kultarihmakaloja 4 kpl, tulisuu 1, platyja (?) 3, isoja tummia partaisia
monneja 2, neontetroja 3, jokin silakan näköinen, jolla punaista pysrtön
tyvessä alaevissä 1, miljoonakaloja 3, kääpiötappara 1. Kaikki kalat ovat
useita vuosia vanhoja.
En ole aikaisemmin omistanut akvaariota, eikä minulla näin ollen ole
käytännön kokemusta sellaisen hoidosta. Olen hakenut kirjastosta aiheeseen
liittyviä kirjoja, mutta haluaisin käytännön tietoa siitä, että miten saan
akvaarion jälleen kukoistamaan.
Vaihdoin veden ja pesin lasit, mutta juuri muuta en ole uskaltanut tehdä.
Veden Ph on n. 7,2, mikä ymmärtääkseni on liian emäksinen. Miten saan sen
laskemaan (ilmeisesti rikkihappoa ei kannata kokeilla)? Onko toivoa, että
kasvit elpyvät vai kannattaisiko harkita uusia (vain muutama vihreä verso
näkyy)?
Pyydän palautetta rautalangasta väännettynä, jos mahdollista, sillä olen
aivan ulalla koko touhusta.
Terveisin
Petri Lajunen
Liisa Sarakontu
news:a17n0r$uas$1...@bowmore.utu.fi:
> Ostin huonolla hoidolla useita vuosia olleen 200 litran vetoisen
> akvaarion.
Luultavasti tämä varoitus tulee jo myöhässä, mutta tällaisen akvaarion
hoito olisi kannattanut aloittaa varovasti. Vesi on todennäköisesti hyvin
vanhaa, hapanta ja nitraattipitoista, mutta kalat ovat tottuneet siihen
ajan kuluessa. Ne pitäisi nyt totuttaa parempiin oloihin ja normaalihoitoon
hissuksiin, tekemällä aluksi vaikka 10 % vedenvaihtoja parin päivän välein
ja siirtymällä siitä vähitellen normaaliin rytmiin eli noin kolmannes
vedestä viikoittain + pohjan imurointia. Kertaheitolla kaiken muuttaminen
stressaa kaloja niin pahasti että voi odottaa sairastumisia ja kuolemiakin
lähiviikkoina.
> sini- ja kultarihmakaloja 4 kpl, tulisuu 1, platyja (?) 3,
> isoja tummia partaisia monneja 2, neontetroja 3, jokin silakan
> näköinen, jolla punaista pysrtön tyvessä alaevissä 1, miljoonakaloja 3,
> kääpiötappara 1. Kaikki kalat ovat useita vuosia vanhoja.
Se "silakka" voisi olla joku isompi rasboransukuinen. Jos on, se olisi
parvikala mutta tuskin löydät helposti samanlaisia lisää. Ja se voi olla
jotain niin suureksi kasvavaa lajia että on parempi, että et löydäkään. Ne
karvanaamat ovat todennäköisesti partamonnikoiraita, oikein hyvä laji tähän
ja jos ovat vielä samaa sukupuolta niin Tosi Hyvä.
Kääpiötappara on myös parvikala, mutta lajitovereiden löytäminen ei
välttämättä noin vain onnistu. Rihmoja ei tarvitsisi olla noin monta samaa
lajia (nuo ovat kaikki rusko- eli sinirihman värimuunnoksia), mutta jos
tulevat keskenään toimeen niin asukoot siellä. Tulisuu... jaa-a, kyllähän
se tänne mahtuu. Ja jos elelee sinkkuna, ei varmaan kiusaa muita liikaa.
Neontetrat saattavat kyllä päätyä sen safkaksi.
Platyt ja miljoonakalat ovat ne huonoimmin sopivat tähän jengiin.
Tarvitsisivat selvästi emäksisempää ja kovempaa vettä kuin muut, ja nämä
ovat lisäksi ne jotka todennäköisimmin ovat kärsineet huonosta hoidosta ja
nyt äkillisestä vedenlaadun muutoksesta. Jos pysyvät hengissä, annan niiden
elellä siellä toistaiseksi mutta jos kuolevat niin älä hanki lisää. Jos
saat jostain vaikka 60-litraisen altaan, varaa se tälle porukalle ihan
ikkariksi kodiksi.
Jos aiot hankkia uusia kaloja, ota ensin selville nykyisten kalojesi laji
kunnolla. Ja ei mitään uudishankintoja ainakaan seuraavaan kuukauteen,
jotta allas ja vesi ehtivät asettua ja ne jotka ovat kuollakseen, kuolevat.
Nykyisen kalaston lisäksi tähän ei itse asiassa juuri muuta mahdu, onhan
siellä melkein 10 isoa kalaa ja muutama pieni.
> Olen hakenut kirjastosta aiheeseen liittyviä kirjoja,
Oikein hyvä. Lue ne myös kaikki!
> tehdä. Veden Ph on n. 7,2, mikä ymmärtääkseni on liian emäksinen.
Ihan kelvollinen tälle jengille, vaikka karvan verran alle seiska olisikin
se ihanne kaikille muille paitsi synnyttäville joille ideaalialue taas
alkaa jostain seiskapuolesta. Ja jos vetesi on pehmeää (yleensä on) ja
sinulla on uppopuuta, se laskee ihan itsekseen tuosta. Älä yritä muuttaa
sitä keinotekoisesti ainakaan tässä vaiheessa ja tämän kalaston takia. Jos
pH:n heitto on aiheuttaakseen vahinkoa, se on tapahtunut jo eikä sitä enää
parane itkeä.
> Onko
> toivoa, että kasvit elpyvät vai kannattaisiko harkita uusia (vain
> muutama vihreä verso näkyy)?
Valaistus? Kasvien lajit? Pohjamateriaali? Jos valaistus on kunnossa, uusia
kasveja kannattaa hankkia mutta tässä vaiheessa vain nopeakasvuisimpia ja
helpoimpia lajeja. Vanhatkin kasvit mahdollisesti toipuvat mutta se on
olosuhteista ja niiden lajeista kiinni.
Liisa
Petri Lajunen
vielä muutama kysymys.
> Luultavasti tämä varoitus tulee jo myöhässä, mutta tällaisen akvaarion
> hoito olisi kannattanut aloittaa varovasti. Vesi on todennäköisesti hyvin
> vanhaa, hapanta ja nitraattipitoista, mutta kalat ovat tottuneet siihen
> ajan kuluessa. Ne pitäisi nyt totuttaa parempiin oloihin ja
normaalihoitoon
> hissuksiin, tekemällä aluksi vaikka 10 % vedenvaihtoja parin päivän välein
> ja siirtymällä siitä vähitellen normaaliin rytmiin eli noin kolmannes
> vedestä viikoittain + pohjan imurointia. Kertaheitolla kaiken muuttaminen
> stressaa kaloja niin pahasti että voi odottaa sairastumisia ja kuolemiakin
> lähiviikkoina.
Sain kalat 12 litran ämpärissä ja kaikki muu vesi oli kaadettu pois, joten
vaihtoehtoja ei ollut.
>
> Jos aiot hankkia uusia kaloja, ota ensin selville nykyisten kalojesi laji
> kunnolla. Ja ei mitään uudishankintoja ainakaan seuraavaan kuukauteen,
> jotta allas ja vesi ehtivät asettua ja ne jotka ovat kuollakseen,
kuolevat.
> Nykyisen kalaston lisäksi tähän ei itse asiassa juuri muuta mahdu, onhan
> siellä melkein 10 isoa kalaa ja muutama pieni.
en missään nimessä ole hankimassa uusia kaloja, vaan pitämässä nykyiset
hengissä.
>
Veden Ph on n. 7,2, mikä ymmärtääkseni on liian emäksinen.
>
> Ihan kelvollinen tälle jengille, vaikka karvan verran alle seiska olisikin
> se ihanne kaikille muille paitsi synnyttäville joille ideaalialue taas
> alkaa jostain seiskapuolesta. Ja jos vetesi on pehmeää (yleensä on) ja
> sinulla on uppopuuta, se laskee ihan itsekseen tuosta. Älä yritä muuttaa
> sitä keinotekoisesti ainakaan tässä vaiheessa ja tämän kalaston takia. Jos
> pH:n heitto on aiheuttaakseen vahinkoa, se on tapahtunut jo eikä sitä enää
> parane itkeä.
Tämä on ilmeisesti rautalankatason kysymys: veden ph ja kovuus/ pehmeys ovat
yhteydessä toisiinsa. Miten siis toimin, jotta saan ne balanssiin? Miten
totean veden kovuuden?
>
> > Onko
> > toivoa, että kasvit elpyvät vai kannattaisiko harkita uusia (vain
> > muutama vihreä verso näkyy)?
>
> Valaistus? Kasvien lajit? Pohjamateriaali? Jos valaistus on kunnossa,
uusia
> kasveja kannattaa hankkia mutta tässä vaiheessa vain nopeakasvuisimpia ja
> helpoimpia lajeja. Vanhatkin kasvit mahdollisesti toipuvat mutta se on
> olosuhteista ja niiden lajeista kiinni.
Valaistuksena on loisteputki, jonka kotelon päässä on tarra "vaihdettava
2002". Kasvien lajista en saa selvää, koska ne ovat niin epämääräisen
näköisiä. Muistuttavat jonkin verran tulppaanin lehtiä, mutta pienempiä ja
levittäytyvät avarammin..
Terveisin
Petri Lajunen
Liisa Sarakontu
> Sain kalat 12 litran ämpärissä ja kaikki muu vesi oli kaadettu pois,
> joten vaihtoehtoja ei ollut.
Joo. No kun ensi kerralla saat huonosti hoidetun akvaarion, tunkeudu
viikoksi-pariksi sen entiseen kotiin siivoilemaan sitä pikkuhiljaa ja muuta
se vasta sitten. Tiedän, ei yleensä mitenkään mahdollista mutta näin se
kuitenkin kuuluisi tehdä...
> en missään nimessä ole hankimassa uusia kaloja, vaan pitämässä nykyiset
> hengissä.
Ok. Mutta koska osa luultavasti kuolee joka tapauksessa lähiviikkoina ja
lyhyikäisimmät joka tapauksessa lähimmän vuoden aikana, sinulle saattaa
tulla tilaa uusien kalojen hankinnalle ja silloin sinun on otettava
huomioon nykyinen kalasto ja lajien tarpeet. Parvikaloja parveen ja
semmoista.
> Veden Ph on n. 7,2, mikä ymmärtääkseni on liian emäksinen.
Koko tämä porukka, ehkä sitä tapparakalaa lukuunottamatta, kestää tuota
arvoa ihan hyvin. Jos silti haluat laskea pH:ta keinotekoisesti, tapa ne
synnyttävät ensin pois sillä niitä ei ole tarkoitettu yhtään tuota
happamampaan veteen.
> Tämä on ilmeisesti rautalankatason kysymys: veden ph ja kovuus/ pehmeys
> ovat yhteydessä toisiinsa. Miten siis toimin, jotta saan ne balanssiin?
Kyllä ja ei. Kovassa vedessä pH-arvo ei juuri halua muuttua, kovin
pehmeässä se heittelee itsekseen. Kova veesi voi olla hapanta tai
emäksistä, samoin pehmeä vesi. Keskimääräinen kraanavesi Suomessa on hyvin
pehmeää tai keskikovaa ja lievästi tai aika paljonkin emäksistä. Kysy sen
laatu tai kerro minkä vesijohdon piirissä asut.
> Miten totean veden kovuuden?
Kaupan myymillä vesitesteillä. Kokonaiskovuus ja karbonaattikovuus. Lue
asiasta lisää kunnon akvaariokirjasta tai tämän ryhmän vanhemmista
viesteistä.
> Valaistuksena on loisteputki, jonka kotelon päässä on tarra
> "vaihdettava 2002".
Siis vain yksi loisteputki? Eipä riitä kuin parille sitkeimmälle
kasvilajille. Ei kannata ostaa mitään muita kuin muovikasveja ennenkuin
valoa on edes kaksi altaanmittaista putkea. Tämänkokoisessa altaassa kolme
tai neljäkään ei ole lainkaan liioittelua. Tsekkaa kuitenkin sen
wattimäärä.
> Kasvien lajista en saa selvää, koska ne ovat niin
> epämääräisen näköisiä. Muistuttavat jonkin verran tulppaanin lehtiä,
> mutta pienempiä ja levittäytyvät avarammin..
Kasvavat siis ruusukkeena? Teräväkärkisiä vai pyöreähkö kärki? Mukula vai
pelkkä juuristo? Maavarsi, kenties? Varrelliset lehdet vai yhtyä nauhaa
tuveltä alkaen?
Liisa
Jukka Järvi
Liisa Sarakontu wrote:
> "Petri Lajunen" <pem...@utu.fi> wrote in
> news:a181u3$11n2$2...@bowmore.utu.fi:
>
> snip.................................................................
> > Tämä on ilmeisesti rautalankatason kysymys: veden ph ja kovuus/ pehmeys
> > ovat yhteydessä toisiinsa. Miten siis toimin, jotta saan ne balanssiin?
>
> Kyllä ja ei. Kovassa vedessä pH-arvo ei juuri halua muuttua, kovin
> pehmeässä se heittelee itsekseen. Kova veesi voi olla hapanta tai
> emäksistä, samoin pehmeä vesi. Keskimääräinen kraanavesi Suomessa on hyvin
> pehmeää tai keskikovaa ja lievästi tai aika paljonkin emäksistä. Kysy sen
> laatu tai kerro minkä vesijohdon piirissä asut.
>
> > Miten totean veden kovuuden?
>
> Kaupan myymillä vesitesteillä. Kokonaiskovuus ja karbonaattikovuus. Lue
> asiasta lisää kunnon akvaariokirjasta tai tämän ryhmän vanhemmista
> viesteistä.
>
Perusteellista tietoa akvaarioveden pH:sta eli happamuudesta ja eri
kovuuksista ja niiden merkityksestä on täällä:
http://www.akvaariotieto.info/suomi/akvaario/happam.htm
http://www.akvaariotieto.info/suomi/akvaario/pitoisus.htm
http://www.akvaariotieto.info/suomi/akvaario/kovuus.htm
http://www.akvaariotieto.info/suomi/akvaario/tasapain.htm
Ja lisää tulee esiintyvän tarpeen mukaan ;-)
--
Jukka J.
jarvij@*ei-spammia*dlc.fi
Poista [*ei-spammia*] spammin-esto vastatessasi
http://www.akvaariotieto.info/suomi/oscari.htm
Sami J
Jukka Järvi kirjoitti viestissä <3C381B8D...@dlc.fi>...
>
>
>Perusteellista tietoa akvaarioveden pH:sta eli happamuudesta ja eri
>kovuuksista ja niiden merkityksestä on täällä:
>http://www.akvaariotieto.info/suomi/akvaario/happam.htm
>http://www.akvaariotieto.info/suomi/akvaario/pitoisus.htm
>http://www.akvaariotieto.info/suomi/akvaario/kovuus.htm
>http://www.akvaariotieto.info/suomi/akvaario/tasapain.htm
>
>Ja lisää tulee esiintyvän tarpeen mukaan ;-)
>
suolahappoa, joskin tämä on kuulopuhetta. Sitä tosin tukee se, että ainakin
Tetran pullossa mainitaan vaikutuksissa hiilidioksidin vapautuminen veteen.
Sami
Jukka Järvi
Sami J wrote:
>
> Senverran kommentoisin että ainakin Seran ja Tetran pH:n alentaja on
> suolahappoa, joskin tämä on kuulopuhetta. Sitä tosin tukee se, että ainakin
> Tetran pullossa mainitaan vaikutuksissa hiilidioksidin vapautuminen veteen.
>
> Sami
Sis miten niin tukisi?
Hiilidioksidia vapautuu karbonaateista ja vetykarbonaateista kun veteen
lisätään vahvaa happoa: rikkihappo, typpihappo, fosforihappo, suolahappo
Sen korvaa: sulfaatti, nitraatti, fosfaatti, kloridi
Olettaisin pHn alentajan olevan hapan puskuri. Pelkän hapon lisääminen
on kovin riskaapelia hommaa, mihin en usko firmojen lähteneen.
Sami J
Jukka Järvi kirjoitti viestissä <3C39C086...@dlc.fi>...
>
>
>Sami J wrote:
>
>>
>> Senverran kommentoisin että ainakin Seran ja Tetran pH:n alentaja on
>> suolahappoa, joskin tämä on kuulopuhetta. Sitä tosin tukee se, että
ainakin
>> Tetran pullossa mainitaan vaikutuksissa hiilidioksidin vapautuminen
veteen.
>>
>> Sami
>
>Sis miten niin tukisi?
Omilla sivuillasi lukee, että suolahappoa käytettäessä vapautuu veteen
hiilidioksidia. (ei ehkä ihan näillä sanoilla)
>Hiilidioksidia vapautuu karbonaateista ja vetykarbonaateista kun veteen
>lisätään vahvaa happoa: rikkihappo, typpihappo, fosforihappo, suolahappo
>Sen korvaa: sulfaatti, nitraatti, fosfaatti, kloridi
>
Kuten sanottu, sivuillasi olevasta informaatiosta saa sellaisen käsityksen,
että se tapahtuu nimenomaan suolahapolla, muttei muilla.
>Olettaisin pHn alentajan olevan hapan puskuri. Pelkän hapon lisääminen
>on kovin riskaapelia hommaa, mihin en usko firmojen lähteneen.
>
Oleta vaan, mutta minä olen käyttänyt monenlaisia pH:n alentajia, ja yksi
niistä on ollut tuollainen fosfaattipuskuri (Waterlifen). Nykyään näyttävät
useammin olevan noita happoja. Ihan tosi, uskot tai et. Jos epäilyttää, niin
mittasin tetran pH-miinus liuoksen happamuuden, ja se oli niin hapanta, että
elektroninen pH-mittari näytti alle 1 lukemia.
Sami
Sami J
Karanteeniakvaarion pH oli "kriisissä" kerran. Lähellä kahdeksaa. Käytin
Tetran pH miinus valmistetta, ja se meni hieman yliannostelun puolelle. pH
putosi muutamissa sekunneissa neljään! Tuli pikkaisen kiire vaihtaa vettä
virheen korjaamiseksi.
Jukka Järvi
Sami J wrote:
Uskotaan, uskotaan.
Tosin juuri tuota oletin firmojen haluavan välttää.
Itse en ole koskaan moisia aineita käyttänyt, enkä aio käyttää jatkossakaan
;-)
Jukka Järvi
Sami J wrote:
> Jukka Järvi kirjoitti viestissä <3C39C086...@dlc.fi>...
> >
> >
> >Sami J wrote:
> >
> >>
> >> Senverran kommentoisin että ainakin Seran ja Tetran pH:n alentaja on
> >> suolahappoa, joskin tämä on kuulopuhetta. Sitä tosin tukee se, että
> ainakin
> >> Tetran pullossa mainitaan vaikutuksissa hiilidioksidin vapautuminen
> veteen.
> >>
> >> Sami
> >
> >Sis miten niin tukisi?
>
> Omilla sivuillasi lukee, että suolahappoa käytettäessä vapautuu veteen
> hiilidioksidia. (ei ehkä ihan näillä sanoilla)
>
> >Hiilidioksidia vapautuu karbonaateista ja vetykarbonaateista kun veteen
> >lisätään vahvaa happoa: rikkihappo, typpihappo, fosforihappo, suolahappo
> >Sen korvaa: sulfaatti, nitraatti, fosfaatti, kloridi
> >
> Kuten sanottu, sivuillasi olevasta informaatiosta saa sellaisen käsityksen,
> että se tapahtuu nimenomaan suolahapolla, muttei muilla.
Jaaha sitten siellä on korjattavaa.
Kiitos kun huomasit
> >Olettaisin pHn alentajan olevan hapan puskuri. Pelkän hapon lisääminen
> >on kovin riskaapelia hommaa, mihin en usko firmojen lähteneen.
> >
> Oleta vaan, mutta minä olen käyttänyt monenlaisia pH:n alentajia, ja yksi
> niistä on ollut tuollainen fosfaattipuskuri (Waterlifen). Nykyään näyttävät
> useammin olevan noita happoja. Ihan tosi, uskot tai et. Jos epäilyttää, niin
> mittasin tetran pH-miinus liuoksen happamuuden, ja se oli niin hapanta, että
> elektroninen pH-mittari näytti alle 1 lukemia.
>
> Sami
Kummallista että makeaan veteen halutaan lisätä klorideja. Kasvit eivät aina
tykkää.
Tuoteselosteet olisivat ihan kivoja. Loppuisi tarpeeton todistelu.
Hapolla saadaan pH toki nopeasti alas, mutta se nousee taas ellei puskuri-
ominaisuutta ole.
Jukka Järvi
Sami J wrote:
> Jukka Järvi kirjoitti viestissä <3C39C086...@dlc.fi>...
> >
> >Sis miten niin tukisi?
>
> Omilla sivuillasi lukee, että suolahappoa käytettäessä vapautuu veteen
> hiilidioksidia. (ei ehkä ihan näillä sanoilla)
Siellä lukee näin:
"Jos happamuuden alentamiseen käytetään suolahappoa, niin se vahvana
happona vapauttaa heikot hapot suoloistaan. Seurauksena veteen
liuenneista vetykarbonaateista ja karbonaateista vapautuu hiilidioksidia."
file:///e:/akvaariotieto/suomi/akvaario/happam.htm#hapot
> >Hiilidioksidia vapautuu karbonaateista ja vetykarbonaateista kun veteen
> >lisätään vahvaa happoa: rikkihappo, typpihappo, fosforihappo, suolahappo
> >Sen korvaa: sulfaatti, nitraatti, fosfaatti, kloridi
> >
> Kuten sanottu, sivuillasi olevasta informaatiosta saa sellaisen käsityksen,
> että se tapahtuu nimenomaan suolahapolla, muttei muilla.
> snip..............................................
>
> Sami
Minä en kuitenkaan löytänyt tuosta lainauksesta korjattavaa.
Suolahappo _vahvana happona_ eli kyseessä on vahvojen happojen
ominaisuus.
Auttaisiko jos kirjoittaisin:
...suolahappoa, niin sekin vahvana happona vapauttaa heikot hapot
suoloistaan.
Vai tarkoitatko jotain muuta kohtaa tai sivuani.
Jukka Järvi
Jukka Järvi wrote:
>
> Tuoteselosteet olisivat ihan kivoja. Loppuisi tarpeeton todistelu.
> Hapolla saadaan pH toki nopeasti alas, mutta se nousee taas ellei puskuri-
> ominaisuutta ole.
>
Sivuillani ei ole täydellistä kemian oppikirjaa, eikä linkkejä peruskemiaan,
mutta asiaa Hapoista ja puskuraatiosta on vaikka täällä:
http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/5luonnontieteet/kemia/Kemia4/4-2.htm
Jukka Järvi
Jukka Järvi wrote:
> file:///e:/akvaariotieto/suomi/akvaario/happam.htm#hapot
>
Tässä on oikea linkki happamuuden säätö sivulleni
http://www.akvaariotieto.info/suomi/akvaario/happam.htm#hapot
Jäppinen
No kun on kemia-asioissa ihan maallikko, niin kiinnittää huomiota
siihen lauseen alkuun "Jos happamuuden alentamiseen käytetään
suolahappoa".
Kun lause erotetaan tällä tavalla, niin huomaat, kuinka tästä helposti
tulee viittaus suolahappoon, ja minä ymmärsin asian väärin, lienkö
sitten tyhmä.
Mielestäni se voisi olla" Jos happamuuden alentamiseen käytetään
vahvaa happoa, kuten suolahappoa..."
Tämä on tietysti pilkunviilausta, mutta kun taas hiilidioksidista ei
puhuta (ainakaan niin että minä ymmärrän)rikkihappo-kohdassa mitään,
niin väärinymmärrys tapahtui.
Tarkoitukseni ei ollut kuitenkaan alunperin puuttua tähän kohtaan
ollenkaan, vaan siihen, että pari vuotta sitten ei fosfaattipuskureita
ollut kuin yhdessä Tampereen akvaarioliikkeessä, mutta pH-miinus
aineita, jotka 96% varmuudella ovat ainakin jotakin vahvaa happoa,
löytyi joka liikkeestä ainakin yhtä merkkiä.
Tarkoittaa siis sitä, että kyllä ne kaupalliset valmistajat vaan
sittenkin ovat lähteneet sille linjalle. Sitä en sitten tiedä, ovatko
ne PELKKÄÄ happoa, mutta ainakin hyvin vahvaa.
Annosteluohjeen perusteella niiden käyttö perustuu siihen, että happoa
lisätään veteen pikkuhiljaa säännöllisesti, jolloin happo vähitellen
kuluttaa puskuroivia aineita ja kovuus laskee.
Fosfaattipuskureita en ole käyttänyt pariin vuoteen, enkä nykyään enää
tarvitse happoakaan.
Ei ollut tarkoitus nipottaa muuten hyvistä sivuista, mutta mielestäni
se on selkeä virhetieto, että kaikki kaupalliset pH:n lasku aineet
olisivat (fosfaatti)puskureita.
Sami
Jäppinen
Siitä viimeisestä kappaleesta jo rähjäsinkin tuossa, mutta oletko
muuttanut sitä viimeaikoina, vai oliko minulla jostakin syystä
virheellinen muistikuva siitä? Minä nimittäin en muistanut sivuillasi
mitään mainintaa haposta kaupallisissa pH:n alentajissa, mutta äsken
katsoessani siellä oli fosforihappo.
Jos tuo oli siellä alunpitäenkin, niin sitten rutisin aiheettomasti.
Anteeksi häiriö...
Sami
Jukka Järvi
Jäppinen wrote:
>
> No kun on kemia-asioissa ihan maallikko, niin kiinnittää huomiota
> siihen lauseen alkuun "Jos happamuuden alentamiseen käytetään
> suolahappoa".
> Kun lause erotetaan tällä tavalla, niin huomaat, kuinka tästä helposti
> tulee viittaus suolahappoon, ja minä ymmärsin asian väärin, lienkö
> sitten tyhmä.
Et ole tyhmä, mutta minä en ilmeisesti ole ollut tässä(kään) kohdassa
riittävän perusteellinen. En tiedä (palautteen puutteessa!) mitä kaikkea
ja enenkaikkea miten asiat pitää esittää. Tosin Murphyn mukaan "aina
on joku, joka ymmärtää väärin" ;)
> Mielestäni se voisi olla" Jos happamuuden alentamiseen käytetään
> vahvaa happoa, kuten suolahappoa..."
Korjataan, korjataan.. :-D
>
> Tämä on tietysti pilkunviilausta, mutta kun taas hiilidioksidista ei
> puhuta (ainakaan niin että minä ymmärrän)rikkihappo-kohdassa mitään,
> niin väärinymmärrys tapahtui.
>
> Tarkoitukseni ei ollut kuitenkaan alunperin puuttua tähän kohtaan
> ollenkaan, vaan siihen, että pari vuotta sitten ei fosfaattipuskureita
> ollut kuin yhdessä Tampereen akvaarioliikkeessä, mutta pH-miinus
> aineita, jotka 96% varmuudella ovat ainakin jotakin vahvaa happoa,
> löytyi joka liikkeestä ainakin yhtä merkkiä.
> Tarkoittaa siis sitä, että kyllä ne kaupalliset valmistajat vaan
> sittenkin ovat lähteneet sille linjalle. Sitä en sitten tiedä, ovatko
> ne PELKKÄÄ happoa, mutta ainakin hyvin vahvaa.
>
> Annosteluohjeen perusteella niiden käyttö perustuu siihen, että happoa
> lisätään veteen pikkuhiljaa säännöllisesti, jolloin happo vähitellen
> kuluttaa puskuroivia aineita ja kovuus laskee.
Sitten se on hyyyvin kummallista. Apteekista kun voisi ostaa hahvaa happoa,
ja tehdä noin. Tosin se maksaisi paljon vähemmän.
> Fosfaattipuskureita en ole käyttänyt pariin vuoteen, enkä nykyään enää
> tarvitse happoakaan.
>
> Ei ollut tarkoitus nipottaa muuten hyvistä sivuista, mutta mielestäni
> se on selkeä virhetieto, että kaikki kaupalliset pH:n lasku aineet
> olisivat (fosfaatti)puskureita.
>
> Sami
Korjataan korjataan, vaikka en todellakaan edelleenkään tunne niiden
sisältöä, joten poistin koko kappaleen ;-) Tosin siellä ei ollut kaikki,
vaan useimmat ;-)
Laura E.
> riittävän perusteellinen. En tiedä (palautteen puutteessa!) mitä kaikkea
> ja enenkaikkea miten asiat pitää esittää.
Moi,
Tässäpä kehitysehdotus: aloittelevat akvaarioharrastajat varmaan kaipaisivat
jonkinlaista perustietopakettia, mitä tulee esimerkiksi kalojen ruokintaan
ja muuhun. En ainakaan suoralta kädeltä löytänyt tällaista sivuiltasi nyt
kun etsiskelin. Vai olisko jollakulla tiedossa joku muu hyvä sivusto
aiheesta?
Tämä ajatus juontaa juurensa siitä, kun äsken kuulin kaverillani olevan
hoidossa kaksi kultakalaa. Hänen pitää kuulemma ruokkia niitä ja puhaltaa
mehupillillä veteen happea (lue: omaa uloshengitysilmaansa), koska
pumppusysteemiä ei ole. Omistajat ovat tuoneet kalat hänelle hoitoon
viikonloppumatkan ajaksi jossain mahdollisesti kuljetusastissa, varmuutta ei
ole siitä onko tämä niiden vaikinainenkin asunto vai ei. Niin joo, ja kalat
on siis ylipäätään hankittu tällä viikolla alkuviikosta. Minusta tämä
kuulosti siltä, että haluaisin välittää heille jonkun hyvän urlin, josta
voisivat käydä lukaisemassa jotakin perusasioita akvaariokalojen hoidosta...
muuten näille tuskin voinee ennustaa kovin pitkää ikää?
Niin että heittäkääpäs Jukka tai joku muu mua sopivalla linkkivinkillä...
- Laura
Jukka Järvi
"Laura E." wrote:
> "Jukka Järvi" <jar...@dlc.fi> wrote in message
> news:3C3AEF49...@dlc.fi...
> > riittävän perusteellinen. En tiedä (palautteen puutteessa!) mitä kaikkea
> > ja enenkaikkea miten asiat pitää esittää.
>
> Moi,
>
> Tässäpä kehitysehdotus: aloittelevat akvaarioharrastajat varmaan kaipaisivat
> jonkinlaista perustietopakettia, mitä tulee esimerkiksi kalojen ruokintaan
> ja muuhun. En ainakaan suoralta kädeltä löytänyt tällaista sivuiltasi nyt
> kun etsiskelin. Vai olisko jollakulla tiedossa joku muu hyvä sivusto
> aiheesta?
>
> Hänen pitää kuulemma ruokkia niitä ja puhaltaa
> mehupillillä veteen happea
Olen tuota pakettia miettinyt itsekin. Mitään muuta saittia en tule
suosittelemaan, koska en voi vastata niistä enkä korjata niitä.
Mitä kaikkea ohjeita pitäisi antaa, niin vain taivas on kattona.
Viittaan tuohon veteen hengittämiseen. Ei oma mielikuvitus tahdo
riittää keksimään outouksia. No tulihan tuossa taas yksi.
Lisääkin ehkä löytyisi jos lähtisin seikkailemaan jenkkisivuilla,
mutta kun siihen leikkiin en ryhdy.
Ruotsalaisia ja saksalaisia toki kahlaan päivittäin mutta vain
hyvin valikoiden.
Liisa Sarakontu
news:a1rr22$je0$1...@news.koti.tpo.fi:
> aloittelevat akvaarioharrastajat varmaan
> kaipaisivat jonkinlaista perustietopakettia, mitä tulee esimerkiksi
> kalojen ruokintaan ja muuhun.
Esimerkiksi
http://www.liaani.net/akvaario/akvaario.html
http://www.kolumbus.fi/pekka.sivander/akv/opas.htm
http://members.surfeu.fi/jarte/alku.html
Mutta jos joku pitää kultakaloja tuolla tavalla ja luulee, että asiat ovat
kunnossa, hän voi olla jo avun tavoittamattomissa. Eli kyseessä on henkilö
johon edes kaikkein kohteliainkaan neuvonta ei enää tehoa. Heitä
valitettavasti löytyy.
Liisa
Satu Jäske
"Laura E." <la...@ermiksson.netnospam!> wrote in message
news:a1rr22$je0$1...@news.koti.tpo.fi...
> Moi,
> Tässäpä kehitysehdotus: aloittelevat akvaarioharrastajat varmaan
kaipaisivat
> jonkinlaista perustietopakettia, mitä tulee esimerkiksi kalojen ruokintaan
> ja muuhun. En ainakaan suoralta kädeltä löytänyt tällaista sivuiltasi nyt
> kun etsiskelin. Vai olisko jollakulla tiedossa joku muu hyvä sivusto
> aiheesta?
>
> Tämä ajatus juontaa juurensa siitä, kun äsken kuulin kaverillani olevan
> hoidossa kaksi kultakalaa. Hänen pitää kuulemma ruokkia niitä ja puhaltaa
> mehupillillä veteen happea (lue: omaa uloshengitysilmaansa), koska
> pumppusysteemiä ei ole. Omistajat ovat tuoneet kalat hänelle hoitoon
> viikonloppumatkan ajaksi jossain mahdollisesti kuljetusastissa, varmuutta
ei
> ole siitä onko tämä niiden vaikinainenkin asunto vai ei. Niin joo, ja
kalat
> on siis ylipäätään hankittu tällä viikolla alkuviikosta. Minusta tämä
> kuulosti siltä, että haluaisin välittää heille jonkun hyvän urlin, josta
> voisivat käydä lukaisemassa jotakin perusasioita akvaariokalojen
hoidosta...
> muuten näille tuskin voinee ennustaa kovin pitkää ikää?
> Niin että heittäkääpäs Jukka tai joku muu mua sopivalla linkkivinkillä...
>
> - Laura
Minulla on tarkoituksena laittaa sivuilleni juuri tuonlaisia ohjeita, tietty
enemmän kasveihin painottuneena kun kasvisti olen. Tiedä sitten koska ne
saan nettiin asti (jutut ovat vieläkin paperilla =). Muutenkin sivuni ovat
läpikäymässä täydellistä muodonmuutosta(ja osoitteenmuutosta ;) ja päätin
olla päivittämättä mitään ennen kuin olen saanut kaiken valmiiksi.
Järvitalon Terhillä on opas aloittelijolle netissä:
http://members.surfeu.fi./jarte/index.html
Liaani olisi muuten hyvä, mutta kun se on käännetty vanhasta
amerikkalaisesta faqista, niin siellä on vähän "huonojakin" ohjeita.
-Satu, josta on tulossa nörtti... Akvaristi ja nörtti lienee jo aika tuhoisa
yhdistelmä ;)
--
http://www.radaway.com/aquarium
Jukka Järvi
"Satu Jäske" wrote:
> "
> http://members.surfeu.fi./jarte/index.html
> Liaani olisi muuten hyvä, mutta kun se on käännetty vanhasta
> amerikkalaisesta faqista, niin siellä on vähän "huonojakin" ohjeita.
Niinpä!
Mitäs minä noista yleisohjeista tuossa kirjoitinkaan!
Satu Jäske
> "Satu Jäske" wrote:
> > "
> > http://members.surfeu.fi./jarte/index.html
> > Liaani olisi muuten hyvä, mutta kun se on käännetty vanhasta
> > amerikkalaisesta faqista, niin siellä on vähän "huonojakin" ohjeita.
>
> Niinpä!
> Mitäs minä noista yleisohjeista tuossa kirjoitinkaan!
En kyllä yhtään kadehdi Liisaa ja muita, jotka joutuvat ihan työkseen
vastailemaan kaikenmoisiin "Mulla on 40-litranen akvaario jossa on
kultakala, oskari ja miljoonakaloja, mix miljoonakalat häviää? Onko niillä
pilkkutauti?" -kysymyksiin, uudelleen ja uudelleen.
Välillä tuntuu siltä, että kukaan ei vaivaudu lukemaan edellisiä kysymyksiä
tai akvaariokirjoja saatikka sitten etsimään itse tietoja. Mutta no, täällä
tuntuu olevan sellaista porukkaa jotka oikeasti haluavatkin oppia lisää :)
Ja täällä suomenmaassa on asiat vähän paremmin kuin jossain ameriikoissa.
On kyllä aika mielenkiintoista kuinka noitten amerikkalaisten käsitykset
hyvästä akvaarionhoidosta eroavat niin suuresti meistä. Onneksi on olemassa
niitä hyviäkin jenkkisivuja, niinkuin www.thekrib.com jne.
-Satu, surffausspesialisti (siinä vaiheessa alkoi jo hiukan päässä heittää
kun menin parissa päivässä läpi lähes kaikki suomalaiset akvaariosivut ;)
--
http://www.radaway.com/aquarium
Pertti Sundqvist
Samalla kerron tässä esimerkin sen tarpeesta.
Tuttavapariskuntamme oli käynyt meillä muutaman kerran ja ihaillut
akvaariotamme. Heillä oli pitkään ollut halu perustaa akvaario ja kun
näkivät altaamme, ryhtyivät he tuumasta toimeen.
Jonkun kuukauden päästä löytyi allas. He lukivat kirjastosta akvaariokirjoja
ja ovat tunnollisia ihmisiä. Silti jotkut pikku asiat jäävät huomioimatta.
Akvaariokaupasta saa tietysti "kaupallisia" ohjeita. Täällä muuten parhaassa
akvaariokaupassa myyjät vaihtuvat kaksi kertaa kuussa. Myyjinä on yleensä
eläinrakkaita nuoria neitosia. Kyllä he aika paljon osaavat auttaa, mutta
monasti jää heiltä neuvot saamatta. Neuvot lisäksi perustuvat paljon esim
kalanruokavalmistajien mainoslehtisiin. Kirjat alkavat olla vanhahkoja ja
niissäkin kaupallisuus (siis komeiden värikuvien tärkeys) vähentää ihan
perusniksien osuutta kirjassa.
Jos vain voin auttaa, osallistun mielelläni tuollaisen nettisivuston
tuottamiseen.
t Pertti
"Laura E." <la...@ermiksson.netnospam!> wrote in message
news:a1rr22$je0$1...@news.koti.tpo.fi...
Jukka Järvi
Pertti Sundqvist wrote:
> Hyvä ajatus!
>
> Jos vain voin auttaa, osallistun mielelläni tuollaisen nettisivuston
> tuottamiseen.
>
> t Pertti
Jaahas, tarvetta siis on, laadittakoon sellainen sivusto myös
täältäpäin.
Jukka Järvi
Kävin läpi noita netissä aloittelijoille tarkoitettuja ohjeita. Löysin
virheitä, puutteita, makuasioita jne.
Miten todellinen vasta-alkaja valitsee jyvät akanoista?
Milloin hän tietää, mikä erilaisista ohjeita on se oikein
ja mikä varmasti väärin.
Kalojen sairastuminen virheellisten toimenpiteiden
seurauksena on yksi keino, mutta kun kalan kuolinsyytä
ei selvitetä, niin siitäkään ei opita mitään.
Milloin ohjeiden antaja itse tietää antavansa oikeita
ohjeita. Omasta kokemuksestako; sitten kultakaloille
pitää puhaltaa pillillä hengitysilmaa! Ei hyvä!
Vain yksi esimerkki:
Pitääkö ja kuinka usein ja miten paljon vaihtaa vettä?
Yleensä ohjeet vain annetaan mutta niitä ei mitenkään
perustella eikä viitata lähteisiin. Tämä olisi kuitenkin tärkeää,
kun annetaan poikkeavia ohjeita:
Vaikkapa näin: on parempi vaihtaa 25% vedestä kuin 33%,
mutta miksi? Älkää minulta kysykö? Moisen ohjeen vaan
sain eilen illalla silmiini.
Jos ohjesivusto laaditaan, sitä ei sitten enää vuosiin päivitetä.
Jos luontipäiväystäkään ei ole, niin mistä sen päivittämättömyyden
saa selville.
Kalojen helppo- ja vaikeahoitoisuus? Kaatuu tai seisoo monen
tekijän varassa: kalojen kunto, taudit, veden laatu, hoitorutiinit jne.
jne.
Kenellä hyviä parannusehdotuksia ylläolevan johdosta?
Pertti Sundqvist
Minusta ohjeisiin pitäsi liittää perustelu. Nettisivulla tietysti asian voi
esittää niin, että sivulla näkyvät vain ohjeet, mutta perustelun saa esiin
linkistä.
Tuohon "veteen puhaltamiseen pillillä" voi keksiä kaksi perustetta. Jos
kyseessä on pieni allas, ilman suodatinta tai kuplatinta, pinta seisoo
paikallaan. Pinnalle tulee hyvin pian kalvo, joka estää hapen menemisen
veteen. Puhallus panee veden liikkeelle ja rikkoo kalvon. Sitten taas hetken
happi voi siirtyä ilmasta veteen. Toinen hyöty puhalluksesta on
hiilidioksidi. Puhallettavasta hengitysilmasta liukenee aika hyvin
hiilidioksidia veteen. Tämä on helppo testata pH-testillä. Kun
vähäpuskuriseen veteen puhaltaa ilmaa pillillä, vesi happamoituu hyvinkin
pian.
Yksi tapa "vahvistaa" ohjeita, on käyttää "kannatusmenetelmää". Ohjeen
perään voisi merkitä, ketkä asiantuntijoista pitävät ohjetta oikeana.
Esimerkiksi veden vaihdon määrää voisi perustella siten, että vain "N.N"
suosittelee 25%, kun taas henkilöt "M.M. L.L ja PS" suosittavat kolmasosaa.
Perustepuolella voisi olla kunkin omat perusteet. Minulla siinä lukisi
jotain siihen suuntaan, että: "Ruokin kaloja antamalla niille viikossa noin
50 grammaa (hihasta tempaistu luku) ruokaa. Jos akvaariosta ei poista 50
grammaa aineita, kasveina ja liuenneina kemikaaleina, akvaario on kohta
ummessa. Liuenneet aineet saa pois vain vaihtamalla vettä tarpeeksi. Minä
vaihdan n 10% viikossa vettä, kun olen niin laiska."
Vähään veden vaihtamiseeni vaikuttaa se, että en saa tehtyä akvaarioon
sopivaa vettä kuin 20l päivässä. 300 litran altaaseen pitäisi vaihtaa 100
litran luokkaa. Jos vaihdan 40 litraa kerralla, kalojen kidukset punertuvat
ja ne haukkovat henkeään. Käyttämällä halogeenipoistajaa ja seisottamalla
vettä pari päivää vesi on parempaa. Nykyään seisotan veden vain ämpäreissä
ja niitä on kaksi. Ennen käytin 100litran allasta veden raikastukseen, mutta
se ei nyt mahdu minnekään. Kalamäärä on tietysti mitoitettava veden
vaihtokapasiteetin mukaan.
Siis, perusteet pitäisi olla ja siten kerrottuna, että kukin voi itse
miettiä, mikä on sopivaa. Minun perusteluni vähäiselle vedenvaihdolle voi
olla hyödyksi jollekin, jolla on saman tyylisiä ongelmia. Kunhan muistavat,
että minunkin PITÄISI vaihtaa enemmän vettä.
t Pertti
"Jukka Järvi" <jar...@dlc.fi> wrote in message
news:3C4405CA...@dlc.fi...
Jukka Järvi
Pertti Sundqvist wrote:
> Hei
>
> Vähään veden vaihtamiseeni vaikuttaa se, että en saa tehtyä akvaarioon
> sopivaa vettä kuin 20l päivässä. 300 litran altaaseen pitäisi vaihtaa 100
> litran luokkaa. Jos vaihdan 40 litraa kerralla, kalojen kidukset punertuvat
> ja ne haukkovat henkeään. Käyttämällä halogeenipoistajaa ja seisottamalla
> vettä pari päivää vesi on parempaa.
No jopas!
Millaista raakavettä Sinulla on? Mille kaloille valmistat sitä ja miten.
Miksi tarvitset halogeenin poistajaa. Missäpäin maailmaa alkaariosi on.
Aloittelijalle tarkoitettujen yleisohjeiden antaminen Sinun tapauksessasi ja
meidän muiden. Menee mielenkiintoiseksi!
Käytätkö käänteisosmoosia vai ioninvaihtajia, vai miten.
Pertti Sundqvist
Helsingissä asuessani kraanavesi kelpasi kaloille ihan hyvin. Täällä se ei
tunnu raakana sopivan. Esimerkkinä voin mainita viime kesän, jolloin
akvaariokaupassakin kuoli joka altaasta muutama kala kun olivat vaihtaneet
vettä.
Rovaniemen kaupungin nettisivuilla, vesilaitoksen kohdalla, on tiedot
kaupungin vedestä. Jos vaihdan kolmasosan vettä ottamalla suoraan kraanasta,
heikoimmat kalat kuolevat seuraavana yönä. Useimmille kaloille tulee
kidukset punaisiksi. Asuin ennen paikassa, jossa meille sopi 100litran allas
vedenvanhennukseen. Siinä oli pieni sisäsuodatin liikuttamassa vettä, ei
suodatinpatruunaa. Kahden - kolmen päivän seisottamisen jälkeen veden voi
panna varsinaiseen akvaarioon ilman mitään oireita. Nyt minulle ei mahdu tuo
100 litrainen sopivaan paikkaan. Olen kokeillut nyt pitkin syksyä erilaisia
tapoja. Jos kaadan kolme ämpärillistä tuoretta vettä kraanasta,
pikalämmitettynä, akvaarioon, parin tunnin päästä miljoonakalanaarailla
alkaa näkyä kiduksissa värimuutoksia. 50 litraa tekee sen varmasti. Yksi
ämpärillinen ei NÄYTÄ aiheuttavan muutoksia, mutta saattaa olla, ettei väri
vain muutu niin paljoa, että se näkyisi.
Syksyllä kerran alkoi nitraattitaso nousta. Silloin otin pois yli puolet
vedestä ja yritin vaihtaa nopeammin vettä, ihan testausmielessä.
Muistaakseni arvion altaaseen jääneen 100-130 litraa vettä ja kaadoin sinne
tunnin kahden välien koko päivän ajan kai yhteensä 8 ämpärillistä tuoretta
vettä. Muutama kala kuoli taas seuraavan yönä.
Nykyään olen tyytynyt siihen, että vesi seisoo ämpäreissä yli yön. Kun otan
veden hanasta, tipautan veteen muistaakseni HaloEx-nimistä ainetta puolet
ohjeiden mukaisesta määrästä. Otan kerran viikossa pois noin kymmenen
ämpärillistä vettä ja seuraavan viikon aikana vesimäärä palautuu. Kaloilla
ei tunnu olevan mitään oireita eikä nitraattitasokaan nouse.
Altaassa on sorapohja, toisessa päässä hyvin runsas, hyvinvoiva kasvillisuus
ja kaksi ulkosuodatinta, en muista merkkiä, mutta isompi on Eheim ja
suositeltu 250-500 litran altaaseen.
Pertti
"Jukka Järvi" <jar...@dlc.fi> wrote in message
news:3C442C89...@dlc.fi...
Jukka Järvi
Pertti Sundqvist wrote:
> Asun Rovaniemellä. Kerroin jo aikaisemmin yhdessä viestissä, että
> Helsingissä asuessani kraanavesi kelpasi kaloille ihan hyvin.
Kaupunki ottaa pohjavettä, hiekkasuodattaa sen ja alkaloi.
Tuolla vesilaitossivulla olevassa taulukossa ei ole mitään sellaista,
joka osoittaisi veden olevan edes jotenkin sopimatonta.
Toisaalta eihän siellä kaikkea ole analysoitu, mutta juomavesi-
kriteerit se täyttää.