(sini)leväongelma???
Eetu Minna Katri ja Anni
Meillä on nyt 60 l akvaario, jossa on neljä nuolimonnia, jonkin verran
kierteisvaillineriaa ja kääpiömiekkakasvia.
Vesiarvot:
ph 7,2
Kh 0
Gh 6-3
NO2 n. 0
No3 n. 0
(Nitriitin kanssa oli välillä ongelmia, mutta multapaakulla saatiin
pysymään kurissa.) Emme ole juuri syöttäneet monneja, ne jursivät levää,
eivätkä välitä tarjotusta ruoasta.
Ongelmana on siis tummanvihreä levä, jota kasvaa mattona pohjalle ja vesi
alkaa haista hyvin pahalle.
Levä ei lähde pohjaimuriin, vaan täytyy kauhoa hiekkaa ylös, pestä se ja
panna takaisin.
Tuntuu, että haju aiheuttaisi allergisia reaktioita! Epäilen, että
kyseessä olsi sivilevä??
Mitä ongelmalle olisi tehtävissä? Ainakaan liikaa valoa ei käsittääkseni
tule, koska aika pieni lamppu on vain noin 8 h vuorokaudessa päällä.
Kiitos
Eetu
--
Käytössä Operan vallankumouksellinen sähköpostiohjelma:
http://www.opera.com/mail/
Liisa Sarakontu
news:op.s5ydy...@eetun-kotikone.mshome.net:
> Meillä on nyt 60 l akvaario, jossa on neljä nuolimonnia, jonkin verran
> kierteisvaillineriaa ja kääpiömiekkakasvia.
> Vesiarvot:
>
> ph 7,2
> Kh 0
> Gh 6-3
> NO2 n. 0
> No3 n. 0
Vesi on ok, mutta tuo nitraatti nolla ihmetyttää. Ihan uusi akvaario?
Huonot testit? Joku muu outo juttu?
> (Nitriitin kanssa oli välillä ongelmia, mutta multapaakulla saatiin
> pysymään kurissa.) Emme ole juuri syöttäneet monneja, ne jursivät
> levää, eivätkä välitä tarjotusta ruoasta.
Kypsyttäminen jäi väliin? Mutta multapaakuista olet varmaankin saanut sen
tarvittavan bakteerikannan sinne tähän mennessä ja allas on nyt ainakin
alustavasti kypsä muutamalle kalallesi.
Mites vedenvaihdot? Altaan ikä perustamisesta alkaen? Hanaveden laatu?
Pohjamateriaali? Mitään lannoitteita? Muuta veteen lisättyä? Lämpötila?
> Ongelmana on siis tummanvihreä levä, jota kasvaa mattona pohjalle ja
> vesi alkaa haista hyvin pahalle.
Sinilevää. Siitä tosiaan voi saada jotain allergian kaltaisia oireita, mm.
päänsärkyä ja vissiin iho-oireitakin, jos sitä on paljon tai joutuu
käsittelemään sitä.
> Mitä ongelmalle olisi tehtävissä? Ainakaan liikaa valoa ei
> käsittääkseni tule, koska aika pieni lamppu on vain noin 8 h
> vuorokaudessa päällä.
Syitä, joista kaikki eivät ehkä pidä paikkaansa juuri tässä altaassa mutta
osa varmaan pitää:
- allas on nuori ja osittain kypsymätön. Hoito: tilanne saattaa korjaantua
osittain itsestäänkin joskus.
- jotain ravinnetta on kuitenkin liikaa - fosfaatti? Hoito: voi korjaantua
vedenvaihtoja lisäämällä ja ravinteiden määrää tasapainottamalla.
- kasvit eivät pysty kilpailemaan levän kanssa. Hoito: kasveille paremmat
olot (valot, ravinteet) ja lisäksi nopeakasvuisempia kasveja.
Jos on varmaa, että vesi on kunnossa ja sitä vaihdetaan tarpeeksi eikä
altaassa ei ole liikoja ravinteita, muutaman vuorokauden täyspimennys on
helpoin kokeiltava konsti. Mutta ensin muut asiat kuntoon.
Liisa
Eetu Minna Katri ja Anni
+0200:
>> kierteisvaillineriaa ja kääpiömiekkakasvia.
>> Vesiarvot:>>>> ph 7,2 >> Kh 0 >> Gh 6-3 >> NO2 n. 0 >> No3 n. 0
>
> Vesi on ok, mutta tuo nitraatti nolla ihmetyttää. Ihan uusi akvaario?
> Huonot testit? Joku muu outo juttu?
Testinä käytety Tetratest 5 in 1 tikkua ja tulosta on aika vaikea tulkita
täsmällisesti.
Nitriittiä olen seurannut tippatestillä ja siinä on viimeksi tullut alle
alle 0,3 mg/l.
Pitänee ostaa nitraatilletin oma testi?
>> (Nitriitin kanssa oli välillä ongelmia, mutta multapaakulla saatiin
>> pysymään kurissa.) Emme ole juuri syöttäneet monneja, ne jursivät
>> levää, eivätkä välitä tarjotusta ruoasta.
>
> Kypsyttäminen jäi väliin? Mutta multapaakuista olet varmaankin saanut sen
> tarvittavan bakteerikannan sinne tähän mennessä ja allas on nyt ainakin
> alustavasti kypsä muutamalle kalallesi.
>
> Mites vedenvaihdot?
noin 1/3 vaihtoja noin 1-2 viikon välein.
> Altaan ikä perustamisesta alkaen?
Perustettu tammikuun lopussa. Tätä ennen meillä ehti olla vähän aikaa
vielä pienempi purkki.
Siirsin aluksi siitä suodinvaahtokumit uuteen ja nitriitti laski
muutamassa päivässä, mutta kun otin rumat suodatinpatruunat sieltä
pohjalta makaamasta pois, niin se nousi sitten uudestaan ja laitoin
silloin sitä multaa suodattimeen.
> Hanaveden laatu?
Hanasta täällä (Oulussa) tulee vesi jokseenkin noilla alussa
mainitsemillani arvoilla.
> Pohjamateriaali?
n 1 mm valkoista pyöreähköä hiekkaa, ainoaa mitä Akvaariosopissa sattui
noin hienoa silloin olemaan...
> Mitään lannoitteita?
Siellä on 1 Sera florenette A tabletti kahtena puoliskona. Toinen puolisko
näytti aika eheältä vielä kun nousi pohjaimuriin.
> Muuta veteen lisättyä?
Perustamisen yhteydessä ja nitriitin uudelleen noustessa JBL Denitrol
ohjeen mukainen annos.
> Lämpötila?
n. 20 astetta.
>> Ongelmana on siis tummanvihreä levä, jota kasvaa mattona pohjalle ja
>> vesi alkaa haista hyvin pahalle.
> Sinilevää. Siitä tosiaan voi saada jotain allergian kaltaisia oireita,
> mm. päänsärkyä ja vissiin iho-oireitakin, jos sitä on paljon tai joutuu
> käsittelemään sitä.
>> Mitä ongelmalle olisi tehtävissä? Ainakaan liikaa valoa ei
>> käsittääkseni tule, koska aika pieni lamppu on vain noin 8 h
>> vuorokaudessa päällä.
> Syitä, joista kaikki eivät ehkä pidä paikkaansa juuri tässä altaassa
> mutta osa varmaan pitää:
> - allas on nuori ja osittain kypsymätön. Hoito: tilanne saattaa
> korjaantua osittain itsestäänkin joskus.
> - jotain ravinnetta on kuitenkin liikaa - fosfaatti? Hoito: voi
> korjaantua vedenvaihtoja lisäämällä ja ravinteiden määrää
> tasapainottamalla.
> - kasvit eivät pysty kilpailemaan levän kanssa. Hoito: kasveille paremmat
> olot (valot, ravinteet) ja lisäksi nopeakasvuisempia kasveja.
Jaa, juuri levän takia (joka tahtoi villiintyä siinä edellisessäkin pikku
purkissa) olen varonut lannoittamista ja pitänyt valon vähäisenä.
Ilmeisesti pitää tässä muuttaa suuntaa?
Täällä on ollut kasvivalikoima aika huono (erityisesti kun olen yrittänyt
etsiä matalia ja tuuheita etualan kasveja). Mitä kasveja suosittelisit
erityisesti tähän kilpailemaan levän kanssa?
> Jos on varmaa, että vesi on kunnossa ja sitä vaihdetaan tarpeeksi eikä
> altaassa ei ole liikoja ravinteita, muutaman vuorokauden täyspimennys on
> helpoin kokeiltava konsti. Mutta ensin muut asiat kuntoon.
> Liisa
Kiitoksia!
eetu
Liisa Sarakontu
> Testinä käytety Tetratest 5 in 1 tikkua ja tulosta on aika vaikea
> tulkita täsmällisesti.
Nämä tikkutestit ovat enimmäkseen oikein hyviä antamaan suuntaa, mutta
huonoja silloin kun pitäisi saada ihan tarkkoja lukemia.
> Nitriittiä olen seurannut tippatestillä ja siinä on viimeksi tullut
> alle alle 0,3 mg/l.
Tässä tapauksessa juuri tämä nitriitti voi olla isokin ongelma. Senhän
pitäisi olla tasan nolla eikä mitään muuta, kun altaassa on kaloja. Jopa
0,1 on turhan korkea luku, ja ainakin osa testeistä ei tosiaan näytä
tarkasti näitä matalia lukemia.
> Pitänee ostaa nitraatilletin oma testi?
Nitraatin tarkka määrä sensijaan ei useinkaan ole kovin tärkeä tieto, vaan
joku 5-10 mg/l tarkkuus riittää ihan hyvin. Tuo tasan nolla vaan
oudoksuttaa, sillä se saavutetaan yleensä vain altaissa, joissa on niin
mahdottoman paljon kasveja että ne syövät ihan kaiken typen, tai sitten
altaissa joiden bakteerikanta ei vielä toimi ja niihin ei siis muodostu
vielä nitraattia.
Semmoinen 10 mg/l olisi ihan hyvä lukema, kasveilla on sapuskaa mutta sitä
ei taatusti olisi liikaa. 20 mg/l on vielä ok mutta sen yli nitraatin ei
tarvitsisi antaa nousta, 50 mg/l on liikaa herkimmille kaloille ja
kasveille vaikka useimmat kestävät ja jostain sadasta ylöspäin kaikki
alkavat kärsiä tosissaan. Nolla taas on siitä hankala, että jos mikä
hyvänsä yksittäinen ravinne puuttuu, kasvit eivät kasva ja muut ravinteet
eivät kulu. Ja tällöin joku korkeampia kasveja opportunistisempi
elämänmuoto kuten joku levälaatu voi alkaa kukoistaa.
> noin 1/3 vaihtoja noin 1-2 viikon välein.
Vedenvaihtojen pitäisi olla kunnossa, mutta kun altaassa on joku ongelma
kuten vaikkapa levän liikakasvu, lisätyt vedenvaihdot ovat halpa ja helppo
konsti joka voi tehota. Lisäksi siitä on harvoin haittaa vaikka se ei
toimisikaan juuri kyseiseen ongelmaan.
> Perustettu tammikuun lopussa. Tätä ennen meillä ehti olla vähän aikaa
> vielä pienempi purkki.
> Siirsin aluksi siitä suodinvaahtokumit uuteen ja nitriitti laski
> muutamassa päivässä, mutta kun otin rumat suodatinpatruunat sieltä
> pohjalta makaamasta pois, niin se nousi sitten uudestaan ja laitoin
> silloin sitä multaa suodattimeen.
Et siis oikeastaan kypsyttänyt, et ainakaan minkään oikeana pidettävän opin
mukaan. Vanhasta suodatinmateriaalista saa toki näppärästi bakteereita
uuteen altaaseen, mutta niiden pitäisi olla siellä ehdottomasti ennen
kalojen tuloa ja olla ainakin pari viikkoa paikoillaan jotta bakteereita
ehtii alkaa kasvaa muuallekin. Kokonainen suodatin olisi ollut parempi kuin
pelkät irtopatruunat lojumassa pohjalla.
> Hanasta täällä (Oulussa) tulee vesi jokseenkin noilla alussa
> mainitsemillani arvoilla.
Oulun hanaveden pitäisi olla normaalikaloille ihan kelvollista, ja
teilläpäinhän on paljon akvaarioharrastajia. Paikallinen akvaarioseurakin
taitaa olla ihan toimiva.
(Hei, sinä olet AIKUINEN! No huomaahan sen jo asiallisesta
kirjoitustyylistä, mutta myös siitä että kerroit kotipaikkakuntasi vaikka
en ihan suoraan sitä kysynytkään. Tuolla palstojen puolella on tottunut
törmäämään niihin akvaarioavunpyytäjiin, jotka eivät osaa omin avuin ottaa
selville paikallista vedenlaatua, mutta eivät jostain syystä halua
kolmannellakaan kysymällä kertoa edes vihjettä kotipaikkakunnastaan, jotta
joku muu voisi vilkaista vaikka vesilaitoksen sivuja.)
> n 1 mm valkoista pyöreähköä hiekkaa, ainoaa mitä Akvaariosopissa sattui
> noin hienoa silloin olemaan...
Millin raekoko on hyvä, valkoisuus välttämättä ei. Mutta jos tuo on
laadukasta hiekkaa, se tuskin juuri muuttaa vesiarvoja kovempaan suuntaan.
> Siellä on 1 Sera florenette A tabletti kahtena puoliskona. Toinen
> puolisko näytti aika eheältä vielä kun nousi pohjaimuriin.
Jos levää tulee liikaa, ei kannata lannoitella. Ja kiinteän lannoitteen
pitäisi olla niin syvällä, että se ei nouse itsestään pintaan, eikä
lannoitettua pohjaa pidä imuroida siten että lannoitteet pääsevät
pölisemään veteen. Hiekkapohjaahan ei itse asiassa tarvitse imuroida hiekan
sisältä samalla tavalla kuin sorapohjaa. Jas pohjasi raekoko on tosiaan tuo
yksi milli eikä enemmän, sille pitäisi riittää se että sitä pöyhitään
sieltä täältä pari kertaa vuodessa ja katsotaan, ettei sieltä nouse juuri
lietettä. Tehokkaampi pöyhiminen ja lappoaminen vasta sitten, jos siellä on
paljon ylimääräistä. Roskien imurointi pinnalta riittää yleensä hiekalle
etenkin jos sen seassa on sitä kaivelevia kierteissarvikotiloita.
> Perustamisen yhteydessä ja nitriitin uudelleen noustessa JBL Denitrol
> ohjeen mukainen annos.
Hmm, mikähän sen ainekoostumus on? Ettei se vaan lisää jotain ei-toivottua
veteen? Vai onko se vain joku "käynnistysaine" jotka hyvin harvoin
käynnistävät akvaariota yhtään mihinkään. Niissä on yleensä hiukan
bakteerinruokaa, mutta ei itse niitä bakteereita.
> n. 20 astetta.
Nuolimonnien pitäisi selvitä vielä tässä, mutta älä ainakaan anna vajota
alemmas. Lämmitin kannattanee hankkia, ellei sitä vielä ole.
> Jaa, juuri levän takia (joka tahtoi villiintyä siinä edellisessäkin
> pikku purkissa) olen varonut lannoittamista ja pitänyt valon
> vähäisenä. Ilmeisesti pitää tässä muuttaa suuntaa?
Jos suunnilleen tietää mitä tekee, kasveille tosiaan kannattaa järjestää
oikein hyvät olot ja silloin ne kasvavat ja käyttävät ravinteet pois
leviltä. Valoista se lähtee, sitten vähän tasapainoista lannoitusta (vettä
testaten, jotta tiedät mitä vedessäsi on ja mitä ei ole) ja sitten
ehkä vielä hiilidioksidiakin (mutta sillä ei kannata aloittaa).
> Täällä on ollut kasvivalikoima aika huono (erityisesti kun olen
> yrittänyt etsiä matalia ja tuuheita etualan kasveja). Mitä kasveja
> suosittelisit erityisesti tähän kilpailemaan levän kanssa?
Mitä vaan nopeakasvuisia. Kääpiömiekka ja kierteisvallis eivät nyt ihan
kaikkein hitaimpia kasveja ole, mutta eivät nyt tunnettuja huikean nopeasta
kasvustakaan. Intianvesitähdikki, liuskavesitähdikki, vesisaniainen ja
monet pintakasvit ovat nopeakasvuisia ja niitä usein kannattaa ottaa uuteen
akvaarioon ekana, vaikka myöhemmin aikoisikin luopua niistä.
Pysyvämmiksi asukkaiksi tänne voisit harkita ainakin kääpiökeihäslehteä ja
ruskomelalehteä, ne ovat pieniä ja vaatimattomia mutta myös melko
hidaskasvuisia lajeja.
Se täyspimennys voisi tässä olla nyt sopiva ensiapu, koska mikään "helppo
ja olennainen" ei ole pielessä ja siten tuosta noin vain korjattavissa.
Ensin kunnon vedenvaihto ja imuroit levästä pois niin paljon kun lähtee,
sitten akvaario umpipimeäksi viltillä tai jätesäkeillä vaikka 4
vuorokaudeksi. Kaloja ei ruokita sinä aikana. Sitten taas iso vedenvaihto,
jossa yritetään imuroida loputkin levät pois ja sitten jatketaan normaalia
hoitoa.
Liisa
Kankaanpää
>"Eetu Minna Katri ja Anni" <eetu.pik...@ei.roskia.oulu.fi> wrote in
>news:op.s5y76...@eetun-kotikone.mshome.net:
>
>> Testinä käytety Tetratest 5 in 1 tikkua ja tulosta on aika vaikea
>> tulkita täsmällisesti.
>
>Nämä tikkutestit ovat enimmäkseen oikein hyviä antamaan suuntaa, mutta
>huonoja silloin kun pitäisi saada ihan tarkkoja lukemia.
Sitten toisesta tärkeästä asiasta jonka näemmä olette
laiminlyöneet.
Toimivaa osoitetta ei kannata laittaa tuonne from-riville.
Voipi tulla roskapostia tuutin täydeltä.
Viestintäviraston ohje aiheesta löytyy osoitteesta
http://www.ficora.fi/suomi/tietoturva/ohjeet/ohje-2003-03.htm
ja se suosittelee käyttämään sanalla NOSPAM-sotkettuja
osoitteita www-sivuilla.
Tämän viranomaisohjeen suora sovellus nyyssikäyttöön on
toimimattomaksi tavalla tai toisella tehdyn osoitteen käyttö
nyysseissä.
Liikenne- ja viestintäministeriö on laittanut myös tietoa
spammista verkkoon ja ohjeistuksessa todetaan mm.
http://www.roskapostipaketti.fi/sections/torjunta/teeitse.php
"Älä ilmoita henkilötietojasi tai sähköpostiosoitettasi
verkossa."
http://www.tietoturvaopas.fi/fi/3_3_2_sahkopostiosoitteen.html
http://www.tietoturvakoulu.fi/v_turvaaitsesi_1_nimimerkki.htm
Nimimerkillä esiintymistä kannattaa myös vakavasti harkita,
sillä tiedetään myös tapauksia joissa nyyssikirjoittelu (tai
laajamittainen nettiharrastus) on ollut mahdollisesti osa-
tai pääsyynä työpaikan menetykseen tai muihin hankaluuksiin.
http://groups.google.com/groups?selm=e0dc61cf.0302200453.4cbf9750%40posting.google.com
http://www.tuug.fi/~janttila/yucca/omatsivut/
http://groups.google.com/groups?selm=bthi56%24p6t%241%40phys-news1.kolumbus.fi&rnum=2'
http://groups.google.com/groups?selm=Rvl6a.7437%24B33.5398926%40reader1.news.jippii.net
http://groups.google.com/groups?&selm=Xns94808F4B4748Aheny24hotmailcom%40192.89.123.233
Viimeinen näyttää jo tipahtaneen pois blogista jossa se
alunperin ollut mutta googlessa näkyy vielä olevan.
"Järvenpään Prismassa luokseni käveli nainen, joka kysyi
olenko Katri Manninen. Kun vastasin myöntävästi, hän
läväytti täysillä litsarin vasten kasvojani. Kävi ilmi, että
nainen oli joskus kirjoittanut yhtä aikaa kanssani
nyysseihin. Olin kommentoinut tuolloin ehkä 20 hänen
viestiään ja aina hyvin asialliseen ja ystävälliseen
sävyyn..."
"Poliisit kutsuttiin paikalle ja nostan syytteen lievästä
pahoinpitelystä ihan jo siksi, että poliisin kirjoihin jää
merkintä naisen käytöksestä vastaisuuden varalle. Vaikka
tiedän että vika ei ollut minussa, huomaan silti miettiväni
olisinko välttänyt tämän ikävän välikohtauksen sillä, etten
olisi ikinä kirjoittanut mitään Internetiin..."
"Tarinan opetus? Netissä voi törmätä oikeasti
todellisuudentajunsa menettäisiin ihmisiin. Nämä ihmiset
voivat joskus ilmestyä tosielämään. Jokaisen vähänkin
fiksumman kannattaa esiintyä netissä anonyyminä ja kertoa
mahdollisimman vähän asioita, joista hänet voi tunnistaa."
Kyseinen neiti on raportoinut omasta elämästään ja
näkemyksistään eri naistenlehdissä, mutta mielenkiintoista
että näiden vuoksi hän ei joutunut väkivallan kohteeksi.
Väkivallan syy oli Katrin omien tietojen mukaan
nimeomaan nyyssikirjoittelu eikä omien asioiden retostelu
valtakunnallisella tv-kanavalla tai lehdistössä.
Lisäksi on syytä muistaa, että joku perusti eräälle
henkilölle
oman nimikkoryhmän ja päädyttiin seuraavassa viestissä
kuvattuun tilanteeseen.
http://groups.google.com/group/sfnet.ryhmat+listat/msg/c05cf351bbaeafb9?dmode=source&hl=fi
Tuokin kalabaliikki olisi vältetty mikäli em. henkilö olisi
esiintynyt nimimerkillä.
Eetu Minna Katri ja Anni
+0200:
...
>> Nitriittiä olen seurannut tippatestillä ja siinä on viimeksi tullut
>> alle alle 0,3 mg/l.
> Tässä tapauksessa juuri tämä nitriitti voi olla isokin ongelma. Senhän
> pitäisi olla tasan nolla eikä mitään muuta, kun altaassa on kaloja. Jopa
> 0,1 on turhan korkea luku, ja ainakin osa testeistä ei tosiaan näytä
> tarkasti näitä matalia lukemia.
Tippatestissa asteikon matalin vari on tuo <0,3 mg/l, pienempiä arvoja
sillä ei saa esille.
> Nitraatin tarkka määrä sensijaan ei useinkaan ole kovin tärkeä tieto,
> vaan
> joku 5-10 mg/l tarkkuus riittää ihan hyvin. Tuo tasan nolla vaan
> oudoksuttaa, sillä se saavutetaan yleensä vain altaissa, joissa on niin
> mahdottoman paljon kasveja että ne syövät ihan kaiken typen, tai sitten
> altaissa joiden bakteerikanta ei vielä toimi ja niihin ei siis muodostu
> vielä nitraattia.
Tikussa asteikon alin kohta on 0 ja seuraava on 10 mg/l ja niiden väriero
hyvin pieni, joten arvo näytti olevan ainakin lähempänä nolla kuin 10.
> Semmoinen 10 mg/l olisi ihan hyvä lukema, kasveilla on sapuskaa mutta
> sitä ei taatusti olisi liikaa. ... Nolla taas on siitä hankala, että jos
> mikä
> hyvänsä yksittäinen ravinne puuttuu, kasvit eivät kasva ja muut ravinteet
> eivät kulu. Ja tällöin joku korkeampia kasveja opportunistisempi
> elämänmuoto kuten joku levälaatu voi alkaa kukoistaa.
Ehkä pitäisi kokeilla lisätä typpeä? Annetaan vähän hiutaleita monneille,
vaikkevat niistä välitäkään ;-).
>> noin 1/3 vaihtoja noin 1-2 viikon välein.
>
> Vedenvaihtojen pitäisi olla kunnossa, mutta kun altaassa on joku ongelma
> kuten vaikkapa levän liikakasvu, lisätyt vedenvaihdot ovat halpa ja
> helppo
> konsti joka voi tehota. Lisäksi siitä on harvoin haittaa vaikka se ei
> toimisikaan juuri kyseiseen ongelmaan.
Monnit tuntuvat pirteämmistä vaihdon jälkeen - ja veden haju paranee
joksikin aikaa.
> Et siis oikeastaan kypsyttänyt, et ainakaan minkään oikeana pidettävän
> opin mukaan.
En oikeastaan (tarpeeksi), koska luin, että vanhasta akvaariosta siirretty
ymppi korvaisi tämän.
> Vanhasta suodatinmateriaalista saa toki näppärästi bakteereita
> uuteen altaaseen, mutta niiden pitäisi olla siellä ehdottomasti ennen
> kalojen tuloa ja olla ainakin pari viikkoa paikoillaan jotta bakteereita
> ehtii alkaa kasvaa muuallekin. Kokonainen suodatin olisi ollut parempi
> kuin pelkät irtopatruunat lojumassa pohjalla.
Itseasiassa siellä oli koko pumppukin jonkin aikaa, mutta se alkoi
vanhuuttaa pitää niin pahaa ääntä, että piti panna kiinni. Siirsin kalat
vasta kun nitriitti oli lakenut siihen alimpaan arvoon. Mutta se siis
nousi siten jonkin ajan päästä uudestaan.
> Oulun hanaveden pitäisi olla normaalikaloille ihan kelvollista, ja
> teilläpäinhän on paljon akvaarioharrastajia. Paikallinen akvaarioseurakin
> taitaa olla ihan toimiva.
Pitääpä ottaa yhteyttä!
> (Hei, sinä olet AIKUINEN! ...
Mene ja tiedä ;-)
> Millin raekoko on hyvä, valkoisuus välttämättä ei. Mutta jos tuo on
> laadukasta hiekkaa, se tuskin juuri muuttaa vesiarvoja kovempaan
> suuntaan.
Nyt täytyy korjata, että raekoko onkin 1-2 mm, isoimmat pallukat ovat
tasan 2.
> Jos levää tulee liikaa, ei kannata lannoitella. Ja kiinteän lannoitteen
> pitäisi olla niin syvällä, että se ei nouse itsestään pintaan, eikä
> lannoitettua pohjaa pidä imuroida siten että lannoitteet pääsevät
> pölisemään veteen. Hiekkapohjaahan ei itse asiassa tarvitse imuroida
> hiekan sisältä samalla tavalla kuin sorapohjaa. ...
Niin tässä on se ongelma, että se levä tartuu kiinni hiekkaan eikä nouse
imuriin,
Yrittää nousta, mutta aina jää joku hiekanjyvä painoksi. Siksi olen
yrittänyt pöyhiä.
>> Perustamisen yhteydessä ja nitriitin uudelleen noustessa JBL Denitrol
>> ohjeen mukainen annos.
> Hmm, mikähän sen ainekoostumus on? Ettei se vaan lisää jotain
> ei-toivottua
> veteen? Vai onko se vain joku "käynnistysaine" jotka hyvin harvoin
> käynnistävät akvaariota yhtään mihinkään. Niissä on yleensä hiukan
> bakteerinruokaa, mutta ei itse niitä bakteereita.
Eipä siinä kerrota tarkemmin, mutta väittää sisältävänsä hyödyllisiä
eläviä bakteereita.
> Jos suunnilleen tietää mitä tekee, kasveille tosiaan kannattaa järjestää
> oikein hyvät olot ja silloin ne kasvavat ja käyttävät ravinteet pois
> leviltä. Valoista se lähtee, sitten vähän tasapainoista lannoitusta
> (vettä testaten, jotta tiedät mitä vedessäsi on ja mitä ei ole) ja sitten
> ehkä vielä hiilidioksidiakin (mutta sillä ei kannata aloittaa).
Lamppuna on muuten tällä hetkellä vain yksi energiansäästölamppu:
11w Megaman Liliput 2700K Warmwhite.
Täytyy ainkain laittaa toinen, ja sitten miettiä peräti putkia.
Kiitoksia kasvivihjeistä.
Olemme lähdössä sopivasti 4 päiväksi reissuun, joten laitetaan valo kiinni
ja huppu päälle siksi aikaa.
Katotaan mikä yllätys odottaa, kun palataan...
Kerron sitten.
Eetu
Liisa Sarakontu
> Monnit tuntuvat pirteämmistä vaihdon jälkeen - ja veden haju paranee
> joksikin aikaa.
Onhan veden liikettä tarpeeksi? Minkälainen suodatin siellä pörisee?
> En oikeastaan (tarpeeksi), koska luin, että vanhasta akvaariosta
> siirretty ymppi korvaisi tämän.
Ymppi pitääkin saada, että niitä bakteereita tulee kunnolla. Mutta eivät ne
bakteerit ilman ruokaa elä. Jos vain siirretään satsi bakteereita mutta
mikään ei kuormita allasta, bakut alkavat kuolla pois. Siksi joko laitetaan
pienehkö ymppi (vaikka mullasta) ja kasvatetaan sitä ruokkimalla
ammoniakilla ja kalanruualla, tai sitten laitetaan iso ymppi (käytetty
suodatin, runsaasti kasveja) ja laitetaan melkein heti kalojakin. Kuulostaa
siltä, että sinä olet laittanut isohkon ympin mutta sitten jättänyt altaan
seisomaan. Kun lopulta toit kalat, bakteereita ei enää ollut tarpeeksi ja
nitriitti lähti nousemaan.
> Nyt täytyy korjata, että raekoko onkin 1-2 mm, isoimmat pallukat ovat
> tasan 2.
Itse asiassa tämän uskon paremmin. Alkuperäinen kuvaus kuulosti ihan
englannin jokisoralta, ja sen pienin myynnissä oleva raekoko ei tietääkseni
ole keskimäärin 1 mm vaan enemmän. Mutta aitoa hiekkaa sinulla silti on,
joskin hyvin karkeaa sellaista. Näin karkeaa ehkä kannattaa lapota jonkun
verran päinvastoin kuin hienompia hiekkoja.
> Niin tässä on se ongelma, että se levä tartuu kiinni hiekkaan eikä
> nouse imuriin, Yrittää nousta, mutta aina jää joku hiekanjyvä painoksi.
Juu, tutulta kuulostaa, näin sinilevä just tekee. Tuhma!
> JBL Denitrol
> Eipä siinä kerrota tarkemmin, mutta väittää sisältävänsä hyödyllisiä
> eläviä bakteereita.
No ehkä siinä on. Muistaakseni yhden valmistajan "kypsytysaineessa" on ihan
oikeasti eläviä bakteereitakin, mutta en muista minkä valmistajan. Muissa
niitä ei ole vaikka paketti voisi antaa ymmärtää että niitä muka on.
> Olemme lähdössä sopivasti 4 päiväksi reissuun, joten laitetaan valo
> kiinni ja huppu päälle siksi aikaa.
> Katotaan mikä yllätys odottaa, kun palataan...
> Kerron sitten.
Juu, tee näin. Toivottavasti kaikki on hyvin kun tulet takaisin. Odotan
akvaarion kuulumisia!
Liisa
Jari Kiiski
kysymyksen:
Voisiko olla mahdollista, että sinilevä (vaikka bakteerihan se kuulemma
on) voi käyttäisi ammoniumia ravinnonlähteenään?
Aloin epäillä asiaa, kun muutama vuosi sitten käynnistelin akvaa
hirvensarven suolalla vai mitä se nyt onkaan. Ilman testeriä onnistuin
kehittämään altaaseen aika hulppeat ammoniumarvot, en muista lukemia,
mutta luokkaa 10-kertainen määrä siihen maksimiin verrattuna jolloin
bakteeritoiminta ylipäätään voi käynnistyä.
Sinilevää oli pohjahiekan päällä ja mattosuodatin kokonaan levän
peitossa. Kun sitten laimensin veden ammoniumin osalta kohtuullisiin
lukemiin, alkoi nitriittiä ja nitraattia ilmestyä, ja sinilevä alkoi
poistua mattosuodattimen yläreunasta lähtien n. parin sentin
päivävauhtia. Sitten kun ammonium oli nollassa tai ainakin lähellä sitä,
oli sinileväkin poissa.
Mielenkiintoinen korrelaatio sillä kertaa ja niillä vesiarvoilla, joita
silloin pystyin mittailemaan. Ei kylläkään ole tullut mieleen toistaa
tilannetta vaikkapa kymmentä kertaa :-)
JK
Liisa Sarakontu
news4.kolumbus.fi:
> Voisiko olla mahdollista, että sinilevä (vaikka bakteerihan se kuulemma
> on) voi käyttäisi ammoniumia ravinnonlähteenään?
Miksipä ei? Viestisi perusteella ainakin selvästi kuulostaa siltä, ja
käyttäväthän kasvitkin myös muita typpiyhdisteitä kuin vain nitraattia.
Näitä ammoniakinsukuisia jonkun lähteen mukaan jopa tehokkaammin kuin
nitraattia.
> Mielenkiintoinen korrelaatio sillä kertaa ja niillä vesiarvoilla, joita
> silloin pystyin mittailemaan. Ei kylläkään ole tullut mieleen toistaa
> tilannetta vaikkapa kymmentä kertaa :-)
Eikun tietysti toistat! No ehkä ei kymmentä kertaa, mutta vaikka kolme, ja
sitten kirjoitat asiasta hyvän raportin tänne tai Akvaristiin tai jonnekin.
Tiedettä tieteen vuoksi!
Liisa
Sanni Väisänen
Jari Kiiski wrote:
> No nyt kun päästiin aiheeseen, niin heitänpä kehiin sinilevää koskevan
> kysymyksen:
> Voisiko olla mahdollista, että sinilevä (vaikka bakteerihan se kuulemma
> on) voi käyttäisi ammoniumia ravinnonlähteenään?
Sinilevä on tunnettu siitä, että se pystyy käyttämään ilmassa olevaa
kaasumaista typpeä ravinteenaan, jos vedessä ei ole riittävästi
ravinteita. Typpi ei siis ole kasvua rajoittava tekijä sinilevän
kohdalla. Luulisi, että sinilevän olisi helpompaa ottaa tarvitsemansa
typen ammoniumista, kuin ilmasta.
*Tällä kommentilla ei ole kovin vahvaa tieteellistä taustaa*
-Sanni-
Eetu Minna Katri ja Anni
+0200:
> "Eetu Minna Katri ja Anni" <eetu.pik...@ei.roskia.oulu.fi> wrote in
> news:op.s5z8c...@eetun-kotikone.mshome.net:
>> Monnit tuntuvat pirteämmistä vaihdon jälkeen - ja veden haju paranee
>> joksikin aikaa.
> Onhan veden liikettä tarpeeksi? Minkälainen suodatin siellä pörisee?
Dophin F-800.
...
>> Olemme lähdössä sopivasti 4 päiväksi reissuun, joten laitetaan valo
>> kiinni ja huppu päälle siksi aikaa.
>> Katotaan mikä yllätys odottaa, kun palataan...
>> Kerron sitten.
> Juu, tee näin. Toivottavasti kaikki on hyvin kun tulet takaisin. Odotan
> akvaarion kuulumisia!
Kaikki hyvin. Pikkuisen tupsulevää ilmestynyt, kaikki vihreä levä hävinnyt.
Kasveissa vähän tavallista enemmän ruskeita lehtiä.
Laitoin osoitteeseen: http://personal.inet.fi/koti/hiidenkiuas/eetu/
joitakin kuvia.
Valitettavasti en saa oikein tarkkoja täsmäkuvia digikamerallamme.
Piemmyksen aikan oli etulasiinilmestynyt pieniä 1-2 mm pituisia valkeita
ohuit toukkia.
Poistin niistä enimmät haavilla. Mitähän lienevät? Kotilon toukkia? Yksi
pieni kotilo siellä ainakin vaeltelee.
eetu
Liisa Sarakontu
> Dophin F-800.
Akvaariohan oli vain 60-litrainen? Numeroiden perusteella tässä pitäisi
olla tuplastikin tehoa siihen nähden, mitä tämä allas tarvitsee, mutta
koska ko. malli ei ole mulle tuttu, tämä voi todellisuudessa olla jotain
muuta kuin pumppaustehonsa lupailee.
> Kaikki hyvin. Pikkuisen tupsulevää ilmestynyt, kaikki vihreä levä
> hävinnyt. Kasveissa vähän tavallista enemmän ruskeita lehtiä.
> http://personal.inet.fi/koti/hiidenkiuas/eetu/
Tupsulevää näkyy olevan, juu. Toivottavasti ei innostu kasvamaan liian
innolla.
Kierteisvallisneriat näyttävät vähän vaisuilta, ikään kuin ne olisi
istutettu just näin eivätkä ne olisi kasvaneet yhtään. Ainakin osa niistä
taitaa istua vähön liian syvällä. Ihanne taitaa olla se, että vain juuret
ovat pohjassa ja lehdet ovat vedessä ihan tyviä myöten.
> Piemmyksen aikan oli etulasiinilmestynyt pieniä 1-2 mm pituisia
> valkeita ohuit toukkia.
> Poistin niistä enimmät haavilla. Mitähän lienevät? Kotilon toukkia?
> Yksi pieni kotilo siellä ainakin vaeltelee.
Kotiloiden toukat näyttävät pikku kotiloilta, eivät madoilta. Lienevät
jotain laakamatoja (planarioita, lattanoita). Vaarattomia kaloille ja
kasveille, mutta mahdollisesti merkki siitä, että pohjamateriaalin sekaan
on päässyt vajoamaan turhan paljon syömätöntä ruokaa.
Liisa
Harri Ilmari Toivonen
news:Xns977EB77B17DD...@193.229.4.246...
> "Eetu Minna Katri ja Anni" <eetu.pik...@ei.roskia.oulu.fi> wrote in
> news:op.s5y76...@eetun-kotikone.mshome.net:
> joku 5-10 mg/l tarkkuus riittää ihan hyvin. Tuo tasan nolla vaan
> oudoksuttaa, sillä se saavutetaan yleensä vain altaissa, joissa on niin
> mahdottoman paljon kasveja että ne syövät ihan kaiken typen, tai sitten
> altaissa joiden bakteerikanta ei vielä toimi ja niihin ei siis muodostu
> vielä nitraattia.
Tuosta tulikin mieleen, että minullakin on ollut akvaario nyt viime
syyskuusta ja aluksi siinä oli suhteellisen paljon kasveja - mm
vesisaniaista sain tuttavalta ja sehän kasvoi todella nopeasti että
viikottain oli heitettävä pois useita isoja kasveja. Silloin kuitenkin
nitraatti pysyi kokoajan 5-10 mg/l ja nitriitti ja ammoniakki normaalisti
nollassa.
Sitten sain eräästä akvaarioliikkeestä kultaköynnöstä 3 pientä tainta eli
sellaisia jotka ovat olleet ko liikkeessä isossa akvaariossa ja kasvoivat
siellä rehevästi. Taimissa oli tyypillisesti sellainen 10 cm juuri ja 2-3
pientä lehteä. Laitoin taimet akvaarion takaseinän päälle juuret peitinlevyn
pienestä raosta sisään ja lehdet kokonaan ulkopuolella. Noin viikko
kultaköynnöksen lisäämisen jälkeen nitraatti tipahti nollaan ja on pysynyt
siinä jo ainakin 2 kuukautta, myös nitriitti ja ammoniakki ovat pysyneet
nollassa.
Itseasiassa olen ihmetellyt että miten muut kasvit voivat vielä pysyä
hengissä ja itseasiassa nopeakasvuiset kasvit kasvavatkin huomattavasti
hitaammin ja oikeastaan ainoastaa anubias nana ja jaavansaniainen kasvavat
edeleen hyvin.
En oikeastaan haluaisi luopua noista kultaköynnöksistä (oikeastaan haluaisin
ne jopa seinustalle asti), mutta muitakin kasveja olisi kyllä kiva saada
kasvamaan.
> Semmoinen 10 mg/l olisi ihan hyvä lukema, kasveilla on sapuskaa mutta sitä
> ei taatusti olisi liikaa. 20 mg/l on vielä ok mutta sen yli nitraatin ei
> tarvitsisi antaa nousta, 50 mg/l on liikaa herkimmille kaloille ja
> kasveille vaikka useimmat kestävät ja jostain sadasta ylöspäin kaikki
> alkavat kärsiä tosissaan. Nolla taas on siitä hankala, että jos mikä
> hyvänsä yksittäinen ravinne puuttuu, kasvit eivät kasva ja muut ravinteet
> eivät kulu. Ja tällöin joku korkeampia kasveja opportunistisempi
> elämänmuoto kuten joku levälaatu voi alkaa kukoistaa.
Niin - viherleviä (sekä muutama punalevä tupsukin) on kyllä tullut lisää,
mutta en toisaalta tiedä olisiko niitä joka tapauksessa tullut.
Harri Toivonen
Liisa Sarakontu
news:e20fii$jkh$1...@bowmore.utu.fi:
> En oikeastaan haluaisi luopua noista kultaköynnöksistä (oikeastaan
> haluaisin ne jopa seinustalle asti), mutta muitakin kasveja olisi kyllä
> kiva saada kasvamaan.
Normaaliakvaariossa liian korkea nitraatti on valitettavan tavallinen
ongelma. Mutta kun kasvit kasvavat oikein hyvin ja allas on
muutenkin hyvin hoidettu, liian alhainen nitraatti voikin muodostua
ongelmaksi.
Kokeile nitraattilannoitusta. Akvaariokasvien lannoitteeeksi tarkoitettua
nestemäistä nitraattia saattaa saada eräistä akvaarioliikkeistä tai ainakin
yhdeltä kotimaiselta akvaariotuotteita valmistavalta porukalta ihan
postimyyntinä.
Liisa
Harri Ilmari Toivonen
> "Harri Ilmari Toivonen" <Harri.T...@utu.fi> wrote in
> news:e20fii$jkh$1...@bowmore.utu.fi:
>
>> En oikeastaan haluaisi luopua noista kultaköynnöksistä (oikeastaan
>> haluaisin ne jopa seinustalle asti), mutta muitakin kasveja olisi kyllä
>> kiva saada kasvamaan.
>
> Normaaliakvaariossa liian korkea nitraatti on valitettavan tavallinen
> ongelma. Mutta kun kasvit kasvavat oikein hyvin ja allas on
> muutenkin hyvin hoidettu, liian alhainen nitraatti voikin muodostua
> ongelmaksi.
Nykyisin kasvit eivät enää kasva hyvin vaan kasvu kyllä on tyrehtynyt niistä
ajoista, kun nitraatti keikkui 5-10 mg/l välillä. Erityisesti
papukaijalehti, rusolehti tuntuvat kärsivän nitraatin puutteesta tai sitten
jostain muusta. Jättiläismiekkalehti ja vesisaniainen kyllä kasvavat
edelleen, mutta ei niin kuin ennen kultaköynnöstä. Oikeastaan ainoastaan
Anubiasta, Jaavansaniaista ja pikkulimaskaa nitraatin puute (tai
kultaköynnöksen ilmaantuminen) ei tunnu haittaavan, koska ne kasvavat ehkä
jopa paremmin muin alkuaikoina, mutta suhteellisen hitaasti tietysti.
Jaavansammal on minulle uusin tuttavuus ja vaikuttaa aika kitukasvuiselta,
kun sen väri on enimmäkseen ruskea ja vihreää on vain lavoissa. Kultaköynnös
on kasvattanut juuria jo noin 40 cm korkuisiksi eli akvaarion pohjaan asti
ja jokaiseen taimeen on tullut yksi lehti suunnilleen 2 kuukaudessa.
Kirjoitin tuosta, koska olisi kiva tietää onko jollain samansuuntaisia
kokemuksia kultaköynnöksestä? Kannattaisi kokeilla, jos on on ongelmia
nitraatin kanssa. Kultaköynnös on todella helppo tapaus ja ainoa ongelma sen
kanssa on sen totuttaminen akvaarioelämään joko vain juuret vedessä tai myös
lehdet. Näin olen siis lukenut - en ole kokeillut, kun sain taimet suoraan
akvaariosta.
Ihan perätön tämä kokemus ei voi olla, koska allas, josta sain
kultaköynnöksen oli erään akvaarioliikkeen oskariallas (2 noin 25 cm kalaa),
jossa ainoa kasvi oli kultaköynnös - iso ja rehevä.
> Kokeile nitraattilannoitusta. Akvaariokasvien lannoitteeeksi tarkoitettua
> nestemäistä nitraattia saattaa saada eräistä akvaarioliikkeistä tai
> ainakin
> yhdeltä kotimaiselta akvaariotuotteita valmistavalta porukalta ihan
> postimyyntinä.
Aika erikoista, mutta kaipa tuota pitää kokeilla. Onkohan noissa
huonekasvilannoitteissa juuri nitraattia (kun niistä sanotaan että ei
kannata laittaa akvaarioon) ja mitähän muuta vahingollista niissä voi olla?
Harri Toivonen
Liisa Sarakontu
news:e23cbj$1fro$1...@bowmore.utu.fi:
>> Kokeile nitraattilannoitusta.
> Aika erikoista, mutta kaipa tuota pitää kokeilla. Onkohan noissa
> huonekasvilannoitteissa juuri nitraattia (kun niistä sanotaan että ei
> kannata laittaa akvaarioon) ja mitähän muuta vahingollista niissä voi
> olla?
Juu, kokeile ja kerro sitten tuloksista täällä! Toivotaan, että seurauksena
on runsastunuttta kasvien kasvua eikä esimerkiksi hillitöntä leväkukintaa.
Substraleissa ja sensemmoisissa pitäisi olla ianakin typpijuttuja, mutta
veikkaan että niissä on paljon muutakin, josta osa voi olla sellaista että
akvaariokasveilla ei ole pulaa siitä.
Äh, emmää näihin lannoitusjuttuihin ole niin perehtynyt. Huhuu Maisuu, tule
auttamaan...?
Liisa
Harri Ilmari Toivonen
No tuota tuli sitten kokeiltua ja en voi kyllä suositella. Nitraatit kyllä
sai nousemaan (hallitusti) tuonne 12-15 mg/l tietämille, mutta ei kasvit
siitä tainneet juuri innostua kuitenkaan vaan punalevää alkoi tulemaan
sitäkin innokkaammin (lisäsin kyllä samalla Master Crow annostusta) mutta en
silti laittaisi tuota MasterGrown piikkiin, kun olen ennenkin sitä lisännyt
ilman että punalevät juuri lisääntyisivät. Aika pitkäaikainen vaikutus
tuolla huonekasvilannoitteella tuntui olevan nitraatin tasoon. Purkin
sisällöstä sanotaan seuraavaa:
7% Kokonaistyppi
1,75% Nitraattityppi
1,75% Ammoniumtyppi
3,5% Ureatyppi
3 % Vesiliukoinen fosfori
6% Vesiliukoinen kalium
ja käytin tuota noin 3 kertaa 2 ml/200 l noin 4 vrk välein. Ekan kerran
jälkeen ei mitään vaikutusta. Tuli muuten mieleen, että eikös tuollaistakin
voisi käyttää akvaarion kypsytykseen, kun siinä on Ammoniumia, jos
akvaariossa on kasveja. Fosfori saattaa olla syy punalevän kasvuun.
Ammoniumit (eikä nitriititkään) ei ainakaan nousseet havaittavasti kokeilun
aikana joten bakteerit ainakin toimii.
Nyt on sitten nypitty kaikki kultakönnöksien juuret punalevistä ja
nitraatitkin alkaa pysymään noin 5 mg/l pitoisuuksissa ja hyvä näin.
Itseasiassa, laitoin taas turvetta ulkosuodattimeen ja sillä tuntuu olevan
huomattavasti suotuisampi vaikutus ainakin rusolehden kasvuun - mikä lienee
selitys tuohon. Rusolehti piristyi oikeastaan välittömästi turpeen
lisäämisen jälkeen vaikka nitraatit oli jo aika alhaalla jälleen. Rusolehti
(Ludwigia repens) on kai suolampien kasvi joten tuon ymmärtää siksi
helposti.
Harri Toivonen
Liisa Sarakontu
news:e554o3$171f$2...@bowmore.utu.fi:
> 3 % Vesiliukoinen fosfori
Fosforia ei akvaarioon yleensä ole syytä lisätä, sillä sitä tulee
kalanruuastakin eivätkä kasvit kaipaa sitä kuin ihan hitusen vain. Levät
sensijaan tykkäävät... Okei, uskotaan että tämä ei ollut hyvä idea.
Substraliako kokeilit, vai mikä se aine oli? Jonkun akvaariokäyttöön
tarkoitetun nitraattiliuoksen lisääminen olisi ollut varmaan parempi
vaihtoehto.
Liisa