Aloittelijan kysymys, kun monni pullistuu
Kimmo Nummela
olisi muodostunut ylimääräinen patti niin silloin se on mätiä ja kala
olisi valmis kutuun. Naaraspuolinen kuparimonninen on myös pulskempi
kuin uros ihan normaalistikkin eli ei välttämättä ole syytä huoleen jos
kala käyttäytyy normaalisti.
Kuparimonniset on helpoimpia kudetettavia monnisten
perheestä......itselläni ne on kuteneet moneen otteeseen ja tällä
hetkellä tavallisessa seura-akvaariossa uiskentelee ainakin kaksi pientä
monnisen poikasta, eli on ne mahdollista saada lisääntymään ihan
seura-akvaariossakin. Tosin poikasten hengissä pitäminen
seura-akvaariossa on vaikeaa, kun niitä on vaikea ruokkia niin ettei
muut kalat syö kaikkea ruokaa!
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
Ville Kivisalmi
Kimmo Nummela kirjoitti viestissä <3af01b...@fourtalk.net>...
>Jos se monninen on pullistunut vatsan alapuolelta eli ikäänkuin
vatsaan
>olisi muodostunut ylimääräinen patti niin silloin se on mätiä
Tai yhtä hyvin kasvain tai jokin muu ei-toivottava tai sitten ei.
VILLE KIVISALMI
st...@vip.fi
Iloa elämään: http://user.tninet.se/~prv247p/hatt/hatten.swf
Liisa Sarakontu
wrote:
>Akvaariossani, noin 100litranen, on muiden kalojen
>lisäksi kolme kuparimonnia. Yksi monneista on turvonnut
Mitä muita kaloja ja kuinka paljon, vai luetteletko ne kaikki tuolla
edempänä? Kerro kaikki mitä tiedät vedenlaadustasi. Kerro kaikki
mitä osaat vedenvaihtorutiineistasi. Mainitse vielä pari sanaa
suodatuksestasi ja lämpötilasta ihan varmuuden vuoksi.
>kuin pesusieni kuukaudessa. Siis aivan luonnoton, liki pyöreä
Kuvaus ei ihan riitä. Sairaalta kuulostaa, mutta mädin pullistama
monninen voi olla tottumattoman silmiin yllättävän pönäkkä. Jos on
sairas, tapa ennenkuin puhkeaa ja saastuttaa koko akvaarion.
>Tartteeko tehdä jotain erityistä. Mistä tiedän onko altaassani
>uroskaloja? Muut kalat altaassa on 3 kpl imumonnia (ruskeita, ihmesuu),
>ja neljä miljoonakalaa. Jos pienokaisia syntyy, syövätkö muut ne heti?
>Vai onnistuuko edes yleensä kalojen lisääntyminen akvaariossa?
Kirja. Suosittelen ihan minkä hyvänsä kirjan lukemista. Romppu ja
joku hyvä webbisaitti kelpaavat myös. Näyttää nimittäin siltä, että
perustiedoissasi on sen verran paikattavaa että pelkkä näihin
kysymymyksiin vastaaminen ei ihan riitä selvittämään sinulle kaikkea,
mitä luultavasti haluat tietää.
>Tartteeko tehdä jotain erityistä.
Tarkista veden laatu, selvitä, onko altaassasi jotain vikaa (aloita
vaikka vastaamalla kaikkiin ylläolleisiin kysymyksiin).
>Mistä tiedän onko altaassani uroskaloja?
Eri kalalajeilla sukupuolierot ovat hyvin erilaisia, toisilla isoja ja
toisilla taas päältäpäin on mahdotonta erottaa sukupuolia. Laaja
kirja kertoo näistä asioista eri lajien kohdalla.
Sinun lajisi:
kuparimonninen: aikuinen naaras isompi, pulleampi, isommat vatsaevät.
partamonni: aikuisella koiraalla parta
miljoonakala: sukukypsällä koiraalla siittimen näköinen paritteluevä
vatsan alla, koko kala on paljon naarasta värikkäämpi ja isoeväisempi.
>3 kpl imumonnia (ruskeita, ihmesuu),
Luultavasti partamonneja. Mutta varmista laji, sillä useimmat
imumonnit tulevat aivan liian suuriksi satalitraiseen.
>neljä miljoonakalaa.
Miljoonakalat ja kuparimonniset eivät oikein tule toimeen
samanlaisessa vedessä. Toinen tarvitsee pehmeää ja hapanta, toinen
kovaa ja emäksistä.
>Jos pienokaisia syntyy, syövätkö muut ne heti?
Kuparimonnisenpoikaset tulevat tässä akvaariossa aika varmasti
syödyiksi, miljoonakalojen ehkä ja partiksen tuskin.
>Vai onnistuuko edes yleensä kalojen lisääntyminen akvaariossa?
Mites muuten esimerkiksi miljoonakaloista olisi onnistuttu jalostamaan
niin paljon erilaisia isoeväisiä ja värikkäitä muunnoksia? Tai no
okei, olisihan ne voitu viljellä lammikoissa, ei akvaarioissa. Ja
aivan kaikkia lajeja ei voi viljellä akvaariossa - tai ainakaan ei ole
vielä toistaiseksi viljelty.
Liisa
--
Liaanin akvaario-FAQ ja muuta kivaa:
http://www.jmp.fi/~liaani/akvaario/akvaario.html
Kimmo Nummela
vatsaan
>olisi muodostunut ylimääräinen patti niin silloin se on mätiä
--Tai yhtä hyvin kasvain tai jokin muu ei-toivottava tai sitten ei.--
Niin en voi muuten puhua kuin omasta kokemuksesta. Eli ennen kuin
monniset kutevat niin niillä on nimeomaan kasvaimen näköinen patti
vatsassa ja kun kutu on ohitse niin patti katoaa.
Ville Kivisalmi
Veli-Pekka kirjoitti viestissä ...
>Kuinka kauan se kantaa mätiään, koska se pitäisi sen
>putkauttaa ulos?
No ei se kyllä aivan itsestään purkaudu. Kala tarvitsee ensiksikin
kumppanin, jonka kanssa kutea. Tämän lisäksi ososuhteiden tulee olla
otolliset lisääntymiselle. Pertti Rassi kertoo aiheesta lisää
kirjassaan "Panssarimonnit".
Ville Kivisalmi
Veli-Pekka kirjoitti viestissä ...
>
>Veden laadusta en tiedä oikeastaan mitään muuta kuin että
>vaihdan vettä 2-3 sankollista 1-2 viikon välein ja lämpotila on
>siinä 20-22 asteen paikkeilla (huoneen lämpötila, ei lämmitintä).
Kannattaa hankkia pH-, karbonaattikovuus, kokonaisovuus-, ja tässä
tilanteessa ehkä nitraattitestikin. Vettä on syytä vaihtaa viikottain
n. 40% akvaarion tilavuudesta riippuen hiukan kalalajeista ja
määrästä. Nitraattien määrää mittaillessa voit helposti kokeilemalla
selvittää vedenvaihtojen suuntaa-antavan tarpeen.
Kertomasi perusteella lämpötila saattaa olla välillä alhainenkin. Ei
ehkä vaarallinen kuparimonnisille, mutta lämpötila voisi kernaasti
olla 24-25 astetta hyvinkin. Olikos siellä akvaariossa muita kaloja?
>Joku Huveli ta Fhuvel muistaakseni. Olen töissä
>juuri joten en voi tarkistaa.
Fluval. Kyseessä on varmaan joko Fluval 3 tai 4.
>Kaikki kalat näyttävät voivan hyvin, ruoka kelpaa ja levää tai muuta
>sammalta ei näy missään. Täytyy opetella tutkimaan vettä sitten
tarkemmin.
Joo, se kirja olisi hyvä, kuten jo todettiin :-)
Sopiva määrä levää kuuluu jokaiseen akvaarioon, joten levästä ei ehkä
kannata olla huolissaan. Jotkut jopa maksavat rahaa saadakseen
akvaarioonsa sammalta.
>Eli luonto "poistaa" toisen lajin ennemmin tai myöhemmin?
Kyllä ja ei. Koska olet ottanut kalat hoitaaksesi, sinun tulee hoitaa
niitä kaikkia niiden edellyttämällä tavalla. Toisin sanoen kaloja,
joilla on eri vesivaatimukset, ei pidä yhdistää. Ja jos
edelläkuvatunlaisia kaloja on jo yhdistetty, toisista tulee hankkiutua
eroon tai hankkia niille oma akvaarionsa.
Toinen vaihtoehto on se, että ennenpitkää "luonto" todellakin poistaa
toisen lajin ennemmin tai myöhemmin, mikä taas on epäeettistä.
>Eiköhän tämä tästä, pikkuhiljaa...
Kyllä se siitä.
Ville Kivisalmi
Veli-Pekka kirjoitti viestissä ...
>
>No mutta eihän tämän harrastuksen pitänyt olla näin vaikeaa...
>...kaupan setä/täti on minua huijannut, heh!
>Eipä silti, vakavasti, hommaan sen kirjan mahdollisimman pian,
>huomaan tietotaitoni olevan kuin reikäjuusto.
Jep. Ja ne testit kannattaa käydä myös hankkimassa. Alkuinvestointi
voi olla kohtalainen, mutta testit ovat melko riittoisia. Oikeastaan
akvaarionhoito on on loppujenlopuksi veden hoitoa - mitä vähäisimmissä
määrin akvaarion ja kalojen hoitoa.
>Joo, akvaariossani on kaikkiaan 3 partamonnia, 3 kuparimonnia ja 4
>miljoonakalaa.
OK. Ehkä tuo vallitseva lämpötila menettelee, mutta heti kun
käytössäsi on ylimääräinen satanen, jolle et yksinkertaisesti keksi
mitään käyttöä, voisit ostaa 100 W termostaattilämmittimen.
>Onko liikaa?
Ei ole varmaankaan liikaa (partamonnit saattavat kyllä venähtää 15
senttisiksi, jolloin asiaa kannattaa tarkastella toisesta
näkökulmasta).
>Lämpötilasta vielä: Akvaarion seinämässä on sellainen
>tarra-mittari,
Tarramittareilla voi useinkin heittää vesilintua tai vaikka harakkaa.
>mutta
>arvelin saavani tarkemmat lukemat kun asensin akvaarioon tuollaisen
>digi-mittarin. Eli
>semmoisen joka näyttää in/out lämpötilan sekä min-max muistilla
>varustettuna. Tässä tämä
>out lämpö mitataan pitkän johdon päässä olevalla anturilla, ja sen
olen
>tipauttanut veteen.
>Mittari vaikuttaa kyllä luotettavalta. Samalla näen siitä huoneen
lämmön in
>kohdasta.
Ilmeisesti ihan hyvä laite. En tunne mittaria tarkemmin, mutta jos sen
anturi on metallia, pidä huoli ettei siitä liukene veteen mitään
(kupari on kaloille supermyrkkyä).
Liisa Sarakontu
>Veden laadusta en tiedä oikeastaan mitään muuta kuin että
Tarttis tietää... Jos olet kunnallisen vesijohdon piirissä, nyt on oikea
hetki soittaa vesilaitokselle ja kysyä raakaveden kovuus, pH, mahdollisten
typpiyhdisteiden määrä ja laatu, muut mahdolliset mömmöt ja se, kuinka
paljon laatu vaihtelee vuodenaikojen tai sattuman mukaan. Jos taas vesi on
omasta kaivosta, kunnon testauttaminen kannattaa.
Ja akvaariovedestä pitäisi testata/testauttaa pH ja typpijutut. Näin
uudesta (oliko?) altaasta pari kertaa viikossa, vanhasta ja vakiintuneesta
aina silloin tällöin.
>vaihdan vettä 2-3 sankollista 1-2 viikon välein ja lämpotila on
Ehkä riittää. Riippuu sangon koosta.
>siinä 20-22 asteen paikkeilla (huoneen lämpötila, ei lämmitintä).
Ostoslistalle se lämmitin, jos akvaario pääsee laskemaan alle tuon 22
asteen. Joku 23-25 olisi ihanteellinen näille kaloille - miljoonakalan
jalostusmuodot taitavat tykätä kuumemmastakin, mutta partikset ja kuparit
eivät.
>Suodatin on sellainen akvaarion sisällä oleva tosi iso (käy kuulemma
>paljon isompaankin akvaarioon) pystymallinen, liki akvaarion korkuinen
Jos kauppias sanoi tämän, älä usko... Mutta isot Fluvalit varmaan
riittävät tähän pyttyyn.
>Se kala on pullistunut pääasiassa vatsan alta, koko vatsan matkalta.
>toivottavasti on vain raskaana. Tietämykseni sairauksista on varsin
>vähäinen, hommaan kirjallisuutta kun kirjastoon pääsen.
"Raskaana" viittaa siihen, että vatsassa on vauvoja. Kuparimonnisnaaras
voi olla korkeintaan mädistä paksuna, sillä niillä on useimpien kalojen
tapaan ulkoinen hedelmöitys eikä siis ikinä pikkuisia vatsassa. (Paitsi
loisia, mutta se onkin jo ihan toinen juttu.) Kirjastoon olis syytä päästä
hyvin äkkiä, lainata parikin kirjaa ja lukea ne kannesta kanteen. Jos et
pääse ennen viikonloppua, lue ainakin Liaanin jutut läpi oikein kunnolla.
Muutkin kuin vain ne, jotka sinun mielestäsi koskevat juuri nyt akvaariosi
tilannetta.
>Kaikki kalat näyttävät voivan hyvin, ruoka kelpaa ja levää tai muuta
>sammalta ei näy missään. Täytyy opetella tutkimaan vettä sitten tarkemmin.
Levä ja sammal eivät ole ihan sama asia...
>Eli luonto "poistaa" toisen lajin ennemmin tai myöhemmin?
No ei se ole "luonto" jos esimerkiksi ne millikset kituvat ja nääntyvät
pois aivan liian pehmeän veden takia. Omaa syytäsi se on. Ja myös
osittain kauppiaan syytä, jos myi sinulle kaloja ottamatta selville, mihin
ne joutuvat.
Liisa
(testing testing... uusi nyysiohjelma, uusi serveri, uudenlainen yhteys)
Liisa Sarakontu
<Rk8I6.107$VQ3....@read2.inet.fi>:
>No mutta eihän tämän harrastuksen pitänyt olla näin vaikeaa...
Akvaarioharrastuksen aluksi pitää tietää aika paljon, jotta hommat
sujuisivat kivuttomasti. Esimerkiksi tunnin lukuhetki päivässä viikon-
parin ajan ennen altaan ostamista olisi paikallaan. Mutta sitten kun se
pytty kerran pyörii, sen ylläpitoon ei mene kuin pari minuuttia päivässä.
>Joo, akvaariossani on kaikkiaan 3 partamonnia, 3 kuparimonnia ja 4
>miljoonakalaa. Onko liikaa?
Ei, ei ole liikaa. Jos partiksissasi on enemmän kuin yksi koiras, niiden
kesken tulee ennenpitkää reviirikiistoja. Ei sinänsä hengenvaarallista,
mutta naarmuja tulee ja evät repeilevät. Kaksi partista riittää hyvin
tämänkokoiseen eli tarkkaile niitä ja luovu tarvittaessa liioista pojista.
Kolme naarasta tai koiras + 2 naarasta on ok.
Kuparimonniset viihtyvät kunnon parvessa, joten harkitse parin lisäkaverin
hankkimista kunhan tämän pullean kalan tilan syy selviuää ja tiedät vetesi
kemiasta enemmän. Niin, se on todella kuparimonninen, ei "kuparimonni".
Kauppiaasi taitaa käyttää vanhentuneita lajinimiä.
Jos vetesi ei ole miljoonakaloille sopivaa (joko kovin pehmeää tai pH alle
seiskan), anna ne kokonaan pois äläkä ala turhaan pelleillä veden laadun
muuttamisen kanssa. Jos taas pH on päälle seiskan ja kovuun vähintään
keskikovaa, pidä ne. Naaraita pitäisi olla enenmmän kuin koiraita tai
pojat stressaavat tytöt kuoliaiksi kiimassaan. Jos luovut niistä, ota joku
hauska tetra- tai kiilakylkiparvi tilalle.
Liisa
Kimmo Nummela
ulos jos ei olosuhteet ole oikeat tai halukkaita uroksia ei ole
maisemissa.
Sulla on myös turhan kylmä akvaario monnisten kutuun, eli se voi
kovettua......niinkuin muutkin niin suosittelisin hommaamaan
lämmittimen.
Itselläni tankin lämpötila on 26 astetta ja veden vaihdon yhteydessä
lämpötila laskee 24 asteeseen ja se yleensä laukaisee kutu seremonian.
Jaana
> Akvaariossani, noin 100litranen, on muiden kalojen
> lisäksi kolme kuparimonnia. Yksi monneista on turvonnut
> tehdä?!? Olen harrastanut tätä akvaariotouhua vasta joulukuusta
> lähtien, joten olen ihan toope.
> Tartteeko tehdä jotain erityistä. Mistä tiedän onko altaassani
> uroskaloja? Muut kalat altaassa on 3 kpl imumonnia (ruskeita, ihmesuu),
Moro!
Omat kuparimonniseni lisääntyy vähän liiankin kanssa, ja yleensä
seuraavalla tempulla paksuksi pamahtaneet mammat saa tyhjäksi (ne laihat
on sitten poikia ;o) ): lämpö 26, pH 6.5-7, kH alle 2, 100 l pytty, parina
päivänä kunnon sapuskaa, esim. surviaista pakkasesta. Samalla lämpöä
lissää aste tai pari. Sen jälkeen suoritamma vedenvaihdon, n. 20-30%
pois ja panemma tilalle _kylmää_ vettä. Yleensä seuravana päivänä jo on
lasit täynnä mätimunia. Paitsi Paksu-Pertta, joka lataa, lataa ja lataa,
kunnes muistuttaa lähinnä prinssinakkia, ja täräyttää sitten kerralla
oikein kunnon pesueen kasvamaan...
Ja sitten kasvatetaan taas uusi satsi.
Jaana
Piia Mustikkamaa
On Thu, 3 May 2001, Liisa Sarakontu wrote:
> Kuparimonniset viihtyvät kunnon parvessa, joten harkitse parin lisäkaverin
> hankkimista kunhan tämän pullean kalan tilan syy selviuää ja tiedät vetesi
> kemiasta enemmän. Niin, se on todella kuparimonninen, ei "kuparimonni".
> Kauppiaasi taitaa käyttää vanhentuneita lajinimiä.
Tarttuipa silmään tuo monni/monninen-nimitys. Silloin kultaisella
80-luvulla kun meille ensimmäisiä akvaarioita rakenneltiin ja kaloja
hankittiin, niin kyllä kaikki coryt olivat ihan rehellisesti
monneja.
Voisiko joku asiaan perehtynyt valistaa, missä välissä ja _miksi_
monneista tuli monnisia. Kaikki (tai ainakin useat) vanhemmat
akvaarioihmiset ja -kauppiaat nimittäin puhuvat edelleen
kupari- yms. monneista. Monninen kuullostaa minusta lähinnä
hellittelynimeltä, vrt. lintu - lintunen ;)
Piia, nimimerkillä "tätäkin on mietitty unettomina öinä"
Ville Kivisalmi
Piia Mustikkamaa kirjoitti viestissä ...
>Tarttuipa silmään tuo monni/monninen-nimitys. Silloin kultaisella
>80-luvulla kun meille ensimmäisiä akvaarioita rakenneltiin ja kaloja
>hankittiin, niin kyllä kaikki coryt olivat ihan rehellisesti
>monneja.
Pertti Rassi tai Markku Varjo voi varmasti kertoa nimenmuutokseen
johtaneet tarkemmat yksityiskohdat.
>Voisiko joku asiaan perehtynyt valistaa, missä välissä ja _miksi_
>monneista tuli monnisia. Kaikki (tai ainakin useat) vanhemmat
>akvaarioihmiset ja -kauppiaat nimittäin puhuvat edelleen
>kupari- yms. monneista. Monninen kuullostaa minusta lähinnä
>hellittelynimeltä, vrt. lintu - lintunen ;)
Kielitieteellisesti -nen -pääte tarkoittaa pientä (ei siis ole
hellittelynimi). Esim. lintunen on "pieni lintu" (-nen -pääte taitaa
olla muuten viron kielessäkin käytössä?). Suuri osahan Coryista on
pieniä, joten mielestäni monninen on ihan hyvä nimitys.
Liisa Sarakontu
<Pine.SGI.4.21.0105041...@paju.oulu.fi>:
>Tarttuipa silmään tuo monni/monninen-nimitys. Silloin kultaisella
>80-luvulla kun meille ensimmäisiä akvaarioita rakenneltiin ja kaloja
>hankittiin, niin kyllä kaikki coryt olivat ihan rehellisesti
>monneja.
Silloin ne olivat (melkein) kaikkien muiden monnien tapaan todella
vain monneja, mutta silloin suomenkielinen nimi oli vain
muutamallakymmenellä - noh, ehkä sadalla monnilla. Nykyään - kiitos PeRan
ahkeran uurastuksen - suomalainen nimi löytyy (hetkinen, laskee) ainakin
900 monnilajilla, joista monnisia parisataa. Ja lisää löytyy/nimetään koko
ajan. Eli pelkkä sitä-sun-tätä-monni ei enää riitä kaikkien näiden lajien
nmeksi.
>Voisiko joku asiaan perehtynyt valistaa, missä välissä ja _miksi_
>monneista tuli monnisia.
Koskas se PeRan monniskirja ilmestyi, 1997? Siitä alkaen. Tai oikeastaan
jo vähän sitä ennen, koska Pertti kyseli muiden mielipidettä asiasta ja
Akvaariomaailmassakin saattoi olla joku juttu aiheesta. Aivan virallisesti
nimet tulevat oikeastaan kai muuttumaan vasta sitten, kun uusi virallinen
Kalannimiluettelo ilmestyy, mutta se on ollut jo tekeillä useita vuosia
eikä ilmestymispäivästä vieläkään taida olla tietoa. Mutta Corydorakset,
Aspidorakset ja Brochikset tulevat olemaan kyllä monnisia siellä.
>Kaikki (tai ainakin useat) vanhemmat
>akvaarioihmiset ja -kauppiaat nimittäin puhuvat edelleen
>kupari- yms. monneista.
No ei varmasti kaikki. Esimerkiksi lähes kaikki pääkaupunkiseudun
kauppiaat myyvät niitä monnisina ja ovat tehneet näin jo parin-kolmen
vuoden ajan. Parhaiten tuntemani tukut (2 pääkaupunkiseutulaista, 1
turkulainen) samoin. Akvaariomaailman ongelmapalstalle tulevista
kysymyskirjeistä runsas puolet taitaa käyttää sanaa monninen (hmm, pitääpä
tehdä jotain tilastoa).
>Monninen kuullostaa minusta lähinnä
>hellittelynimeltä, vrt. lintu - lintunen ;)
No mutta ovathan ne nyt monneiksi todella herttaisia! :-)
>Piia, nimimerkillä "tätäkin on mietitty unettomina öinä"
Joo, onhan sitä toki huonompiakin syitä valvoa.
Pertti Rassi
<Xns9097DD4D0...@193.64.137.17>:
Jep.
Liisan tekstiin ei ole oikeastaan kovin paljon lisättävää. Hieman taustaa
kylläkin.
Ensinnäkin luepa alla olevasta kotisivusta osastosta monnien nimet
kotimaisten niminen antamisen perusteista. En viistsi toistaa kaikkea
tässä.
Aikakaudella, jolloin akvaarioissamme oli enintään parikymmentä monnilajia,
kuparimonni oli aivan sattuva ja hyvä nimi. Nyt Suomeen tuotujen
monnilajien määrä on ylittänyt 500. Ei tarvita kovin montaa unetonta yötä,
kun havaitset, että kaikille niille ei löydy sattuvaa ja lyhyttä nimeä,
jonka loppu olisi "-monni". Eikö ole myöskin toivottavaa, että
kotimaisestakin nimestä käy ilmi, jos lajit ovat sukulaisia?
Kotimaisten nimien tavoitteena on, että ne ovat lyhyitä, kuvaavia eivätkä
ole harhaanjohtavia. Kirjaa tehdessäni painiskelin Corydoras-lajien nimien
kanssa. En löytänyt tälle ryhmälle mitään muuta yhteistä nimittäjää kuin
pienestä koosta helposti johdettavan -nen päätteen. Corydoras- (ja myös
Aspidoras- ja Brochis) monneista tuli monnisia. Toinen vaihtoehto olisi
ollut, että monni-nimeen olisi pitänyt yhdistää jokin alkuliite. Koetapa
keksia lyhyt ja kuvaava sellainen!
Neljä vuotta uudelleenristimisen jälkeen monnisnimet ovat tulleet laajalti
hyväksytyiksi. Kyllähän kauppiaat purnaavat aika ajoin uusien nimien
antamista vastaan. Nimi on kyllä kalatietouden pienin paha. Jos kauppias
haluaa seurata aikaansa ja opetella tietämään kaloista, joita hän myy
kaiken välttämättämömän, hän kyllä omaksuu helposti myös uudet nimet. Jos
liikkeessä edelleen myydään kuparimonneja, miten voit olla varma, että
liikkeen muukaan tietämys on ajan tasalla?
--
Pertti R.
"Kun tarvitset tietoa monneista, katso ensin www.clinet.fi/~prboy"